Aiemmassa kappaleessa käsiteltiin työturvallisuusasioita lähinnä lainlaatijan näkökulmasta. Tässä yhteydessä on asianmukaista selvittää myös miten lainlaatijan asettamat velvoitteet rakennushankkeissa käytännössä hoidetaan.
Suuri osa infra-alan rakennushankkeista on julkisen sektorin rakennushankkeita eli ne saavat rahoituksensa julkisista varoista. Näissä rakennushankkeissa on useasti samanaikaisesti useita rakennuttajia ja tilaajia. Tilaajana näissä hankkeissa voi toimia kaupungin/kunnan eri yksiköitä tai liikelaitoksia ja yksityisiä yrityksiä.
Yhteinen rakentaminen perustuu monesti yhteisrakentamissopimukseen, jolloin sen piiriin kuuluvat tilaajat sopivat toimivansa kuten alistetut aliurakoitsijat päätoteuttajan suhteen. Kadunrakennusurakoitsijana toimii käytännössä kaupunki tai kunta itse sopimuksen mukaisessa laajuudessa koko rakennushankkeen johtovelvollisuuksista vastaavana pääurakoitsijana.
Urakkamuotona on jaettu urakka, johon voi sisältyä esimerkiksi kadun-rakennusurakka (sisältää katurakenteiden lisäksi myös vesi- ja jätevesiviemärien rakentamisen että viher- ja päällystetyöt), katuvalourakka, kaukolämpöurakka, sähköurakka ja teleurakat.
Aiemmin todettiin, että rakennuttajalle kuuluu nimetä päätoteuttaja. Tätä kautta julkisella sektorilla omajohtoisissa urakoissa kadunrakennusurakoitsija on päätoteuttaja ja kaupungin/kunnan palveluksessa olevasta toimihenkilöstä tulee rakennushankkeen vastaava työnjohtaja. Tilanne muuttuu kun kadunrakennus-urakoitsija teettää työn ulkopuolisella kadunrakennus-urakoitsijalla kilpailutuksen jälkeen. Tällöin kadunrakennusurakkaa tekemään valittu urakoitsija nimetään päätoteuttajaksi ja tälle urakoitsijalle siirtyy rakennushankkeen työnjohtovelvoitteet. Kaupunki/kunta rakennuttajana nimeää turvallisuuskoordinaattorin puolestaan valvomaan työmaan turvallisuusasioiden noudattamista ja toimimaan yhteistyössä päätoteuttajan kanssa.
Rakennushankkeissa poikkeuksetta jokaisella yhteisrakentamissopimuk-sen allekirjoittaneilla rakennuttajilla/tilaajilla on omia aliurakoitsijoita suorit-tamassa urakkaohjelmassa tilaajille sovittuja suoritusvelvoitteita.
Yrityskoolla on merkitystä kenelle työturvallisuuteen liittyvien asioiden suunnittelu ja suunnitelmien laatiminen kuuluu. Isoissa yrityksissä on asian-tuntevia
henkilöstöresursseja varattu näiden tehtävien hoitamiseen enemmän kuin pienyrityksissä ja asiat hoidetaan monesti keskitetysti osana laatuasioita. Työmaalla työmaan vastaavan työnjohtajan tehtäväksi jää hoitaa käytännön toteutus turvallisuusasioissa suunnitelmien mukaisesti.
”Vastaavan työnjohtajan asema perustuu maankäyttö- ja rakennuslain sekä sitä edeltäneen rakennuslain ohella YSE:n määräyksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 122
§:n mukaan lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää edellyttävässä työssä tulee olla työn suorituksessa ja laadusta vastaava henkilöä, jonka velvollisuutena on johtaa rakennustyötä sekä huolehtia rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä rakennusluvan ehtojen ja hyvän rakennustavan noudattamisesta. Keskeinen velvollisuus on huolehtia ja vastata siitä, että rakentaminen tapahtuu turvallisesti viranomaismääräyksiä noudattaen. Voidakseen hoitaa asianmukaisesti tehtävänsä vastaavalla työnjohtajalla tulee olla rakennushankkeen laadun ja tehtävän vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus (MRL 123 §). Vaadittavasta koulutuksesta ja kokemuksesta on annettu lain 70 §:ssä tarkemmat määräykset vaadittavasta koulutuksesta ja kokemuksesta eli työnjohtajana saa toimia vain henkilö, joka on suorittanut rakennusalan korkeakoulututkinnon tai teknillisen oppilaitoksen rakennusosaston linjalla teknikon tutkinnon tai aikaisemman sitä vastaavan tutkinnon taikka muussa oppilaitoksessa sitä korkeamman rakennusalan tutkinnon. Lisäksi hänellä tulee olla rakennuskohteen laajuus ja laatu huomioon ottaen riittävä kokemus alalta. Maanrakennusalalla vaaditaan yleensä soveltuvaa korkeakoulututkintoa, mikä tarkoittaa yhdyskuntainsinöörin tutkintoa”. (Pyöriäinen 2009, s. 27).
”Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 73 § sisältää määräyksen vastaavan työnjohtajan tehtävistä ja vastuista. Hänen tulee huolehtia aloitusilmoituksen teosta, rakennustyön luvan mukaisesta suorituksesta säännösten ja määräysten mukaisesti, ryhtyä toimenpiteisiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta, katselmuksista, huolehtia, että työmaalla on käytettävissä ajan tasalla olevat hyväksytyt piirustukset.
(Pyöriäinen 2009, s. 27).
”YSE 1998 56.1 §:n mukaan työmaan johtovelvollisuuksista vastaavalla urakoitsijalla, mikä YSE:n mukaan tarkoittaa pääurakoitsijaa tai muuta kaupallisissa asiakirjoissa nimettyä urakoitsijaa, tulee olla rakennustyömaalla vastaava työnjohtaja, joka johtaa rakennustöitä ja vastaa niiden suorittamisesta lain ja asetusten sekä määräysten mukaisesti”. (Pyöriäinen 2009, s. 27).
Vastaava työnjohtaja toimii työmaansa päällikkönä eli hän on laivan kapteeni.
Hänellä on lain ja asetusten määräämien tehtävien lisäksi joukko käytännön kautta hänelle vakiintuneita tehtäviä henkilöstöjohtamisen ohella. Oheinen lista on suoraan käytännön esimerkki erään työnjohtajan tehtävistä kadunsaneeraushankkeessa.
Tehtävät vaihtelevat riippuen hankkeen koosta, käytössä olevista henkilöresursseista, työnjohtajan kokemuksesta ja yrityksen omista toimintamalleista.
tarjouslaskentaan osallistuminen työmaan työturvallisuusvastuu riskien ja vaarojen arviointi
työmaan turvallisuussuunnitelman laadinta urakkaneuvottelut
luvat ja ilmoitukset
työmaantuotantosuunnitelmien laadinta käynnistysvaiheessa tiedottaminen rakennushankkeesta, ”kilpenä” asiakkaisiin päin materiaalihankinnat
resurssien mitoitus
työntekijöiden työsopimuksen teko työntekijöiden perehdyttäminen
koneiden ja kaluston vastaanottotarkastukset työmaan ts-viikkotarkastukset (MVR-mittari) työmaapöytäkirjan ylläpito
työmaan johtaminen sovittujen tavoitteiden mukaan työmaan layout
työmaakokouksiin osallistuminen urakoitsijapalavereiden pitäminen
laatusuunnitelman toteutumisen varmistaminen resurssien tehokkaan käytön valvonta
työmaakurin ylläpito
raporttien laadinta ja palaverit
luovutukseen liittyvien asioiden valmistelu hankintoihin liittyvät valvonnat
Vastaavan työnjohtajan tehtäväkenttä on erittäin laaja, haasteellinen ja vaatii tiettyjä ominaisuuksia työnjohtajalta kokemuksen ja koulutuksen lisäksi eli jämäkkyyttä, johtamistaitoa, loogisuutta, idearikkautta, luovuutta, kykyä tehdä nopeita, itsenäisiä ja harkittuja ratkaisuja, hyviä sosiaalisia taitoja sekä hyvää paineensietokykyä.
Hankkeen valmisteluun liittyvät tehtävät toistuvat pitkälti saman rungon mukaisesti, mutta kaikki työmaat ovat käytännön toteutuksen kannalta erilaisia. Mitä enemmän työmaa-alueen läheisyydessä on asutus- ja yritystoimintaa sitä haastavampaa on saada esimerkiksi tilapäiset liikennejärjestelyt niin toimivaksi, ettei siitä aiheudu ylimääräistä haittaa ja turvallisuusriskiä kiinteistöjen asukkaille ja muille toimijoille alueella. Rakennushankkeen etukäteis- ja rakennusaikaisen tiedottamisen tärkeys korostuu entisestään jos alueella sijaitsee liikeyrityksiä. Tämä on ymmärrettävää heidän tavarantoimittajien että asiakkaiden kannalta.
Vastaavan työnjohtajan tehtävän mukaisista töistä lähes kaikki liittyvät jollakin tavalla työturvallisuuteen. Esimerkiksi materiaalien hankinnalla ei nopeasti ajatellen näyttäisi olevan mitään tekemistä työturvallisuuden kanssa, mutta kun asiaa aletaan miettiä tarkemmin, niin materiaalien väärä aikainen tilaus työmaalle voi aiheuttaa sen, että työmaa-alueella varastoalueeksi alun perin suunniteltu alue täyttyy ja työmaa-alue käy ahtaaksi aiheuttaen ylimääräistä riskiä työmaalla työskenteleville.
Toisena esimerkkinä voisi miettiä ajokaluston mitoitusta siten, että resurssit mitoitetaan ylisuuriksi ja työmaalla on ajokalustoa liikaa aiheuttaen näin liikenneturvallisuusriskiä työmaa-alueella työskenteleville mutta myös työmaa-alueen läheisyydessä.
Vastaavan työnjohtajan tehtäväluettelosta tärkeimpiä turvallisuuteen liittyviä tehtäviä ovat riskien ja vaarojen tunnistaminen, turvallisuussuunnitelman laadinta, työhön opastus ja perehdyttäminen ja henkilösuojaimet.