”Miksi lionsesissa toimivien jäsenten keski-ikä on korkea?” -avokysymykseen on vastannut 25 naista ja 11 miestä. Nais- ja miesvastaajat ovat ottaneet esille samoja asioita, joissa ko-rostuvat henkilökohtaisen elämän prioriteetit, eri elämänvaiheet, lionsjärjestön perinteikäs toimintamuoto, rekrytointi sekä toimiminen kutsujärjestönä. Naisvastaajat ovat nostaneet esille otettujen tekijöiden lisäksi myös klubikokoukset ja toiminnan pysähtyneisyyden.
Nais- ja miesvastaajat nostavat esille, että työelämän, perheen ja uran yhteensovittaminen on aikaa vievää, jolloin vapaaehtoistoiminnalle jää niukasti aikaa. Erityisesti 30-ikävuoden lähettyvillä elämän ruuhkatekijät vievät paljon sellaista aikaa, jonka on voinut aiemmin an-taa vapaaehtoistoiminan-taan käytettäväksi. Esille nostean-taan lionstoiminnan aikaa vievä toimin-tamuoto, jota verrataan työmäärällisesti toiseksi työksi. Toiminta, joka vie runsaasti vapaa-aikaa, ei nähdä niin mielekkäänä vaihtoehtona vapaa-ajalle. Vastaajien vastauksissa eläke-ikäiset näyttäytyvät toimijoina, joilla on runsaammin vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia toteut-taa lionstoiminnan kaltaista palvelutoimintoteut-taa. Tämä on vastoteut-taajien näkökulmasta yksi osate-kijä, joka vaikuttaa lionsjäsenistön ikärakenteeseen.
”Työelämästä on hankala lähteä mukaan aikaa vievään toimintaan.”
68
”Kolmenkympin pintaan urakehitys ja perhe ovat monella etusijalla. Vapaa-ehtoistoiminta, joka ei tue urakehitystä on monelle toissijaista.”
”Eläkeläisillä on aikaa ja rahaa. Jos jäsenyys on kuin toinen työ eivät nuoret jaksa arjessa.”
”Eläkeikäisillä on enemmän aikaa harrastetoimintaan. Leijonana voi myös olla vastuullisessa roolissa, mitä jo työelämästä uusien jättäytyneet leijonat saattavat kaivata.”
Nais- ja miesvastaajien mielestä lionstoiminnassa uusien ja erityisesti nuorempien jäsenten rekrytointi on heikkoa sekä enemmän oman ikäisten lionstoimijoiden pariin keskittynyttä.
Lisäksi on lionseja, jotka eivät tunne leotoimintaa, eivätkä näin ollen osaa suunnata auttami-sesta ja palvelutoiminnasta kiinnostuneista nuoria toiminnan pariin. Oman lisänsä rekrytoin-tiin ja toimijoiden keski-iän nuorentamiseen tekee vastaajien mielestä kutsujärjestönä toimi-minen. Niin nais- kuin miesvastaajat kritisoivat kutsujärjestöperiaatetta, sillä se koetaan van-hanaikaiseksi. Kutsujärjestöjen ongelmana nähdään niiden heikko kyky uusiutua jäsenkan-nalta.
”Suhtautuminen uusien jäsenien ja varsinkin nuorien jäsenien rekrytointiin klubitasolla on heikkoa. Esimerkiksi kun itse keskustelin paikallisen lionsklu-bilaisen kanssa, hän suoraan ehdotti minulle nuorkauppakamaria yms. muuta järjestöä omansa sijaan.”
”Rekrytointi kehnoa. Paljon vielä vanhakantaisia klubeja, joihin pitää hakea jäsenyyttä.”
”Koska kutsuperiaatteella toimivat yhdistykset yleensä eivät ole pystyneet uu-simaan jäsenkantaansa tarpeeksi.”
Lionsien toimintatapojen koetaan olevan jäykkiä ja toiminnan muodoltaan vanhanaikaista.
Hierarkia, harrastuksen kalleus, toiminnan epäspontaani luonne ja nyky-yhteiskunnan ajan-käytöllisiin tarpeisiin nähden haastava yhteensovittaminen ovat tekijöitä, jotka heikentävät lionstoiminnan houkuttavuutta vastaajien antamissa avovastauksissa. Myös se, että lionsien
69
koetaan kokoustavan ja puhuvan enemmän kuin tekevän konkreettisesti, vähentää mielen-kiintoa tulla mukaan toimintaan.
”Lionsit eivät ole kovinkaan valmiita muuttamaan toimintaansa, mikä on ihan ymmärrettävää. Mutta koska toimintamallit ovat vanhoja eivätkä nykypäivän mukaisia ei toiminta kiinnosta nuorempia.”
”Asiaan ehkä vaikuttavat tiukahkoon juurtuneet perinteet toimintamuodoista ja tapakulttuurista, aika korkeat jäsenmaksut ja hierarkkisuus? Onko ikäänty-villä klubeilla valmiuksia toimintatapojen muuttamiseen nuorempien saa-miseksi mukaan?”
”Toiminnasta puuttuu nopeus reagoida ja tehdä spontaaneja asioita. Puhu-taan ja kokoustePuhu-taan paljon, mutta tehdään vähän.”
”Organisaatio ei ole fokusoinut oman toiminnan modernisoimiseen, jotta se voisi vastata nykypäivän haasteita. Perheellisen henkilön on haastavaa sitou-tua lionsklubin toimintaan, joka vaatii osallistumisen tiettyinä aikoina klubin toimintaan. Lisäksi keski-iän noustua korkealle useissa klubeissa ja fokuksen oleminen muussa kuin palvelutyössä, ei tämä lisää mielenkiintoa nuoremmalle osallistua. Toiminta ei ole ketterää.”
Lionsien klubikokoukset ovat naisvastaajien mielestä perinteisiin klubikäytänteisiin ja ko-kousmalleihin painottuneita. Kokouksissa esitetyt uudet ideat otetaan huonosti vastaan ja klubi toteuttaa toimintaa itselleen ennestään tutulla tavalla. Korkea ikäero nuorten ja lion-sjäsenien välillä on myös tekijä, joka nostaa kynnystä liittyä osaksi toimintaa.
”Kokoukset, joihin olen osallistunut ovat yleensä hyvin pitkäveteisiä ja uusia ideoita otetaan tosi huonosti vastaan. ”Tehdään näin, kun on aina tehty” -tyylillä. Ehkä myös se vaikuttaa, että nuoria ei kiinnosta liittyä klubiin, jossa ikäero on todella suuri klubin muihin jäseniin.”
”Klubitoiminta ei selkeästi profiloidu mihinkään varsinaiseen toimintaan, jo-ten mielikuva saattaa olla, että kyseessä on vain elitistinen ”herraklubi”, joka
70
ei tee mitään. Lionstoiminnan aktiivinen hyväntekeväisyysrooli ei ehkä näy ko-vin selkeästi.”
Lionsjäsenten ikärakenteen nähdään johtuvan useista eri syistä ja niiden seurauksista. Kut-sujärjestönä toimiminen on nykypäivänä haaste, joka vastaajien mielestä kasvattaa entises-tään lionsjäsenten keski-ikää toiminnan parissa.Lionsien koetaan kutsuvan toimintaan oman ikäisiä henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita toiminnasta. Se on luontevaa, mutta synnyttää haastavan kierteen, jossa keski-ikä nousee ja toisaalta vanhat tavat säilyvät. Uudistuminen on näin ollen hidasta ja hitaasti käytännön toteutukseen valuvaa. Toiminta voi olla lionsjä-senistä myös turvallista toteuttaa tavalla, joka on ja on ollut toiminnan parissa yleistä.
Toiminnan toteuttaminen tavalla, joka ei laske keski-ikää, on otollisempaa perinteisten käy-tänteiden toteuttamiseen. Nämä tavat eivät kuitenkaan näytä sopivan leoille ja leoina toimi-neille, vaikka leo- ja lionstoiminnassa on runsaasti yhtymäkohtia keskenään. Myös itseään iäkkäämpien toimintaan on haasteellista lähteä mukaan; elämäntilanteet voivat olla hyvin erilaiset ja yhteistä nuoren ja iäkkäämmän jäsenen kesken voi olla vähän. Toiminnasta saa-tavat ystävät ja yhteisöllisyys ovat leoille ja leoina toimineille toimintaan sitova tekijä, ja siksi yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus jäsenten kesken on tärkeässä roolissa. Iso ikäero voi olla tekijä, joka synnyttää ulkopuolisuuden tunnetta ja heikkoa sitoutumista toimintaan, vaikka itse toiminnan ydin jaettaisiinkin tekijöiden kesken.
Leojen toiminta muuttuu nopeammin vastaamaan jäsenten tarpeita, sillä toiminnassa on vaihtuvuutta ja ikähaarukka pitää sisällään 12–35-vuotiaat. Kun nuoria tulee toimintaan, he tuovat mukanaan uusia ideoita ja taitoja, jotka uudistavat ja kehittävät toimintaa eteenpäin.
Uusien ideoiden toteuttaminen lisää jäsenten kokemuksia toteuttaa oman näköistä toimintaa, joka edistää kokemusta vaikuttaa asioihin. Ne myös luovat merkityksellisyyttä ja jäseniä keskenään yhdistävää historiaa.