Vaikutukset

5.3.3 Hankkeen suhde maakuntakaavaan

etelä-karjalan ajantasaisen maakuntakaavatilanteen muo-dostavat luvussa 6.2.2. kuvatut etelä-karjalan maakunta-kaava ja etelä-karjalan 1.vaihemaakuntamaakunta-kaava. seuraa-vassa maakuntakaavalla viitataan niiden muodostamaan yhdistelmään.

Hanke vaihtoehtoineen ei muuta maakuntakaavan osoitta-maa osoitta-maankäyttöä minkään tutkittavaan vaihtoehdon osal-ta.

Vaihtoehto 1 toteuttaa maakuntakaavan merkintää merkit-tävästi parannettavana tienä. se tukee maakuntakaavan kaupan ja työpaikka-alueiden toteutumista erinomaisesti.

myös vaihtoehdon 2 voi katsoa toteuttavan maakuntakaa-vaa. on mahdollista, että myöhemmin tulevaisuudessa vaihtoehto 2 rajoittaa maakuntakaavan maankäytön laa-jenemisalueiden toteumista liikenteen sujuvuusongelmien vuoksi.

maakuntakaavassa on osoitettu mustolan, soskuan, sa-taman ja Nuijamaan eritasoliittymät. Vaihtoehdossa 1 maaseutualueen eritasoliittymät (karhusjärvi, Lyytikkälä ja metsä-kansola) puuttuvat maakuntakaavasta, mutta niiden voi katsoa sisältyvän merkittävästi parannettavana tien toimenpiteisiin. kyseiset eritasoliittymät eivät koske maankäytön laajenemisalueita. eritasoliittymät jäivät pois lopullisesta 1. vaiheenmaakuntakaavasta eLY-keskuksen lausunnon perustella. eritasoliittymät voidaan toteuttaa il-man maakuntakaavan merkintää.

Vaihtoehdossa 2 ei ole esitetty soskuan eritasoliittymää, joten maakuntakaavan aluevaraus jää toteutumatta sen osalta. aluevaraus on kuitenkin aiheellista säilyttää maa-kuntakaavassa, jos liikenteen kasvu edellyttää vaihtoeh-don 1 kaltaista eritasoliittymäjärjestelyä myöhemmin tule-vaisuudessa.

mustolan eritasoliittymän sijainti eroaa noin 900 metriä maakuntakaavassa esitetystä eritasoliittymästä, joka on rasalantien kohdalla. Voidaan kuitenkin katsoa, että

maa-maakuntakaavan suunnittelumääräykset voidaan pääosin ottaa huomioon valtatien parantamisessa. tulkinnanva-raista on maakuntakaavan osoittama viheryhteystarpeen toteutuminen. ekologiselle yhteydelle aiheutuu kohtalais-ta haitkohtalais-taa, mutkohtalais-ta ihmisten liikkuminen toteutuu erikohtalais-tasoliitty- eritasoliitty-män kautta vaihtoehdossa 1.

Vaihtoehto 0 ei kuitenkaan vastaa maankäytön kasvuta-voitteisiin ja liikenne-ennusteeseen riittävällä tavalla. Voi-daan todeta, että valtatien parantamatta jättäminen estää pääosin maankäytön kehittämisen maakuntakaavan mu-kaisesti.

5.3.4 Hankkeen suhde yleis- ja asemakaavoihin koko alueelle laaditaan parhaillaan yleiskaavoja. Nuija-maantien osayleiskaavoitus aloitettiin valtatiehankkeen vuoksi. Vaihtoehdot 1 ja 2 perustuvat uusimpaan näke-mykseen maankäytön tarpeista, joita on käsitelty tiiviissä yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa.

Valtatien parantaminen sekä rinnakkaistieverkko aiheut-tavat kaavamuutostarpeita voimassa oleviin kaavoihin.

maantielain (17 §) mukaan tien yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista yleiskaavaa. YVa-me-nettelyn päätyttyä valitaan jatkosuunnitteluun vaihtoehto, joka on pohjana yleissuunnitelman aikana viimeisteltävissä yleiskaavoissa. Yleiskaavat laaditaan siten, että ne vastaa-vat tien yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelman hyväksymis-vaiheessa ei siis tule ristiriitoja yleiskaavoituksen kanssa.

Vanhat yleiskaavat ovat oikeusvaikutuksettomia lukuun ottamatta Lempiälä–Lyytikkälä-osayleiskaavaa. Vaihtoeh-tojen 1 ja 2 voi katsoa olevan ristiriidassa Lempiälä-Lyy-tikkälä-osayleiskaavan eritasoliittymien ja uuteen maas-tokäytävään sijoittuvien rinnakkaisteiden vuoksi, jotka muuttavat kaavan osoittamaa maankäyttöä jonkin verran.

keskustaajaman osayleiskaavan 2030 itäisen osa-alueen ja Nuijamaantien osayleiskaavat korvaavat kuitenkin van-han yleiskaavan.

5.3.5 Vaikutukset maankäyttöön vaihtoehdoittain ja väleittäin

Vaihtoehto 1 Mälkiä–Soskua

eritasoliittymät palvelevat hyvin maankäytön suunnitelmia, joissa mustolan aluetta kehitetään merkittävänä laajeneva-na kaupan ja työpaikkojen alueelaajeneva-na. uudet eritasoliittymät lisäävät merkittävästi alueen houkuttelevuutta ja soveltuvat liikennehakuisille toiminnoille. alueen maankäytön suun-nittelussa on varauduttu eritasoliittymiin ja valtatien leve-nemiseen. kaavoituksessa toimenpiteille tehdään riittävät tilavaraukset.

eritasoliittymät ja levenevä tiealue vaikuttavat 3–5 asuin-kiinteistön tontteihin. Heimosillantien ja muhosentien ra-kennukset ovat hyvin lähellä terminaalinkadun jatkeen katutilaa. kulkuyhteydet asuinkiinteistöihin muuttuvat. Jär-jestelyt suunnitellaan kaavoituksen yhteydessä, ja samalla arvioidaan kiinteistöihin kohdistuvat vaikutukset. asuinkiin-teistöihin saattaa vaikuttaa myös muuttuva maankäyttö.

Soskua–Nuijamaa

Välillä soskua–metsä-kansola eritasoliittymien ja valtatien parantamisen vaikutukset maankäytön kehitykseen jäävät vähäiseksi, koska alueella ei ole suunnitteilla valtatiehen suoraan tukeutuvaa maankäyttöä. eritasoliittymät saat-tavat houkutella kaupallista toimintaa, mutta kaavoitus ei mahdollista kauppaa yleiskaavassa määriteltyjen kaupal-listen toimintojen ulkopuolelle.

eritasoliittymät ja levenevä tiealue vaikuttavat alustavasti noin 12 asuinkiinteistön tontteihin soskuan ja Nuijamaan välillä. rinnakkaisteistä 6,9 kilometriä rakennetaan uuteen maastokäytävään. Huomattavin uuden tien osuus on kar-husjärven kohdalla, jossa valtatien pohjoispuolinen rin-nakkaistie tulee uuteen maastokäytävään lähes kahden kilometrin matkalla, tosin kiinni valtatiealueeseen. sen

kälän eritasoliittymän itäpuolella (valtatien eteläpuolella) ja metsä-kansolan eritasoliittymän itäpuolella (valtatien poh-joispuolella). Näiden rinnakkaisteiden alle jää metsää ja jonkun verran peltoa osin nykyiseen valtatiehen tukeutuen.

suhteellisesti paljon tilaa vievien eritasoliittymien alle jää pääosin metsä- tai peltomaata. ainoastaan Lyytikkälän eri-tasoliittymässä ramppi tulee asuinkiinteistön tontille.

kulkuyhteydet kiinteistöihin muuttuvat ja aiheuttavat kierto-haittaa nykytilanteeseen nähden. kulkuyhteyksien alusta-vassa suunnittelussa on voitu ottaa huomioon maanomis-tajilta saatua palautetta.

Yhteys Nuijamaan maankäyttöön sekä Nuijamaan taaja-maan järjestetään Nuijataaja-maan eritasoliittymän kautta, mi-kä muuttaa alueen maanmi-käytön kehittämisen periaatteita.

Nuijamaan eritasoliittymä palvelee hyvin nykyisen Laplan-dia-marketin aluetta ja muuta tulevaa rajaliikenteeseen pe-rustuvan maankäytön kehittämistä.

rapattilantien liittymän alueella on nykyisin pienimuotois-ta rajaliikenteeseen tukeutuvaa yritystoiminpienimuotois-taa. Liikepaik-kaan on muutoinkin ilmennyt kiinnostutusta. rapattilantien liittymän poistaminen vie pohjan nykyisiltä toiminnoilta, kun saavutettavuus heikentyy merkittävästi. Nuijamaan-tien yleiskaavan myötä alueelle osoitetaan kuitenkin run-saasti uuttaa tilaa kaupalle. Rajakaupan suuryksikköalue (km-r) sijoittuu Nuijamaan eritasoliittymän ympärille ulot-tuen lähelle nykyistä rapattilan liittymää. alueella on mah-dollisuudet kehittyä hyväksi liikepaikaksi jopa nykyisen ra-pattilantien liittymäalueella, mikäli lähelle muodostuu muita liikennettä houkuttelevia toimintoja. Hyvällä opastuksella alueen liiketoimintaa voidaan tukea. pikonsuontiellä ole-van rekkaterminaalin saavutettavuus paranee, kun kulku-yhteys sinne muuttuu nykyisestä rapattilantien tasoliitty-mästä Nuijamaan eritasoliittymään.

Nuijamaan eritasoliittymän ja raja-aseman välinen valatie-osuus pidetään ns. raja-asema-alueen lähestymisalueena.

ratkaisu jättää alueen selkeästi tullin ja raja-aseman käyt-töön. se mahdollistaa raja-aseman toimintojen tarvittavan

Vaihtoehto 2 Mälkiä–Soskua

Vaikutukset ovat maankäyttöön lähes samoja kuin vaihto-ehdossa 1. suurin ero on soskuan eritasoliittymän puuttu-minen vaihtoehdosta 2, mutta liittymällä ei merkitystä mus-tolan koko alueen kehittymisen kannalta. tasoliittymä voi vaikuttaa liittymän lähialueen toimintojen muotoutumiseen siten, että toiminta on vähemmän riippuvaista ohikulkevas-ta liikenteestä kuin eriohikulkevas-tasoliittymässä.

Soskua–Nuijamaa

Vaikutukset ovat maankäyttöön lähes samoja kuin vaihto-ehdossa 1. Valtatien hieman kapeampi poikkileikkaus ja tasoliittymät vielä vähemmän tilaa kuin eritasoliittymät, jo-ten kiinteistöihin ja maa- ja metsätalouteen kohdistuu suo-ria vaikutuksia vain vähän. ero vaihtoehtoon 1 on kuitenkin pieni. rinnakkaistiet ovat samat kuin vaihtoehdossa 1.

Vaikutukset kaupunkiosuudella (karjalantie), Ve 1 ja Ve 2

kaupunkiosuudella vaikutukset maankäyttöön jäävät hyvin pieneksi.

Vaihtoehto 0

Vaihtoehdolla 0 on merkittävät välilliset vaikutukset suun-niteltuun maankäyttöön. Jos valtatie jätetään nykyiselleen, aiheuttaisi rajaliikenteen kasvu maltillistenkin ennusteiden mukaisesti suuria sujuvuusongelmia päätien ja siihen liitty-vien teiden liikenteeseen.

maankäyttösuunnitelmien aluevarausten sallimat varsin suuret kaupalliset keskittymät eivät toimisi liikenteellisesti, ja niiden houkuttelevuus jäisi huonoksi, jos niiden liikenne ruuhkautuu nykyisissä päätien tasoliittymissä. ruuhkautu-mista olisi odotettavissa erityisesti lauantaisin, jolloin sekä rajaliikenne että kotimainen ostosliikenne ovat vilkkaimmil-laan. käytännössä maankäyttö ei voi toteutua mustolan-soskuan ja Nuijamaan alueilla läheskään suunnitellussa laajuudessa, koska päätien nykyisten liittymien

liikenteelli-nen kapasiteetti ei ole riittävä. Vaihtoehdossa 0 ainoastaan tien alkupäähän sijoittuvan ikean alueen liikenneyhteydet on ratkaistu välttävästi, mutta tälläkin alueella tarvitaan tu-levaisuudessa tieverkon kehittämistä 0-vaihtoehtoa laa-jemmin.

5.3.6 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen

suunnittelualueella on maa- ja metsätalousalueita. pel-toviljelyä harjoittaa noin kolmekymmentä maanomistajaa kesän 2012 viljelijäkyselyn perusteella. kyselyn tulosten perusteella tien vaikutusalueen viljelijät käyttävät valtatietä siirtymiseen pelloilta toisille.

Vaihtoehtojen 1 ja 2 mukaisen valtatien parantamisen kiel-teiset vaikutukset maa- ja metsätalousalueisiin jäävät ko-konaisuutena vähäisiksi, sillä valtatietä parannetaan ny-kyisellä paikalla. Näin ollen tiejärjestelyt eivät juuri pirsto maa- ja metsätalousmaata. muutamassa kohdin rinnak-kaistie halkoo pienialaisia peltoja (Lempiälässä ja Vortsas-sa). muutoin levenevän tien, eritasoliittymien ja rinnakkais-teiden alle jää lähinnä metsämaata.

Valtatien parantaminen vaikuttaa erityisesti maa- ja metsä-talouden kulkuyhteyksiin. kielteisenä vaikutuksena vapaa liikkuminen valtatien poikki estyy ja kiertohaitta lisääntyy nykyisestä, tosin valtatien käyttö on vaikeaa jo nykytilan-teessa suuren liikennemäärän takia. myönteisenä vaiku-tuksena liikkuminen helpottuu ja muuttuu huomattavasti turvallisemmaksi, kun toteutetaan kattava rinnakkaistie-verkosto sitä täydentävine yksityistiejärjestelyineen ja tur-valliset liittymät valtatielle. esitettävät alikulut mitoitetaan yleissuunnitelmavaiheessa mahdollisuuksien mukaan si-ten, että paikallinen liikkuminen mukaan lukien maatalous-koneet pystyy niitä käyttämään. kohtuuttomien haitallisten vaikutusten ja suurien rakentamiskustannusten välttämi-seksi harvoin tapahtuvan liikkumisen osalta tulee varautua kiertohaittoihin.

5.3.7 Haittojen lieventämistoimenpiteet

Valtatien parantaminen tarjoaa mahdollisuuksia maankäy-tön kehittämiselle. tuleva maankäyttö ja valtatien paran-tamisen seurannaisvaikutukset esim. yhdyskuntaraken-teeseen ja asutukseen ovat kuitenkin kiinni maankäytön

suunnittelusta ja ohjauksesta. maankäytön tarkemmalla suunnittelulla hajautumisen haittoja voidaan lieventää. Val-tatie on maakuntakaavassa osoitettua maankäytön laaje-nemisvyöhykettä.

tien parantamisen haitallisia vaikutuksia maa- ja metsä-talouteen sekä kiinteistörakenteeseen voidaan lieventää tilus- yksityistiejärjestelyillä. Jatkosuunnitteluun valitusta vaihtoehdosta tehdään yleissuunnitelman yhteydessä kiin-teistövaikutusten arviointiselvitys (kiVa-selvitys), jossa kä-sitellään haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet.

5.3.8 keskeiset vaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehdot 1 ja 2 turvaavat erittäin hyvät ja toimivat yh-teydet alueen voimakkaasti kehittyvälle maankäytölle.

Valtatien parantamisella on merkittäviä

yhdyskuntaraken-teellisia vaikutuksia, sillä se mahdollistaa kaupallisten toi-mintojen ja työpaikka-alueiden merkittävän laajenemisen.

sinänsä mustolan kaupan ja työpaikkojen alueen kehittä-minen on mahdollista johonkin saakka ilman valtatien jä-reää parantamista, sillä alueen rakentaminen on lähtenyt jo käyntiin.

Voidaan kuitenkin katsoa, että valtatietä parannetaan laajenevan maankäytön vuoksi. Nuijamaantie on erityis-laatuinen alue vilkkaan rajaliikenteen vuoksi. siten se on luonteva vyöhyke kaupan suuryksiköiden kehittämiselle.

kaupallisten toimintojen sijoittuminen ja mitoitus on rat-kaistu maakuntakaavassa, jonka yhteydessä on myös arvioitu yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset. 1. Vaihe-maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa (2014) valtatien varren kaupan alueilla ei todettu olevan haitallisia vaikutuk-sia yhdyskuntarakenteeseen. mustolan alueen kehittämi-nen ei vähennä keskustan ostovoimaa. kauppa tuo uusia asiakkaita koko Lappeenrannan alueelle ja monipuolistaa merkittävällä tavalla alueen palveluja. ikea–ikano vetää puoleensa muita elinkeinoelämän toimijoita koko Lappeen-rannan–imatran alueelle. maakuntakaavan vaikutusten ar-vioinnin mukaan myös Nuijamaan rajakaupan suuryksikkö sijoittuu hyvin saavutettavuuteen ja yhdyskuntarakentee-seen nähden. rajakaupan asiakaskunta on pääosin venä-läistä.

Vaihtoehdoilla on jonkin verran vaikutuksia paikalliseen asutukseen, kiinteistöihin ja kulkureitteihin, mutta kokonai-suutena vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. kiinteistöjen kannalta vaihtoehto 2 on jonkin verran parempi, kun valta-tien ja rinnakkaisteiden alle jää vähemmän maata. maa- ja metsätalousalueisiin vaikutukset jäävät vähäisiksi, kun uu-sia teitä ei laajasti rakenneta. maatalouden kulkuyhteydet voidaan ratkaista jatkosuunnittelussa riittävästi.

Nuijamaantien maankäytön kehittämisen näkökulmasta vaihtoehto 1 on selkeästi paras. se tukee parhaiten maa-kuntakaavan osoittaman maankäytön toteutumista sujuval-la päätieyhteydellä, kun pääyhteys on sujuva ja eritasoliit-tymät ovat laajenemistarpeisiin riittävät. myös vaihtoehto 2 mahdollistaa maankäytön kehittämisen, mutta liiken-teen sujuvuusongelmat tulevaisuudessa voivat vaikeut-taa maankäytön laajenemista. Valtatien parantamisella on myös ylimaakunnallista merkitystä, sillä valtatie palvelee rajaliikennettä ja siten koko suomea ja Venäjän ja Baltian alueita.

KIVA-selvityksellä ehdotukset tilusjärjestelyistä

Maantielaki edellyttää, että (MTL 19 §) yleissuunni-telmassa on esitettävä mm. alueen ja liikenteen arvi- oidut vaikutukset maankäyttöön ja kiinteistöraken-teeseen sekä mahdollisuudet haitallisten vaikutus- ten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Tähän vasta-taan useissa tiehankkeissa tekemällä yleissuunnitel-mavaiheessa erillinen kiinteistövaikutusten arvioin-tiselvitys (KIVA-selvitys). KIVA-selvitys on raportti, jossa selostetaan suunnitellun hankkeen (esimerkik-si maantien) vaikutukset maankäyttöön ja kiinteistö-rakenteeseen huomioimalla maanomistusolot. Kiin-teistövaikutusten arvioinnissa kuvataan hankkeen vaikutukset. Samalla selvitetään mahdollisuudet haitallisten vaikutusten poistamiseen tai vähentämi-seen siten, että esitetään ehdotus tilusjärjestelyistä ja yksityistiejärjestelyissä. Tulosten esitykseen käyte-tään maanomistusta ja liikkumista kuvaavia karttoja-Tilusjärjestelyissä on periaatteena, että kenenkään tilannetta ei saa huonontaa ja peltoala pyritään pitä-mään samana. Tilusjärjestelyn yhteydessä voidaan tehdä tuettuja perusparannuksia. Järjestely toteute-taan ilman lohkomisia.

Lisätietoja: www.maanmittauslaitos.fi