Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin

Lähtötiedot ja arviointimenetelmät

Tuulivoimapuiston ilmastopäästöjä aiheuttavista elinkaaren vaiheista merkittävimpiä ovat itse puiston ja sen vaatiman infran materiaalien ja tuotteiden valmistus, tuulipuiston ja sen vaatiman sähkönsiirron rakentaminen sekä tuulipuiston purkaminen, jotka huomioidaan arvioinnissa. Pur-kamisvaiheessa voimala puretaan ja materiaalit toimitetaan asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn.

Perustusten hyötykäyttömahdollisuudet ovat tapauskohtaisia. Purettujen voimalan osien ja ma-teriaalien hyötykäyttö- ja kierrätysmenetelmien kehitystyö on parhaillaan maailmanlaajuisesti vilkasta. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan nykyiset hyötykäyttö- ja kierrätysmenetelmät voimalan materiaaleille, jolloin arvio on todennäköisesti konservatiivinen suhteessa nyt raken-nettavien voimaloiden elinkaaren lopun ajankohtaan.

Hiilinieluihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa huomioidaan tuulivoimapuiston rakentami-sen takia tapahtuvat muutokset kasvillisuudessa hankealueella sekä puiston edellyttämien säh-könsiirtolinjojen kohdalla. Arvioinnissa hyödynnetään tietoa muutosalueiden kasvillisuuden ny-kytilanteesta ja tuulipuiston rakentamisen aiheuttamien muutosten luonteesta ja laajuudesta.

Muutoksia kasvillisuudessa arvioidaan luontovaikutusten arvioinnin yhteydessä.

Tuotannon aikana tuulivoimapuisto ei aiheuta ilmasto- eikä muita ilmapäästöjä. Arvioinnissa tuulivoimalla tuotetun energian oletetaan korvaavan muuta sähköntuotantoa sähkömarkki-noilla. Päästövähenemä lasketaan korvattavan tuotantomuodon ja tuulivoiman päästöjen ero-tuksena. Korvattavan sähköntuotannon päästökertoimessa huomioidaan sähkömarkkinoiden ennustettu tuotantorakenteen ja siten päästöjen kehittyminen tuulipuiston elinkaaren aikana.

Toisaalta tuulivoimalla tuotettu sähkö voi korvata muita energialähteitä esimerkiksi liikenteessä ja teollisuuden prosesseissa. Näitä vaikutuksia arvioidaan laadullisesti.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmana arvioinnissa pyritään tunnistamaan ilmaston-muutoksesta hankkeelle mahdollisesti aiheutuvat riskit, joita voivat olla mm. ilmaston ääriolo-suhteiden, erityisesti tuulisuuden, vaikutukset tuulipuiston toimintaan. Arvioinnissa hyödynne-tään mm. sään ääri-ilmiöiden esiintyvyyteen liittyviä ennusteita.

0-vaihtoehdon vaikutukset ilmastoon arvioidaan huomioimalla sähköntuotanto tilanteessa, jossa hanke ei. Hankkeen ilmastovaikutusten arvioinnissa tullaan soveltuvin osin hyödyntämään Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) raporttia ilmastovaikutusten arvioinnista YVA:ssa ja SOVA:ssa (YM 18/2021).

Tuulivoimaloiden perustusten, tiestön ja maakaapeloinnin rakentamisesta saattaa sijainnista riippuen aiheutua vaikutuksia arvokkaille luontotyypeille ja lajistolle. Tuulivoimaloiden ympärillä rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia tavanomaiselle metsäkasvilli-suudelle. Luontokohteille aiheutuvat vaikutukset saattavat johtua pienilmaston ja valo-olosuh-teiden muutoksesta sekä alueen hydrologisista muutoksista. Luontokohvalo-olosuh-teiden osalta arvioidaan muutoksia niiden lähivaluma-alueen olosuhteissa.

Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykset

Lylyharjun hankealueelle laaditaan kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi kesä-heinäkuussa 2021 kolmen maastotyöpäivän ajan, jolloin keskitytään erityisesti arvokkaiden kohteiden, eli soi-den ja varttuneisoi-den metsäalueisoi-den inventointiin ja voimaloisoi-den rakennuspaikkojen tarkaste-luun. Alueen talousmetsien kasvupaikkatyypeistä sekä puuston ikärakenteesta on kerätty tietoa julkisista aineistoista (mm. Luonnonvarakeskuksen Valtakunnan metsien inventointiaineistot sekä Metsäkeskuksen tiedot). Myös sähkönsiirtoreitille laaditaan kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi, jossa noudatetaan samoja periaatteita kuin hankealueen inventoinnissa.

Taustatietojen sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelujen perusteella luontotyyppi-inventoinnit kohdis-tetaan arvokohdetarkasteluna koko hankealueelle. Tausta-aineistoiksi on hankittu uhanalaisrekis-terini paikkatiedot sekä Metsäkeskuksen kuviotiedot mahdollisista metsätalouden ympäristötuki-kohteista (Laji.fi, Suomen Metsäkeskus 2021).

Kasvillisuusselvityksissä tarkasteltiin seuraavia luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita:

Raportointi ja vaikutusarviointi

Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointien tulokset raportoidaan erillisessä luonto- ja linnus-toselvityksessä. Maastoselvitysten perusteella laaditaan kasvillisuuden yleispiirteinen kuvaus sekä kuvaillaan alueen ja sillä esiintyvien luontotyyppien luonnontilaa. Arvokkaaksi määritelty luontokohde kuvaillaan aina tarkemmin. Alueen luontoarvojen nykytilaselvitystulosten pohjalta arvioidaan luontovaikutuksia hankkeen YVA-selostuksessa.

• Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (MetsäL 10 §)

• Vesilain suojaamat vesiluontotyypit (VesiL 2. luku 11 §)

• Erityisesti suojeltavien lajien esiintymät (LSL 47 § / LSA 21 §)

• Muut arvokkaan lajiston esiintymät: uhanalaiset lajit (Hyvärinen ym. 2019) ja alueelli-sesti uhanalaiset ja muutoin merkittävät lajit (Ryttäri ym. 2012)

• Alueellisesti ja paikallisesti edustavat luontokohteet (esim. iäkkäämpää lahopuustoa si-sältävät kohteet, geologisesti arvokkaat muodostumat)

• Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Kontula ym. 2019) mukaisesti arvokkaimmat luontokohteet

• Linnuston ja riistalajien kannalta arvokkaat elinympäristöt

Vaikutusarvioinnissa tullaan tarkastelemaan, miten hankkeen ja lähialueen muiden hankkeiden yhteisvaikutukset vaikuttavat alueen luonnon monimuotoisuuteen kokonaisuutena sekä hanke-alueen mahdollisiin merkittäviin luontokohteisiin ja lajistoon. Arvioinnissa keskitytään erityisesti alueellisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin kohteisiin sekä suojelullisesti ar-vokkaaseen lajistoon. Arvioinnin aineistona käytetään selvitysten aikana kerättyä aineistoa ja pai-kannettuja luontoarvoja sekä muista selvityksistä ja lausunnoista saatuja taustatietoja.

Luontoon kohdistuvat vaikutusarvioinnit laaditaan asiantuntija-arvioina ja arvioinnissa huomioi-daan seuraavia näkökohtia:

1.1.1 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Vaikutusten tunnistaminen

Rakentamisalueiden toteuttaminen vaatii maa-ainesten poistoa, läjitystä ja massanvaihtoa uu-den tiestön ja voimalapaikkojen kohdalla. Voimalapaikkojen rakentaminen edellyttää myös maa-ainesten ottoa hankealueella tai maa-ainesten tuomista hankealueen ulkopuolella sijaitse-vilta maa-ainesten ottoalueilta. Tuulivoimaloiden, tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja voimajoh-don rakentamisen maaperävaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä. Vaikutusten suuruus riippuu pohjaolosuhteiden mukaan valittavasta perustamistavasta. Rakentamisen jälkeen, eli tuulivoi-mahankkeen toiminnan aikana, ei aiheudu suoria vaikutuksia maa- ja kallioperään.

Hankkeen toiminnan aikana käsitellään voimaloiden huoltojen yhteydessä todennäköisesti ko-neistojen öljyjä sekä muita kemikaaleja. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne aiheuta maaperän pilaantumisriskiä. Lisäksi riskeihin varaudutaan ohjeistetuilla toimintatavoilla. Voima-johdon huollossa käytettävien koneiden aiheuttama maaperän pilaantumista aiheuttava öljy-vuotoriski on hyvin vähäinen.

Maalle rakennettaessa tuulivoimaloiden perustusten, tiestön, sisäisen sähköverkoston ja säh-könsiirron rakentamisen maanmuokkaustyöt lisäävät väliaikaisesti muokattavan maaperän eroosiota, mikä saattaa hieman lisätä pintavesiin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormi-tusta. Vaikutuksia arvioidaan perustuen määritettyjen pienten vesistöjen valuma-alueiden omi-naisuuksiin sekä suunniteltujen teiden ja voimaloiden sijoittumiseen.

Teiden ja voimaloiden rakentamiseen liittyvät kaivutyöt etenkin pohjavesialueiden reuna-alu-eilla voivat lisätä pohjaveden purkautumista ja laskea pohjaveden pinnankorkeutta. Edellä on arvioitu, ettei hankkeen toiminnan aikana öljyn ja muiden kemikaalien käsittely aiheuta

maape-• Välittömät menetykset arvokkaiden luontokohteiden ja lajien esiintymien pinta-aloissa

• Välittömät ja välilliset vaikutukset kohteiden ja elinympäristöjen ominaispiirteissä

• Vaikutukset ekologisiin yhteyksiin (mm. riistan kulkureitit)

• Vaikutusten merkittävyys suhteessa arvokohteen / lajin suojelubiologiseen statukseen sekä edustavuuteen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti

• Vaikutusten merkittävyys lajitasolla suhteessa lajin suotuisaan suojelutasoon sekä lajin paikallista kantaa verottaviin muihin tekijöihin

pohjavesialueella vedenlaatuun. Tuulivoimahankkeen alueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesi-esiintymiä, joten vaikutuksia ei näiden osalta tule syntymään. Myöskään sähkönsiirtoreitit eivät sijoitu pohjavesialueille tai niiden läheisyyteen.

Vaikutusalue

Tuulivoimahankkeen ja voimajohdon vaikutukset kallio- ja maaperään sekä pohjaveteen kohdis-tuvat pääasiassa rakentamistoimenpiteiden alueelle. Maa-ainesten otto aiheuttaa vaikutuksia myös rakentamisalueiden ulkopuolella. Tuulivoimahankkeen rakentamiselle voi olla vaikutuksia niihin pintavesiin, joiden lähiympäristössä tehdään maanrakennustoimenpiteitä.

Lähtötiedot ja arviointimenetelmät

Tuulivoimahankkeen vaikutuksia maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin arvioidaan asiantuntija-arviona. Lähtötiedot kerätään ympäristöhallinnon Avointieto ympäristö- ja paikkatietojärjestel-mästä sekä Geologian tutkimuskeskuksen maa- ja kallioperäaineistoista.

Vaikutusten laajuutta arvioidaan asiantuntija-arviona tarkastelemalla rakennuspaikkojen maa-perän laatua ja kantavuutta, vesistöjen esiintymistä suhteessa rakennuspaikkoihin, rakentami-sen ajallista kestoa sekä fyysistä ulottuvuutta. Tuulivoimalakomponentit ja voimajohdot eivät sisällä veteen liukenevia haitallisiaaineita, joten niiden osalta tarkastelua ei tehdä.

Tuulivoimalan konehuoneen mahdollisia vuototilanteita ja niistä aiheutuvia riskejä maaperälle sekä pinta- ja pohjavesille tarkastellaan osana hankkeen ympäristöriskien arviointia.

10.2.3 Vaikutukset linnustoon