8.4 Muutosten toteuttamisstrategiaehdotus
9.1.2 Vaikutukset asiakkaisiin
Asiakkaisiin kohdistuvia vaikutuksia eriteltäessä on syytä huomioida käytettävät jakelukanavat ja asiakkaiden toimialat. Konecranesin käyttämän kahden jakelu-kanavan ja teollisuuden- ja satama- ja telakkatoimintojen toisistaan poikkeavien tarpeiden takia ohjaamovalikoiman ja tuoterakenteen keventämisen vaikutukset kohdistuvat eri asiakasryhmiin hieman eri tavoin.
Alfa-tuotemerkeillä myytävien ohjaamojen valikoimaan ei ole tulossa muutoksia vaan ehdotetut muutokset liittyivät ainoastaan ohjaamojen tuoterakenteen keven-tämiseen. Alfa-brändien kautta tehtävä ohjaamomyynti on puhtaasti komponentti-kauppaa, joten vakiotuotteiden tuoterakenteen selkeyttämisestä tulee olemaan hyötyä asiakaskuntaa edustaville nosturivalmistajille. Etenkin, mikäli vakio-ohjaamojen tavoitteena olevaa toimitusvarmuutta ja laatua onnistutaan ehdotettu-jen toimenpiteiden avulla parantamaan ja samalla siirtämään osa tavoiteltavasta
kustannushyödystä myös asiakkaan eduksi. Myös erikoistuotteiden puolella ny-kyistä selkeämpi jako vakio- ja erikoistuotteisiin tulee palvelemaan asiakkaan etua selkeämpien pelisääntöjen ansiosta: asiakkaalle voidaan nykyistä selkeämmin ja perustellummin esittää jo heti ensikontaktista lähtien vakiotuotteen ja erikoistuot-teen toimitusaikojen- ja hintojen välinen ero Tällä tavoin asiakasta voidaan tarkoi-tushakuisesti pyrkiä ohjaamaan molempia osapuolia hyödyttävään vakiotuotteen valintaan ja samalla myös nopeuttamaan tarjous-tilausprosessia vähentämällä myyntivaiheen ylimääräisiä selvitys ja tarjouskierroksia. C-myyntiprosessin kaut-ta kaut-tarjotkaut-tavien tuotteiden toimitusaikoihin ja hintoihin muutoksella ei ole suurkaut-ta- suurta-kaan vaikutusta, koska C-myyntiprosessin kautta nykyään tarjottu tuote säilyy käytännössä edelleenkin C-tuotteena: ainoa ero on siinä, että vakion ja epävakion tuotteen ero on määritelty jo etukäteen, eikä sitä aleta miettimään vasta tarjous-prosessin yhteydessä. Edellä kuvattu sopii myös nosturituotteiden myymiin oh-jaamoihin: nosturit kootaan listalta valittavista vakiokomponenteista joihin sisäl-tyvät myös vakio-ohjaamot ja niihin kuuluvat vakioidut ominaisuudet.
Teollisuusnosturiratkaisuissa nykyisen ohjaamovalikoiman supistaminen ei vaiku-ta käytännössä asiakkaisiin millään vaiku-tavalla, koska ainoa erikoistuotteisiin siirrettä-väksi ehdotettu ohjaamo on jo aikaisemmin korvattu osto-ohjaamolla. Teollisuus-nosturiratkaisuille on tyypillistä tilausohjautuva tuotantomuoto, usein myös asia-kaskohtainen tuotesuunnittelu ja valmistus eli suunnitteluohjautuva tuotanto.
Normaalitoimituksiin kuuluu siis usein nostureiden ja mahdollisesti myös ohjaa-mojen toimituskohtainen räätälöintiä eikä se aiheuta asiakkaille ongelmia, koska räätälöidyille tuotteille hyväksytään pitempi toimitusaika ja korkeampi hinta kuin vakiotuotteelle. Lisäksi ohjaamojen vakiotuotevalikoiman supistaminen vaikuttaa ainoastaan sellaisiin tapauksiin, joissa nosturia ei voida jonkin ulkopuolisen syyn takia (esimerkiksi rakennuksen pohjaratkaisu tai jonkin muun nosturin ulkopuoli-sen laitteen sijoittelu) suunnitella yhteensopivaksi tarjolla olevien vakio-ohjaamoratkaisujen kanssa: ainoastaan tällöin joudutaan turvautumaan erikoisoh-jaamoon.
Satamanostureiden asiakkaisiin ei nykyisen vakio-ohjaamovalikoiman supistami-sella ole myöskään suurta vaikutusta. Erikoistuotteiden puolelle siirrettäväksi
eh-dotettu FH274-278 ohjaamoperhe on jo elinkaarensa päässä ja se on käytännössä jo korvattu uusilla FH500 tuoteperheen ohjaamoilla. Tulee olemaan hyvin toden-näköistä, että vanhoja malleja ei enää paljoa edes kysellä hankittavaksi uusien nostureitten mukana. FH270X ohjaamot on kuitenkin syytä säilyttää edelleen myyntikelpoisina erikoistuotteina, joille voi vakiintuneen asiakaskunnan piirissä edelleenkin ilmetä satunnaista kysyntää. Uusien FH500-sarjan ohjaamojen tuote-rakenteen selkeyttämisestä tulee olemaan hyötyä asiakkaille mikäli tuotetuote-rakenteen keventämisellä onnistutaan parantamaan ohjaamoperheen toimitusvarmuutta ja laatua, pienentämään kustannuksia, sekä siirtämään osa saavutetusta hyödystä myös asiakkaan eduksi. Lisäksi muutokselle on juuri nyt muutenkin otollinen ai-ka, koska tuotealustaa ei ole tuotealustaprosessin puuttumisen takia kehitetty sen jälkeen kun ohjaamot lanseerattiin vuonna 2011, ja jonka takia ohjaamoperheen valmistuskustannusten alentamiseen kohdistuu tällä hetkellä melkoinen paine.
10 JOHTOPÄÄTÖKSET
Globaalit markkinat yhdessä asiakkaiden yhä yksityiskohtaisempien vaatimusten ja kovan kilpailun kanssa ovat ajaneet yritykset kehittämään ja ylläpitämään yhä laajempaa tuotevalikoimaa kyetäkseen vastaamaan markkinoiden tarpeisiin. Kehi-tyksen seurauksena monien yritysten tuotevariointi on kasvanut sellaisiin mittoi-hin, että siitä on alkanut tulla suorastaan rasite yritysten tuottavuuden kehittämi-selle: valikoimaan saattaa sisältyä turhaa päällekkäisyyttä ja eri sukupolvien tuot-teita, jotka aiheuttavat ylimääräistä sisäistä kilpailua, kuluttavat turhaan tuotepro-sessien voimavaroja ja aiheuttavat lisäksi hämmennystä asiakaskunnan keskuu-dessa. Valikoimaan saattaa kuulua jopa sellaisiakin tuotteita joilla ei ole enää edes markkinoita, mutta joita ei ole kuitenkaan poistettu valikoimasta tai edes selvitelty niiden myyntiä elvyttäviä toimenpiteitä. On siis tärkeää hallita markkinan ja tuo-tevalikoiman välistä vuorovaikutusprosessia ottamalla perustaksi asiakassegment-tien kysynnät ja tarpeet, joihin tarjonta, eli tuotteet ja markkinointitoimenpiteet pyritään sopeuttamaan. Tuoteperheiden ja tuotealustojen suunnitteleminen ja ke-hittäminen nopeutuvissa tuotekehityssykleissä on yksi osa tehokasta tuotevarioin-tia. Modulaariseen tuotearkkitehtuuriin perustuvalla tuoteperhesuunnittelulla ja tuotealustojen tuomalla komponenttien uudelleenkäytettävyydellä saavutetaan kasvava asiakasläheisyys helposti hallittavalla ja kustannustehokkaalla tavalla
Tuotevalikoiman ja -rakenteen keventäminen ja tuotteiden poistaminen valikoi-masta vaatii paljon tutkimustyötä ja erilaisten vaihtoehtojen jäsentelyä aivan sa-moin kuin uusien tuotteiden kehittely. Jatkuva tuotekehitys tuottaa koko ajan toi-mialasta riippuen erilaisissa sykleissä uusia tuotteita ja tämän takia vanhoja pitäisi poistaa. Lyhyellä tähtäimellä tuotteiden poistaminen valikoimasta ei vaadi kovin-kaan suuria taloudellisia uhrauksia mutta pitkän tähtäimen taloudellisten vaikutus-ten etukäteisarviointi saattaa vaikeaa ja joiltakin osin jopa mahdotonta. Mikäli ehdotetut muutokset tai osa niistä päätetään toteuttaa, niin on tärkeää seurata myös niiden vaikutuksia sidosryhmiin ja Konecranesin omiin prosesseihin. Lisäksi on hyvä vakiinnuttaa käytäntöön määräajoin tehtävä seulontakäsittely jossa tuottei-den (ei pelkästään ohjaamoituottei-den ) tilannetta kartoitettaisiin säännöllisesti
esimer-kiksi seuraavien vertailuperusteiden mukaan: myynnin kehittyminen, hinnan ke-hittyminen, tuotteesta saatavan katteen keke-hittyminen, uuden tuotteen esittely, tuot-teen hyödyllisyys sekä tuottuot-teen elinkaaren vaihe. Yrityksen henkilökunnan on johtoa myöten tärkeää sitoutua säännöllisiin tilannekartoituksiin. Tuotteen pois-taminen on kriittinen osa yrityksen yleistä tuotepolitiikkaa ja liikkeenjohdollista toimintaa ja tutkimukset ovat osoittaneet tuotteiden poistamisen edustavan liik-keenjohdollisena haasteena vastaavaa tärkeysastetta kuin uusien tuotteiden luomi-nen tai käyttöönotto
Teollisuuden- ja satamatoimintojen tarpeet poikkeavat toisistaan niin paljon, että aikaisemmin on nähty välttämättömäksi suunnitella molemmille liiketoimintalin-joille niiden nosturisovelluksiin sopivat ohjaamoperheet, joiden tarjonnassa on lisäksi haluttu tyydyttää asiakkaiden tarpeet laajan tuotevarioinnin avulla. Näiden, toisistaan poikkeavien tarpeiden seurauksena Konecranesin ohjaamomallisto ja niiden variaatioiden määrä on kasvanut hyvin laajaksi. Tarvittavien varianttien määrää kasvattavat lisäksi Satamanostureiden ja Teollisuusnosturiratkaisujen PLC-pohjaisesta teknologiasta poikkeavat, releojatuille teollisuusnostureille tar-vittavat hallintalaitteet joita myydään Teollisuusnosturituotteiden ja Alfa-liiketoimintalinjan kautta.
Edellä mainittujen nosturisovelluskohtaisten ohjaamojen lisäksi Konecranes jul-kisti vuonna 2011 uuden monikäyttöisen ohjaamoperheen, joka korvaa osan van-hasta ohjaamomallistosta, mutta ei kuitenkaan aivan kaikkia malleja. Uuden oh-jaamoperheen myötä Konecranesilla on nyt osaan nosturiaplikaatioita tarjolla sa-maan kokoluokkaan päällekkäiset mallit FH240-2 ja FH560-EOT. Tämä ei kui-tenkaan välttämättä ole huono asia, koska kyseisten mallien tarjonta kohdistuu suurelta osin eri asiakassegmentteihin. Toistaiseksi pelkästään Konecranes-tuotemerkillä myytävä FH500 ohjaamoperhe kuuluu yhtiön keihäänkärkituottei-siin ja sopii parhaiten myytäväksi huipputekniikkaa edustavien RTG-, RMG ja SC- ja teollisuusnosturiratkaisujen mukana kehittyneille markkinoille.
Edullisempaan hintaluokkaan sijoittuva FH240/250 tuoteperhe on edelleen elin-kaarensa huipulla ja soveltuu hintansa ja PLC/reletekniikka vaihtoehtojensa takia
myytäväksi laajalle asiakaskunnalle niin kehittyvillä kuin kehittyneilläkin mark-kinoilla. Kehittyviin maihin FH240/250 (ja FH226) ohjaamot soveltuvat erin-omaisesti mahdollisimman pelkistettyinä tuotteina, tarvittaessa jopa pelkkinä oh-jaamokoreina, jolloin ohjaamojen lopullinen varustelu voidaan suunnitella ja to-teuttaa paikallisten organisaatioiden toimesta edullisemmin kuin Suomessa tehty-nä. Ohjaamoille voidaan myös etsiä edullisia paikallisia alihankkijoita tai valmis-taa ne esimerkiksi Kiinassa, josta on aikaisemmin hankittu ainakin RTG-nostureiden FH27x ohjaamokoreja noin puolet edullisemmin verrattuna kotimai-siin hintoihin. FH240/250 ohjaamoperhe sopii edullisen hintansa takia myytäväksi edelleen myös kehittyneiden maiden markkinoilla etenkin Konecranes-brändin edullisemman hintaluokan PLC-ohjatuissa erikoisnostureissa ja relelogiikalla to-teutetuissa standardinostureissa. Myös Alfa-liiketoimintayksikkö tarvitsee multi-brändättyjä FH240 ja FH226 ohjaamoja asiakaskuntansa releohjattuihin tuottei-siin.
Ohjaamovalikoiman tutkimuksen perusteella erikoismallien puolelle siirrettäväksi ehdotettujen FH250-3 ja FH27x mallien lisäksi on toistaiseksi vaikeaa löytää pe-rusteita muiden mallien siirtämiselle pois vakiomallistosta. Jäljelle jäävän mallis-ton osalta kannattaakin keskittyä variaatioiden määrän pienentämiseen ehdotettu-jen muutosten pohjalta.
Ohjaamovalikoiman ja tuoterakenteen eheyttämisellä on monia suoria ja epäsuoria vaikutuksia Konecranesiin ja muihin sidosryhmiin. Suurimmat vaikutukset Ko-necranesilla kohdistuvat Alfa-brändien ja teollisuusnosturituotteiden tarjous- ja tilaustoimintaan, hankinta- ja valmistustoimintaan sekä muutosten käyttöönottoon yhdessä uuden toiminnanohjausjärjestelmän kanssa. Asiakkaisiin kohdistuvat vai-kutukset jäävät suhteellisen pieniksi sen takia, että muutokset kohdistuvat sellai-siin vaihtoehtoihin joita on tilattu hyvin harvoin viimeisten neljän vuoden aikana.
Konecranesin laajan ja rönsyilevän tuotevalikoiman taustalla aikaisemmin maini-tun nosturilajitelman lisäksi muitakin tekijöitä kuten yrityksen laajentuminen yri-tysostojen kautta, organisaation rakenteesta johtuva erillisten liiketoimintayksi-köiden väliset kommunikointiongelmat ja eristäytyminen toisistaan, globalisaatio,
järjestelmien paljous ja huono yhteensopivuus, toimintatapojen runsaus ja van-hoista toimintatavoista kiinnipitäminen. Yksi merkittävimpiä ohjaamojen tuote-hallintaan liittyviä havaintoja onkin se, että ohjaamojen tuotehallinta on tällä het-kellä hajautunut liian monen itsenäisen organisaation hallintaan ja muuttunut pro-sessiksi, josta loppujen lopuksi kukaan ei ota päävastuuta. Tämän takia toimitus-prosessissa toistetaan samoja virheitä ja tehdään toistuvasti samoja muutoksia ja räätälöintejä vakio-ohjaamoihin omalla kustannuksella vain sen takia, ettei paran-nuksia ole tuotealustaprosessin puutteiden takia viety tuotealustaprosessin ja ver-sionhallinnan kautta PLM-järjestelmään ja samalla suoritettu määräajoin valikoi-man seulontakäsittelyjä tilanteen kartoittamiseksi
Tuotehallinnassa ilmenneistä ongelmista voi valikoiman ja tuoterakenteen keven-tämiseen liittyvien johtopäätösten lisäksi vetää vielä yhden tärkeän johtopäätök-sen: ohjaamojen tämänhetkinen hajanainen tuotealustaprosessi on syytä pikaisesti organisoida Konecranesin 1KC strategiahankkeen määrittelemälle tasolle, jossa vakio-ohjaamojen ylläpito ja parannustoiminta kuuluu liiketoimintayksiköiden tukena toimivan ohjaamokomponentista vastaavan tuotealustatiimin vastuulle.
Konecranesilla on jo havaittu ohjaamojen tuotehallinnan hajanaisuus ja ensimmäi-sinä toimenpiteinä ohjaamojen tuotehallinnan kehittämiseksi ollaankin jo kaavai-lemassa uuden FH500 ohjaamoperheen tuotehallinnan keskittämistä Satamanostu-rit-, Teollisuusnosturit- ja Alfa-liiketoimintayksiköiden tukena toimivan Tuotehal-linta ja Suunnittelu -organisaation halTuotehal-lintaan. Erikoistuotteiksi siirrettäväksi ehdo-tettu satamanostureiden FH27X tuoteperhe jää edelleen Satamanosturit-liiketoimintayksikön hallintaan ja teollisuusnostureiden tuoteperheet FH226 ja FH240/250 Teollisuusnosturit-liiketoimintayksikön hallintaan yhteistyössä Tuote-hallinta ja Suunnittelu -organisaation kanssa. Ohjaamojen tuotealusta- ja toimitus-prosessien erottaminen toisistaan on äärimmäisen tärkeää, joten jatkossa kannattaa harkita myös FH226 ja FH240/250 vakiotuotteiksi määriteltyjen mallien ja variaa-tioiden tuotehallinnan ja kehitystoiminnan siirtämistä keskitetysti Tuotehallinta ja Suunnittelu -organisaation hallintaan. Lisäksi myös erikoistuoteprosessin puolelle siirrettyjen ohjaamomallien ja pohjaratkaisujen, eräänlaisten puolivakioitujen tuot-teiden, tuotehallinta pitää ratkaista. Tämä tarkoittaa vakio-ohjaamoperheen
tuo-tealustan ylläpidosta vastaavan tuotealustatiimin ja erikoistuotteita hallinnoivien liiketoimintalinjojen välistä aktiivista vuorovaikutusta esimerkiksi säännöllisten tuotealustakatsausten muodossa, jolloin vakiotuotteisiin tehtyjä parannuksia voi-daan harkinnan mukaan viedä erikoistuotteisiin ja vastaavasti erikoistuotteissa toistuneita kehitysideoita vakiotuotteisiin.
Lopuksi voi todeta että yrityksen sisällä tuotteiden varioituvuuskäsitettä on tämän työn tulosten perusteella syytä tarkastella kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin toiminnallisena varioituvuutena, joka keskittyy asiakasvaatimusten tyydyttämi-seen tuotevalikoimaa kasvattamalla. Tällöin ratkaistavaksi tulevat ennen kaikkea yrityksen tuotepoliittiset ja strategiset kysymykset sitä kuinka pitkälle tuotevali-koiman kasvattamisessa nähdään järkeväksi mennä. Toisen näkökulman muodos-taa tekninen varioituvuus, jonka tehtävänä on valmistettavuuden tehostaminen sekä kustannusten hallinta tuotevarioituvuuteen vaadittavia moduuleja vähentä-mällä. Tällöin ratkaistavaksi nousevat yrityksen variointisuunnittelu, tuotealusta-ajattelu sekä tuotemodulaarisuus.
LÄHDELUETTELO
Aarnio, J. 2003. Modularization by Integration: Creating Modular Concepts forMechatronic Products. Doctoral dissertation. Tampere, Tampere University of Technology.157 s.
Ahoniemi, L., Mertanen, M., Mäkipää , M., Sievänen, M., Suomala, P. &
Ruohonen, M. 2007. Massaräätälöinnillä kilpailukykyä. Helsinki: Teknologia-teollisuus ry. 105 s. ISBN 978-951-817-949-1.
Anderson, D. M. & Pine, B. J. 1998. Agile product development for masscustomization: how to develop and deliver products for mass customization niche markets, JIT, build-to-order and flexible manufacturing. New York, NY, McGraw-Hill. 293 s. ISBN 10: 0-7863-1175-4.
Avlonitis, G. J., Hart S. J., Tzokas, N. X. 2000. An Analysis of Product Deletion Scenarios. Journal of Product Innovation Management, Vol. 17, no. 1, s. 41-56.
Baker, M. & Hart, S. 1999. Product Strategy and Management. Harlow, Prentice Hall. 507 s. ISBN 0-13-065368-3.
Bamberger, I. 1987. Strategic Orientations of Small and Medium-Sized Enterpris-es: A Summary of First Descriptive Results (Stratos). European Institute for Advanced Studies in Management. Institute Report 87-01, Brussels.
Bourke, R. 2001. Configuring no two alike – The state of the art in product con-figurators may let manufacturers build products to any customer specs. Com-puter-Aided Engineering, Nov/Dec 2001, s. 36-40.
Blecker, T. & Abdelkafi, N. 2006. Complexity and variety in mass customization systems: analysis and recommendations. Management Decision, Vol. 44, no. 7, s. 908-929.
Blecker, T. & Friedrich, G. 2007. Guest Editorial: Mass Customatization Manu-facturing Systems. IEEE Transactions of Engineering Management, Vol. 54, no. 1, February 2007, s. 4-11.
Cusumano, M. A. & Gawer, A. 2002. The elements of Platform Leadership. MIT Sloan Management Review. Vol. 43, no. 3, s. 51-58.
Da Silveira, G., Borenstein, D. & Fogliatto, F. S. 2001. Mass customization: Lit-erature review and research directions. International Journal of Production Economics. Vol. 72, no. 1, s. 1-13.
Dowlatshahi S. 1996. The Role of Logistics in Concurrent Engineering. Interna-tional Journal of Production Economics. Vol. 44, s. 189-199.
Duray, R. et al. 2000. Approaches to Mass Customization: Configurations and Empirical Validation. Journal of Operations Management. Vol. 18, s 605-625.
Ericsson, A. 1999. Controlling Design Variants: Modular Product Platforms.
Dearborn, Society of Manufacturing Engineers. 132 s. ISBN 0-7918-0150-0.
Erixon, G. 1998. Modular Function Deployment – a Method for Product Modular-isation. Doctoral Thesis. The Royal Institute of Technology, Department of Manufacturing Systems, Assembly Systems Division, Stockholm
Forza, C. & Salvador, F. 2002. Product configuration and inter-firm co-ordination: an innovative solution from a small manufacturing enterprise.
Computers in Industry. Vol. 49 no. 1, s. 37-46.
Feitzinger, E., Lee, H.L., 1997. Mass Customization at Hewlett-Packard: The Power of Postponement. Harvard Business Review. Vol. 75, no. 1, s. 116-121.
Halman, J, Hofer A. & van Vuuren, W. 2006. Platform driven development of product families. Linking theory with practice, s. 27-47. Teoksessa Product platform and product family design. Methods and applications. Edited by:
Simpson, T. Siddique, Jiao J. Springer Science+Business Media, Inc. USA.
548 s. ISBN-10: 0-387-25721-7
Heikkilä, J. et al. 2002. Products and Modularity – Managing Competitive Prod-uct Portfolios through Holistic Platform Thinking. Espoo, TAI Research Centre / Helsinki University of Technology. 67 s. ISBN 951-22-6073-5.
Heiskala, M., Tiihonen, J., Paloheimo, K.-S. & Soininen, T. 2007. Mass Customizationwith Configurable Products and Configurators: A Review of Benefits and Challenges. Blecker, T. & Friedrich, G. (toim.). Mass CustomizationInformation Systems in Business. London, Idea Group Publish-ing
Hölttä-Otto, K. 2005. Modular Product Platform Design. Doctoral Dissertation, Helsinki University of Technology, Department of Mechnical Engineering, Machine Design. 67 s. ISBN 951-22-7767-0.
Jahnukainen, J. et al. 1996. LOGIPRO Tilausohjautuvien toimitusketjujen kehittäminen. Metalliteollisuuden keskusliitto, MET. Tampere, Tammerpaino Oy. 169 s. ISBN 951-817-653-1.
Jiao, J., Simpson T.W., Siddique, Z. 2007. Product Family Design and Platform-Based Product Development: A State-of-the-Art Review. Journal of Intelligent Manufacturing. Vol. 18 no. 1, s. 5-29.
Johnson, G., Scholes, K., Whittington, R. 2005. Exploring Corporate Strategy. 7th edition. Harlow, FT Prentice Hall. 1033 s. ISBN 0-273-68734-4
Kaplan, R. S. & Atkinson, A.A. 1998. Advanced Management Accounting, 3rd edition. Upper Saddle River (NJ), Prentice Hall. 798 s. ISBN 0-13-080220-4.
Kaski, T. 2002. Product Structure Metrics as an Indicator of Demand-Supply Chain Effieciency: Case Study in the Cellular Network Industry. Acta Polytechnica Scandinavia, Industrial Management and Business Administra-tion series No. 13, Helsinki University of Technology, Espoo. 200 s.
Kinkki, S. & Isokangas, J. 2002. Yrityksen perustoiminnot. Vantaa, Darki Oy.
448 s. ISBN 951-0-26631-0.
Konecranes Oyj. 12.1.2010, muutettu 9.9.2013. One Konecranes. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 4.10.2013]. Saatavissa:
http://wiki.konecranes.com/kcwiki/display/one/Welcome+to+Process+Wiki.
Konecranes Oyj. 2013. Vuosikertomus 2013. 128 s.
Konecranes Oyj:n www-sivut. 2014. [Viitattu 1.4.2014]. Saatavissa:
http://www.konecranes.com/.
Koski, T. & Virtanen, M. 2005. Tulos - Liiketoiminnan suunnittelulla menestykseen. 1.painos. Keuruu, Otavan Kirjapaino Oy. 109 s. ISBN 951-1-20363-0.
Lahtinen, J. & Isoviita, A. 2001. Asiakaspalvelun ja markkinoinnin perusteet.
Jyväskylä, Gummerus Kirjapaino. 228 s. ISBN: 952-9631-12-X
Lehtonen, T. 2007. Designing Modular Product Architecture in the New Product Development. Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 713, Tampere. 229 s.
Lotti, L. 2001. Tehokas markkina-analyysi. Juva: WS Bookwell Oy. 209 s. ISBN:
951-0-25287-5.
Marion, T.J., Simpson, T.W., 2006. Platform leveraging strategies and market segmentation, s. 73-90. Teoksessa Product platform and product family design.
Methods and applications. Edited by: Simpson, T. Siddique, Jiao J. Springer Science+Business Media, Inc. USA. 548 s. ISBN-10: 0-387-25721-7.
Meyer, M.H. 1997. Revitalize your product lines through continuous platform renewal. Research Technology Management. Vol. 40 no. 2, s. 17-28.
Meyer, M.H. & Seliger, R. 1998. Product platforms in Software Development.
Sloan Management Review, vol. 40, no. 1, s. 61-74.
Meyer, M.H. & Lehnerd, A.P. 1997. The Power of Product Platforms – Building Value and Cost Leadership. New York, The Free Press. 267 s. ISBN 0-684-82580-5.
Meyer, M.H. & Utterback J.M. 1993. The Product Family and the Dynamices of Core Capability. Sloan Management Review, Vol. 34, no. 3, s. 29-47.
Mintzberg, H. & Quinn, J.B. 1991. The Strategy Process: concepts, context, cases.
2nd edition. Prentice-Hall International editions. 990 s. ISBN 0-13-853813-1
Nayak, R.U., Chen, W., Simpson, T.W. (2002). A Variation-based methodologyfor product family design. Engineering Optimization, 34(1), 65-81.
Pahl, G., Beitz, W., Feldhusen, J., Grote, K.-H. 2007. Engineering Design: A Sys-tematic Approach, 3rd Edition. London, Springer Verlag, 617 s. ISBN 978-1-84628-318-5.
Park, J., Shin, D., Insun, P., Hyemi, H. 2008. A product platform concept devel-opment method. Journal of Engineering Design. Vol. 19(6), s. 515-532.
Pine, B.J. II. 1993. Mass Customization.- the New Frontier in Business. Boston (MA), Harvard Business School Press, 333 s. ISBN 0-87584-372-7.
Porter, M.E. 1979. How competitive forces shape strategy. Harvard business Re-view. Vol. 57, no. 2, s. 137-145.
Porter, M.E. 1985. Kilpailuetu: Miten ylivoimainen osaaminen luodaan ja säilytetään, 3. painos. Jyväskylä, Weilin+Göös, 648 s. ISBN 951-35-3548-7 Riitahuhta, A. & Andreasen, M.M. 1998 Configuration by Modularisation.
Pro-ceedings of NordDesign 98, KHT, Stockholm, s. 167-176
Robertson, D. & Ulrich, K. 1998. Planning for Product Platforms. Sloan Man-agement Review. Vol. 39, no. 4, s. 19-31.
Rope, T. & Vahvaselkä, I. 1998. Nykyaikainen markkinointi.1.-6. painos. Porvoo, WSOY - Kirjanpainoyksikkö, 283 s. ISBN 951-35-5360-4.
Rope, T. 2004. Business to business – markkinointi. 2. painos. Porvoo, WSOY, 247 s. ISBN: 951-0-23115-0
Sakki, J. 1999. Logistinen prosessi – tilaus-toimitusketjun hallinta, neljäs uudistettu painos. Espoo. 238 s. ISBN 951-97668-2-0.
Soronen O. 1999. Massaräätälöinti asiakasmyötäisessä tuotannossa. Helsinki:
Metalliteollisuuden keskusliitto, MET, 61 s. ISBN: 951-817-704-X
Simpson, T.W. 2004. Product platform design and customization: status and promise. Artificial Intelligence for Engineering Design, Analysis and Manufac-turing. Vol. 18, no. 1, s. 3-20.
Simpson, T. W., Maier, J., Mistree, F. 2001. Product Platform Design: Method and application. Res Eng Design. Vol 13, no. 1. s. 2 - 22.
Simpson, T. W., Siddique, Z., Jiao J. 2006. Platform-based product family devel-opment, s. 1-15. Teoksessa Product platform and product family design. Meth-ods and applications. Edited by: Simpson, T. Siddique, Jiao J. Springer Sci-ence+Business Media, Inc. USA. 548 s. ISBN-10: 0-387-25721-7
Simpson, T.W., Bobuk, A., Slingerland, L.A., Brennan, S., Logan, D. & Reichard, K. 2012. From user requirements to commonality specifications: an integrated approach to product family design. Research in Engineering Design. Vol. 23, no. 2, s. 141-153.
Swaminathan, J. 2001. Enabling customization using standardized opera-tions.California Management Review. Vol. 43, no. 3.
Sääksvuori, A., & Immonen, A. 2002. Tuotetiedon hallinta - PDM. Jyväskylä, Gummerus, 201 s. ISBN 951-762-796-3.
Tiihonen, J. 1999. Kansallinen konfigurointikartoitus – asiakaskohtainen muuntelu suomalaisessa teollisuudessa. Lisensiaatintyö, Espoo.
Tamminen, I. 2.5.2014. Manager, Sales Support Process. Konecranes Oyj.
Puhelinhaastattelu 2.5.2014.
Tiihonen, J. & Soininen, T. 1997. Product Configurators - Information System Support for Configurable Products. Helsingin yliopisto. [verkkodokumentti]
[luettu 27.2.2014] Saatavissa:
http://www.soberit.hut.fi/pdmg/config/celsart.pdf
Ulrich, K. 1995. The role of product architecture in manufacturing firm. Research Policy. Vol. 24, no. 3, s. 419–440.
Ulrich, K. & Tung, K., 1991. Fundamentals of product modularity. Proceedings of the 1991 ASME Winter Annual Meeting Symposium on Issues in De-sign/Manufacturing Integration, Atlanta.
Ulrich, K. T., Eppinger, S. D. 1995. Product Design and Development. McGraw-Hill, Inc. 229 s. ISBN 0-07-065811-0.
Yan J-H. & Wu C. 2001. Scheduling approach for concurrent product develop-ment processes. Computers in Industry. Vol. 46, s. 139 – 147.
Ylänen, I. 8.8.2013. Technology Director, Components. Konecranes Oyj.
Haastattelu 8.8.2013.
Åhlström, P. & Westbrook, R. 1999. Implications of mass customization for oper-ations management. International Journal of Operoper-ations & Production Man-agement. Vol. 19, no. 3, s. 262-274.
Österholm, J. & Tuokko, R. 2001. Systemaattinen menetelmä tuotemodulointiin – Modular function deployment. Metalliteollisuuden keskusliitto, MET julkaisuja. No. 21. 64 s. ISBN 951-817-773-2.
Liite I (6 sivua)
VAKIO-OHJAAMOJEN OMINAISUUDET
Liite I, sivu 1/6
OHJAAMON OMINAISUUDET
S = VAKIO-OMINAISUUDET (sisältyvät ohjaamokorin hintaan)
O = VALINNAISET OMINAISUUDET (lisähintaan)
N/A = ei saatavana FH240-1 A FH240-1 C FH240-2 E FH240-2 G FH250-2 A FH250-2 C FH2226 A FH2226 B FH2226 C FH550-SC A FH560 EOT C FH560-EOT D FH560-RMG/RTG A Etu-, sivu- ja takaikkunat, yläosan pikkuikkuna:
lami-noitu lasi, vaaleanvihreä
S S
Etu- ja sivuikkunat: lämpölasi, vaaleanvihreä Takaikkunat: lämpölasi, tummanvihreä
- Kaarevien sivuikkunoiden takana olevat ikkunat ja yläosan pikkuikkunat: laminoitu lasi, tummanvihreä
S S
Lattiaikkunat: laminoitu lasi, kirkas, suojattu ritilällä S S S S S S S S S S
Pääikkunoita suojaava kaide ohjaamon sisäpuolella S S S S S S S S S S
Lasinpyyhkimet ja pesimet etu- ja sivuikkunoihin ja lattiaikkunaan, yht. 4 kpl
Nosturisovelluksen elektroniikka ja sis. kaapelointi S S S S
Pintakäsittely:
Liite I, sivu 2/6
FH240-1 A FH240-1 C FH240-2 E FH240-2 G FH250-2 A FH250-2 C FH2226 A FH2226 B FH2226 C FH550-SC A FH560-EOT C FH560-EOT D FH560-RMG/RTG A
Valinnaiset moduulit
Lasinpyyhkimet ja pesimet etu- ja sivuikkunoihin ja lattiaikkunaan, yht. 4 kpl
O O O O O O O O
Lasinpyyhkimet ja pesimet etu- ja sivuikkunoihin yht. 3 kpl
Avattava lisäikkuna takaseinälle, laminoitu lasi, kirkas
O O O O O O
Avattava lisäikkuna takaseinälle, laminoitu lasi, IG 55 ruskea
O O O O O O
Avattava lisäikkuna takaseinälle, lämpölasi, kirkas O O O O O O Avattava lisäikkuna takaseinälle, lämpölasi, IG 55
ruskea
kaare-vien sivuikkunoiden takana oleviin ikkunoihin ja ohjaamon yläosan ikkunoihin
Liite I, sivu 3/6
OHJAAMON OMINAISUUDET
S = VAKIO-OMINAISUUDET (sisältyvät ohjaamo-korin hintaan)
O = VALINNAISET OMINAISUUDET (lisähintaan)
N/A = ei saatavana FH240-1 A FH240-1 C FH240-2 E FH240-2 G FH250-2 A FH250-2 C FH2226 A FH2226 B FH2226 C FH550-SC A FH560-EOT C FH560-EOT D FH560-RMG/RTG A
Valinnaiset moduulit
Kuljettajan istuin ja ohjauspulpetti releohjatulle nosturille:
Istuin NL100 “Rica”, säädettävä ja kääntyvä malli,
Istuin NL100 “Rica”, säädettävä ja kääntyvä malli,