• Ei tuloksia

Vaikutukset arvokkaisiin maisema- ja kulttuurialueisiin

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

8. VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRIS- KULTTUURIYMPÄRIS-TÖÖN

8.7 Vaikutukset arvokkaisiin maisema- ja kulttuurialueisiin

Vaikutukset valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin maisema- ja kulttuurialueisiin 8.7.1

Hankealueen vaikutusalueella (< 20 km) ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.

Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sijaitsevat hankealueen kaukoalueella eli yli 10 kilo-metrin etäisyydellä. Vaikutukset kyseisiin maisema-alueisiin on arvioitu alla.

Pitkäsenkylä-Tyngän maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee hankealueelta noin 10–

16 km pohjoiseen. Näkymäsektori maisema-alueelta tuulivoimapuistoon on kapea. Voimalat nä-kyvät vain osittain Tyngän alueelle, selvemmin kuitenkin Rautiontien varrella sijaitseville asutus-alueille. Pohjoisempana Pitkäsenkylällä tuulivoimalat näkyvät selvästi Kalajoentielle ja erityisesti sen itäpuolella levittäytyvälle peltoalueelle. Etäisyyttä Mutkalammin tuulipuistoon on kuitenkin Pitkäsenkylältä noin 15 kilometriä ja Tyngän alueelta noin 10 km, eivätkä tuulivoimalat siten hallitse maisemakuvaa. Tuulivoimalat ovat jo osa kaukomaisemaa. Maisemavaikutuksen suuruus-luokka on pieni/keskisuuri ja herkkyys pieni/keskisuuri. Maisemavaikutus on vähäinen, kor-keintaan kohtalainen.

Maakunnallisesti arvokas Himangan peltoaukea sijaitsee hankealueelta noin 10 kilometriä län-teen. Tuulivoimalat näkyvät selvästi peltoalueen länsiosiin ja Tomujoentielle leveässä näky-mäsektorissa. Sen sijaan Kannustien (775) itäpuolen metsä rajaa näkymiä tehokkaasti. Etäisyyt-tä tuulipuistoon on kuitenkin sen verran, etteivät tuulivoimalat hallitse maisemakuvaa. Maisema-vaikutuksen suuruusluokka on pieni/keskisuuri ja herkkyys keskisuuri. Maisemavaikutus on koh-talainen.

Maakunnallisesti arvokas Lestijoen maisema-alue sijaitsee hankealueelta noin 11–13 km lou-naaseen. Lestijoen länsirannalla sijaitseville peltoalueille näkymiä tuulipuistoon todennäköisesti avautuu paikoitellen. Metsäinen alue suojaa kuitenkin pitkälti näkymiä. Etäisyyttä tuulipuistoon on kuitenkin niin paljon, etteivät voimalat herätä huomiota maisemakuvassa. Maisemavaikutuk-sen suuruusluokka on pieni ja herkkyys keskisuuri. Maisemavaikutus on vähäinen.

Vanhakirkon ja Jyringin maisema-alue sijaitsee hankealueesta noin 11 kilometriä kaakkoon.

Tuulivoimalat näkyvät paikoitellen Vanhakirkon alueelle avoimen pohjoispuolella sijaitsevan pel-toalueen yli. Jyringin alueella näkymät ovat rajoittuneemmat metsän peitteisyyden johdosta.

Etäisyyttä tuulipuistoon on kuitenkin sen verran, etteivät tuulivoimalat hallitse maisemakuvaa.

Myös näkymäsektori on kapea. Maisemavaikutuksen suuruusluokka on pieni, herkkyysluokka on keskisuuri. Vaikutukset ovat vähäiset.

Raumankarin-Sautinkarin maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja kulttuuriympäristö sijait-see hankealueelta noin 14 kilometriä länteen. Näkymiä tuulipuistoon voi paikoitelleen avautua avoimien alueiden yli, mutta metsä ja rakennukset peittävät näkymät tuulipuistoon suurimmaksi osaksi. Etäisyyttä tuulipuistoon on jo niin paljon, että tuulivoimalat eivät herätä näkyessään huomiota maisemakuvassa. Maisemavaikutuksen suuruusluokka on pieni ja herkkyys keskisuuri.

Maisemavaikutus on vähäinen.

Himankakylä sijaitsee hankealueelta noin 14 kilometriä luoteeseen. Tuulivoimalat eivät näy maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle metsän peitteisyyden johdosta. Maisemavaiku-tuksen suuruusluokka on pieni ja herkkyys matala. Maisemavaikutus on olematon.

Rahjan maakunnallisesti arvokas saaristomaisema sijaitsee noin 16 kilometriä luoteeseen.

Merialueelta, etenkin Rahjan saariston länsiosasta havainnoituna tuulivoimalat näkyvät pieninä elementteinä kaukomaisemassa. Rannikon tuntumassa metsä peittää näkyvyyden tehokkaasti tuulipuistoon. Maisemavaikutuksen suuruusluokka on pieni ja herkkyys matala. Maisemavaiku-tukset jäävät vähäisiksi.

Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet (RKY) sijaitsevat tuulipuiston ja väli- ja kauko-alueella. Vaikutukset arvokkaisiin kulttuuriympäristökohteisiin on arvioitu alla.

Tuulivoimalat tai osa niistä tulee näkymään paikka paikoin kapeassa näkymäsektorissa valtakun-nallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön Korhoskylän alueelle, noin 6 kilometriä kaakkoon tuulipuistosta. Alueen rakennuksista ja tienvarsipuustosta johtuen alueen pihapiireistä ei avaudu täysin esteetöntä näkymää tuulipuiston suuntaan. Rakennuksiin ja pihapiiriin ei itses-sään kohdistu vaikutuksia. Kulttuuriympäristö säilyy osana historiallista jatkumoa. Voimalat eivät

tällä etäisyydellä näkyessään hallitse maisemaa. Vaihtoehdossa 3 ja 5 voimalat sijaitsevat kau-empana, noin 9 km päässä. Maisemavaikutuksen suuruusluokka on pieni ja herkkyys keskisuuri.

Maisemavaikutukset kulttuuriympäristöön ovat kohtalaiset vaihtoehdoissa 2 ja 4 ja vähäiset vaihtoehdoissa 3 ja 5.

Valtakunnallisesti arvokkaalla rakennetun kulttuuriympäristön alueella Mattilanperällä metsä-alueet peittävät näkyvyyden tuulipuiston suuntaan. Mattilanperän kylä sijaitsee noin 11 kilomet-riä itään hankealueelta. Maisemavaikutuksen suuruusluokka on pieni ja herkkyys keskisuuri. Mai-semavaikutus on vähäinen kaikissa vaihtoehdoissa.

Kannuksen keskustassa sijaitsevien Kannuksen kirkon ja Mäkiraonmäen alueelle, noin 14 kilometrin etäisyydelle osa voimaloiden lavasta saattaa näkyä puiden lomasta. Etäisyyttä ja peit-teisyyttä on kuitenkin jo niin paljon, että voimalat eivät hallitse näkymää. Maisemavaikutuksen suuruusluokka on pieni ja herkkyys keskisuuri. Maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi kai-kissa vaihtoehdoissa.

Raution maakunnallisesti arvokkaat rakennukset mm. Raution kirkko ja kotiseutumuseo sijaitse-vat noin 5 km etäisyydellä tuulipuiston itäpuolella. Tuulivoimalat näkyvät osittain avoimista vä-leistä Raution kirkonkylän alueelle, selvemmin kirkonkylän pohjois- ja eteläpuolella sijaitseville peltoalueille. Pöllässä kotiseutumuseon ja Petäistön rakennuksen kohdalla näkymät tuulipuiston suuntaan ovat selkeämmät maiseman etuosassa sijaitsevan avoimen peltoalueen vuoksi. Museon alueella pihapiirin rakennukset ja puusto muodostavat kuitenkin katvevaikutuksia tuulivoima-alueelle. Rakennuksiin ja pihapiireihin ei itsessään kohdistu vaikutuksia. Kulttuuriympäristö säilyy osana historiallista jatkumoa. Muualla metsä suojaa näkymistä kuitenkin runsaasti. Voimalat ei-vät kuitenkaan hallitse näkymiä. Maisemavaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri/pieni ja herk-kyys keskisuuri. Maisemalliset vaikutukset Raution maakunnallisesti arvokkaille kulttuuriympäris-tökohteille ovat kohtalaiset kotiseutumuseon ja Petäistön alueella ja vähäiset Raution muissa kohteissa kaikissa vaihtoehdoissa.

Vaikutukset paikallisesti merkittäviin maisema- ja kulttuurialueisiin 8.7.2

Tuulivoimalat näkyvät selvästi Mutkalammin kylän paikallisesti arvokkaalle maisema-alueelle.

Vaikutuksia on arvioitu tarkemmin kappaleessa 8.6.3.

Hankealueen pohjoispuolella Kärkisessä, lähimmillään noin 5 kilometrin etäisyydellä, sijaitsee maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristökohde Mäkitalon mäki. Tuulivoimalat erottuvat hyvin metsänreunan yläpuolella havainnoitaessa Kärkisen taloa sen pohjoispuolelta Mäkipääntietä avoimen peltoalueen takaa (kuvat 87 ja 88). Tuulivoimalat jäävät Kärkisen talon ja sen ympärillä olevien muiden kiinteistöjen kohdalla osin metsäsaarekkeiden ja muiden rakennus-ten katveeseen. Mäkitalon mäen pihapiirissä näkymäalue on hyvin pienialainen, ettei maiseman muutos ole merkittävä. Rakennuksiin ja pihapiiriin ei itsessään kohdistu vaikutuksia. Kulttuu-riympäristö säilyy osana historiallista jatkumoa. Maisemavaikutuksen suuruusluokka on keskisuu-ri ja herkkyys keskisuukeskisuu-ri. Maisemalliset vaikutukset arvioidaan kohtalaiseksi vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4 ja vähäiseksi vaihtoehdossa 5.

Kuva 87. Kuvasovite (VE 2) Kalajoen Kärkisen kylältä Mäkipääntieltä etelään kohti tuulipuistoa.

Kuva 88. Kuvasovite (VE 5) Kalajoen Kärkisen kylältä Mäkipääntieltä etelään kohti tuulipuistoa.

Hanni-Nilkkulan paikallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee lähimmillään noin 5,5 km tuuli-puistosta lounaaseen. Alueella on myös useita paikallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriym-päristöjä pihapiireineen. Näkymät Hanni-Nilkkulan alueelta tuulipuistoon ovat monin paikoin es-tyneet alueen itäpuolella sijaitsevien metsäalueiden vuoksi. Tuulivoimaloiden siipien kärjet näky-vät vain osittain peltoalueiden länsiosista. Vaihtoehdossa 4 vaikutukset jäänäky-vät vielä vähäisem-miksi, sillä tuulivoimalat sijaitsevat Kalajoen puolella kauempana havainnointipisteestä. Maise-mavaikutuksen suuruusluokka on pieni ja herkkyys keskisuuri. Maisemalliset vaikutukset ovat vähäiset kaikissa vaihtoehdoissa.

Seuraavassa taulukossa (taulukko 24) on vedetty yhteen tuulipuiston vaikutusalueella sijaitsevi-en arvokkaidsijaitsevi-en maisema-alueidsijaitsevi-en ja kulttuuriympäristöjsijaitsevi-en vaikutukset ja niidsijaitsevi-en merkittävyydet.

Vaihtoehtojen välillä ei arvioida olevan merkittävää eroa vaikutuksissa.

Taulukko 24. Vaikutukset ja merkittävyys hankealueen merkittäviin maisema- ja kulttuurikohteisiin.

Vaikutus Vaikutuksen

merkit-tävyys Kaikki vaihtoehdot

Pitkäsenkylä-Tynkä Näkymäsektori maisema-alueelta tuulivoimapuistoon on kapea. Voimalat näkyvät vain osittain Tyngän alueelle. Pohjoisempana Pitkäsenkylällä tuulivoimalat näkyvät sel-västi Kalajoentielle ja erityisesti sen itäpuolella levittäyty-välle peltoalueelle. Etäisyyttä tuulipuistoon on kuitenkin Pitkäsenkylältä noin 15 kilometriä ja Tyngän alueelta noin 10 km, eivätkä tuulivoimalat siten hallitse maisemakuvaa.

Tuulivoimalat ovat jo osa kaukomaisemaa.

Vähäinen, korkeintaan kohtalainen

Himangan pellot Tuulivoimalat näkyvät selvästi peltoalueen länsiosiin ja Tomujoentielle leveässä näkymäsektorissa. Sen sijaan Kannustien (775) itäpuolen metsä rajaa näkymiä tehok-kaasti. Etäisyyttä tuulipuistoon on kuitenkin sen verran, etteivät tuulivoimalat hallitse maisemakuvaa.

Kohtalainen

Lestijoki Lestijoen länsirannalla sijaitseville peltoalueille näkymiä tuulipuistoon todennäköisesti avautuu paikoitellen. Met-säinen alue suojaa kuitenkin pitkälti näkymiä. Etäisyyttä tuulipuistoon on jo niin paljon, etteivät voimalat herätä huomiota maisemakuvassa.

Vähäinen

Vanhakirkko-Jyrinki Tuulivoimalat näkyvät paikoitellen Vanhakirkon alueelle avoimen pohjoispuolella sijaitsevan peltoalueen yli. Jyrin-gin alueella näkymät ovat rajoittuneemmat metsän peit-teisyyden johdosta. Myös näkymäsektori on kapea. Etäi-syyttä tuulipuistoon on kuitenkin jo sen verran, etteivät tuulivoimalat hallitse maisemakuvaa.

Vähäinen

Raumankari ja Sau-tinkari

Näkymiä tuulipuistoon voi paikoitelleen avautua avoimien alueiden yli, mutta metsä ja rakennukset peittävät näky-mät tuulipuistoon suurimmaksi osaksi. Etäisyyttä tuuli-puistoon on jo niin paljon, että tuulivoimalat eivät herätä näkyessään huomiota maisemakuvassa.

Vähäinen

Himankakylä Tuulivoimalat eivät näy maakunnallisesti arvokkaalle

mai-sema-alueelle metsän peitteisyyden johdosta. Vähäinen, ei vaikutusta Rahjan saaristo Rahjan maakunnallisesti arvokas saaristomaisema

sijait-see noin 16 kilometriä luoteesijait-seen. Merialueelta, etenkin Rahjan saariston länsiosasta havainnoituna tuulivoimalat näkyvät maisemassa. Rannikon tuntumassa metsä peittää näkyvyyden tehokkaasti tuulipuistoon. Etäisyyttä tuuli-voimapuistoon on jo runsaasti.

Vähäinen

Korhoskylä (RKY) Tuulivoimalat tai osa niistä tulee näkymään paikka paikoin valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäris-tön Korhoskylän alueelle, noin 6 kilometriä kaakkoon tuulipuistosta. Alueen rakennuksista ja tienvarsipuustosta johtuen alueen pihapiireistä ei avaudu täysin esteetöntä näkymää tuulipuiston suuntaan. Voimalat eivät tällä etäi-syydellä näkyessään hallitse maisemaa. Vaihtoehdossa 3 ja 5 voimalat sijaitsevat kauempana, noin 9 km päässä.

Kohtalainen VE 2 ja 4 Vähäinen VE 3 ja 5

Mattilanperä (RKY) Valtakunnallisesti arvokkaalla rakennetun kulttuuriympä-ristön alueella Mattilanperällä metsäalueet peittävät näky-vyyden tuulipuiston suuntaan.

Vähäinen

Kannuksen kirkko ja Mäkiraonmäki (RKY)

Kannuksen keskustassa sijaitsevien Kannuksen kirkon ja Mäkiraonmäen alueelle, noin 14 kilometrin etäisyydelle osa voimaloiden lavasta saattaa näkyä puiden lomasta.

Etäisyyttä ja peitteisyyttä on kuitenkin jo niin paljon, että voimalat eivät hallitse näkymää.

Vähäinen

Raution kohteet Raution maakunnallisesti arvokkaat rakennukset mm.

Raution kirkko ja kotiseutumuseo sijaitsevat noin 5 km etäisyydellä tuulipuiston itäpuolella. Tuulivoimalat näkyvät osittain avoimista väleistä Raution kirkonkylän alueelle, selvemmin kirkonkylän pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevil-le peltoalueilsijaitsevil-le. Kotiseutumuseon ja Petäistön rakennuk-sen kohdalla näkymät tuulipuiston suuntaan ovat selke-ämmät maiseman etuosassa sijaitsevan avoimen pelto-alueen vuoksi. Muualla metsä suojaa näkymistä kuitenkin runsaasti. Voimalat eivät kuitenkaan hallitse näkymiä.

Kohtalainen kotiseutu-museon ja Petäistön alueella, vähäinen muis-sa kohteismuis-sa.

Mäkitalon mäki, Kärkinen

Hankealueen pohjoispuolella Kärkisessä, lähimmillään noin 5 kilometrin etäisyydellä, sijaitsee maakunnallisesti arvo-kas rakennettu kulttuuriympäristökohde Mäkitalon mäki.

Tuulivoimalat erottuvat hyvin metsänreunan yläpuolella havainnoitaessa Kärkisen taloa sen pohjoispuolelta Mäki-pääntietä avoimen peltoalueen takaa. Tuulivoimalat jäävät Kärkisen talon ja sen ympärillä olevien muiden kiinteistö-jen kohdalla osin metsäsaarekkeiden ja muiden rakennus-ten katveeseen. Mäkitalon mäen pihapiirissä näkymäalue on hyvin pienialainen, eikä maiseman muutos ole merkit-tävä.

Kohtalainen VE 2, 3 ja 4 Vähäinen VE 5

Mutkalampi Tuulivoimalat näkyvät esteettä Mutkalammin paikallisesti arvokkaassa maisemassa. Näkymäsektori on laaja ja osa voimaloista sijaitsee alle 1 km etäisyydellä. Pimeään ai-kaan lentoestevalot muuttavat kylämaiseman luonnetta.

Vaihtoehdossa 4 voimalat sijaitsevat kauempana kylästä eivätkä hallitse samalla tavoin maisemaa.

Kohtalainen VE 2, 3 ja 5

Vähäinen VE 4

Hanni-Nilkkula Näkymät Hanni-Nilkkulan alueelta tuulipuistoon ovat mo-nin paikoin estyneet alueen itäpuolella sijaitsevien metsä-alueiden vuoksi. Tuulivoimaloiden siipien kärjet näkyvät vain osittain peltoalueiden länsiosista. Vaihtoehdossa 4 vaikutukset jäävät vielä vähäisemmiksi, sillä tuulivoimalat sijaitsevat Kalajoen puolella kauempana havainnointipis-teestä.

Vähäinen

Lentoestevalojen vaikutukset 8.7.3

Tuulivoimaloihin tulee asentaa lentoestevalot lentoturvallisuuden takaamiseksi. Lentoesteet on merkittävä Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi 31.1.2013) määräysten mukaisesti. Voimalat tulee varustaa sekä ympäri vuorokauden valaisevilla valoilla että pimeällä käytössä olevilla valoil-la. Lentoestevalot asennetaan tuulivoimaloiden konehuoneen päälle eli valot sijaitsevat voimaloi-den napakorkeudella. Asennettavan lentoestevalon valaistusteho ja valon tyyppi määräytyy len-toesteen korkeuden ja lenlen-toesteen sijainnin mukaan. Päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoi-nen valo ja yövalo suuritehoivalkoi-nen vilkkuva valkoivalkoi-nen tai keskitehoivalkoi-nen vilkkuva/kiinteä punaivalkoi-nen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huo-miota ympäristöön.

Koska hankkeen suunniteltujen tuulivoimaloiden maston korkeus on yli 105 metriä maanpinnas-ta, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, alle 52 metrin vä-lein. Tornivaloista vähintään kahden valon tulee näkyä kaikista ilma-alusten lähestymissuunnas-ta.

Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi yhtenäisen tuulivoimapuiston lentoestevalot voidaan ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettä-vien tehokkaampien valaisinten kehä (suuritehoisella vilkkuvalla, valkoisella valolla varustettujen voimaloiden etäisyys toisistaan on oltava alle 2 km) ja kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia, jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Puiston sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin. Tuulivoimapuis-ton lentoestevalojen tulee välähtää samanaikaisesti.

Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimaloiden korkein kohta (napa-korkeus). Käytännössä valo on siis mahdollista havaita sää- ja valaistusolosuhteista riippuen kauempana kuin itse voimala. Valolähteet on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enemmän taivasta kuin maisemaa. Päiväsaikaan taivaan valoisuus on niin suuri, ettei lentoestevalon kirk-kaus pysty nousemaan häiritsevän voimakkaaksi taustavaloon nähden. Pilvisellä säällä valot voi-vat jonkin verran heijastua pilvissä, mikä erottuu erityisesti pimeään aikaan. Päiväsaikaan huo-nolla kelillä valot eivät näy kauas runsaan pilvisyyden ja sateen takia. Valon vilkkuminen muuten pimeässä näkymässä voidaan kuitenkin kokea häiritsevänä tekijänä.

Hankkeen toteuttamatta jättäminen, VE 0 -vaihtoehdon vaikutukset 8.7.4

Mikäli hanketta ei toteuteta, alueen maisemakuvan kehitys jatkuu nykyisenlaisena. Muutoksia alueen maisemaan tulee, jos alueella toteutetaan avohakkuita tai alueen maankäyttö muuttuu.

Maisemallisesti arvokkaiden viljelymaisemien säilyminen riippuu siitä, jatkuuko perinteinen maa-talous. Kulttuuriympäristön kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Mikäli vanhoja rakennuksia ja muista arvokohteita ei kunnossapidetä, ränsistyvät ne ajan myötä ja niiden arvo laskee.

Vaikutusten lievennystoimet 8.7.5

Maiseman ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa merkittä-västi voimalan koko, koska suuremmat voimalat näkyvät kauas. Lisäksi koko vaikuttaa voimalan valaistustarpeeseen. Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutuksia voidaan lieventää poistamalla tai madaltamalla tuulivoimaloita erityisesti kyläalueiden ympäristössä. Vaikutuksia maisemaan voi-daan lieventää myös välttämällä tuulivoimaloiden muodostamien suorien linjojen synnyttämää mahdollista muurivaikutusta. Tuulivoimaloiden ryhmittelyllä on siinä tärkeä merkitys.

Vaikutuksia lähimaisemaan voidaan lieventää esim. rakentamalla tuulivoimalan alue lähiympäris-töön luonnollisesti liittyväksi kasvillisuuden, käytettävien pinnoitteiden ja maastomuotojen suh-teen.

Arvioinnin epävarmuustekijät 8.7.6

Tuulipuiston maisemavaikutusten arviointia vaikeuttaa maiseman ja sitä kautta näkymien muut-tuminen ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina. Puuston ja muun kasvillisuuden kasvaminen sekä esimerkiksi avohakkuut voivat muuttaa maiseman luonnetta ja näkymiä lyhyessäkin ajassa. Mai-semavaikutukset eivät ole mitattavissa olevia tai yksiselitteisiä.

Tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen on subjektiivista ja sen vuoksi mm. vaikutusten merkittävyyden ja vaikutustavan arvioiminen on haastavaa. Vaikutusten koke-miseen vaikuttavat mm. henkilön suhde kyseiseen alueeseen, aiheeseen liittyvä tietämys ja mie-lenkiinto sekä henkilökohtaiset perusteet kyseisen alueen arvostamiseen.

Havainnekuvien käyttö arvioinnin apuna sisältää myös epävarmuustekijöitä, sillä havainnekuvien lopulliseen ulkoasuun vaikuttaa monta eri tekijää. Lisäksi kuvat kertovat vain arvion siitä, miltä maisemanmuutos voisi kyseisellä alueella näyttää. Metsienhoitotoimenpiteet ja joskus jo muuta-man puun kaataminen voivat vaikuttaa tuulivoimaloiden näkymiseen merkittävästi. Lisäksi mm.

kuvakulmalla ja säätilalla on suuri merkitys havainnekuvan luomaan vaikutelmaan.

8.8 Voimajohdon vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön