Hankkeen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu vertaamalla nollavaihtoehdon ja vaihto-ehtojen 1, 2, 0+ ja 0 vaikutuksia keskenään ja niiden muutoksia nykytilanteeseen. Vai-kutusten merkittävyyttä on arvioitu muutoksen suuruuden perusteella sekä vertaamalla tulevan toiminnan vaikutuksia ympäristökuormitusta koskeviin ohje- ja raja-arvoihin, ympäristönlaatunormeihin ja alueella nykyisin vallitsevaan ympäristökuormitukseen.
Tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutuksia on vertailtu kvalitatiivisen vertailutaulukon avulla. Tähän on kirjattu havainnollisella ja yhdenmukaisella tavalla vaihtoehtojen kes-keiset, niin myönteiset, kielteiset kuin neutraalitkin ympäristövaikutukset. Samalla on arvioitu vaihtoehtojen ympäristöllinen toteutettavuus.
Vaikutusten merkittävyyden kannalta olennaisia tekijöitä ovat:
vaikutuksen alueellinen laajuus
vaikutuksen kohde ja sen herkkyys muutoksille vaikutuksen kohteen merkittävyys
vaikutuksen palautuvuus tai pysyvyys
vaikutuksen intensiteetti ja aiheutuvan muutoksen suuruus vaikutukseen liittyvät pelot ja epävarmuudet
erilaiset näkemykset vaikutuksen merkittävyydestä.
Ympäristön nykytila on muodostanut lähtökohdan tarkastelulle. Seuraavassa taulukossa vaihtoehtojen aiheuttamia muutoksia ja ympäristövaikutuksia on verrattu nykytilaan.
Vertailuun on sisällytetty myös suunniteltu Pansion voimalaitos. Vaikutukset on esitetty hankkeen eri toimintojen sekä vaikutusten kohdistumisen mukaisesti jaoteltuina.
Copyright © Pöyry Management Consulting Oy
Taulukko 9-1. Arvioitavien vaihtoehtojen merkittävimmät vaikutukset.
VE1
a b
VE2 VE0+ VE0
Vaikutukset Naanta-lissa
VE0
Vaikutukset Pansiossa (450 MW voimalaitosvaihtoehto) Rakentamisen aikaiset
vaikutukset
Rakentamisen aikaiset vaikutukset voivat aiheuttaa lähimmille asukkaille ajoittaisia melu-, tärinä- tai pölyhaittoja.
Rakennustöiden haitat kestävät vain rajatun ajan eikä niillä ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten terveyteen.
Hankkeella on työllistävä vaikutus.
Ei merkittäviä vaikutuk-sia. Lievä työllistävä vaikutus. Ajoittaiset meluhaitat ovat mahdol-lisia.
Ei rakentamistoimen-piteitä.
Rakentamisen aikaiset vaikutuk-set voivat aiheuttaa lähimmille asukkaille ajoittaisia melu- tai pölyhaittoja. Vesirakennustyöt voivat kasvattaa kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia tilapäisesti.
Rakennustöiden haitat kestävät vain rajatun ajan eikä niille ole merkittäviä vaikutuksia ympäris-töön tai ihmisten terveyteen.
Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdis-tuvat vaikutukset
Vastaa nykyistä maankäyttöä ja asemakaavan käyttötarkoitusta, ei vaikutuksia lähialueiden maankäyttöön.
Hankkeen toteuttaminen voi edellyttää asemakaavan muuttamis-ta sallitun maksimaalisen rakennusoikeuden osalmuuttamis-ta, mutmuuttamis-ta tämä selviää vasta suunnittelun edetessä.
Käytettävästä polttoainejakaumasta riippuen hanke edistää uu-siutuvien polttoaineiden käyttämiseen liittyvää valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta.
Ei merkittäviä muutoksia nykytilaan verrattuna. Hankealue on voimassa olevissa kaavoissa varattu satamatoimin-toja varten. Hankealue on osa laajaa Naantalin – Turun rannik-koseudun teollisuus- ja satama-toimintojen vyöhykettä, johon on sijoittunut mm. voimalaitoksia ja mittavia teollisuuslaitoksia.
Hankkeen toteuttaminen edellyt-tää asemakaavan muuttamista (asemakaavaprosessi on vireil-lä).
Käytettävästä polttoaineja-kaumasta riippuen hanke edistää uusiutuvien polttoaineiden käyt-tämiseen liittyvää valtakunnallis-ta alueidenkäyttövaltakunnallis-tavoitetvaltakunnallis-ta.
Hankkeen toteuttaminen ei ai-heuta merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön elinympäristön laatuun. Hanke on sopusoinnus-sa rannikon teollisuus- ja sopusoinnus- sata-matoimintojen vyöhykkeen
Copyright © Pöyry Management Consulting Oy
VE1
a b
VE2 VE0+ VE0
Vaikutukset Naanta-lissa
VE0
Vaikutukset Pansiossa (450 MW voimalaitosvaihtoehto) maankäytön kanssa.
Maisemaan ja kulttuu-riympäristöön kohdistu-vat vaikutukset
Rakentamisen määrä alueella lisääntyy nykyisestä, uudet raken-nukset ja rakenteet vastaavat mitoitukseltaan ja tyyliltään alueen nykyistä rakennuskantaa.
Näkymät kohti aluetta muuttuvat, mutta vaikutusten merkittävyys on vähäinen.
Ei merkittäviä vaikutuksia lähialueen arvokohteisiin.
Mahdolliset lisäraken-teet eivät muuta mai-semaa merkittävästi. Ei vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön.
Ei muutoksia nykyti-laan verrattuna.
Hankkeen luonne ja ilme eivät merkittävästi poikkea Naantalin – Turun seudun rannikkovyöhyk-keen nykyisistä teollisista tai sa-tamatoimintojen miljöistä.
Hanke ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvo-kohteisiin lähiympäristössä, vaik-ka näkymät kohti aluetta paikoi-tellen muuttuvatkin läheiseltä Laivateollisuuden asuinalueelta ja Ruissalon pohjoisrannalta se-kä merialueelta
Kuljetukset ja liikentee-seen kohdistuvat vaiku-tukset
Maantiekuljetuksia on 55 (VE1a) ja 45 (VE1b) kuljetus-käyntiä päivässä. Maantiekul-jetusten määrät kasvavat voi-malaitoksen nykyisiin kulje-tusmääriin nähden korkeintaan 3,5 –kertaisiksi (VE1a) ja 2,8-kertaisiksi (VE1b).
Viestitiellä keskimääräiset ko-konaisliikenteen määrät kas-vavat selvästi nykyisestä. Suu-rin kasvu tapahtuu Viestitien loppupäässä, lähellä voimalai-tosta. Raskaan liikenteen lisä-ys Viestitiellä voi heikentää liikenneturvallisuutta.
Läjitettävien sivutuotteiden kuljetusten osalta kuljetusten määrä voi kasvaa nykyisestä keskimääräisestä kuljetusmää-rästä, mutta verrattuna vuosiin
Maantiekuljetuksia on noin 30 päivässä. Maantiekuljetusten määrät kasvavat voimalaitok-sen nykyisiin kuljetusmääriin nähden korkeintaan 1,9 – kertaisiksi.
Läjitettävien sivutuotteiden kuljetusten osalta kuljetusten määrä voi kasvaa nykyisestä keskimääräisestä kuljetusmää-rästä, mutta verrattuna vuosiin jolloin sivutuotteita ei ole pys-tytty toimittamaan hyötykäyt-töön, tilanne ei muutu oleelli-sesti.
Noin 15 maantiekulje-tusta päivässä. Kulje-tusmäärät pienenevät hieman nykyisestä.
Vähiten maantietuksia, noin 14 kulje-tuskäyntiä päivässä.
Kuljetusmäärät pie-nenevät hieman ny-kyisestä.
Raskas liikenne lisääntyy laitok-selle johtavalla Pansiontiellä ny-kytilaan verrattuna enimmillään 75 % ja kokonaisliikenne enim-millään 11 %. Suikkilantien ko-konaisliikenteen määrät lisäänty-vät korkeintaan kolme prosenttia.
Suurin kasvu tapahtuu Pansion-tien loppupäässä, lähellä suunni-teltua voimalaitosta.
Liikenteen lisääntyminen voi hei-kentää liikenneturvallisuutta eri-tyisesti Pansiontiellä.
Copyright © Pöyry Management Consulting Oy
VE1
a b
VE2 VE0+ VE0
Vaikutukset Naanta-lissa
VE0
Vaikutukset Pansiossa (450 MW voimalaitosvaihtoehto) jolloin sivutuotteita ei ole
pys-tytty toimittamaan hyötykäyt-töön, tilanne ei muutu oleelli-sesti.
Päästöt ilmaan ja ilman-laatuun kohdistuvat vai-kutukset
Sekä polton savukaasujen että kuljetusten päästöjen aiheutta-mat pitoisuudet jäävät alhaisiksi eivätkä vaikuta Naantalin ilman-laatuun haitallisesti. Samoin vaikutus nitraatti- ja sulfaattilaskeu-maan jää vähäiseksi.
Rikkidioksidin vuosikeskiarvopitoisuudet olivat korkeimmillaan noin 3–5 % raja-arvosta, typpidioksidipitoisuudet noin 0,2–0,3 % arvosta ja hengitettävät hiukkaset noin 0,02–0,2 % raja-arvosta.
Myös Naantalin voimalaitoksen ja Pansion voimalaitoksen pääs-töjen yhteisvaikutukset ilmanlaatuun jäävät alhaisiksi eivätkä vaikuta Turun seudun ilmanlaatuun haitallisesti. Samoin yhteis-vaikutus nitraatti- ja sulfaattilaskeumaan jää vähäiseksi.
Päästöt alenevat nykyi-sestä eivätkä päästöjen aiheuttamat pitoisuudet vaikuta Naantalin ilman-laatuun haitallisesti.
Ei merkittäviä muu-toksia nykytilaan ver-rattuna.
Savukaasujen aiheuttamat ul-koilman korkeimmat epäpuh-tauspitoisuudet % suhteessa ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin
Rikkidioksidi 8 %
Typen oksidit 1,1 %
Hiukkaset 6 %
Voimalaitoksen hiilidioksidi-päästöt ovat noin 520 000–
1 350 000 tonnia vuodessa riippuen polttoainejakaumasta.
Kasvihuonekaasupäästöt
Hiilidioksidi-päästöt vä-henisivät jopa noin 60 pro-senttia nyky-tilanteeseen verrattuna.
Hiilidioksidi-päästöt vä-henisivät jopa noin 20 pro-senttia nyky-tilanteeseen verrattuna.
Voimalaitoksen hiilidioksidi-päästöt ovat noin 1 050 000 tonnia vuodessa.
Voimalaitoksen hiilidioksidi-päästöt vähenisivät noin 30 % nykytilanteeseen verrattuna.
Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt ovat noin 1 270 000 tonnia vuodessa.
Kasvihuonekaasupäästöt olisivat nykyisen kal-taisia tai pienenisivät hieman, vertailuvuodesta riippuen.
Voimalaitoksen hiilidioksidipääs-töt ovat noin 250 000–700 000 tonnia riippuen polttoaine-jakaumasta.
Meluvaikutukset Voimalaitoksen käytöstä ai-heutuva kokonaismelun yöajan keskiäänitason 45 dB(A):n vyöhyke leviää laskelman mu-kaan noin 270 metrin päähän laitoksen pohjoispäädystä.
Kaasutusvaihtoehdon käytöstä aiheutuva kokonaismelun yö-ajan keskiäänitason 45 dB(A):n vyöhyke leviää las-kelman mukaan noin 180 met-rin päähän laitoksen polttoai-nevastaanoton
pohjoispäädys-Melutilanne on likimain samanlainen kuin nykyti-lanteen melu. Naantalin nykyisen voimalaitoksen normaalitoiminnan melu ei yksinään aiheuta me-lurajojen ylittymistä. Voimalaitoksen lähiympäris-tössä sijaitsevien toimintojen yhdessä aiheutta-man melun keskiäänitasot jäävät neljää asuinta-loa lukuun ottamatta alle päivämelurajan 55
Suunnitellun voimalaitoksen ja sen liikenteen aiheuttama melu lisää voimalaitoksen lähialueen melutasoa. Melumallinnuksen mukaan tietyin lähtöoletuksin melutasot ylittävät ohjearvot voimalaitoksen lähimmillä
asuin-Copyright © Pöyry Management Consulting Oy
VE1
a b
VE2 VE0+ VE0
Vaikutukset Naanta-lissa
VE0
Vaikutukset Pansiossa (450 MW voimalaitosvaihtoehto) Melu lisääntyy lähimmissä
häiriintyvissä kohteissa enim-millään 2 dB. Lähimmissä me-luherkässä kohteessa Voima-tiellä ei ole odotettavissa ym-päristömelun ohjearvojen yli-tyksiä.
Voimalaitosalueen luoteispuo-lella sijaitsevalla vielä raken-tamattomalla Humaliston osayleiskaava-alueella uusille alueille annettu yöajan me-luohjearvo 45 dB(A) voi ylittyä suunnitellun asutuksen luona.
tä.
Melu lisääntyy lähimmissä häiriintyvissä kohteissa enim-millään 2 dB. Lähimmissä me-luherkässä kohteessa Voima-tiellä ei ole odotettavissa ym-päristömelun ohjearvojen yli-tyksiä.
Voimalaitosalueen luoteispuo-lella sijaitsevalla vielä raken-tamattomalla Humaliston osayleiskaava-alueella uusille alueille annettu yöajan me-luohjearvo 45 dB(A) voi ylittyä suunnitellun asutuksen luona.
dB(A) ja yömelurajan 50 dB(A). taloilla. Voimalaitos ja sen kulje-tukset tullaan kuitenkin suunnit-telemaan siten, että aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja. Voima-laitoksen lähimmille asukkaille voi aiheutua viihtyvyyshaittoja melun lisäyksestä, vaikka oh-jearvot eivät ylittyisikään.
Tuhkan ja muiden jättei-den vaikutukset
Tuhkan käsittely laitoksella ja sen kuljetukset hoi-detaan siten, ettei tuhka pääse pölyämään ym-päristöön. Tuhkat pyritään ensisi-jaisesti hyöty-käyttämään.
Kierrätyspolttoai-neesta syntyvä lentotuhka saat-taa olla laadul-taan hyötykäyt-töön kelpaama-tonta. Siltä osin kuin hyötykäyttö ei ole mahdollis-ta, tuhkat sijoite-taan ympäristö-vaatimukset
täyt-Kuten VE1a mut-ta koska kierrätys- polttoai-netta len-totuhka todennä-köisesti kelpaa hyötykäyt-töön.
Tuhkan käsittely laitoksella ja sen kuljetukset hoidetaan si-ten, ettei tuhka pääse pölyä-mään ympäristöön. Tuhkat pyritään ensisijaisesti hyöty-käyttämään. Kierrätyspolttoai-neen kaasutuksessa muodos-tuva suodatintuhka saatetaan kuitenkin joutua sijoittamaan ongelmajätteen kaatopaikalle.
Tuhkien hyötykäyttö- ja kaato-paikkakelpoisuus osoitetaan erillisin testein. Tuhkien loppu-sijoituksella ei ole normaa-lioloissa vaikutuksia ympäris-töön eikä pohjavedelle.
Ei merkittäviä muutok-sia nykytilaan verrattu-na. Sivutuotteiden mää-rä kasvaa hieman.
Ei merkittäviä muu-toksia nykytilaan ver-rattuna.
Tuhkan käsittely laitoksella ja sen kuljetukset hoidetaan siten, ettei tuhka pääse pölyämään ympäristöön.
Tuhkat pyritään hyötykäyttämään mahdollisuuksien mukaan. Siltä osin kuin hyötykäyttö ei ole mah-dollista, tuhkat sijoitetaan ympä-ristövaatimukset täyttävälle kaa-topaikalle. Tuhkien loppusijoituk-sella ei ole vaikutuksia ympäris-töön.
Copyright © Pöyry Management Consulting Oy
VE1
a b
VE2 VE0+ VE0
Vaikutukset Naanta-lissa
VE0
Vaikutukset Pansiossa (450 MW voimalaitosvaihtoehto) tävälle
kaatopai-kalle. Tuhkien loppusijoituksella ei ole normaa-lioloissa vaiku-tuksia ympäris-töön eikä pohja-vedelle.
Ihmisiin kohdistuvat vai-kutukset
Melumallinnuksen ja päästöjen leviämismallinnuksen perusteella hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten ter-veyteen. Meluntorjuntaan tulee kuitenkin panostaa.
Asukaskyselyssä nousi selvimmin esiin asukkaiden huoli laitok-sen vaikutuksista päästöihin ja ilman laatuun. Myös liikennemää-rien lisääntyminen ja voimalaitoksen aiheuttamat melu-, tärinä- pöly- ja vesistövaikutukset koettiin merkittäviksi. Myös hankkeen positiivisia työllisyysvaikutuksia pidettiin merkittävinä.
Ei merkittäviä muutok-sia nykytilaan verrattu-na.
Ei merkittäviä muu-toksia nykytilaan ver-rattuna.
Melumallinnuksen ja päästöjen leviämismallinnuksen perusteella hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Raskaan liikenteen merkittävä lisäys voi heikentää liikenneturvallisuutta sekä vähen-tää alueen viihtyisyyttä. Melun lisäys voi myös heikentää lähim-pien asukkaiden viihtyisyyttä.
Sekä haastatteluissa että asu-kaskyselyssä nousi esiin selvästi asukkaiden huoli liikennemäärien lisääntymisestä ja voimalaitok-sen sekä voimalaitok-sen liikenteen aiheut-tamasta melusta sekä maisema-vaikutuksista. Myös päästöt ja vaikutukset asuntojen arvoon nousivat esiin. Osa asukkaista koki voimalaitoshankkeen positii-visena sen työllisyysvaikutuksen vuoksi.
Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin koh-distuvat vaikutukset
Uusi rakentaminen sijoittuu nykyiselle voimalaitosalueelle, jossa ei esiinny juurikaan luonnonvaraista kasvillisuutta tai eläimistöä.
Läheisen Luolalanjärven linnustolle voi aiheutua rakentamisvai-heessa ohimenevää häiriötä melusta.
Ilmapäästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet alittavat le-viämisselvityksen mukaan selvästi kasvillisuuden suojelemiseksi
Päästöjen vähenemisel-lä on myönteinen vaiku-tus luonnonympäris-töön, mutta muutos nykytilanteeseen ei ole merkittävä.
Ei merkittäviä muu-toksia nykytilaan ver-rattuna.
Rakennettavan alueen luontoar-vot ovat vähäiset ja alueella esiintyy vain vähäisessä määrin kulttuuriperäistä rakennettujen ympäristöjen lajistoa.
Melutaso ei melumallinnuksen
Copyright © Pöyry Management Consulting Oy
VE1
a b
VE2 VE0+ VE0
Vaikutukset Naanta-lissa
VE0
Vaikutukset Pansiossa (450 MW voimalaitosvaihtoehto) annetut raja-arvot. Myös päästöjen aiheuttama lisäys
nitraattilas-keumaan on hyvin vähäinen. Tästä syystä voimalaitoksen toi-minnasta ei aiheudu ympäristön metsille haitallisia vaikutuksia, kuten rikin aiheuttamia muutoksia yhteyttämisessä ja kasvussa tai typen lannoittavaa vaikutusta.
Typpi- ja rikkikuormitus Ruissaloon pysyy nykyisellään tai alenee ja jää selvästi alle luonnonsuojelualueille asetettujen raja-arvojen. Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vai-kutuksia Ruissalon lehtojen suojelun perusteena oleviin luonto-arvoihin.
Uuden läjitysalueen alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja.
Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohtei-siin ovat vähäiset.
perusteella arvioituna ylitä laitos-alueen ympäristössä luonnon-suojelualueille asetettua raja-arvoa.
Voimalaitoksen ja sen kuljetus-ten päästöjen aiheuttamat epä-puhtauspitoisuudet alittavat le-viämisselvityksen mukaan sel-västi kasvillisuuden suojelemi-seksi annetut raja-arvot. Myös päästöjen aiheuttama lisäys nit-raattilaskeumaan on hyvin vä-häinen. Tästä syystä voimalai-toksen toiminnasta ei aiheudu alueen metsille haitallisia vaiku-tuksia, kuten rikin aiheuttamia muutoksia yhteyttämisessä ja kasvussa tai typen lannoittavaa vaikutusta.
Hankkeen aiheuttama typpi- ja rikkikuormituksen lisäys Ruissa-lossa ei ole niin suuri, että se ylittäisi luonnonsuojelualueille asetetut raja-arvot. Hankkeen aiheuttama melu ei ylitä luon-nonsuojelualueille asetettuja melutason ohjearvoja. Näin ollen hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Ruissalon lehtojen suojelun pe-rusteena oleviin luontoarvoihin.
Hankkeen vaikutukset kasvilli-suuteen, eläimiin ja suojelukoh-teisiin ovat vähäiset.
Maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin kohdistuvat
Voimalaitoksen savukaasupäästöjen ja kuljetusten päästöjen aiheuttamat ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ja niistä aiheutuva laskeuma jäävät pieniksi eikä laskeumalla siten ole merkittävää vaikutusta alueen maaperään.
Hankkeella ei ole normaalitoi-minnan aikana vaikutuksia maa-
Copyright © Pöyry Management Consulting Oy
VE1
a b
VE2 VE0+ VE0
Vaikutukset Naanta-lissa
VE0
Vaikutukset Pansiossa (450 MW voimalaitosvaihtoehto) vaikutukset Vaikutukset pohjaveteen arvioidaan pieniksi.
Läjitysalue rakennetaan säädösten mukaisesti jolloin sivutuotteiden läjityksestä ei aiheudu haitallisia vaikutuksia.
tai kallioperään, geologisesti arvokkaisiin kohteisiin eikä luoki-telluille pohjavesialueille.
Vesistövaikutukset Voimalaitoksen käyttämä jäähdytysvesimäärä ei olennaisesti muutu nykytilanteesta, sillä suunniteltu voimalaitoshan-ke ei kasvata laitoksen käyttöä.
Voimalaitokselta syntyvien jäähdytysvesien määrä on melko alhainen ja ne puretaan ihmistoiminnan voimakkaasti muuttamaan satama-altaaseen, joten niillä ei ole merkittäviä vaikutuksia vesistön nykytilaan. Laitokselta veteen jou-tuva jätevesikuormitus ja tuhka-altaasta veteen joujou-tuva kuormitus on niin pientä, ettei se merkittävästi muuta vesis-tön nykytilaa.
Voimalaitokselta syntyvien jääh-dytysvesien määrä on melko vähäinen ja ne puretaan ihmis-toiminnan muuttamaan satama-altaaseen eikä niillä ole merkittä-viä vaikutuksia vesistön nykyti-laan.
Voimalaitokselta tuleva jätevesi-kuormitus on pientä ja jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Näin ollen voimalaitoksen jätevesien vesistövaikutukset jäävät vähäi-siksi.
Onnettomuus- ja poikke-ustilanteiden vaikutukset
Ympäristöonnettomuusriskit, joita voimalaitoksella voi esiintyä, otetaan huomioon jo laitoksen uudistamista suunniteltaessa.
Riskit minimoidaan mm. toimintajärjestelmien, koulutuksen ja teknisten ratkaisujen keinoin. Mm. näillä keinoin mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden vaikutukset ovat kaiken kaikkiaan vähäisiä ja paikallisia.
Ei merkittäviä muutok-sia nykytilanteeseen.
Ei merkittäviä muu-toksia nykytilantee-seen.
Voimalaitoksen turvallisuus- ja riskienhallintajärjestelmien ansi-osta mahdollisten onnettomuus- ja häiriötilanteiden vaikutukset on arvioitu vähäisiksi ja paikallisiksi.
Laitoksen toiminnan lo-pettamisen vaikutukset
Mikäli voimalaitos tulee purkaa osittain tai kokonaan muistuttavat purkutöistä aiheutuvat vaikutukset laitoksen uudis-tamisen/rakentamisen vaikutuksia. Purkutyöstä aiheutuvat vaikutukset ovat kuitenkin rakennusaikaisia vaikutuksia vähäisempiä. Purkutyöstä syntyy pölyä, melua ja tärinää. Nämä haitalliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä laitos-tontille ja sen lähiympäristöön. Purkutyöt tapahtuvat lähinnä päiväsaikaan, joten niistä aiheutuvat vaikutuksetkin ajoit-tuvat päivään. Purkutyöstä ei aiheudu asutukselle merkittäviä haitallisia vaikutuksia.
Kun läjitysalue on täyttynyt, se peitetään ja maisemoidaan. Näillä toimenpiteillä ei ole merkittäviä vaikutuksia.
Voimalaitoksen purkutyön haital-liset vaikutukset kohdistuvat lä-hinnä laitostontille ja sen lähiym-päristöön ja ajoittuvat pääasias-sa päiväpääasias-saikaan. Purkutyöstä ei aiheudu asutukselle merkittäviä haitallisia vaikutuksia.