Ensimmäinen ryhmäpuheenvuoro (EKR, mies, Slovakia) vetoaa ihmiselämän kunnioittamiseen, oikeuteen syntyä ja elää sekä syntymättömien lasten oikeuksiin. EKR-ryhmäpuheenvuoron esittäjän mukaan Euroopan komission ehdotus lisätä rahoitusta ja tukea aborttia osana perusterveydenhuoltoa on “barbaarisuuden rahoittamista”. Edustaja puoltaa kuitenkin naisten oikeutta saada korkealaatuista terveydenhuoltoa erityisesti, kun kyse on lasten saamisesta. Edustajan mielestä jokaisen mielipidettä tulee kunnioittaa,
62
minkä vuoksi hänen mukaansa presidentti Trumpilla on oikeus mielipiteeseensä. Näin argumentoiden, esittäjä siirtää päätösvallan abortista presidentille ja näkee aborttioikeuden poliittisena päätöksentekona ei naisen oikeutena. Edustaja hyökkää puheessaan feministejä vastaan, jotka näkevät abortin naisen valintana (EP3 2017, 15.17.12–15.18.55). Esittäjän argumentointi on linjassa aikaisemmin esitettyjen tulosten kanssa (Thijssen ym. 2019; Kantola & Rolandsen-Agustin 2016). Edustajan asenteet tukevat teoreettisen viitekehyksessä esiin nostettuja huomioita, kuinka naisen kehollinen itsemääräämisoikeus on edelleen politisoitunut aihe (Waylen ym. 2013;
“Minun kysymykseni on, miten kukaan, joka kutsuu itseään feministiksi, haluaa antaa rahoitusta sellaiselle käytänteille, jotka vahingoittavat naisia ja lapsia? Tämä on minun mielestäni suorastaan kansanmurhaa, naisten vastaista toimintaa ja ihmiskunnanvastaista toimintaa.” (EP3 2017, 15.17.12–15.18.55).
Edellisen ryhmäpuheenvuoron esittäjän tavoin, ERDD-ryhmäpuheenvuoron esittäjä (nainen, Saksan) puoltaa naisten ja lasten lisääntymisterveyttä, johon abortti ei kuulu.
Edustaja perustelee asenteensa ensinnäkin sillä, että abortti ei kuulu Euroopan unionin toimivaltaan ja toiseksi, sillä, että abortti on rikos, mikä tekee siitä rikosoikeudellinen asia (EP3 2017, 15.29.00- 15.29.41; EP3 2017, 15.30.02-15.30.19). Edustaja kertoo esimerkin omasta maastaan, Saksasta, jossa abortti on rikos ja vain tietyin ehdoin mahdollinen (EP3 2017, 15.29.41-15.30.02). Puheenvuorossa korostuu edellisen puheenvuoron tavoin samanlaiset asenteet aborttia kohtaan. Päätösvalta abortista nähdään lainsäädännöllisenä asiana eikä naisen oikeutena valita, mikä on yksi feministisen politiikan tutkimuksen esiin nostamista ongelmista (Waylen ym. 2013, 163; Mottier 2013, 216), kuten luvussa kaksi on esitetty. Argumentaatio tapahtuu esittämällä asiat itsestään selvänä, kuten vetoamalla oman valtion toimintaan kyseenalaistamatta sitä.
ENF-ryhmäpuheenvuoron esittäjä (nainen, Ranska) käyttää samanlaista argumentaatiota, minkä lisäksi puheenvuorossa esiintyy samanlaisia asenteita kuin kahdessa edellisessä (ERDD, EKR) ryhmäpuheenvuorossa. ENF-ryhmäpuheenvuoron esittäjän mukaan Yhdysvaltojen päätös ottaa käyttöön Global Gag -sääntö nähdään myönteisenä, koska aggressiivinen abortin edistämispolitiikka ei ole hyväksyttävää. Parlamentin jäsenen mukaan Trump on viisas tehdessään rahoitusleikkauksia kansalaisjärjestöilta, jotka tukevat aborttia osana perhesuunnittelua. Edustajan mukaan tämä on Trumpin
63
täysimääräinen oikeus, koska hänet on demokraattisesti valittu tehtäväänsä (EP3 2017, 15:32:34-15:33:26). Tässäkin tapauksessa päätösvalta naisen kehosta annetaan suoraan presidentin ja hallinnon päätäntävaltaan eli osaksi politiikkaa. Edustajan mielestä Euroopan unionilla ei ole oikeutta ”ottaa Trumpia hampaisiin”, eikä Euroopan unioni ole viisas tehdessään niin. Edustaja vetoaa ”ideologisoituihin malleihin”, jotka vastustavat Trumpia. Lopuksi edustaja viittaa Kairon konferenssiin, “vuosittain tehdään miljoonia abortteja, joista tulisi päästä eroon, kuten Kairon konferenssissa on todettu”. (EP3 2017, 15:33:26–15:35:13). Näin ollen edustaja vääristää Kairon konferenssin keskustelua, jossa nimenomaan korostettiin naisten oikeutta määrätä omasta kehostaan ja lapsiluvusta, esimerkiksi ehkäisyn ja perhesuunnittelun kautta, minkä seurauksena suunnittelemattomien raskauksien määrä ja sen seurauksena aborttien tekeminen vähentyisi (YK 1994a).
“Olen tästä iloinen. Yhdysvallat ei enää halua pakottaa koko maailmaa kansalaisjärjestöjen kautta tällaiseen politiikkaan, joka on vuoden 68 kulttuurivallankumouksesta peräisin. Se on hyvä asia koska tämä aggressiivinen abortin edistämispolitiikka ei ole millään tavalla hyväksyttävää.” (EP3 2017, 15:32:34-15:33:26).
EPP-ryhmän edustajan (nainen, Kroatia) mukaan on tärkeää, että rahoitus vedetään pois niiltä, jotka puoltavat aborttia perhesuunnittelun välineenä. Edustajan mielestä rahoitus tulee ohjata sellaisille organisaatioille, jotka hoitavat naisten ja lasten terveyttä eikä niille, jotka avoimesti pitävät aborttia perhesuunnittelun välineenä. Samoin toinen EPP-ryhmän edustaja (nainen, Tšekki) tukee puheenvuorossaan Euroopan unionin työtä kehitysavun antajana, missä tuetaan perusterveydenhuoltoa. Kuitenkaan raskauden keskeytystä ei tule tukea Euroopan unionin varoista. Edustajan mukaan Euroopan unionin rahoituksen tulee olla ”elämää säästävää, ei tuhoavaa”. (EP3 2017, 16:10:50-16:12:00). Kroatian (EPP, nainen) edustaja lisäksi huomauttaa, että säännöllä ei tulisi olla vaikutusta kansalaisjärjestöjen toimintaan, jos ne noudattaisivat kunkin valtion lainsäädäntöä (EP3 2017, 15:38:26-15:40:08). Tällä hän viittaa siihen, että monissa globaalin etelän valtioissa abortti on kielletty lainsäädännössä.
Kolmannen puheenvuoron (EFDD, mies, Iso-Britannia) esittäjän mukaan naisten terveysasiat ovat heidän itsestään selvä oikeus. Kaikilla valtioilla on kuitenkin oikeus käyttää verorahansa kuten haluavat, minkä seurauksena Euroopan parlamentin ei tule
64
puuttua Yhdysvaltojen politiikkaan. Edustajan mielestä on erikoista argumentoida, että kyseessä on ”sota feminismiä vastaan”, koska kyseessä on Yhdysvaltojen hallituksen ja kansalaisten asia. Edustajan mielestä laki tulee nähdä poliittisena jalkapallona, jossa kuljetaan kentän puolelta toiselle. (EP3 2017, 15:49:17-15:50:49). Neljännen puheenvuoron esittäjä (EKR, mies, Puola) korostaa Yhdysvaltojen erinomaisuutta, koska Trump on päättänyt jarruttaa aborttioikeutta maailmassa. Edustaja viittaa aborttiin
”kuolemanteollisuudella” Parlamentin jäsenen mukaan Euroopan unionin ja muiden toimijoiden hyökkäys Yhdysvaltoja vastaan on ainoastaan osoitus Euroopan sekasorrosta (EP3 2017, 15:41:48-15:43:00).
Yleisenä asenteena voidaan todeta puheenvuorojen esittäjien puoltavan terveyttä ja hyvinvointia jokaisen ihmisoikeutena, mutta aborttia ei kuitenkaan nähdä ihmisoikeutena. Lisäksi päätösvalta abortista nähdään poliittisena asiana ei naisen oikeutena. Tämä näkemys jättää huomioimatta feministisen politiikan tutkimuksen (Waylen ym. 2013) esiin nostaman ongelman yhteiskunnassa vallitsevasta miesvallasta, mikä heijastuu yhteiskunnan sääntöihin ja rooleihin. Naisen kehon voimaannuttaminen ja itsemääräämisoikeus on ollut 1960-luvulta saakka merkittävä osa feminististä liikettä etenkin länsimaissa, kuten luvussa neljä mainitaan. Tässä keskustelussa aborttioikeuden kieltämisen ei nähdä alistavan naisia tai rajoittavan heidän oikeuksiaan, koska asiaa tarkastellaan syntymättömän sikiön oikeuksien ei naisten oikeuksien kautta. Asenteet aborttia vastaan ovat hyvin voimakkaita, mikä tulee ilmi diskurssista, kuten ”abortti on kuolemanteollisuus” (EKR, mies, Puolta) tai kuten EKR-ryhmäpuheenvuorossa viitataan
”abortti on minun mielestäni suorastaan kansanmurhaa” sekä viitataan ”barbaarisen toiminnan tukemiseen” (EKR, mies, Slovakia).
Vastustavat puheenvuorot eivät kertaakaan mainitse keskustelleensa globaalissa etelässä asuvien naisten kanssa perhesuunnittelupalveluista tai abortista. Tämä on ongelmallista etenkin tarkasteltuna jälkistrukturalismisen feminismin tutkimuksen kautta, missä etenkin ”kolmansien maiden” kirjallisuudessa kritisoidaan länsimaista feminismi käsittää, jossa ”kolmannen maailman naiset” nähdään yhtenäisenä ryhmänä ja toiminnan kohteena (Mohanty, 1984). Tässäkin keskustelussa käsitellään globaalin etelän naisten oikeuksia ilman, että nämä saavat osallistua keskusteluun. Tämän lisäksi naisia käsitellään yhtenäisenä ryhmänä, eikä huomioida intersektionaalisuuden merkitystä tai sukupuolen moninaisuutta, kuten luvussa neljä on nostettu esiin.
65