Tietoja tuulipuistoalueen kasvillisuuden, eläimistön ja luontotyyppien nykytilasta täy-dennetään edelleen YVA-selostukseen maastokartoitusten sekä kirjallisen aineiston avulla. Olemassa olevaa tietoa luonnonympäristön arvokohteista ja arvokkaiden lajien esiintymisestä kerätään mm. olemassa olevista luontoselvityksistä ja kirjallisuudesta, ympäristöhallinnon aineistoista (uhanalaisrekisteri), Metsähallitukselta (uhanalaisten päiväpetolintujen päivitetyt reviiritiedot), valtakunnallisista havaintotietokannoista (Oi-va-tietokanta, Suomen Lintuatlas, EIONET-tietokanta) sekä suunnittelualueen tuntevilta luontoharrastajilta.
Suunnitellun tuulipuiston alueella tehdään pesimälinnustoselvitys, kasvillisuus- ja luon-totyyppikartoitus sekä liito-oravaselvitys. Lisäksi alueella tehdään törmäysherkimpien lintulajien pääasiallisten lentoreittien- ja korkeuksien havainnointiin keskittyvä muutto-linnustoselvitys. Myös suunnitellulla voimajohtoreitillä tehdään luontoselvitys. Laadit-tavia selvityksiä on tarkemmin kuvattu seuraavissa kappaleissa.
Luontoselvitysten ja muiden saatavilla olevien tietojen perusteella arvioidaan asiantunti-ja-arviona tarkasteltavien vaihtoehtojen välittömät ja välilliset vaikutukset luonnon mo-nimuotoisuuteen, arvokkaisiin luontokohteisiin ja suojeltaviin eliölajeihin. Vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan arvokkaiden kasvillisuus- ja eläimistöesiintymien sijoittumista suhteessa rakennettavaan tuulipuistoon ja sähkönsiirtoreitteihin ja arvioidaan rakentami-sen suoria tai välillisiä vaikutuksia näihin esiintymiin. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon sekä rakentamisen aikaiset vaikutukset että käytön aikaiset vaikutukset. Li-säksi annetaan suositukset luonnoltaan arvokkaisiin kohteisiin ja suojeltaviin lajeihin kohdistuvien mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämisestä.
5.10.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys
Suunnitellulla tuulipuistoalueella tehdään kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. Alueelta selvitetään metsälain (10 §) mukaiset metsäluonnon erityisen arvokkaat elinympäristöt, luonnonsuojelulain (29 §) nojalla suojeltavat luontotyypit sekä muut luontoarvojensa kannalta huomioitavat alueet, kuten vesilain 15 a ja 17 a §:n mukaiset vesiluonnon suo-jelutyypit. Lisäksi selvitetään uhanalaisten kasvilajien esiintymät. Maastoinventoinneis-sa kartoitetaan kasvillisuutta noin 400 metrin säteellä tuulivoimaloista, jonka lisäksi luonnonympäristöä havainnoidaan yleisesti laajemmalti suunnitellun tuulipuiston alu-eella.
Vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin arvioidaan suhteessa tuulivoimaloiden, kaapeleiden ja yhdysteiden suunniteltuun sijaintiin. Arvioinnissa huomioidaan sekä ra-kentamisvaiheen vaikutukset että pysyvät muutokset alueen luonnonympäristössä. Osa-na työtä annetaan suosituksia tuulivoimaloiden, teiden ja kaapeleiden suositeltavasta si-joittelusta luontoarvojen kannalta.
5.10.2 Pesimälinnustoselvitys
Alueen pesimälinnustoa selvitetään maastokartoituksin, joiden pääkohteena ovat uhan-alaiset ja suojeltavat maalinnuston lajit. Selvitys toteutetaan linnuston pesimäkaudella kesäkuussa 2011. Laskenta toteutetaan kahteen kertaan toistettavina linjalaskentoina.
Linjalaskennat tehdään noin 500 metrin säteellä suunnitelluista tuulivoimaloista, jonka lisäksi maastokäynneillä havainnoidaan yleisesti koko hankealueen pesimälinnustoa.
Laskentojen avulla selvitetään hankealueella pesivän maalinnuston lajisto sekä parimää-rät.
Myös kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtäessä havainnoidaan erityisesti harva-lukuisia peto- ym. lintuja.
Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan sekä mahdolliset vaikutukset sopivien pesi-mäympäristöjen määrään (muutokset elinympäristörakenteessa) että tuulivoimaloiden aiheuttama törmäysriski. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan myös ristikkotornira-kenteen mahdollisia vaikutuksia törmäysriskiin. Lisäksi arvioidaan hankkeesta aiheutu-via häiriövaikutuksia lintujen pesinnälle niin rakennus- kuin käyttövaiheessa.
5.10.3 Muuttolinnustoselvitys
Sekä kevät- että syysmuuttoa selvitetään maastolaskennoilla. Laskennat suoritetaan pääasiassa kahden laskijan samanaikaishavainnoinnilla, jolloin voidaan luotettavimmin todentaa muuttavan linnuston lentoreitit. Maastohavainnoinnin pohjatiedoksi kerätään olemassa olevaa aineistoa muuttavien lintujen reiteistä ja lajistosta mm. paikallisilta lin-tuharrastajilta ja aiemmista selvityksistä. Tämän tiedon perusteella laskennat suunnataan linnuston kannalta kriittisimmille alueille. Laskennoissa keskitytään muuttavan linnus-ton muuttosuuntien, lentoreittien ja -korkeuksien kartoittamiseen. Havainnoinnissa kiin-nitetään erityisesti huomiota lintujen lentoreitteihin kerääntymis- ja lepäilyalueille. Li-säksi huomioidaan liikehdintä näiden alueiden välillä. Tarkkailussa painotetaan erityi-sesti törmäysherkiksi tiedettyjen lajien, kuten kurkien, joutsenten ja suurten petolintujen lentoreittien havainnointia.
Muuttolinnustoselvityksen perusteella arvioidaan asiantuntija-arviona hankkeen vaiku-tuksia linnustoon. Tuulivoimaloiden merkittävin potentiaalinen linnustovaikutus on nii-den aiheuttama törmäysriski. Tästä syystä vaikutusten arvioinnissa keskitytään erityises-ti tarkastelemaan lintujen lentoreittejä ja -suunerityises-tia, ja arvioimaan näiden perusteella tör-mäysriskin todennäköisyyttä. Lisäksi arvioidaan tuulipuiston vaikutuksia lintujen lento-reitteihin. Näiden tietojen perustella arvioidaan edelleen aiheutuuko hankkeesta popu-laatiotasolla paikallisesti tai alueellisesti havaittavia vaikutuksia. Vaikutusten arvioin-nissa kiinnitetään erityisesti huomiota uhanalaisiin, harvalukuisiin ja erityisesti suojelta-viin lajeihin, lintudirektiivin liitteen I lajeihin, sekä tuulivoimatuotannon suhteen erityi-sen herkkiin lajeihin.
5.10.4 Liito-oravaselvitys
Suunnitellun tuulipuiston alueella tehdään liito-orava selvitys. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukainen eläinlaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaik-kojen hävittäminen on kiellettyä.
Liito-oravaselvityksessä kartoitetaan lajin esiintymistä tuulivoimaloiden lähialueella.
Selvitys laaditaan maastotarkastelun perusteella. Tarkastelussa huomioidaan sekä
liito-ja ruokailualueiden esiintyminen. Maastoselvityksessä kartoitetaan liito-oravalle poten-tiaalisia elinympäristöjä.
Selvityksen perusteella arvioidaan hankkeen mahdollisia vaikutuksia liito-oravan lisään-tymis- ja levähdysalueisiin.
5.10.5 Lepakkoselvitys
Luontodirektiivin liitteeseen IV(a) kuuluville lepakoille tärkeitä talvehtimis-, päivehti-mis- ja lisääntymispaikkoja ovat muuan muassa isot kolopuut, luolat ja vanhat raken-nukset.
Alueella esiintyvät paikalliset lepakkokannat (lepakkolajit, tärkeät saalistusalueet, siir-tymäreitit), lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä mahdolliset muuttoreitit sel-vitetään maastokäyntien ja alueelle sijoitettavien detektoreiden avulla. Selvityksen pe-rusteella arvioidaan hankkeen mahdollisia vaikutuksia lepakoiden lisääntymis- ja leväh-dysalueisiin.
5.10.6 Voimajohtoreittien luontoselvitys
Suunnitellulta johtoreitiltä valitaan kartta- ja ilmakuvatarkastelun sekä ympäristöhallin-non rekistereistä tarkistettujen uhanalaisten kasvien esiintymätietojen perusteella maas-tossa tarkistettavat kohteet. Työn periaatteena on esittää ja rajata luontoarvoja omaavat kohteet, joille ei tule sijoittaa työmaan kulkureittejä tai voimajohtoa/pylvästä. Lisäksi esitetään ne kohteet, joiden luontoarvot tulee huomioida pylväiden sijoittelussa ja ra-kennustöissä.
Voimajohtoreiteiltä kartoitetaan metsälain (10 §) mukaiset metsäluonnon erityisen ar-vokkaat elinympäristöt, luonnonsuojelulain (29 §) nojalla suojeltavat luontotyypit sekä muut luontoarvojensa kannalta huomioitavat alueet, kuten vesilain 15 a ja 17 a §:n mu-kaiset vesiluonnon suojelutyypit. Lisäksi selvitetään uhanalaisten kasvilajien esiintymät.
Metsäalueista tarkistetaan iäkkäämmät metsäkuviot, erityisesti vanhemmat kuusikot se-kä iäkse-käämpää lehtipuustoa kasvavat kuviot. Kosteikoista ja puronvarsista tarkistetaan luonnontilaiset, ojittamattomat kuviot. Maastoinventoinnit tehdään noin 200 metrin le-vyiseltä käytävältä vaihtoehtoisilta reiteiltä.
Linnuston ja eläimistön osalta olemassa olevia tietoja tarkennetaan maastossa tehtävillä tarkistuskäynneillä. Maastokäyntien tarkoituksena on tunnistaa suojelustatukseltaan merkittävien lintulajien (EU:n lintudirektiivi 92/43/ETY, kansainväliset erityisvastuula-jit (EVA), kansallisesti uhanalaiset laerityisvastuula-jit) sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mu-kaisten eläinlajien (mm. liito-orava) kannalta keskeiset elinympäristöt suunniteltujen johtoreittien läheisyydessä.
5.10.7 Natura-arvioinnin tarvearviointi
Osana hankkeen YVA-menettelyä laaditaan luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natu-ra-arvioinnin tarvearviointi koskien Kalajoen suiston Natura-aluetta (FI1000012). Kala-joen suiston Natura-alue sijaitsee noin 2,5 kilometriä suunnitellusta tuulipuistoalueesta länteen. Natura-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei tulla rakentamaan
tuulivoi-maloita tai mitään muita rakenteita (kaapeleita, teitä tms.). Muut lähistöllä sijaitsevat Natura-alueet sijaitsevat etäämmällä, mahdollisen vaikutusalueen ulkopuolella, eikä nii-den suojeluperusteille näin lähtökohtaisesti voi aiheutua haitallisia vaikutuksia.
Natura-arvioinnin tarvearviossa käsitellään ainoastaan hankkeen tai suunnitelman vai-kutuksia niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, jotka on mainittu Natura-alueen suojelu-perusteina. Natura 2000 -alueiden luontoarvoja, joita arviossa tarkastellaan ovat:
SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyypit SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen II lajit
SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lajit.
Tarvearvioinnin tarkoituksena on selvittää, tuleeko hankkeessa laatia varsinainen Natu-ra-arvio. Tarvittaessa Natura-arvio laaditaan YVA-menettelyn jälkeen. Luonnonsuojelu-lain (20.12.1996/1096) 65 §:ssä säädetään, että jos hanke tai suunnitelma yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkityksellisesti heikentää Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suo-jelemiseksi alue on verkostoon sisällytetty, on hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan arvioitava nämä vaikutukset asianmukaisella tavalla. Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että tämä ns. Natura-arviointi on tehty.