6. TULOKSET
6.3 Savonlinnan seutukunnan matkailutulot
6.3.2 Välittömät tulovaikutukset kulutuskohteittain
Menomenetelmän mukainen välitön matkailumeno vuonna 2010 oli Savonlinnassa yhteensä 97,3 miljoonaa euroa. Yöpyneiden matkailijoiden aiheuttama matkailutulo oli yhteensä 74,9 miljoonaa euroa eli noin 77 prosenttia kokonaistulovaikutuksesta. Kuvassa 10 kuvataan matkailijoiden rahankäytön kohdentumista kulutuskohteittain. Vasemmanpuoleinen diagrammi kuvaa yöpyneiden matkailijoiden rahankäytön kohdentumista ja oikeanpuoleinen päiväkävijöiden rahankäytön kohdentumista. Matkailijatutkimuksen mukaan yöpyneiden matkailijoiden kulutuksesta majoitus- ja ravitsemistoimintaan kohdentui noin 41 prosenttia ja erikois- ja päivittäistavarakauppaan noin 30 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Polttoaineisiin yöpyneet matkailijat käyttivät noin 7 prosenttia vuorokausikohtaisesta kulutuksestaan. Kulttuuripalveluihin käytetyn suhteellisen osuuden suuruus
53 (13 prosenttia) voi olla hieman korkea arvio, koska matkailijahaastatteluita tehtiin pääosin kesäkuukausina, jolloin matkailijat vierailivat Savonlinnan Oopperajuhlilla, sekä esimerkiksi Punkaharjun kulttuurimatkailukohteissa Retretissä ja Lustossa. Pohjoismaisen mallin menomenetelmällä tehtyjen tutkimusten toteuttamisessa on kuitenkin yleistä (Helen ym.,2006, Kauppila 2001), että menetelmän mukaisen matkailijakyselyn toteuttaminen ajoittuu kesäkuukausille matkailijoiden paremman tavoitettavuuden vuoksi.
Päiväkävijöiden aiheuttama välitön tulovaikutus vuonna 2010 oli yhteensä 22,3 miljoonaa euroa.
Päiväkävijöiden kulutuksesta ravitsemispalveluihin kohdentui 28 prosenttia, erikois- ja päivittäistavarakauppaan 35 prosenttia, kulttuuripalveluihin 18 prosenttia ja polttoaineisiin noin 10 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Päiväkävijöiden rahankäyttö vaihteli huomattavasti vastauspaikkakunnan mukaan. Savonlinnassa vierailleet päiväkävijät käyttivät rahaa noin 70 euroa kävijää kohden, kun taas Enonkoskella ja Sulkavalla päiväkävijät kuluttivat rahaa noin 16 euroa.
Kuva 10 Yöpyneiden matkailijoiden ja päiväkävijöiden rahankäyttöosuudet kulutuskohteittain majoitus
54 Taulukossa 12 on esitetty välittömän matkailutulon kohdentuminen kulutuskohteittain. Kaikkiaan matkailijoiden kulutuksesta noin neljännes (24,4 miljoonaa euroa) kohdentui ravitsemispalveluihin.
Kokonaismatkailutulosta noin 13 prosenttia (12,9 miljoonaa euroa) kohdentui majoituspalveluita tarjoaville yrityksille. Majoitus- ja ravitsemispalveluiden yhteenlaskettu osuus kokonaismatkailutulosta oli noin 38 prosenttia eli 37,4 miljoonaa euroa. Toiseksi suurin yksittäinen hyödynsaaja oli vähittäiskauppa, jonne kohdentui kaikkiaan 31 prosenttia kokonaiskulutuksesta, eli noin 30,3 miljoonaa euroa. Kulttuuri- sekä viihde- ja virkistyspalveluita tarjoaville yrityksille kertyi välitöntä matkailutuloa yhteensä noin 17,3 miljoonaa euroa, sekä huoltoasemille polttoaineen vähittäiskaupasta noin 7,5 miljoonaa euroa. Muuhun rahankäyttöön sisältyivät kaikki muut kuin edellä mainitut rahankäyttökohteet, kuten esimerkiksi kauneudenhoito-, hyvinvointi- ja terveyspalvelut. Tutkimuksessa ei huomioitu matkailijan kohdealueelle saapumiseen käyttämäänsä rahaa, vaan liikennepalveluilla tarkoitettiin tässä yhteydessä kohdepaikkakunnalla tapahtunutta julkista liikennettä tai autovuokraa. Tästä syystä liikennepalveluiden osuus matkailijoiden rahankäytöstä jäi vähäiseksi ja siksi myös nämä menot yhdistettiin ryhmään ”muu rahankäyttö”.
Taulukko 12Välitön matkailutulo kulutuskohteittain
Matkailijat
yhteensä (€) % yöpyneet
matkailijat (€) % päiväkävijät
(€) %
ravitsemispalvelut 24,5 25 % 18,3 24 % 6,2 28 %
ostokset
päivittäistavarakaupoista 15,3 16 % 12,5 17 % 2,8 13 %
ostokset erikoiskaupoista 15,0 15 % 10,0 13 % 5,0 22 %
majoituspalvelut 12,9 13 % 12,9 17 % * *
kulttuuripalvelut 12,3 13 % 8,3 11 % 4,0 18 %
polttoaine 7,5 8 % 5,3 7 % 2,2 10 %
viihde- ja virkistyspalvelut 5,0 5 % 3,4 5 % 1,6 7 %
muu rahankäyttö 4,8 5 % 4,2 6 % 0,6 3 %
yhteensä 97,3 100 % 75,0 100 % 22,3 100 %
55 6.2.2 Kerrannaisvaikutukset toimialoittain
Panos-tuotosmenetelmällä laskettuna välitön matkailutulo, 97,3 miljoonaa euroa, aiheutti kaikkiaan noin 63,8 miljoonan euron kerrannaisvaikutukset. Yritysten lisäksi kerrannaisvaikutuksia kohdistuu kotitalouksille palkka- ja yrittäjätulona. Yrityksille kerrannaisvaikutuksia kertyi noin 30,1 miljoonaa euroa ja kotitalouksille noin 33,7 miljoonaa euroa. Toimialoittain eniten matkailu aiheutti kerrannaistulovaikutuksia kaupan (6 milj. €), asuntojen omistus ja vuokraus (4,7 milj. €) ja liikenteen (3,4 milj. €) toimialoille.
Taulukko 13Matkailun kerrannaisvaikutukset toimialoittain
Toimiala milj. € %
Kauppa; moottoriajon. ja kotitalous esineiden korjaus 6,0 20,1
Asuntojen omistus ja vuokraus 4,7 15,8
Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 3,4 11,3
Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus, liike-elämän palvelut 2,9 9,7
Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 2,3 7,6
Muu teollisuus 1,5 5,1
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1,4 4,5
Maa- metsä- ja kalatalous 1,2 4,0
Puun, massan ja paperin valmistus; kustannus ja painaminen 1,2 3,9
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,1 3,8
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 1,0 3,2
Perusmetallien, metallituotteiden, koneiden, sähköteknisten tuotteiden
ja kulkuneuvojen valmistus 1,0 3,2
Rakentaminen 0,8 2,8
Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 0,8 2,6
Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 0,5 1,6
Koulutus 0,3 0,9
Yritystoimialoille kohdistuneet kerrannaisvaikutukset yhteensä 30,1 100
Kotitaloudet 33,7
Kerrannaisvaikutukset yhteensä 63,8
Välittömät vaikutukset yhteensä 97,3
Kokonaisvaikutukset 161,1
56 Aluetaloudellista vaikuttavuutta on mahdollista kuvata tulovaikutuskertoimen avulla. Kerroin kuvaa yhden matkailuun kulutetun euron kertautumista alueen taloudessa. Alueiden suora vertailu kertoimien avulla ei kuitenkaan ole järkevää, koska sekä tulokertoimien laskentatavat eri tutkimuksissa että aluetalouksien rakenteet eroavat toisistaan (Dwyer ym. 2010). Tässä työssä käytettiin yksinkertaista tulokerrointa, joka lasketaan seuraavasti
Tutkimusalueella kotitaloudet huomioivan matkailutulon kokonaisvaikutuksia kuvaava kerroin on 1,65 mikä tarkoittaa jokaiseen matkailuun kulutetun euron tuovan seudun paikallistalouteen 1,65 euroa. Ilman kotitalouksille aiheutuvan kerrannaistulon huomioon ottamista tulovaikutuskerroin on 1,3. Kauppilan (1999) mukaan matkailun alueellinen tulokerroin vaihtelee pääasiassa välillä 1,2–
1,5. Kerroin on lähellä lukua 1,2 kunnissa jotka ovat pieniä, sijaitsevat lähellä suuria keskuksia ja joissa on yksipuolinen tuotanto- ja palvelurakenne. Suurissa, keskushierarkialtaan merkittävissä ja tuotantorakenteeltaan monipuolisissa kunnissa kerroin on lähempänä lukua 1,5.
Kuva 11 Matkailun paikallistaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seutukunnassa (Tahvanainen ym.2011)
57 Seudun talouteen välittömästä matkailutulosta jää kiertämään hankinnat seudun yrityksistä sekä kotitalouksille maksetut palkka- ja yrittäjätulot, minkä lisäksi osa tuloista suuntautuu vuotoina aluetalouden ulkopuolelle. Myös osa kotitalouksien palkkatuloista suuntautuu ostoina seudun ulkopuolelle, minkä lisäksi kotitalouksien tulon ulosvirtaa lisäävät pakolliset eläke- ja sosiaaliturvamaksut, jotka maksetaan paikallistalouksien ulkopuolelle. Savonlinnan yritystoimialojen väliset kerrannaisvaikutukset jäävät varsin vähäisiksi, koska matkailutuotteita tarjoavien yritysten hankinnoista valtaosa (57,3 miljoonaa euroa) suuntautuu seudun ulkopuolelle.
Seudun taloudesta vuotava matkailutulo aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kohdealueillaan. Matkailun ansiosta Savonlinnan seudun kunnat saavat verotuloja noin 4,2 miljoonaa euroa. Luku laskettiin vähentämällä palkkatulovaikutuksista ensin eläke- ja sosiaalimenot sekä ansiotuloista kunnallisverotuksessa huomioon otettava vähennykset. Savonlinnan seudun kuntien kunnallisveroprosenttien (Verohallinto 2011) painotettu keskiarvo on noin 20,25.
6.4 Työllisyysvaikutukset
Matkailun työllisyysvaikutukset arvioitiin käyttämällä hyväksi panos-tuotostaulukoissa käytettyjä aluetilinpidosta saatuja Savonlinnan seutukunnan toimialoittaisia työllisyystietoja vuodelta 2008.
Matkailun oletettiin työllistäneen välittömästi kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan, yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden ja liikenteen alalla samassa suhteessa kuin niiden laskettiin saavan välitöntä tuloa. Matkailun arvioidut kokonaistyöllisyysvaikutukset olivat 1720 työllistä, joka on noin yhdeksän prosenttia aluetilinpidon arvioimista Savonlinnan seutukunnan työllisten vuoden 2008 määrästä (18 737). Taulukosta 14 nähdään matkailun työllisyysvaikutusten kohdentuminen eri toimialoille. Kokonaisuudessaan kaupan ala työllistää Savonlinnan seutukunnassa 2 076 henkeä, joista laskelman mukaan 595 eli 29 prosenttia työllistyy matkailun ansiosta. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kokonaistyöllisyys alueella oli yhteensä 733 henkilöä, joista laskelman mukaan matkailun aiheuttama työllisyys 642 henkilöä.
58
Taulukko 14Matkailun työllisyysvaikutukset toimialoittain
Toimiala
välitön työllisyys
välillinen työllisyys
työllisyys vaikutus yhteensä
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 620 22 642
Kauppa; moottoriajon. ja kotitalous esineiden korjaus 513 83 595
Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 221 33 254
Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 69 34 103
Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, liike-elämänpalvelut 0 42 42
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 0 17 17
Maa- metsä- ja kalatalous 0 11 11
Muu teollisuus 0 10 10
Puun, massan ja paperin valmistus; kustannus ja painaminen 0 8 8
Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 0 7 7
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0 7 7
Rakentaminen 0 6 6
Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 0 6 6
Perusmetallien, metallituotteiden, koneiden, sähköteknisten
tuotteiden ja kulkuneuvojen valmistus 0 5 5
Koulutus 0 4 4
Asuntojen omistus ja vuokraus 0 1 1
Yhteensä 1423 297 1720
59
7. YHTEENVETO
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010. Edellisen kerran matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla on tutkittu vuonna 2000. Tämän selvityksen tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoiset vuoden 2000 tutkimuksen kanssa, sillä taloudellisten vaikutusten selvittämiseen käytetyt menetelmät eroavat toisistaan. Panos-tuotosmenetelmä huomioi kerrannaisvaikutukset Pohjoismaisen mallin tulomenetelmää laajemmin. Lisäksi käsillä olevassa tutkimuksessa alueeseen sisällytettiin Heinävesi, joka ei vuoden 2000 tutkimukseen kuulunut. Mahdollisia eroavaisuuksia lukuihin aiheuttavat myös eri menetelmin lasketut matkailijamäärät sekä se että tutkimuksissa on käytetty eri toimialaluokituksia kuvaamaan toimialoittain kohdentuvaa matkailumenon määrää.
Tutkimusten välisen toteutusajan vuoksi kulutusmenojen kasvua selittää osaltaan kuluttajanhintaindeksin nousu ja kuluttajien mahdollisesti muuttuneet kulutustottumukset. Näihin perusteluihin nojautuen ei voida suoraan todeta seutukunnan matkailutulon kasvaneen. Tuloksista voidaan kuitenkin todeta, että matkailulla on merkittävä vaikutus Savonlinnan seutukunnan paikallistalouteen.
Matkailun välitön tulovaikutus on 3,5 prosenttia ja kokonaisvaikutus noin 5 prosenttia Savonlinnan seudun vuotuisessa tulovirrassa. Välitön työllistävyys oli 8 prosenttia ja kokonaistyöllistävyys 9 prosenttia. Savonlinnan seutukunnan saama välitön matkailutulo vuonna 2010 oli yhteensä 97,3 miljoonaa euroa ja kerrannaisvaikutukset yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan matkailun tulovaikutus alueelle oli noin 161 miljoonaa euroa. Matkailun tulokerroin oli näin ollen 1,65, eli jokainen matkailijoiden käyttämä euro aiheuttaa 1,65 euron tulon aluetalouteen.
Hieman yli kolme neljäsosaa välittömästä matkailutulosta aiheutui alueella yöpyneiden matkailijoiden kulutuksesta. Suurin hyödynsaaja oli majoitus- ja ravitsemistoimiala, jolle kohdentui 38 prosenttia välittömistä tulovaikutuksista. Toiseksi eniten välitöntä matkailutuloa sai vähittäiskauppa, jonka osuus välittömästä matkailutulosta oli 31 prosenttia. Kerrannaisvaikutukset kohdentuivat pääosin muille kuin matkailulle ominaisille toimialoille.
Matkailun välitön työllisyysvaikutus alueen yrityksissä oli 1423 henkilötyövuotta, mikä on noin 8 prosenttia seutukunnan kokonaistyöllisyydestä. Matkailun aiheuttama kokonaistyöllistävyys oli yhteensä 1720 henkilötyövuotta.
60 Epätarkkuuksia tuloksissa voivat aiheuttaa eri tietolähteissä käytettyjen toimialaluokitusten eroavaisuudet, sekä olemassa olevien tietojen vanhuus. Esimerkiksi tilastokeskuksen panos-tuotostaulut kuvaavat vuotta 2002 ja satelliittitilinpidon taulukot vuotta 2004. Panos-tuotostaulukoiden pitkä julkaisuväli johtaa siihen, että mallissa ei huomioida talouden rakenteessa tapahtuneita muutoksia. Lisäksi matkailun kokonaisvaikutusten arvioimista hankaloittaa matkailuun liittyvän tilastotiedon vähyys ja puutteellisuus. Alueellisten työllisyysvaikutusten selvittämistä ja vertailtavuutta hankaloittavat eri tavoin esitetyt työllisyysluvut. Lisäksi yhdenmukaisen kuvauksen muodostamista alueellisesta toimintaympäristöstä hankaloittaa eri tilastointilähteiden tilastointiviiveet.
Alueen majoituskapasiteetti koostuu merkittävissä osin pienistä, rekisteröinnin ulkopuolisista majoitusliikkeistä. Ensiarvoisen tärkeää olisi selvittää rekisteröimättömien majoituspalveluyritysten kapasiteetti sekä yöpymisvuorokaudet erillistutkimuksella. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen hallinnoiman Matkailun alueelliset tietovarannot –hankkeen päämääränä on kehittää ja toteuttaa valtakunnallinen matkailu toimialan tilastointijärjestelmä, jonka avulla myös matkailun taloudellisen vaikuttavuuden määritteleminen helpottuu. Lisäksi alueella olisi tarpeen toteuttaa erilliskyselyt kotitalouksille sekä loma-asukkaille maksuttomassa majoituksessa majoittuneiden matkailijoiden yöpymisvuorokausien selvittämiseksi.
Tilastojen mukaan Savonlinnan seutukunta on menettänyt vetovoimaisuuttaan sekä matkailukohteena, että asuinpaikkana koko 2000-luvun ajan. Tästä huolimatta alueen työllisten määrä sekä suhteellinen bruttokansantuoteosuus maakunnan kokonaisbruttokansantuotteesta on kasvussa. Alueen matkailun kehitystoiminnassa on pyritty keskittymään alueen ympärivuotisen vetovoiman kehittämiseen ja useampien sesonkien luomiseen sekä palveluiden ja infrastruktuurin, etenkin saavutettavuuden, parantamiseen. Kehittämistoiminnassa tärkeää on toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arvioiminen pitkällä aikavälillä. Tulevaisuudessa vastaavanlainen tutkimus olisi mahdollisuus toistaa samaa menetelmää sekä aluejakoa noudattaen. Erityisen mielenkiintoista olisi toteuttaa alueella Pohjoismaiseen tulomenetelmään pohjautuva yrityskysely.
Kahdesta näkökulmasta arvioidun tulon vertailu voi toisaalta tukea tuloksen oikeellisuutta, mutta tulosten erotessa toisistaan antaa aihetta lisätutkimukselle. Aiemmissa Pohjoismaisen menetelmän tutkimuksissa on havaittu, että matkailulle liitännäisillä toimialoilla, kuten vähittäiskaupalla, voi olla vääristynyt kuva matkailijoiden vaikuttavuudesta omaan liiketoimintaansa. Lisäksi tutkimuksen vastausprosentti jää yleensä heikoksi. Kuitenkin ennen kattavan tilastointijärjestelmän luomista, erilliskyselyiden toteuttaminen on ainoa keino alueellisen, yritysten toimintaa kuvaavan tilastoaineiston keräämiseksi.
61
LÄHTEET:
Brakman S., Garretsen H. & Marrewijk C. van (2001), Introduction to geographical economics.
Cambridge
Dwyer L., Forsyth P & Dwyer W. (2010), Tourism Economics and policy.
Forssell, O. (1985), Panos-tuotosmallit. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. B 46
Hara T. (2008), Quantitative tourism industry analysis: Introduction to input-output, social accounting matrix modeling and tourism satellite accounts. Elsevier Inc, Canada.
Haaga-Perho (2009), Matkailun taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2008.
http://www.seamk.fi/matko/Raportit/Etel%C3%A4-Pohjanmaa%20mtt%202008%20lopullinen.pdf Helen M., Kaitila E. & Ahtola J. (2006), Kanta-Hämeen alueen matkailun tulo- ja työllisyysselvitys:
Matkailija- ja yritystutkimukset. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja 7/2006
Helminen R., Keltaniemi A., Peura, A., Ruutikainen P. & Saurama A.(2007), Kymenlaakson satamien aluetaloudelliset vaikutukset. Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja, B 137
Hemmi J. & Vuoristo K-V. (1993), Matkailu. Wsoy, Porvoo.
Hirn S. & Markkanen E. (1987), Tuhansien järvien maa. Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus ja Suomen matkailuliitto. Gummerus, Jyväskylä.
Holma, E. & Yliskylä-Peuralahti J. (2009), Porin ja Rauman satamien aluetaloudelliset vaikutukset.
Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja, B 161
Honkanen A. (2011), Selvitys Sulkavan Suursoutujen asiakasprofiileista ja taloudellisesta vaikuttavuudesta. MOTTI – Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaamisrakenteiden toiminnallinen kehittäminen Itä-Suomessa –hankkeen tutkimusraportti, Savonlinna.
Huhtala, M., Vatanen, E. & Berghäll, J. (2009), Kansallispuistomatkailun paikallistaloudelliset vaikutukset – menetelmien vertailu. Terra 121:4
Huovari, A., Kangasharju, A. & Alanen, A. (2001), Alueiden kilpailukyky. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 176.
Itä-Suomen Matkailun Kehitys Oy (2001), Matkailun taloudelliset vaikutukset Etelä-Savossa 2000.
Haaga Yhtymä.
62 Juntheikki, R. Kauppila, P. & Kesti, H. (2002), Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa.
Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja A, tutkimuksia 1.
Kauppila P. (2007), Matkailun taloudelliset vaikutukset Kuusamon kaupungissa vuonna 2005.
Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut, työpapereita 5 / 2007
Kauppila, P. (2004), Matkailukeskukset aluekehityksen vetureina paikallistasolla: esimerkkeinä Levi, Ruka, Saariselkä ja Ylläs. Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut, työpapereita 4 / 2004
Kauppila, P. (2001), Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: pohjoismaisen mallin matkailijatutkimukset. Naturapolis Kuusamo, koulutus- ja kehittämispalvelut. Tutkimuksia 3/2001 Kauppila P. (1999), Matkailu ja aluetalous. Työkaluja matkailun taloudellisten vaikutusten arvioimiseen ja mittaamiseen. Nordia tiedonantoja 2/1999. Oulun yliopisto
Kinnunen, E., Lyytinen, E., Soikkanen, H. & Vihola T. (2006), Savon Historia VI:
Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Gummerus kirjapaino 2006.
Knuuttila, M. (2004), Elintarvikesektorin työllisyysvaikutukset – Panos-tuotosanalyysi maakunnittain. Maa- ja elintarviketalous 56.
Konttinen, J.-P. (2006), Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset. Kauppa ja teollisuusministeriö rahoitetut tutkimukset, 9/2006. Edita Publishing Oy.
Krugman P. (1991), Geography and Trade. The MTI Press, Cambridge.
Kauppa- ja teollisuusministeriö (2006), Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja Toimenpideohjelma vuosille 2007-2013. KTM julkaisuja 21/2006.
Laakso S. & Loikkanen H. (2004), Kaupunkitalous. Gaudeamus kirja.
Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos (1990), Matkailuinvestointien toteuttamisen kansantaloudelliset ja julkistaloudelliset vaikutukset. Sarja B 64.
Lundberg D., Stavenga M. & Krishnamoorthy M. (1995), Tourism economics. John Wiley & Sons Inc. New York
Mathieson A. & Wall G. (1982), Tourism: Economic, physical, and social impacts.
MEK (2010). Rajahaastattelututkimus, osa 24: Ulkomaiset matkailijat Suomessa 1.1-31.12.2010.
MEK A:171 2011
63 MEK (2008), Matkailunkohteiden kävijämäärät 2007. MEK E:57 2008.
Mielonen, A. (1993), Vanhan Kerimäen historia I:1. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan historia vuoteen 1865. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kunnat, 1993
Mikkonen J. & Pasanen K. (2009), Selvitys Savonlinnan oopperajuhlien asiakasprofiileista ja alueellisesta vaikuttavuudesta. East Side Story –Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun hankkeen tutkimusraportti. https://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=0fc4c831-ecd9-4e9f-9d3f-a0d13489391f&groupId=180473&p_l_id=921715
Miller, E.R & Blair P.D. (2009), Input-output analysis. Foundations and extensions. Cambridge University Press, New York.
Nenonen, T. (1981), Aluetalouden tuotantorakenteen kehittäminen. Tuotantopoliittisen simulointimallin rakentaminen ja sen soveltaminen läänitasolla. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos A:1.
Oulu.
Nieminen J. (2011), Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011. Etelä-Savon ELY –keskus, TEM:n ja Ely keskusten julkaisu 1/2011.
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/EtelaSavonELY/Ajankohtaista/
Avoimetprojektihautjatarjouspyynnot/Documents/Alueelliset_talousnakymat_kevat_2011_EtelaSav o.pdf luettu 3.5.2011
Nousiainen, S., Keränen H. ym (2002), Puutuotetoimialan aluetaloudelliset vaikutukset ja maatalouden kehittäminen. Oulun yliopisto, Kajaanin kehittämiskeskus. Working papers 43.
Paajanen, M. (1993), Matkailun taloudellisten ja työllisyysvaikutusten selvittäminen ns.
pohjoismaisen mallin avulla. Teoksessa Aho, Seppo (toim.): Matkailun teoretisoiva tutkimus Suomessa 1991. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos.
Pirhonen I., Ollonqvist P., Viitanen J., Toropainen M. & Bungov V. (2008),Income and Employment effects of change on roundwood use in Eastern Finland and the Republic of Karelia.
Working papers of the Finnish Forest Research Institute 70.
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp070.htm
Ravaska, A. & Nenonen, T. (1986), Soklin kaivoshankkeen kansantaloudellinen kannattavuus ja aluetaloudelliset vaikutukset. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos. Sarja C, n:o 72.
Rosqvist H. (2008), Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005.
Teoksessa Inarin matkailueurot ja työpaikat, toim. Kauppila P & Saarinen J. Nordia tiedonantoja 1/2008
64 Sairanen K. (2000), Savonlinnan seudun matkailu 1999. (2000) Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus, Julkaisu E:86
Sairanen K. (1988a), Savonlinnan kaupungin matkailututkimus 1987. Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus, Julkaisu A:1
Sairanen K. (1988b), Kerimäen kunnan matkailututkimus 1987. Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus, Julkaisu A3
Sairanen K. (1988c), Punkaharjun kunnan matkailututkimus 1987. Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus, Julkaisu A4
Savonlinnan kaupungin strategia vuosille 2010-2015. Luonnos 21.9.2009
http://dynasty.savonlinna.fi/kokous/KOKOUS-1733-6-Liite-1.PDF, luettu 12.1.2011 Savonlinnan seudun matkailustrategia vuosille 2006-2015. Itä-Savon kuntayhtymä.
Stabler M. , Papatheodorou A. & Sinclar, M.T. (2010), The Economics of Tourism. 2nd edition.
Routledge, London and New York.
Suomen virallinen tilasto (SVT 2011): Suomalaisten matkailu [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8837. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.7.2011].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/smat/index.html
Suomen virallinen tilasto (SVT 2010), Majoitustilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-6309.
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.5.2011]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/matk/tjulk.html.
Suomen virallinen tilasto (SVT 2009), Aluetilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-3393. Helsinki:
Tilastokeskus [viitattu: 22.2.2011]. http://tilastokeskus.fi/til/altp/2007/03/altp_2007_03_2009-08-20_tau_001.xls
Tahvanainen N., Vatanen E. & Komppula R. (2011), Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla 2010. Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset.
https://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=585214c8-cb0c-4674-9137-af15995e86d8&groupId=180473&p_l_id=180529
Talonen H., Laiho M. Willner H. & Tammivuori A. (2005), Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa vuosina 2000-2003. Kauppa ja teollisuusministeriö rahoitetut tutkimukset, 5/2005.
http://www.tem.fi/files/19934/Julkinen_tuki_matkailuhankkeisiin.pdf
Tervo, H. (2000), Suomen aluerakenne ja siihen vaikuttavat tekijät, Kansantaloudellinen aikakausikirja -96 vsk. 3/2000
Tilastokeskus (2011), Majoitustilasto 2010. Tilattu aineisto.
65 Tilastokeskus (2009), Kesämökkibarometri 2009. saantitapa:
http://www.tem.fi/files/22175/Mokkibaro08_raportti.pdf (5.2.2011)
Törmä H. & Zawalinska K. (2007), Kevitsan nikkeli-kuparikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset. Ruralia-instituutti, raportteja 16.
UNWTO (2010), Tourism Highlights. 2010 Edition.
saantitapa: http://www.unwto.org/facts/menu.html
UNWTO (2008), United Nations World Tourism Organization, 2008 International
Recommendations for Tourism Statistics, Madrid, New York.
http://unstats.un.org/unsd/trade/IRTS/IRTS%202008%20unedited.pdf UNWTO, www.unwto.org
Vatanen E. & Hyppönen M., (2008), Pallas-Yllästunturin kansallispuiston investointien vaikutukset Tunturi-Lapin paikallistalouteen, Maaseudun uusi aika 3/2008
Vatanen E. (2001), Puunkorjuun ja puunkuljetuksen paikallistaloudelliset vaikutukset Juvan, Keuruun ja Pielisen Karjalan seutukunnissa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 825.
Vehviläinen, O. (1978), Savonlinnan kaupungin historia III. Savonlinnan kaupunki
Vepsäläinen, M. (2007), Tarjolla Saimaan Venetsiat. Savonlinna ja Varkaus esimerkkeinä paikkakuvausten kutoutumisesta ylipaikallisen ja paikallisen historiallisiksi kudelmiksi Yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja, Joensuun yliopisto 2007.
Verohallinto (2011), Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2011 (DNRO 1158/31/2010)
Vuoristo, K.-V. & Arajärvi, T. (1990), Methodological problems of studying local income and employment effects of tourism. Fennia 168: 2, 153-177
Vuoristo K.-V. & Vesterinen N. (2009), Lumen ja Suven maa. Suomen matkailumaantiede.
WSOYpro Oy, 2009.
Österlund, P. & P. Ohtonen (2005), Mikkelin seudun matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna 2003. Haaga Tutkimus, Haaga Sarja E: 5.
66
LIITTEET
Liite 1 SAVONLINNAN SEUTUKUNNAN MATKAILUTUTKIMUS 2010
Tämä kysely koskee vain matkailijoita joten jos asutte, olette työssä tai opiskelette säännöllisesti tällä paikkakunnalla, emme vaivaa Teitä enempää!
1. Sukupuoli 1. nainen 2. mies vastauspäivämäärä ____________
2. Syntymävuosi _________ 3. Vakituinen kotikunta ___________________________
4. Merkitkää millä seuraavista paikkakunnista aiotte vierailla tämän matkanne aikana ja alleviivatkaa paikkakunta jolla olette nyt.
A) Savonlinna yövyn paikkakunnalla _____yötä päivämatkalla ___ tuntia B) Savonranta yövyn paikkakunnalla _____yötä päivämatkalla ___ tuntia
C) Sulkava yövyn paikkakunnalla _____yötä päivämatkalla ___ tuntia
D) Kerimäki yövyn paikkakunnalla _____yötä päivämatkalla ___ tuntia
E) Punkaharju yövyn paikkakunnalla _____yötä päivämatkalla ___ tuntia
F) Enonkoski yövyn paikkakunnalla _____yötä päivämatkalla ___ tuntia
G) Heinävesi yövyn paikkakunnalla _____yötä päivämatkalla ___ tuntia
5. Mikäli majoitutte matkanne aikana, merkitkää alle majoitusmuoto ja viipymä paikkakunnittain (Merkitkää minkä paikkakunnan yöpymisen ilmoitatte. Mikäli yövytte usealla paikkakunnalla, merkitkää kolme pisintä viipymää)
Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonranta Savonranta Savonranta
Sulkava Sulkava Sulkava
Kerimäki Kerimäki Kerimäki Punkaharju Punkaharju Punkaharju Enonkoski Enonkoski Enonkoski Heinävesi Heinävesi Heinävesi
1. hotelli, motelli tai matkustajakoti _____ yötä _____ yötä _____ yötä
2. maatilamajoitus _____ yötä _____ yötä _____ yötä
3. oma lomamökki _____ yötä _____ yötä _____ yötä
4. vuokrattu lomamökki _____ yötä _____ yötä _____ yötä
5. leirintä- tai matkailuvaunualue _____ yötä _____ yötä _____ yötä
6. sukulaisten tai tuttavien luona _____ yötä _____ yötä _____ yötä
7. muualla; missä? _____________________ _____ yötä _____ yötä _____ yötä
67 6. Paljonko arvioitte käyttävänne rahaa eri tarkoituksiin eri paikkakunnilla ja
kuinka monen henkilön rahankäyttöä vastauksenne koskee? __________ henkilön
Merkitkää paikkakunta, jonka rahankäyttöä vastauksenne koskee ja arvioikaa kuinka paljon aiotte käyttää rahaa seuraaviin palveluihin (ilmoittakaa kolme tärkeintä paikkakuntaa ja vastatkaa käyttämällä tasasummia, esim. 120€, EI 120-130€):
Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonranta Savonranta Savonranta
Sulkava Sulkava Sulkava
Kerimäki Kerimäki Kerimäki Punkaharju Punkaharju Punkaharju Enonkoski Enonkoski Enonkoski Heinävesi Heinävesi Heinävesi
A. Majoituspalvelut _______ € _______ € _______ € B. Ravitsemispalvelut
(Mm. ravintola- ja kahvilapalvelut,
pikaruokapaikat, grillikioski..) _______ € _______ € _______ €
C. Kulttuuripalvelut
(Mm. musiikki- ja teatteriesitykset,
ooppera, näyttelyt, museoiden palvelut…) _______ € _______ € _______ € D. Viihde- ja virkistyspalvelut
(Mm. huvipuisto, urheilutapahtumat, risteilyt
kanootin vuokraus, muu välinevuokra…) _______ € _______ € _______ € E. Luontoon liittyvät ohjelmapalvelut
(Mm. matkatoimistojen ohjelmapalvelut, retket
luonto- ja elämysmatkailu, safarit, seikkailut…) _______ € _______ € _______ €
F. Ostokset myymälöistä
1) päivittäistavarakaupat
(tavaratalot, marketit, kyläkaupat…) _______ € _______ € _______ € 2) erikoiskaupat
(vaatekaupat, kenkäkaupat, matkamuistot
toriostokset, urheiluliikkeet, kemikalio…) _______ € _______ € _______ € G. Huoltoasemapalvelut
1) polttoaineet _______ € _______ € _______ €
2) muut ostokset huoltoasemilta _______ € _______ € _______ € H. Liikennepalvelut
(julkinen liikenne, taksit,
auton vuokraus, pysäköinti..) _______ € _______ € _______ €
I. Muu rahankäyttö (muiden palvelujen ostot)
(Mm. kauneudenhoito-, hyvinvointi- ja terveyspalvelut…) _______ € _______ € _______ €
68 7. Matkanne pääasiallinen tarkoitus?
1. lomailu
2. työ- tai liikematka
3. opintomatka
4. muu; mikä? _______________________________
8. Matkaseuranne tällä matkalla?
1. matkustan yksin
2. perhe
3. sukulaiset/tuttavat
4. matkustan ryhmän mukana
9. Millä kulkuneuvoilla matkustitte tälle paikkakunnalle (jolla olette nyt)?
1. henkilöauto
2. henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto
3. linja-auto
4. juna
5. lentokone
6. vene
7. muu, mikä? _________________________
10. Onko paikkakunta (jolla olette nyt) matkanne pääasiallinen kohdealue?
1. Kyllä.
2. Ei. Olen kiertomatkalla.
Jos olette kiertomatkalla, vastatkaa kohtiin a) ja b)
a) Millä paikkakunnalla yövyitte viimeksi? ________________
b) Millä paikkakunnalla yövytte seuraavaksi? ______________
3. Ei. Olen läpikulkumatkalla. Mistä mihin? ______________- ______________
11.
A) Mikä on tämän matkanne pääkohde tai – tapahtuma?
_______________________________________________________________
B) Mitkä ovat tämän matkanne muut kohteet tai tapahtumat?
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
69
Liite 2 SIJAINTIOSAMÄÄRÄ JA RISTIKKÄISSIJAINTIOSAMÄÄRÄTAULUKKO
70
1234567891011121314151617Väituotek. yhteensälopputuot.yhteensä 1Maa- metsä- ja kalatalous20,181521,7168625,971360,020140,066620,528010,022180,360680,012650,001100,029720,001530,096370,041430,074590,046629,2384858,40985121,09015179,5 2Elintarvikkei-den, juomien ja tupakan valmistus0,513720,096730,078900,077490,114250,044310,048020,350020,017830,006440,021810,018150,018740,020740,024820,016701,803973,272645,027368,3 3Puun, massan ja paperin valmistus; kustan. ja painaminen0,247160,1078116,002861,050232,319897,143051,490110,102170,253320,101050,664590,210830,574930,410240,640070,653375,3525237,32422149,57578186,9 4Perusmetal., metal.tuot., koneiden, sähkötek. tuot. ja kulkun. valm.0,385460,118431,8652430,917002,699538,184530,442070,411940,281070,053500,186420,051390,797070,234890,602510,202552,1769549,61055238,38945288 5Muu teollisuus1,812100,164412,957981,713014,191707,705781,751550,239820,442320,352030,710494,039970,743800,617711,351950,752985,4026634,9502751,6497386,6 6Rakentaminen0,236080,001950,043230,030350,029364,827420,179230,231010,846250,198245,072447,720240,130930,079640,096280,075140,1790919,97688160,32312180,3 7Kauppa; moottoriajon. ja kotital. esin. korjaus4,569630,044820,527582,119340,590748,457034,294451,524852,561260,702631,933711,694621,838781,083863,367541,9891849,8279287,1279463,47206150,6 8Majoitus- ja ravitsemistoiminta0,121120,000300,009940,008320,006910,151890,644510,182600,501460,293440,252940,121451,057090,644031,354990,3200518,0804523,7514814,2485238 9Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne0,562960,362748,638982,422623,426501,851925,308000,526602,198980,845531,200850,548141,802870,917331,923561,2413512,0350545,8139766,58603112,4 10Rahoitus- ja vakuutustoiminta0,558410,032430,813261,275250,534711,041610,672570,178780,437410,600410,448142,906890,624600,434280,582260,3221010,5387222,001847,9981630 11Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm.palv.0,799500,146473,497274,104672,610253,663453,702470,844971,842850,599362,232421,493933,880401,616632,926251,820191,3234637,1045345,4954782,6 12Asuntojen omistus ja vuokraus0,000000,000000,000000,000000,000000,000000,000000,000000,000000,000000,013030,000000,076650,009600,007440,00014104,49351104,6003657,89964162,5 13Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus0,169000,020050,582120,725300,430830,496190,636000,156930,479870,113250,566580,312560,556300,182870,371180,297255,5051511,6014378,2985789,9 14Koulutus0,015620,001650,052010,053150,034060,013330,066310,015630,040150,070090,118060,047080,254320,321940,521510,379032,828744,8326780,9673385,8 15Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut0,697790,000450,012840,012280,008920,003940,031710,006940,029810,005660,056660,023640,848850,648541,600700,1916119,1087723,28910168,21090191,5 16Muut yhteiskunnall. ja henkilökoht. palvelut0,129050,008120,390130,267330,117450,153251,150050,882381,160500,213950,644611,059320,533320,360270,904581,0875313,0616922,1235452,1764674,3 17Kotitaloudet27,381371,2490333,8995741,5134613,2786744,3195543,335139,6722630,287436,5045419,3655537,6079927,8860233,3585773,9981420,044480,00000463,70176281,29824745 Alueella tuotettujen tuotteiden käyttö yhteensä58,380494,0722595,3432886,3099230,4603888,5852763,7743615,6875941,3931510,6612333,5180257,8577041,7210340,9825890,3483729,44025260,95713 peruspanokset yhteensä121,119514,2277591,55672201,6900856,1396291,7147386,8256422,3124171,0068519,3387749,08198104,6423048,1789744,81742101,1516344,85975484,04287 tuotos perushintaan179,58,3186,928886,6180,3150,638112,43082,6162,589,985,8191,574,37452692,2 Liite 3 SAVONLINNAN SEUTUKUNNAN PANOS-TUOTOSTAULUKKO