VÄLITTÖMÄSTI TOTEUTETTAVAT TOIMET - JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET .1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT

8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET .1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT

8.2 VÄLITTÖMÄSTI TOTEUTETTAVAT TOIMET

Ensi vaiheessa on tärkeää kiristää puhdistamolietteen viljelykäytön ohjeita ja rajoituksia siten, että niiden perusteella lietteen käyttöä maiden lannoitukseen voidaan pitää lyhyellä tähtäyksellä (5-10 vuotta) hyväksyttävänä. Kriittisimpänä puhdistamolietteen käyttöä rajoittavana tekijänä voidaan tällöin pitää fosforia, jonka määrää hehtaaria kohti on vesiensuoje-lusyistä vähennettävä tuntuvasti. Vuotuisen fosfori-kuormituksen rajoittaminen muuta lannoitusta vastaa-vaksi (20-30 kg P/ha) edellyttää puhdistamolietteen kuiva-ainelisäyksen vähentämistä nykyisestä 4 tonnista keskimäärin 0,7-1 tonniin hehtaaria kohti vuodessa.

Tehokkaampi tapa ravinnekuormituksen säätelemiseksi voi olla hehtaaria kohti lisättävän typpi- ja fosfori-määrän rajoittaminen.

Keskeisin lietteen käyttöä rajoittava raskasmetalli on kadmium, mutta myös ensisijaisesti kasveille myrkyl-lisillä sinkillä ja kuparilla voi olla merkitystä. Käy -tettäessä raskasmetallipitoisuudeltaan keskimääräistä puhdistamolietettä fosforilannoitustarpeen mukaisesti ei raskasmetalleista aiheutuvia riskejä voitane yleensä pitää lyhyellä tähtäyksellä merkittävinä. Puhdistamo-lietteen metallipitoisuusrajoituksia on kuitenkin syytä tiukentaa. Rajoitukset tulee laatia sellaisiksi, että ne motivoivat puhdistamoita parantamaan tuotta-mansa lietteen laatua ja mahdollistavat puhdistamo-lietteen viljelykäytön jatkamisen. Useimpien metallien rajoituksia voitaisiin tiukentaa jopa kymmenenteen osaan nykyisestä. Myös viljelymaan raskasmetallipitoi-suuksia on tarpeen rajoittaa.

Ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksien suuren vaihte-lun vuoksi puhdistamolietteen laadun tarkkailua on tehostettava nykyisestä (vähintään kerran vuodessa) huomattavasti (esim. puhdistamon koosta riippuen 2-12 kertaa vuodessa).

Tähänastisen tiedon perusteella orgaaniset epäpuhtaudet eivät puhdistamolietteen viljelykäytössä aiheuttane suuria terveys- tai ympäristöriskejä eivätkä siksi välittömästi edellyttäne erityisiä lietteen käyttöra-joituksia. Lisäselvitykset orgaanisten epäpuhtauksien pitoisuuksista ja alkuperästä sekä tällaisten yhdis-teiden aiheuttamista riskeistä ovat kuitenkin tarpeen.

101 8.3 PITKÄN TÄHTÄYKSEN TAVOITTEET

8.3.1 Puhdistamolietteen l a a d u n p a r a n t a m i n e n

Viljelykäyttö on järkevä tapa hyödyntää puhdistamo-lietettä, mikäli puhdistamolietteen laatua voidaan selvästi parantaa. Pitkällä tähtäyksellä on siksi ensisijaisesti pyrittävä vähentämään puhdistamoliet-teen epäpuhtauspitoisuuksia.

POLTTO-

AIINEET I fl AINEET T VESI S

LASKEUMA KEMIKAALIT, PESUAINEET ELIN- YM. TUOTTEET TAR VIKKEET

JÄTTEET

RULE- rTEOLLISUUDEN ASUMA-

VEDET I JÄTEVEDET JÄTEVEDET

YHDYSKUNTIEN I

JÄTEVESI

PUH DISTAMO -LIETE

Kuva 22. Puhdistamolietteen epäpuhtauksien alkuperä.

Lietteen laadun parantamiseksi kuormituslähteiden tunteminen on tärkeää. Vain pieni osa epäpuhtauksista on ulosteperäisiä, ja niiden pitoisuudet vaihtelevat lähinnä ravinnon koostumuksen mukaan. Pääosa epäpuh-tauksista on peräisin viemäriin liittyneen teollisuu-den päästöistä, sekaviemäröintialueiden hulevesistä sekä kotitalouksissa käytettävistä pesuaineista ja muista kemikaaleista (kuva 22). Pistemäisten päästö-jen rajoittaminen, teollisuusjätevesien esikäsittely ja erillisviemäröinnin lisääminen todennäköisesti parantaisivat puhdistamolietteen laatua huomattavasti.

Raskasmetallien ja kemikaalien käyttörajoitukset sekä kemikaali- ja tuotevalvonnan tehostaminen vaikuttaisi-vat pitkällä tähtäyksellä myös puhdistamolietteen laatuun.

Puhdistamolietteen hyödyntämistä voitaisiin helpottaa myös viemäröintijärjestelmiin kohdistuvilla muutoksil-la. Hulevesien ja teollisuuden jätevesien erottaminen kotitalousjätevesien käsittelystä parantaisi asumajä-tevesilietteen käyttökelpoisuutta. Tällöin tulee kui-

102

tenkin selvittää, mitä vaihtoehtoiset ratkaisut merkit -sisivät ympäristön kokonaiskuormituksen kannalta.

Lisäksi voitaisiin selvittää mahdollisuuksia korvata nykyisiä vesikäymälöitä esim. keskitettyyn kompostoin-tiin perustuvilla kuivakäymälöillä.

8.3.2 V a i h t o e h t o j e n k e h i t t ä m i n e n vi 1 j e 1 y k ä y t ö 1 1 e

Ellei puhdistamolietteen laatua voida selvästi paran-taa, viljelykäyttö ei ole kestävä ratkaisu puhdistamo-lieteongelman hoitamiseksi. Puhdistamolietteen vilje-lykäytölle ei nykyisin ole varteenotettavia hyötykäyt-töön perustuvia vaihtoehtoja. Viljelykäytön yhtäkkinen lopettaminen lisäisi todennäköisimmin puhdistamoliet-teen sijoittamista kaatopaikalle. Kaatopaikkasijoituk-sen yleistyminen lisäisi kaatopaikkojen tilantarvetta, vaikka tavoitteena jätehuollossa on pienentää kaatopai-koille joutuvaa jätevirtaa. Kuivattu liete ei muodosta-ne suurta ympäristöriskiä kaatopaikoilla, mutta se voi aiheuttaa haittoja esimerkiksi heikentämällä jäte -penkereen kantavuutta, tiivistämällä jätemassaa ja vaikuttamalla jätepenkereen kaasu- ja vesitalouteen.

Viljelykäytön rinnalle on tarpeen kehittää vaihtoeh-toisia puhdistamolietteen hyödyntämis- ja käsittelyta-poja. Kompostointi ja viherrakentaminen, metsien lan-noitus, energiapuiden viljely ja puhdistamolietteen poltto ovat vaihtoehtoja, joiden kehittämismandolli-suudet tulisi selvittää ja arvioida. Tässä työssä on tarkasteltu yksityiskohtaisesti puhdistamolietteen viljelykäyttöä. Perusteita muiden hyödyntämis- ja käsittelyvaihtoehtojen käyttöön ottamiseksi tai kehit-tämiseksi on välttämätöntä edelleen selvittää. Vasta tällaisten selvitysten tuottaman tiedon perusteella on mahdollista johdonmukaisesti arvioida, millä tavalla puhdistamolieteongelma on pitkällä tähtäyksellä parhai-ten hoidettavissa.

8.3.3 H y ö t y j e n, k u s t a n n u s t e n ja r i s k i e n v e r t a i l u p ä ä t ö k s e n- t e o s s a

Puhdistamolietteen käyttöön liittyvässä päätöksenteos-sa on kyettävä johdonmukaisesti vertailemaan eri vaih-toehtoja ottaen huomioon niistä aiheutuvat hyödyt, kustannukset ja erilaiset ympäristö- ja terveysriskit.

Tällä hetkellä varteenotettavimmat puhdistamolietteen käyttövaihtoehdot ovat viljelykäytön ohella metsien lannoitus, viherrakentaminen, kaatopaikkasijoitus sekä lietteen poltto. Pyrittäessä määrittelemään eri kritee-rien perusteella hyväksyttäviä puhdistamolietteen käyttötarkoituksia joudutaan arvottamaan sekä vertai-lemaan tarkasteltavia vaihtoehtoja keskenään sen perus-teella, mikä on niiden vaikutus

- aiheutuviin kustannuksiin ja hyötyihin, - ympäristön tilaan sekä

- maatalouden maineeseen.

103

Kustannuksiin ja hyötyihin, ympäristön tilaan ja maata-louden maineeseen vaikuttavat kuhunkin lietteenkäsitte-lyvaihtoehtoon liittyvät

- raskasmetallien ja orgaanisten epäpuhtauksien aiheuttamat ympäristömyrkkyriskit,

- taudinaiheuttajiin liittyvät hygieniariskit, - ravinteiden huuhtoutumisesta aiheutuvat riskit

sekä

- ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrä- tysmandollisuudet.

Eri lietteenkäsittelyvaihtoehdot tulisi puolestaan asettaa keskinäiseen paremmusjärjestykseen sen mukaan, mikä vaikutus niillä on edellä mainittuihin riskeihin sekä kierrätykseen.

Tässä kuvattua puhdistamolietteen käyttöön liittyvää päätöksentekoprosessia havainnollistaa kuvan 23 hierar-kiakaavio. Päätöksentekoa on mahdollista kehittää edelleen myös tietokonetta apuna käyttäen soveltamalla tarkasteluun ns. analyyttistä hierarkiaprosessia.

Tällaisen tarkastelun avulla voidaan muodostaa koko-naiskuva päätöksenteosta ja eri vaihtoehdoista sekä samalla arvioida, kuinka johdonmukaisia painotukset ovat kokonaisuuden kannalta. Menettelyn avulla voidaan tarvittaessa myös tarkastella jo valittujen vaihtoehto-jen valintaan vaikuttaneiden tekijöiden todellisia painotuksia päätöksenteossa.

HYVAKSYTTAVA

PUHDISTAMOLIETTEEN KAYTTO

KÄSITTELYN KUSTANNUS- HYÖTY-SUHDE

YMPA RISTÖM YRKYT

YMPÄ RIST ON TILA

TAUDIN -AIHEUTTAJAT

MAATALOUDEN MAINE

KIERRÄTYS RAV INTE IDE N HUUHTOUTUMINEN

VILJELY- METSAN VIHER- KAATO- POLTTO KAYTTO LANNOITUS RAKENTA- PAIKAT

MINEN

Kuva 23. Alustava päätöshierarkia puhdistamolietteen käytöstä

104 9 YHTEENVETO

Yhdyskuntienjätevedenpuhdistamoilta poistetaan vuosit-tain noin 1 milj. m3 lietettä (150 000 t kuiva-ainet-ta). Puhdistamoiden piirissä asuu nykyisin noin 75 % Suomen väestöstä. Normaalin asumajäteveden lisäksi tällaisille puhdistamoille johdetaan jonkin verran teollisuuden jätevesiä sekä sekaviemäröintialue.iden hulevesiä. Puhdistamolietteeseen kertyy ravinteita ja orgaanista ainesta sekä viemäriin johdettavia tai joutuvia haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja ja orgaanisia epäp.uhtauksia.

Sisältämiensä ravinteiden ja orgaanisen aineksen vuoksi puhdistamo.lietteellä on lannoitus- ja maanparannusar-voa. Puhdistamolietteen hyödyntäminen maataloudessa ja viherrakentamisessa on viimeisten kymmenen aikana yleistynyt huomattavasti. Vuonna 1987 noin puolet yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta poistetusta liet-teestä hyödynnettiin maataloudessa. Viherrakentamiseen käytettiin noin 25 % ja kaatopaikoille vietiin enää vain noin 20 % tuotetusta puhdistamolietteestä.

Haittoja tai riskejä voivat aiheuttaa raskasmetallit, orgaaniset epäpuhtaudet, ravinteet ja taudinaiheutta-jat kulkeutumalla pinta-- ja pohjavesiin, viljeltäviin kasveihin ja kotieläimiin sekä elintarvikkeiden tai juomaveden välityksellä ihmisiin. Em. vaikutukset vaihtelevat mm. lietteen ominaisuuksien, maaperä- ja sääolojen, viljeltävän kasvilajin sekä lietteen levi-tyskäytännö.n mukaan.

Haitta-aineiden vuoksi kiinnostus puhdistamolietteen viljelykäyttöön on vähenemässä. Varsinkin maatalous-tuottajien edustajat ovat elintarvikkeiden puhtauden ja maatalouden kilpailukyvyn suojelemiseksi esittäneet jopa puhdistamolietteen viljelykäytön lopettamista.

Puhdistamolietteestä maataloudelle koituva hyöty on verrattain vähäinen, eikä viljelykäytöstä luopuminen aiheuttaisi suuria ongelmia. Sen sijaan tämä olisi ongelmallista useille kunnille, jotka ovat perustaneet lietehuoltonsa melkoisin investoinnein suureksi osaksi viljelykäytön varaan.

Huoli puhdistamolietteen aiheuttamista riskeistä on johtanut useissa maissa puhdistamolietteen maatalous-käytöstä annettujen ohjeiden tiukentamiseen. Suomen nykyiset viranomaisohjeet (lääkintöhallituksen yleis-kirje nro 1637 ja vesihallituksen valvontaohje nro 41) ovat varsin vanhentuneita ja väljiä monien muiden maiden vastaaviin ohjeisiin verrattuna. Suomessa onkin katsottu välttämättömäksi yhdistää ja uusia

viranomai-sohjeet.

105

Lannoitus- ja maanparannusvaikutus

Puhdistamolietteen kuiva-aineesta keskimäärin 3,0 % on typpeä ja 2,8 % fosforia. Pitoisuudet vaihtelevat hyvin paljon lietteen käsittelytavasta riippuen, mutta myös samalla puhdistamolla eri aikoina. Typen ja fosfo-rin käyttökelpoisuus kasveille vaihtelee huomattavasti lietteen ominaisuuksien sekä maaperä- ja sääolojen mukaan ja on siksi vaikea tarkasti arvioida. Karkeiden arvioiden mukaan noin 20 % kuivatun puhdistamolietteen typestä ja noin 50 % fosforista on kasveille käyttökel-poisessa muodossa ensimmäisenä vuonna lietekäsittelyn jälkeen.

Nykyisten suositusten mukainen suurin sallittu puhdis-tamolietteen käyttö (4 t kuiva-ainetta TS/ha vuodes-sa tai 20 t TS/ha viiden vuoden välein) johtaa helposti tarpeettoman suureen viljelymaiden fosfori-lannoitukseen. Nykyiseen keskimääräiseen väkilannoite-fosforin käyttöön nähden vuotuisen puhdistamoliete-annoksen tuottama lannoitusvaikutus (noin 60 kg P/ha) on arviolta lähes kaksinkertainen. Suurin sallittu vuotuinen lieteannos tyydyttänee keskimäärin noin neljänneksen (noin 25 kg N/ha) kasvien typen tarpees-ta, mutta viiden vuoden lieteannoksen antamaa lannoi-tusvaikutusta (noin 120 kg N/ha) voidaan pitää liian suurena. Puhdistamolietettä käytetään tavallisesti enimmäissuositusten mukaisesti.

Puhdistamolietteessä on myös runsaasti hivenravintei-ta kuparia, mangaania ja sinkkiä. Tavanomaisia lie-teannoksia käytettäessä niiden määrä yleensä vastaa viljelykasvien usean vuoden lannoitustarvetta. Noin puolet puhdistamolietteen kuiva-aineesta on orgaanista ainesta. Sen maanparannusvaikutuksesta lienee hyötyä vasta sellaisilla lieteannoksilla, joiden levittäminen ei yleensä ole liian suuren ravinne- tai raskasmetal-likuormituksen takia mahdollista.

Ravinteiden huuhtoutuminen

Vuosittain toistettavasta puhdistamolietteen maksimi-lisäyksestä 4 t TS/ha ravinteita huuhtoutuu saman verran kuin viljelymaasta keskimäärin vuodessa. Sen sijaan levitettäessä lietettä yhdellä kertaa suosi-tusten mukainen suurin mahdollinen määrä 20 t kuiva-ainetta/ha maasta huuhtoutuu ainakin ensimmäisenä vuonna typpeä ja fosforia moninkertaisesti normaalei-hin viljelymaan huuhtoutumamääriin verrattuna.

Raskasmetallit

Viemäriin johdettavista päästöistä riippuen puhdista-moliete sisältää vaihtelevia määriä eri raskasmetalle-ja. Suurilla puhdistamoilla raskasmetallien pitoisuu-det ovat yleensä suurempia kuin pienillä. Puhdistamo-lietteen raskasmetallipitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi viimeisten 10-15 vuoden aikana. Puhdista-molietteen osuus Suomen viljelymaihin kohdistuvasta

106

raskasmetallien kokonaiskuormituksesta on verrattain pieni. Puhdistamolietteellä lannoitetuilla pelloilla raskasmetallien lisäys voi kuitenkin olla jopa monta kertaluokkaa suurempi kuin kaupallisia lannoitteita tai karjanlantaa käytettäessä.

Raskasmetallit sitoutuvat yleensä tiukasti maa-ainek-seen. Pääosa niistä jää pitkäksi aikaa maan pintaker-rokseen, ja metallien kulkeutuminen kasveihin, alempiin maakerroksiin tai pinta- ja pohjavesiin on hyvin vä-häistä. Raskasmetallien ei ole todettu aiheuttavan merkittäviä riskejä maataloustuotannolle tai ihmisen terveydelle, mikäli puhdistamoliete on laadultaan normaali ja lisättävät lietemäärät kohtuullisia. Pit-kään jatkuvan puhdistamolietteen käytön vaikutuksia ei tosin toistaiseksi osata luotettavasti arvioida.

Keskeisimpänä puhdistamolietteen hyötykäyttöä rajoit-tavana metallina pidetään kadmiumia, joka liikkuu maassa verrattain herkästi ja voi ravintoketjussa kertyessään aiheuttaa terveyshaittoja jo sellaisissa pitoisuuksissa, joista ei vielä ole haittaa satotuotan-nolle.

Orgaaniset eoäouhtaudet

Puhdistamolietteen mukana viljelymaahan joutuu vaihte-levia määriä erilaisia orgaanisia epäpuhtauksia. Useim-pien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet puhdistamo-lietteessä ovat hyvin pieniä. Eräitä yhdisteitä tai yhdisteryhmiä (alkyylibentseenisulfonaatit hajoamis-tuotteineen, ftalaatit, klooratut bentseenit) voi kuitenkin olla melko runsaasti (yli 1-10 g/kg TS).

Puhdistamolietteen orgaanisista yhdisteistä aiheutuvia riskejä on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Puhdis-tamolietteen osuus orgaanisten epäpuhtauksien koko-naisaltistuksesta lienee kuitenkin vähäinen. Suurin osa orgaanisista epäpuhtauksista hajoaa maassa verrat-tain nopeasti. Puhdistamolietteessä voi kuitenkin olla eräitä hajoamattomia tai hitaasti hajoavia yhdis-teitä (PCB, eräät synteettiset polymeerit, dioksiinit), joita voi kertyä viljelymaahan. Nykytiedon perusteella orgaaniset epäpuhtaudet eivät kuitenkaan puhdistamo-lietteen viljelykäytössä aiheuttane suuria terveys-tai ympäristöriskejä eivätkä siksi edellyttäne erityi-siä lietteen käyttörajoituksia.

Muissa maissa puhdistamolietteen sisältämistä orgaani-sista yhdisteistä tehtyjen ja tehtävien tutkimusten seuraaminen on välttämätöntä. Lisäksi tarvitaan tietoa puhdistamolietteen laadusta Suomessa sekä orgaanisten yhdisteiden käyttäytymisestä suomalaisissa oloissa.

Oleellista on myös selvittää orgaanisten epäpuhtauksien alkuperää ja ryhtyä tarvittaviin toimiin viemäriin johdettavien päästöjen, erityisesti hajoamattomien ja hitaasti hajoavien yhdisteiden päästöjen estämiseksi tai vähentämiseksi.

107 Rajoitusten tiukentaminen

Sekä ympäristönsuojelulliset että maatalouspoliittiset seikat näyttävät edellyttävän puhdistamolietteen ny-kyisten käyttörajoitusten tiukentamista. Nykyisessä tilanteessa puhdistamolietteen käyttö johtaa helposti muun lannoituksen aiheuttamaa suurempiin ravinnehuuh-toutumiin sekä monien raskasmetallien ja eräiden pysy-vien orgaanisten yhdisteiden kertymiseen viljelymaahan.

Kriittisimpänä puhdistamolietteen käyttöä rajoittavana tekijänä voidaan vesiensuojelusyistä pitää fosforia, jonka määrän rajoittaminen muuta lannoitusta vastaa-vaksi (20-30 kg P/ha,a) edellyttäisi puhdistamoliet-teen kuiva-ainelisäyksen vähentämistä nykyisestä 4 tonnista keskimäärin 0,7-1 tonniin hehtaaria kohti vuodessa. Ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksien suuren vaihtelun vuoksi puhdistamolietteen laadun tarkkailua on tehostettava nykyisestä huomattavasti.

Raskasmetalleista keskeisin rajoittava tekijä on kad-mium, mutta myös sinkillä ja kuparilla voi olla merki-tystä. Käytettäessä puhdistamolietettä fosforilannoi-tustarpeen mukaisesti ei raskasmetalleista aiheutuvia riskejä voitane pitää lyhyellä tähtäyksellä

merkittä-vin

^.^Lietteenmetallipitoisuusrajoituksia on kuitenkin syytä tiukentaa sellaisiksi, että ne motivoivat puhdis-tamoita parantamaan lietteen laatua ja mahdollistavat viljelykäytön jatkamisen. Myös viljelymaan metallipi-toisuuksia lienee tarpeen rajoittaa.

Pitkällä tähtäyksellä puhdistamolietteen viljelykäyttö on hyväksyttävissä vain, mikäli lietteen laatua voidaan edelleen selvästi parantaa. Tärkeitä toimenpiteitä lietteen epäpuhtauspitoisuuksien vähentämiseksi ovat pistemäisten päästöjen rajoittaminen ja erillisviemä-röinnin lisääminen, raskasmetallien ja kemikaalien käyttörajoitukset sekä kemikaali- ja tuotevalvonnan tehostaminen. Viljelykäytön rinnalle tulee myös kehit-tää vaihtoehtoisia puhdistamolietteen hyödyntämis- ja käsittelytapoja. Kompostoinnin ja viherrakentamisen, metsien lannoituksen, energiapuiden viljelyn sekä puhdistamolietteen polton kehittämismandollisuudet tulisi selvittää, jotta voitaisiin arvioida, millä tavalla puhdistamolietteen käyttöön liittyvät ongelmat ovat pitkällä tähtäyksellä parhaiten ratkaistavissa.

109 Kl R J ALLIS U U S

Ahtiainen, M. 1986. Groundwater quality in relation to land application of sewage sludge. Teoksessa: Davis, R.

D., Häni, H. & L'Hermite, P. (toim.). Factors in-fluencing sludge utilization practices in Europe.

Comission of the European Communities, Proceedings of a seminar held in Liebefeld, 8-10 May 1985. Elsevier Applied Science Publishers. s. 51-63.

Alloway, B. J. & Tills, A. R. 1984. Speciation of metals in sludge amended soils in relation to potential plant uptake. Teoksessa: L'Hermite, P. & Ott, H. (toim.).

Processing and use of sewage sludge. Comission of the European Communities, Proceedings of the third inter-national symposium held at Brighton, September 27-30 1983. D. Reidel Publishing Company, Brussels and Luxembourg. s. 404-409.

Anderson, R. A. 1989. Essentiality of chromium in humans. The Science of the Total Environment 86:75-81.

Andersson, A. 1975/76. Influence of organic fertilizers on the solubility and availability to plants of heavy metals in soils. Grundförbättring 27 (4): 159-164.

Andersson, A. 1977. Tungmetaller i handelsgödsel, stallgödsel och kalk. Kadmiumbudget för åkermarken. Lantbrukshög-skolans meddelander A 283. Uppsala. 16 s.

Andersson, A. 1982. Något om tunga metaller i mark och växtod-ling Svensk Veterinärtidning 34 (11): 481-485.

Andersson, A. & Gustafson, A. 1988. Deposition av spårelement med nederbörden. Sveriges lantbruksuniversitet, Ekohydrologi 26. s. 5-12.

Andersson, A. & Nilsson, K. 0. 1976. Influence on the levels of heavy metals in soil and plant from sewage sludge used as fertilizer. Swedish J. agric. Res. 6:151-159.

Andersson, R. 1982. Växtnäringsförluster från åker och skog.

Vatten 38 (2): 205-225.

Bagby, M. M. & Sherrard, J. H. 1981. Combined effects of cadmium and nickel on the activated sludge process.

Journal WPCF 53 (11): 1609-1619.

Bayes, C. D., Vigerust, E. & Paulsrud, B. 1989. Alternative uses of sludge other than agricultural. Teoksessa:

Dirkzwager, A. H. & L'Hermite, P. (toim.). Sewage sludge treatment and use - New developments, technolo-gical aspects and environmental effects. Comission of the European Communities, Proceedings of a conference held in Amsterdam, 19-23 September 1988. Elsevier Applied Science, Brussels and Luxembourg. s. 85-101.

110

Beker, D. 1989. Environmental aspects of landfilling sludge.

Teoksessa: Dirkzwager, A. H. & L'Hermite, P. (toim.) Sewage sludge treatment and use - New developments, technological aspects and environmental effects.

Comission of the European Communities, Proceedings of a conference held in Amsterdam, 19-23 September 1988.

Elsevier Applied Science, Brussels and Luxembourg. s.

s. 325-336.

Bergkvist, P. & Kirchmann, H. 1989. Organiska miljöföroreningar i slam - Egenskaper och effekter på markväxt-syste-met. Statens Naturvårdsverk, Rapport 3624. Stockholm.

39 s.

Berglund, S. 1983. Plant uptake of cadmium - summary of Swedish investigations up to and including 1981. Teoksessa:

Davis, R. D., Hucker, G. & L'Hermite, P. (toim.).

Environmental effects of organic and inorganic conta-minants in sewage sludge. Comission of the European Communities, Proceedings of a workshop held at Ste-venage, May 25-26 1982. D. Reidel Publishing Company, Dordrecht. s. 176-199.

Borchert, H. 1983. Influence of increasing amounts of sewage sludge on the soil structure. Teoksessa: Catroux, G., L'Hermite, P. & Suess, E. (toim.). The influence of sewage sludge application on physical and biological properties of soils. Comission of the European Com-munities, Proceedings of a seminar held in Munich, June 23-24 1981. D. Reidel Publishing Company, Brus-sels and Luxembourg. s. 77-86.

Bridle, T. R. & Webber, M. D. 1983, A Canadian perspective on toxic organics in sewage sludge. Teoksessa: Davis, R.

D., Hucker, G. & L'Hermite, P. (toim.). Environmental effects of organic and inorganic contaminants in sewage sludge. Comission of the European Communities, Proceedings of a workshop held at Stevenage, May 25-26 1982. D. Reidel Publishing Company, Dordrecht. s.

27-37.

Brink, N. 1971. Utlakning vid gödsling med rötslam. Lantbruks-högskolan, Institutionen för markvetenskap. Vattenvård Nr 7. Uppsala. 12 s.

Brink, N. 1972. Vattenförorening vid gödsling med rötslam.

Lantbrukshögskolan, Institutionen för markvetenskap.

Vattenvård Nr 11, Uppsala. 26 s.

Byrom, K. & Bradshaw, A. D. 1989. The potential value of sewage sludge in land reclamation. Comission of the European Communities, Proceedings of an international workshop on Alternative uses of sewage sludge. Water Research Centre, University of York, 5-7 September 1989. 1,.6 s.

Carlton-Smith, C. H. 1987. Effects of metals in sludge-treated soils on crops. Water Research Centre, Technical Report 251. 80 s.

111

Chaney, R. L. 1989. Scientific analysis of proposed sludge rule. Biocycle 30 (7): 80-85.

Chaney, R. L., Bruins, R. J. F., Baker, D. E., Korcak, R. F., Smith, J. E. & Cole, D. 1987. Transfer of sludge-applied trace elements to the food chain. Teoksessa:

Page, A. L., Logan, T. J. & Ryan, J. A. (toim.). Land application of sewage sludge. Lewis Publishers, Inc.

Chelsea. s. 67-99.

Chang, A. C., Hinesly, T. D., Bates, T. E. Doner, H. E., Dowdy, R. H. & Ryan, J. A. 1987. Effects of long-term sludge application on accumulation of trace elements by crops. Teoksessa: Page, A. L., Logan, T. J. &

Ryan, J. A. (toim.). Land application of sewage sludge. Lewis Publishers, Inc. Chelsea. s. 53-66.

Chaussod, R. 1981. Valeur fertilisante azotee des boues residu-aires. Teoksessa: L'Hermite, P. & Ott, H. (toim.).

Characterization, treatment and use of sewage sludge.

Comission of the European Communities, Proceedings of the second European symposium held in vienna, October 21-23, 1980. D. Reidel Publishing Company, Brussels and Luxembourg. s. 449-465.

Chaussod, R. 1983. Side effects of sewage sludges; possible enhancement of denitrification. Teoksessa: Catroux, G., L'Hermite, P. & Suess, E. (toim.). The influence of sewage sludge application on physical and biologi-cal properties of soils. Comission of the European Communities, Proceedings of a seminar held in Munich, June 23-24 1981. D. Reidel Publishing Company, Brus-sels and Luxembourg. s. 196-205.

Christensen, T. H. & Tjell, J. C. 1984. Interpretation of experimental results on cadmium crop uptake from sewage sludge amended soil. Teoksessa: L'Hermite, P.

& Ott, H. (toim.). Processing and use of sewage sludge. Comission of the European Communities, Procee-dings of the third international symposium held at Brighton, September 27-30 1983. D. Reidel Publishing Company, Brussels and Luxembourg, s. 358-369.

Colin, F. 1986. The form and fate of metals contained in municipal and mixed sewage with a view to the agricul-tural use of sewage sludge. Comission of the European Communities, Concerted Action COST 681, Partie I:

General Report. 25 s.

Connor, M. S. 1984. Monitoring sludge-amended agricultural soils. Biocycle 25 (1): 47-51.

Coppola, S. 1986. Summary of investigations in Italy into effects of sewage sludge on soil mikroorganisms.

Teoksessa: Davis, R. D., Häni, H. & L'Hermite, P.

(toim.). Factors influencing sludge utilization practices in Europe. Comission of the European Com-munities, Proceedings of a seminar held in Liebefeld, 8-10 May 1985. Elsevier Applied Science Publishers.

s. 72-79.

112

Corey, R. B., King, L. D., Lue-Hing, C., Fanning, D. S., Street, J. J. & Walker, J. M. 1987. Effects of sludge properties on accumulation of trace elements by crops. Teoksessa: Page, A. L., Logan, T. J. & Ryan, J. A. (toim.). Land application of sewage sludge.

Lewis Publishers, Inc. Chelsea. s. 25-51.

Cunningham, 3. D., Keeney, D. R. & Ryan, J. A. 1975. Phytotoxi-city and uptake of metals added to soils as inorganic salts or in sewage sludge. J. Environ. Qual. 4: 460-461.

Damgaard-Larsen, S., Scndergaard Klausen, P. & Larsen, K. E.

1979a. Årlig tilfOrsel af slam fra rensningsanlaeg til landbruksjord. Statens Planteavlsforsog, Beretning nr. 1466.

Damgaard-Larsen, S., Sondergaard Klausen, P. & Larsen, K. E.

1979b. Engangstilf$rsel af slam fra rensningsanlaeg til landbrugsjord. Statens Planteavlsforsog, Beretning nr. 1467.

Danneberg, 0. H., Storchschnabel, G. & Ullah, S. M. 1983. The analysis of nitrogen and humus in connection with field test for the fertilization with straw ans sewage sludge. Teoksessa: Catroux, G., L'Hermite, P.

& Suess, E. (toim.). The influence of sewage sludge application on physical and biological properties of soils. Comission of the European Communities, Procee-dings of a seminar held in Munich, June 23-24 1981.

D. Reidel Publishing Company, Brussels and Luxembourg.

s. 11-24.

Davis, R. D. 1980. Control of contamination problems in the treatment and disposal of sewage sludge. Water Re- search Centre, Technical Report TR 156. 77 s.

Davis, R. D. 1984. Crop uptake of metals (cadmium, lead, mercury, copper, nickel, zink and chromium) from sludge-treated soil and its implications for soil fertility and for the human diet. Teoksessa: L'Hermi-te, P. & Ott, H. (toim.). Processing and use of sewage sludge. Comission of the European Communities, Proceedings of the third international symposium held at Brighton, September 27-30 1983. D. Reidel

In document Puhdistamolietteen viljelykäytön edellytykset (sivua 101-148)