Väkivalta

Vammaisiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta oli muihin kategorioihin verrattuna selvästi eniten tutkimustietoa saatavilla. Aineistoksi valikoitui lopulta kymmenen tutkimusta, joista kaikki olivat kvalitatiivisia ja englanninkielisiä. Tutkimukset kos-kivat Portugalia, Iso-Britanniaa (4), Ruotsia (2), Kroatiaa, Alankomaita ja Espanjaa.

Tutkimuksissa käsiteltiin vammaisten naisten kokeman väkivallan monimuo-toisuutta ja yleisyyttä (Campos Pinto 2016; Hague, Thiara & Mullender, 2011; Milic, Leutar & Dowling, 2018; Walter-Brise, Cox, Priest & Thompson, 2012; McCarthy, 2017). Tärkeänä tarkastelun kohteena tutkimuksissa oli myös parisuhdeväkivallan uhriksi joutuneiden vammaisten naisten tukipalveluiden saatavuus ja riittävyys, se-kä ammattihenkilöstön osaaminen ja koulutustarpeet (Ruiz-Pérez, Pastor-Moreno, Escribà-Agüir & Maroto-Navarro, 2018). Väkivaltateemaan liittyy läheisesti myös kehitysvammaisten naisten harjoittama prostituutio (Kuosmanen & Starke, 2011) sekä väkivallan tai hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden kehitysvammaisten naisten oikeuksien toteutuminen oikeudenkäyntiprosessissa ja tuomioistuinmenettelyissä (Kuosmanen & Starke, 2015; Beckene, Forrester-Jones & Murphy, 2020; Spaan & Kaal, 2019).

48

Tieteeseen ja tutkimukseen liittyy läheisesti vallankäyttö. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen avulla pyritään saamaan tietoa erilaisista sosiaalisista ilmiöistä, mutta tutkimuksen tavoitteet ovat kuitenkin harvoin puhtaasti tieteellisiä. Tutkimuksella on yhteiskunnallinen vaikuttavuutensa ja tutkimustietoa käytetään poliittisessa pää-töksenteossa hyväksi. (Rajavaara 2012, 4; Tuomi & Sarajärvi 2002, 112.) Vallan ele-menttien ollessa tutkimuksessa läsnä, on tutkijan tärkeää tiedostaa tutkimusetiikan tärkeys kaikissa tutkimukseen liittyvissä valinnoissaan. (Rogers 2012, 871; Shaw &

Holland 2017, 119.)

Ensimmäinen tutkimukseen liittyvä eettinen kysymys koskee itse tutkimusai-heen valintaa. Oma tutkielmani koskee vammaisten naisten syrjintää ja sortoa. Syr-jinnän ja sorron ilmiö liittyy kiinteästi yhteiskunnalliseen vallankäyttöön, ja myös syrjinnän ja sorron tutkimiseen liittyy erityisiä vallankäytön elementtejä. Tutkijan onkin syrjintää ja sortoa tutkiessaan mietittävä tarkasti tutkimuksen tavoitetta ja ke-nen hyödyksi tutkimusta tehdään. (Rogers 2012, 867.) Mitkään tutkimukselliset va-linnat eivät koskaan ole neutraaleja, vaan niissä on aina mukana yhteiskuntapoliitti-sia ainekyhteiskuntapoliitti-sia ja vallan ilmentymiä. Syrjintää ja sortoa koskevissa tutkimuksissa on tärkeää huomioida tutkijan oma tutkijapositio sekä suhde tutkimuksen kohteena olevaan väestöryhmään. Tutkimukseen liittyvissä valinnoissaan tutkija itse määritte-lee ja luo todellisuutta. Syrjinnän ja sorron tutkimus saattaa itsessään siis uusintaa ja vahvistaa yhteiskunnan syrjiviä ja sortavia rakenteita. (Strier 2007, 859.) Pohjola (2007, 26-27) on huomauttanut, että etenkin tutkimuksen kielellisiin valintoihin liit-tyy monia eettisiä kysymyksiä, sillä juuri käsitteiden kautta jäsennetään ja luokitel-laan tutkimuksen kohteena olevia ihmisiä tai ryhmiä. Sosiaalityön tutkimuksen vaa-rana onkin itsessään kategorisoida ja passivoida tutkimuksen kohteena olevia ihmi-siä ja väestöryhmiä (Strier 2007, 859).

Sosiaalityön tutkimuksella on perimmäisenä tavoitteena muuttaa yhteiskunnan syrjiviä ja sortavia rakenteita. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että sosiaalityön

pro-8 TUTKIMUKSEN EETTISET NÄKÖKULMAT

49

fessio kytkeytyy itse niihin samoihin yhteiskunnan sortaviin rakenteisiin, joita se tutkii. Myös sosiaalityön tutkimus ja menetelmät ovat perinteisesti olleet valtion etu-jen mukaisia. Yhteiskunnan muuttamista hallitsevat loppuetu-jen lopulta ne, jotka käyt-tävät yhteiskunnallista valtaa, ja samat vallan elementit ovat myös määrittelemässä yhteiskunnassa vallitsevia käsityksiä ja arvopositioita. (Strier 2007, 859.) Jennifer Nash (2008, 8) on kritisoinut esimerkiksi intersektionaalisuuden käsitteen käytön ylläpitävän osaltaan mustien naisten alistettua asemaa ja yksinkertaistavan heidän identiteettipositioitaan. Vammaisten naisten kohdalla on vaarana käydä samoin.

Myös vammaisten naisten syrjintää ja sortoa tutkittaessa on tärkeää pitää mielessä, että vammaisilla naisilla on myös monia muita identiteettipositioita ja sosiaalisia ka-tegorioita, kuin sukupuoli ja vammaisuus. Vaikka tutkimuksen tarkoitus on nostaa esille yhteiskunnassa esiintyviä syrjiviä ja sortavia asenteita ja käytäntöjä, voi tutki-mus itsessään myös vahvistaa vammaisten naisten marginalisoitua asemaa yhteis-kunnassa.

Sosiaalityön tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on aina sosiaalisen oikeu-denmukaisuuden tavoittelu (Rogers 2012, 867). Sosiaalityö pohjautuu ihmisoikeuk-siin ja ihmisarvoon, ja myös sosiaalityön tutkimuksessa tulisi sosiaalityön arvojen olla vahvasti läsnä (Ife 2012, 79). Vammaisia ja naisia koskevien ihmisoikeussopi-musten valitseminen tämän tutkielman lainsäädännölliseksi perustaksi oli sosiaali-työn arvopohjaan kytkeytyvä eettinen valinta. Haavoittuvien ihmisryhmien kohdal-la ihmisarvon ja ihmisoikeuksien puolustaminen on erityisen tärkeää, sillä he eivät pysty sitä useinkaan tekemään itse (Ife 2012, 79). Vammaisten naisten syrjintään ja sortoon liittyy kiinteästi myös köyhyys ja syrjäytyminen. Sosiaalisen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisen välillä on todettu olevan selkeä yhteys. Euroopassa sosiaalista tasa-arvoa on heikennetty jo useiden vuosien ajan ja monet vammaiset ihmiset elävät äärimmäisen köyhissä olosuhteissa. Köyhiltä ja syrjäytyneiltä ihmisil-tä puuttuu vaikutusvalta ja mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin. (Orme &

Briar-Lawson 2010, 49–51, 55; Hammarberg 2014, 33-35.) Syrjinnän ja sorron tutki-muksia on kritisoitu (esim. Boyles 1997) nimenomaan siitä, että niissä jää usein sor-rettujen väestöryhmien oma ääni aidosti kuulematta.

Intersektionaaliseen lähestymistapaan liittyvät läheisesti emansipatoriset arvot.

Intersektionaalinen tutkimus analysoi yhteiskunnan valtarakenteita, kuuntelee mar-ginalisoituja ihmisiä ja väestöryhmiä sekä pyrkii luomaan uusia käsitteitä. Tavoit-teena on pystyä havaitsemaan ja puuttumaan sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden ilmentymiin ja vahvistaa yhteiskunnan oikeudenmukaisia käytäntöjä. Emansipato-risen tutkimuksen yksi perusperiaatteista on osallistava lähestymistapa, ja sorrettu-jen oman äänen ja kokemusten kuuleminen. (Goethals ym. 2015, 88-89.) Myös vam-maistutkimuksessa intersektionaalisen lähestymistavan on oltava kokemuksellista.

Rogers (2012) on kuitenkin pohtinut, että vaikka intersektionaalisen lähestymistavan

50

avulla pyritään tuomaan esille syrjittyjen ja sorretun ihmisten oma ääni ja ainutlaa-tuiset kokemukset, onko tutkijan kuitenkaan mahdollista omasta positiostaan käsin täysin tavoittaa tutkimansa ihmisen elettyä todellisuutta? Voiko tutkija teoreettisen terminologian kautta tuoda aidosti esille yksilön ainutlaatuisia oman elämän erityis-piirteisiin liittyviä syrjinnän ja sorron kokemuksia? Tutkijan tulkinnoissa on aina mukana vallankäytön elementtejä, jotka on tunnistettava ja joiden edessä tutkijan on oltava riittävän nöyrä. (Rogers 2012, 875-876.) Myös tässä tutkielmassa olen tiedos-tanut tutkijapositiooni liittyvät vallan elementit ja tutkielman osaltaan jopa saattavan uusintaa yhteiskunnan valtarakenteita. Tarkoitukseni on kuitenkin tarkastella vam-maisten naisten syrjintää ja sortoa monesta eri näkökulmasta käsin, ja tavoittaa myös vammaisten naisten oma ääni ja kokemukset. Tutkielman tavoite on tuoda esille yh-teiskunnassa esiintyviä valtarakenteita, jotka osaltaan altistavat vammaiset naiset syrjinnälle ja sorrolle. Sosiaalityön tutkielmana myös tässä tutkielmassa on ollut läs-nä sosiaalityön arvot koko tutkimusprosessin ajan ja tutkielman perimmäiseläs-nä ta-voitteena on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelu.

Tässä tutkielmassa olen pyrkinyt myös noudattamaan hyvää tieteellistä käy-täntöä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK, 2012) ohjeistuksen mukaisesti.

Olen noudattanut erityistä huolellisuutta tutkimusprosessissa sekä tulosten rapor-toinnissa ja tarkastelussa. Tutkimusprosessin vaiheet olen pyrkinyt avaamaan yksi-tyiskohtaisesti ja aineistonkeruuprosessi on ollut johdonmukainen ja noudattanut perustelemiani hyväksymis- ja poissulkukriteereitä. Aineistona käyttämäni artikkelit olen pyrkinyt valitsemaan mahdollisimman objektiivisesti ja kriittisesti ilman, että olisin tutkijana vaikuttanut tutkimuksen lopputulokseen.

Aineiston luotettavuutta lisää aineiston kattavuus ja monipuolisuus (TENK 2012, 6-7). Pyrin valitsemaan käyttämäni tietokannat sekä hakulausekkeet siten, että aineisto olisi sisällöllisesti mahdollisimman laaja ja kattava. Englannin- ja espanjan-kielisen aineiston sekä lähdekirjallisuuden käyttämisen tarkoitus oli tuoda tutki-mukseen monipuolisuutta. On kuitenkin huomioitava, että lopulliseen tutkimusai-neistoon valikoitui vain muutama espanjankielinen tutkimus, joten loppujen lopuksi aineisto muodostui lähes kokonaan englanninkielisistä artikkeleista. On myös todet-tava, että vaikka tavoitteeni oli löytää tutkimustietoa laajasti koko Euroopan alueelta, aineistoon valikoitui tutkimusartikkeleita vain 13:sta Euroopan maasta, ja lähes puo-let artikkeleiden aineistosta on kerätty Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa. Tämä voi osaltaan heikentää tulosten yleistettävyyttä.

51

Tässä luvussa käyn läpi analysoidun aineiston keskeisiä tuloksia aihealueittain. Olen nimennyt tulosluvut pääkategorioiden mukaisesti vammaisten naisten koulutukseen ja työllistymiseen, perhe-elämään, seksuaalisuuteen, terveyteen sekä väkivaltaan.