Uudet toiminnot: Asiakasratkaisut ja Strateginen tutkimus

tässä kappaleessa käsitellään Asiakasratkaisuja (AR) ja Strategista tutkimusta (ST), joiden keskeisimpiä tehtäviä ylimmän johdon mukaan on VTT:n rahavirto-jen hallinta. AR:n kautta ohjautuvat maksullisesta toiminnasta tulevat rahat ja valtion perusrahoitus kulkee ST:n kautta. Tavoitteena oli selventää VTT:n raha-liikennettä ja tehdä siitä läpinäkyvämpi.

”…se oli aika keskeinen asia siinä, että ne ohjausvirrat tulee, strateginen tut-kimus, jossa on julkista rahaa ja siinä on se oma ohjauksensa, ja sitten asia-kaspuoli, oma ohjaus.” (Johto)

Yhdeksi tärkeimmäksi AR:n ja ST:n tehtäväksi mainittiin se, että ne tarkastele-vat asioita ja kokonaisuuksia VTT:n tasolla. Ennen tällaista ei aivan samassa määrin tehty, vaan niin teknologioita kuin asiakkuuksiakin katsottiin pääosin toimiala- ja tutkimusyksikkökohtaisesti. Nyt AR:n haluttiin keskittävän ja hal-linnoivan asiakkuuksia sekä mm. pitävän kirjaa VTT:n asiakashankkeista, kes-keisistä asiakkaista sekä puitesopimuksista. ST:n puolestaan haluttiin tarkastele-van tutkimuksen sisältöjä ja miettivän suurempia linjoja ja painopistealueita.

”…asiakasratkaisut toimintona hoitaa sitä asiakkuutta kokonaisuutena. Se ei myy yhtä yksittäistä teknologiaa, vaan se hoitaa sitä asiakkuutta, kokonaisuutta, ja katsoo sitä asiakkaan liiketoimintaympäristöä… ja näistä tulevia muutostarpei-ta ja kehittämismuutostarpei-tarpeimuutostarpei-ta sen asiakkaan liiketoiminnan näkökulmasmuutostarpei-ta.” (Johto)

”…me katsotaan nyt laaja-alaisesti koko tätä VTT:n moniteknologista pakettia.

Se on suuri ero siihen aikaisempaan, että siinä katsottiin aikalailla tiettyä toi-mialaa, ja sen tarpeita ja sen hankkeita. Nyt katsotaan kokonaisuutena, koite-taan myös huomattavasti hyötyä näistä eri toimialojen välisistä synergioista, ja meil on paljon nyt ohjelmia, jotka hyödyntää osaamisia erilaisilta alueilta ai-van eri tavalla kuin aikaisemmin.” (Johto)

AR:n ja ST:n perustamisen taustalla on haastattelujen mukaan ollut myös ajatus siitä, että VTT:ssä olevaa osaamista pystyttäisiin hyödyntämään laaja-alaisem-min ja yhdistämään uusilla tavoilla, ja että toisaalta VTT:n asiakkaita voitaisiin palvella kokonaisvaltaisemmin. Tavoitteena on rakentaa suurempia hankekoko-naisuuksia sekä osaamiskeskusten ja tutkimusalojen rajoja ylittävää osaamisen kehittymistä. Vanhassa organisaatiossa koettiin hankalaksi saada aikaan tällaista toimintaa.

”[Organisaatiossa] pikkusen tahtoo olla se ideakokonaisuus semmoista sirpa-loitunutta, että se on nyt iso haaste tehdä isompia, vaikuttavampia kokonai-suuksia, ja siihen suuntaan me ollaan nyt oltu menossa. …että me ei tehdäkään oman sentterin kokoisia projekteja, vaan tehdään vähän isompia… [vaikka]

heille ois helpointa tehdä sellasia, jotka sopis just heidän tiimilleen, ei tarvitsisi muita. Ja sitten taas tutkimusstrategian kannalta pitäis saada isompaa, vaikut-tavampaa kokonaisuutta, jolla saadaan merkittäviä isompia asioita aikaan, eikä semmosia yksittäisten henkilöitten hankkeita.” (Johto)

Ylimmässä johdossa katsottiin, että AR:n ja ST:n myötä VTT:ssä on useita toi-mijoita keräämässä ja hallinnoimassa tietoa asiakkuuksista ja teknologioista.

Näillä toimijoilla katsottiin olevan myös VTT:n strategian kannalta tärkeä rooli tulevaisuuden ennakoinnissa ja suunnittelussa: mitä muutoksia asiakkaissa ja asiakasprojekteissa on odotettavissa, mitä uusia asiakkaita VTT:lle pitäisi ja voisi hankkia, millaisia muutoksia eri teknologian aloilla on odotettavissa ja millä tavalla VTT:n pitäisi näihin muutoksiin vastata, ja niin edelleen. Tällä tavalla toi-minnot voivatkin johdon mukaan olla apuna ja tukena tutkimusta tekeville.

”Jos taas vertaa siihen aikaisempaan, niin eihän silloin teknologiapäälliköllä ollu käytettävissään tutkimusjohtajia ja asiakasjohtajia, jotka katsoo tiettyjä kokonaisuuksia.” (Johto)

”…me on mietitty tarjoamassamme tiettyjä huippuosaamisia… Ja nää on sel-lainen osaamiskärki, jolla me mennään maailmalle. Ja kullakin toimialalla me on tunnistettu neljästä viiteen kuuteen isompaa kansainvälistä yritystä, joita me sitten näillä kärjillä lähestymme.” (Johto)

”…osa tätä [ST:n] prosessia on tietenkin se, että meillähän tietenkin täytyy olla aika paljon tämmöstä ennakointitoimintaa, teknologia-asiakkuus- ja trendien-nakointia, jonka perusteella mietitään näitä. Meidän täytyy olla selvillä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja tällä tavalla tietää. Niistä me koitetaan sitten arvioida, mitä se [tulevaisuus] on.” (Johto)

ST- ja AR-hankkeilla katsottiin olevan osin toisistaan erilliset keskeiset tavoit-teet. Strategisen tutkimuksen hankkeet, joissa on mukana valtion perusrahoitus-ta, kehittävät ja suuntaavat VTT:n ja sen tutkijoiden osaamista sekä luovat uutta tietoa. Asiakasratkaisujen hankkeissa puolestaan tehdään asiakaslähtöistä työtä, tuodaan VTT:lle tulosta ja yhteyksiä asiakkaisiin sekä lähinnä hyödynnetään VTT:lle jo kertynyttä osaamista. Luonnollisesti myös AR-hankkeissa voidaan luoda uutta ja myös yhteisrahoitteisiin ST-hankkeihin kohdistuva julkinen ja yritysten rahoitus luovat VTT:lle uutta kassavirtaa.

”…tämmöset tutkimukselliset uutta tietoa luovat projektit… on nyt näitä ST-projekteja, ja sitten tietoa hyödyntävät… asiakasratkaisut muuttaa tietoa sitten rahaksi.” (Johto)

Ylimmän johdon näkemyksen mukaan Asiakasratkaisut lähinnä hallinnoi asiak-kuuksia eikä tee esimerkiksi hankemyyntiä. Hankkeiden myynti, neuvottelu ja tarjousten teko lankeaa tutkijoille itselleen, ja AR voi olla näissä tukena. Tämä

johtuu siitä, että asianomaisen substanssiosaamisen asiantuntijat tuntevat parhai-ten sen, mitä ovat myymässä, ja toisaalta myös resurssien hallinta on osaamis-keskuksissa teknologiapäälliköllä eikä AR:ssä. AR voi antaa tukea ja apua sekä tietoa asiakkaista ja mahdollisista käynnissä olevista VTT:n projekteista sekä tuoda liidejä⁵ asiakkaista tai hankkeista.

”[Vaikka] puhutaan, että meillä on porukka, joka hoitaa myynnin ja markki-noinnin… niin kuitenkin käytännössä asiantuntijaorganisaatiossa ylivoimaisesti suurin osa asiakaspinnasta ja myynnistä tapahtuu suoraan sieltä asiantuntijoiden parista, et ne on enemmän semmosia – tukifunktiot kuitenkin silleen auttaa siinä asiassa.” (Johto)

”…ne [AR:n ihmiset] tuo liidejä taloon ja se on niiden tehtävä.” (Johto) Uudessa ns. kolmikantamallissa (TK-ST-AR) nähtiin myös kehittämisen kohteita.

Keskeisimpänä nähtiin se, millaiseksi yhteistyö näiden kolmen toimijan kesken muodostuu. Tähän liittyy kysymyksiä mm. tiedonkulusta, avoimesta ja jatkuvas-ta keskusteluyhteydestä, eri toimijoiden rooleisjatkuvas-ta, resurssien suunjatkuvas-taamisesjatkuvas-ta sekä käytännön toimintaan liittyvien rutiinien sisällöistä. Vuorovaikutusta ja sen toi-mivuutta tarkastellaan lisää kohdassa 3.1.4 ”Yhteistyö ja vuorovaikutus”.

”…kehittämisen varaa olisi edelleen asiakkuuksien hoitamisessa. Että vielä olisi tiiviimpää yhteistyötä teknologiapäällikön ja asiakaspäällikön ja asiakasjohta-jan kesken. Tarjoaman kehittämisessä, asiakkuuksien hoitamisessa, sitten stra-tegisen tutkimuksen suuntaan tutkimusjohtaja–asiakasjohtaja-akselilla siinä, et-tä miet-tä uusia innovaatiokokonaisuuksia tai järeiet-tä kärkiohjelmia lähdeet-tään valmistelemaan.” (Johto)

”…peräänkuuluttaisin [teknologiajohtajilta] juuri sitä keskustelua strategisen tutkimuksen suuntaan niistä tulevaisuuden teknologioista ja sitten taas asiakas-ratkaisujen suuntaan siitä, että millä tavalla meidän markkinat, asiakaskenttä ja heidän tarpeensa tulee muuttumaan ja mitkä siellä on niitä draivereita.”

(Johto)

5 ”liidi” on vaikeasti suomeksi muotoiltava ilmaisu, joka tarkoittanee hyvien uusien yhteyksien tai avauksien luomista, mikä sitten näyttäisi johtavan hyviin tuloksiin ja sopimuksiin.

3.1.3 Teknologiapäällikön rooli ja osaamiskeskusten merkitys