Tutkimusaineiston hankintaa pohtiessani kokeilin monia keinoja saavuttaa työttömiä henkilöitä, jotka haluaisivat osallistua työttömyyttä käsittelevään tutkimukseen.
Etsiessäni kohderyhmää, kävin läpi lukuisia keskustelupalstoja, niin sähköisiä kuin lehtien palstoilla olevia, jotka käsittelivät työttömyyttä. Pohdin myös erilaisten järjestöjen, projektien sekä työttömien kokoontumispaikkojen olemassa oloa saavuttaa työttömiä henkilöitä. Etsiessäni kohderyhmää, mikä olisi muutoksen keskellä, kokisi työttömänä olemisen äkillisenä muutoksena elämäntilanteeseensa, päädyin kysymään neuvoa työvoimaviranomaisilta Työ- ja elinkeinotoimistosta. Tutkielmani on saanut tiedollisen ja käytännön toteuttamisen tuen Joensuun seudun työvoima- ja elinkeinotoimistolta.
Tässä tutkimuksessa käytettävä aineisto on kerätty syksyllä 2009. Aineistonkeruu toteutettiin yhdessä Joensuun seudun Työ- ja elinkeinotoimiston avustuksella kyselytutkimuksena, jossa aineistonkeruun välineenä käytettiin avointa kyselylomaketta. Työvoimatoimisto keräsi järjestelmästään asiakasajona kohderyhmään sopivia asiakkaita, joille kysely lähetettiin postitse palautuskuoren kera.
Työvoimatoimiston kautta kyselyn toteuttamisen katsottiin olevan vastaajien kannalta mahdollisimman turvallista ja luotettavaa, sillä ainoastaan työvoimatoimisto käsittelee osoitetietoja ja postituksia, jolloin vastaajan anonymiteetti säilyy takuuvarmasti, eikä henkilö- tai yhteystiedot tule edes tutkijan tietoisuuteen. Tutkimusalueeksi valikoitui Joensuun alue ja Ilomantsi. Perusteluna tutkimusalueiden valintaan olivat kaupunki ympäristön ja maaseudun mahdollinen vertailu, sillä työmarkkinoiden laatu ja kysyntä eroavat ympäristöstä johtuen toisistaan.
Joensuu sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Pielisjoen suulla. Joensuun naapurikuntia ovat Ilomantsi, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Joensuu tutkimusalueena kattaa kaupunkialueen sekä Joensuun alueeseen kuuluvat Eno, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä ja Tuupovaara. Joensuun asukasluku on 31.7.2010 tehdyn päivityksen mukaan 72 701 henkeä, joista 35 261 on miehiä ja 37 440 on naisia.
Joensuu on asukasluvultaan Itä-Suomen alueen toiseksi suurin kaupunki. Joensuu on yliopisto kaupunki, ja vireä ja kehittyvä Pohjois-Karjalan maakuntakeskus. Ilomantsi on itsenäinen, pieni maaseutukunta, joka sijaitsee noin 74 kilometriä Joensuusta itään päin.
Ilomantsi on Suomen ja EU:n manneralueen itäisin kunta, ja Ilomantsin asukasluku on 5 932 henkeä, joista 2975 on miehiä ja 2957 naisia. Ilomantsin naapurikunnat ovat Joensuu ja Lieksa.
Tutkimuksen kohdejoukko valikoitui seuraavien kriteerien mukaisesti: ikäjakauma 25 – 50-vuotiaat Joensuun alueen sekä ilomantsilaiset työttömät työnhakijat, joiden työttömyysaika on kestänyt 3 kuukaudesta puoleen vuoteen (3 – 6 kk). Tutkimukseen haluttiin tarkoituksella mukaan ainoastaan lyhyen aikaa työttömänä olleet henkilöt, sillä heillä työttömyys on vielä tuore, jolloin elämäntilanteen muutos korostuu.
Pitkäaikaistyöttömät rajattiin täten tutkimuksen ulkopuolelle, sillä elämäntilanteen muutoksen eli työttömyyden tuoman muutoksen ei oleteta vaikuttavan työttömän elämänsisältöihin yhtä näkyvästi kuin lyhyen aikaa työttömänä olleilla. Tutkimukseen osallistuvat olivat täten olleet työelämässä hiljattain ennen työttömäksi tulemistaan ja työuransa katkeamista hetkellisesti, jolloin elämäntilanteen muutos työntekijästä työttömäksi on selkeämmin havaittavissa.
Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 60 kappaletta Joensuun seudun työvoimatoimiston kautta, ja itse lähetin sähköisesti 10 kappaletta asiasta kiinnostuneille kohdejoukon kriteerit täyttäville henkilöille. Joensuun seudun Työ- ja elinkeinotoimiston kautta lähteneistä kyselylomakkeista takaisin tuli noin 20 kappaletta täytettynä ja kaksi kappaletta tyhjänä. Sähköisesti lähettämistäni kyselylomakkeista takaisin tuli 6 kappaletta täytettynä. Vaihtoehtona oli, että tutkimukseen osallistujat voivat lähettää myös tyhjän lomakkeen valmiissa vastauskuoressa, ellei halua osallistua tutkimukseen. Osan vastauksista hankin ”viidakkorumpu”- tekniikkaa käyttäen eli pyysin kohderyhmään kuuluvia tuttuja, ystäviä ja sukulaisia osallistumaan tutkimukseen, joille lähetin kyselylomakkeen sähköisesti. Osan vastauksista sain myös
jo testausvaiheessa osallistuneilta henkilöiltä, jotka osallistuivat myös varsinaiseen tutkimukseen. Vastausaikaa oli elokuun alusta syyskuun loppuun saakka.
Tässä tutkielmassa on mukana kaksikymmentäkuusi (26) kyselylomaketta. Vastaukset on kerätty elo-syyskuussa 2009, ja vastaajat ovat vastanneet sen hetkiseen tilanteeseensa perustuen. Tässä tutkimuksessa esiin tulevia tuloksia ei voi yleistää yleisesti kaikkia työttömiä ja työttömyyttä koskeviksi, vaan tulokset ovat relevantteja vain tutkimuksessa käytettävää aineistoa silmällä pitäen. Pienestä otoksesta huolimatta, joitakin yleistyksiä aineistosta voi tehdä työttömiä ja työttömyyttä koskeviksi.
Vastaajia haettiin pääosin Ilomantsin ja Joensuun alueelta, ja alueittain vastaajien lukumäärä jakautuu suhteellisen tasaisesti: vastaajista ilomantsilaisia on yhdeksän (9) ja joensuulaisia kolmetoista (13). Lisäksi Joensuun lähikunnista Polvijärveltä, Liperistä, Kontiolahdesta ja Kiihtelysvaarasta on yhteensä neljä (4) vastaajaa. Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma on tasainen, vastaajista naisia on neljätoista ja miehiä kaksitoista. Asuinkunnittain sukupuolittainen jakautuminen vastaajissa painottuu Ilomantsissa miehiin, kun taas Joensuussa kyselyyn vastanneista enemmistö on naisia.
Muiden asuinkuntien osalta vastaajat ovat naisia, paitsi Kiihtelysvaaran osalta vastaajana on mies. Vastaajien ikäjakauma oli tasainen: kaikissa ikäryhmissä 25–30-vuotiaat, 31–35-25–30-vuotiaat, 36–40-vuotiaat sekä 41 – 50-vuotiaat on viisi vastaajaa per ikäryhmä. Yksi vastaajista on myös yli 50-vuotias
Aineistonkeruussa käytin avointa kyselylomaketta. Tutkimuksen ollessa laadullinen tutkimus, valitsin avoimen kyselylomakkeen, sillä halusin antaa vastaajille mahdollisuuden kertoa kokemuksiaan työttömyydestä omin sanoin. Avoimen kyselylomakkeen etuja on, että kyselylomakkeessa ei ole valmiita vastausehtoja vaan saadaan esille vastaajalle keskeisimmät ja tärkeimmät asiat kyseisestä aiheesta (Hirsjärvi 2000, 188). Avoimet kysymykset mahdollistavat vastaajien kuvailuja ja ajatuksia kokemuksistaan työttömänä olemisesta sekä mahdollisuuden tuottaa yksilöllistä tekstiä työttömyyden kokemuksista. Menetelmänä avoin kyselylomake säilyttää laadullisuutensa sillä, vaikka aineisto on kerätty kyselylomakkeen muodossa, on aineisto luonteeltaan pieniä kirjoitelmia lomakkeessa annetuista aiheista ja teemoista.
Kyselylomake rakentui kysymyksistä, jotka käsittelivät taustatietoja, toimeentuloa, ajankäyttöä ja työttömyysaikaa. Taustatietoja kartoittavissa kysymyksissä kysyttiin ikää, sukupuolta, asuinkuntaa, siviilisäätyä ja perhesuhteita sekä koulutusta, työttömyyden kestoa, toistuvuutta ja tuloja. Toimeentuloa käsittelevissä kysymyksissä kartoitettiin taloudellista tilannetta, rahankäyttöä ja rahankäytön säätelyä. Ajankäyttöä koskevat kysymykset sisälsivät kysymyksiä päivittäisestä rytmistä ja ajankäytöstä eri toimintoihin sekä harrastuksista. Työttömyysaikaa koskevat kysymykset koskivat työttömyyteen johtaneita syitä, työttömyyden hyviä ja huonoja puolia sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Viimeisenä vastaajalle annettiin mahdollisuus kertoa vapaasti työttömyyteensä liittyvistä asioista. Kyselylomake kokonaisuudessaan on liitteissä (Liite 1).
Kyselylomaketta on testattu etukäteen kymmenen vastaajan testiryhmällä, joka osoittautui tarpeelliseksi saadakseni hiottua kysymyksiä oikeaan suuntaan kokemuksien kartoittamiseksi. Testauksen jälkeen muutin kysymyksiä enemmän avoimempaan muotoon, jolloin kysymysten asettelu ei ohjaa liikaa vastaajien mielipiteitä ja vastauksia.
5 TYÖTTÖMIEN TAUSTATIEDOT
Luvussa tarkastellaan kyselyyn osallistuneiden vastaajien taustatietoja sekä työttömyysaikaa. Taustatiedot käsittävät vastaajien iän, siviilisäädyn sekä koulutustaustan. Taustatietojen avulla voimme nähdä mahdollisten taustamuuttujien, kuten ikärakenteen, perhesuhteiden sekä koulutustaustan yhteyden vastaajien kokemukseen työttömyysajastaan. Vastaajien työttömyysaikaa ja aiempaa työttömyyttä tarkastelemalla saadaan selville vastaajien keskimääräisen työttömyysajan kesto sekä kuinka moni vastaaja on aiemmin ollut työttömänä, ja työttömyysajan mahdollisen yhteyden työttömyyden kokemiseen. Lisäksi tarkastellaan työttömyysajan kestoa alueellisesti tutkimukseen osallistuneiden kuntien osalta.