UTAUT-malli

6.5.1 Taustaa

UTAUT (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology) – malli eli yhdistetty teknologian hyväksynnän ja käytön malli on kehitetty kahdeksasta merkittävästä hyväksyntämallista, jotka on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 6. UTAUT -mallin kehittämisessä käytetyt kahdeksan teknologian hyväksyntämallia /suomennettu lähteestä 5/

Nimi (suomennos) Alkuperäinen nimi Lyhenne

Perustellun toiminnan malli Theory of Reasoned Action TRA

Teknologian hyväksyntämalli Technology Acceptance Model TAM

Motivaatiomalli Motivational Model MM

Suunnitellun käyttäytymisen malli Theory of Planned Behavior TPB

Yhdistetty TAM ja TPB Combined TAM and TPB C-TAM-TPB

PC-käytön malli Model of PC Utilization MPCU

Innovaatioiden diffuusioteoria Innovation Diffusion Theory IDT

Sosiaalinen kognitiomalli Social Cognitive Theory SCT

Perustellun toiminnan mallia, teknologian hyväksyntämallia sekä innovaatioiden diffuusioteoriaa on käsitelty jo aiemmin tässä luvussa. Motivaatiomallissa (MM) teknologian käyttöä ja käyttäytymistä tarkastellaan ihmistä motivoivien tekijöiden, kuten suorituskyvyn nousun tai palkan nousun avulla. Suunnitellun käyttäytymisen malli (TPB) on TRA-mallin laajennus, jota on käytetty teknologian hyväksyntätutkimuksessa yksittäisillä henkilöillä. Lisäyksenä TRA-malliin nähden TPB-malli ottaa huomioon teknologian käytöstä koituvat helpotukset ja vaikeudet. TAM-mallin ja TPB-mallin yhdistelmä puolestaan on TPB-mallia vastaava malli, johon on lisätty TAM-mallin hyödyllisyyttä kuvaava determinantti. PC-käytön malli (MPCU) on kehitetty erityisesti tietokoneen käytön mallinnukseen ja siinä otetaan huomioon tietokoneen käyttöön vaikuttavia tekijöitä laajalti kuuden determinantin avulla. Sosiaalinen kognitiomalli (SCT) on useissa erilaisissa ihmiskäyttäytymisen tutkimuksissa käytetty malli, jota voidaan käyttää myös teknologian hyväksynnän tutkimuksissa. /111/

Edellä kuvattujen mallien yhdistelmä, UTAUT-malli, on kehitetty erityisesti informaatioteknologian hyväksynnän tutkimiseen. Empiiriset kokeet ovat osoittaneet sen soveltuvan informaatioteknologian hyväksynnän mallintamiseen paremmin kuin mikään kahdeksasta yksittäisestä mallista /22, 91/. Tutkimusten mukaan TAM-malliin verrattuna, UTAUT-malli selittää käyttäjähyväksyntää realistisemmin neljän determinantin avulla /91/.

6.5.2 Toiminta

UTAUT-malli (kuva 26) perustuu neljään ydindeterminanttiin, jotka ovat suorituskykyodotukset (performance expectancy, PE), kuormitusodotukset (effort expectancy, EE), sosiaaliset vaikutukset (social intentions, SI) ja helpottavat olosuhteet (facilating conditions, FC). Suorituskykyodotuksilla tarkoitetaan niitä odotuksia, joita henkilöllä on teknologian hyödyllisyyttä ja teknologian aiheuttamaa suorituskyvyn parantumista kohtaan. Kuormitusodotuksilla puolestaan tarkoitetaan henkilön odotuksia teknologian aiheuttamaa kuormittavuutta ja helppokäyttöisyyttä kohtaan. Sosiaaliset vaikutteet ovat määritelmän mukaan tutkittavan henkilön uskomuksia siitä, mitä hänelle tärkeät ihmiset ajattelevat, jos henkilö käyttää tai on käyttämättä tiettyä teknologiaa.

Helpottavilla olosuhteilla tarkoitetaan henkilön käsitystä siitä, kuinka paljon organisaatio

tai olemassa olevat tekniset laitteet edesauttavat tutkittavan teknologian käyttöä. Edellä kuvatuista determinanteista suorituskykyodotukset, kuormitusodotukset ja sosiaaliset vaikutteet ovat suorassa yhteydessä henkilön aikomukseen (behavioral intention) käyttää tutkittavaa teknologiaa. Käyttöaikomukset puolestaan vaikuttavat yhdessä helpottavien olosuhteiden kanssa suoraan teknologian käyttöön (use behavior). /111/

Kuva 26. UTAUT-malli

Mallin mukaan käyttäjän asenteet teknologiaa kohtaan (attitudes towards using technology), käyttäjäkohtainen tehokkuus (self-efficacy) ja pelot teknologiaa kohtaan (anxiety) eivät vaikuta käyttäjän aikomukseen käyttää palvelua /22/. Käyttäjän tehokkuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon käyttäjän oma tehokkuus ja aktiivisuus vaikuttavat teknologian käyttöön. Teknologian huolettomuudella tarkoitetaan puolestaan sitä, kuinka huolettomasti ja turvallisesti käyttäjä pystyy käyttämään teknologiaa.

UTAUT-mallissa on lisäksi otettu huomioon ydindeterminantteihin vaikuttavat tekijät eli moderaattorit, jotka ovat sukupuoli (genre), ikä (age), kokemus (experience) ja vapaaehtoisuus (voluntariness to use) /89/. Moderaattorien avulla UTAUT-mallissa huomioidaan yksilöiden teknologian hyväksynnän monimutkaisuus /22/. Tutkimukset osoittivat, että moderaattorit paransivat UTAUT-mallin tarkkuutta /91, 111/.

UTAUT-mallin käyttö teknologian hyväksyntätutkimuksessa perustuu käyttäjäkyselyyn, jonka avulla kerätään tietoa eri käyttäjäryhmiltä. Venkatesh et alin /111/ julkaisemassa käyttäjäkyselyssä tutkimusaineisto kerätään 31 väitettä sisältävän lomakkeen avulla.

Väitteet on strukturoitu siten, että jokaista UTAUT-mallin mukaista muuttujaa kohden kyselyssä on 3-4 väitettä. Väitteisiin vastataan seitsenportaisella asteikolla sen mukaan, missä määrin vastaaja kokee olevansa samaa mieltä väitteen kanssa. Vastausten perusteella ja sopivia datan analysointimenetelmiä (katso kohta 7.4) käyttäen saadaan määritettyä hyväksyntään vaikuttavien tekijöiden keskinäiset suuruudet. Moderaattoreiden vaikutus teknologian hyväksynnässä huomioidaan vertailemalla eri käyttäjäryhmien osalta.

Taulukossa 7 on esitetty hypoteesit UTAUT-mallin mukaisille teknologian hyväksyntään vaikuttavien tekijöiden keskinäisille suhteille. Taulukossa on esitetty myös kuhunkin vaikutussuhteeseen vaikuttavat moderaattorit.

Taulukko 7. UTAUT-mallin mukaiset hypoteesit /suomennettu lähteestä 111/

Moderaattoreiden vaikutus Kuvaus

Moderaattori Vaikutus

Ikä voimakkaampi nuorilla

HYP1 Suorituskykyodotuksilla on suora vaikutus käyttöaikomukseen

HYP2 Kuormitusodotuksilla on suora vaikutus käyttöaikomukseen HYP3 Sosiaalisilla vaikutteilla on suora

vaikutus käyttöaikomukseen

Vapaaehtoisuus voimakkaampi

pakottavissa olosuhteissa HYP4a Helpottavilla olosuhteilla EI OLE

vaikutusta käyttöaikomukseen

- -

Ikä voimakkaampi

vanhemmilla HYP4b Helpottavilla olosuhteilla on suora

vaikutus käyttöön

Kokemus voimakkaampi

kokeneemmilla HYP5a Käyttäjän tehokkuudella EI OLE

vaikutusta käyttäjän aikomukseen

- -

HYP5b Teknologian huolettomuudella EI OLE vaikutusta

käyttöaikomukseen

- -

HYP5c Käyttäjän asenteilla teknologiaa kohtaan EI OLE vaikutusta käyttöaikomukseen

- -

HYP6 Käyttäjän aikomuksella käyttää tarkasteltavaa teknologiaa on suora vaikutus sen käyttöön

- -

6.5.3 Käyttökohteita

UTAUT on varsin uusi teoria teknologian hyväksyntätutkimuksessa. Useita tutkimuksia tätä teoriaa käyttäen on kuitenkin tehty /89, 22, 5, 97, 117, 56/. Käyttökokemuksia teoriasta on mobiilipalveluiden, mobiililaitteiden, internet puheluiden sekä muutamien muiden teknologioiden hyväksynnän tutkimisessa.

Carlsson et al. /22/ totesivat mobiilipalveluiden ja -laitteiden hyväksyntään liittyvässä tutkimuksessaan, että suorituskykyodotuksilla ja kuormitusodotuksilla on vaikutusta käyttöhalukkuuteen, mutta sosiaaliset vaikutteet eivät vaikuta käyttöön. Samassa yhteydessä todettiin myös, että käyttöaikomus vaikuttaa positiivisesti käyttöön ja, että helpottavat olosuhteet eivät vaikuta suoranaisesti käyttöön. Tutkimuksessa havaittiin, että mobiilipalvelut ja -laitteet eivät noudata samaa hyväksyntämallia, minkä vuoksi UTAUT-mallista on kehitettävä omat mallit molempiin käyttötarkoituksiin.

Ristola ja Kesti /89/ tutkivat mobiilipalveluiden käyttöajan vaikutusta jatkuvaan käyttöön.

Tutkimus toteutettiin todellisessa loppukäyttäjäympäristössä Oulun keskustassa siten, että halukkaat saivat osallistua tutkimukseen koehenkilöinä. Koehenkilöt saivat käyttää muutamaa testiin valittua mobiilipalvelua joko omalla tai lainatulla mobiililaitteella haluamansa ajan. Lopuksi koehenkilöt vastasivat kyselyyn, joka vastasi UTAUT-mallin alkuperäistä kyselyä. Tutkimustulokset osoittivat, että palvelun käyttöajalla ei ollut merkittävää vaikutusta palvelun käytön omaksumiseen. Käytetyn päätelaitteen tuntemuksella puolestaan oli merkittävä vaikutus käytön omaksumiseen, mikä havaittiin vertailtaessa omaa mobiililaitetta käyttäneitä ja mobiililaitteen lainanneita.

Zhang et al. /117/ käyttivät organisaation sisäisten internet puheluiden hyväksyntätutkimuksissaan UTAUT-mallia. UTAUT-mallin mukainen vapaaehtoisuutta kuvaava moderaattori oli kuitenkin jätetty käytetystä mallista pois, koska kokeeseen osallistuminen oli valitulle koeryhmälle pakollista. Koehenkilöinä toimivat noin 100 työntekijää chicagolaisesta DePaulin yliopistosta. Koehenkilöt vastasivat UTAUT-mallin mukaisesti muodostettuun kyselyyn käytettyään internet puheluita noin kaksi kuukautta.

Lopullisia tuloksia kyseistä tutkimuksesta ei ollut saatavilla kirjoitushetkellä.