Uskonto- ja kulttuurimäärittelyä

Viimeisenä tarkasteltavana olevan viestiketjun aloittaja ei niinkään kysy kanssakeskustelijoiltaan mitään, mutta viesti on luonteeltaan kysyvä ja myös ratkaisua tarjoava.

68 Rackarn

DET HANDLAR OM RESPEKT! - 03 nov 2008 22:05

[--]Det handlar inte om ifall Hamilton gjorde rätt eller fel, han har ingen förklaringsbörda. Han reagerade instinktivt på att han kände sig kränkt, på samma sätt som tjejerna motreagerade på att de i sin tur kände sig kränkta.

[--]LÖSNING: Den bakomliggande betydelsen av att ta i hand är att visa respekt. Skulle en muslimsk kvinna bara låta bli att ta i hand skulle det kunna uppfattas som respektlöst, så är det däremot INTE! En muslimsk kvinna för sin hand mot sitt bröst och visar på detta sätt RESPEKT!

Det var det som var innebörden av gesten från början! Att visa varann respekt. Det som krävs är KUNSKAP om att respekt kan visas på olika sätt.

[--]Man kan tycka illa om varför Islam har en regel om att inte kvinnor ska ta främmande män i hand men då är det religionen man ska kritisera inte personen som står där och hälsar.

Keskustelija korostaa, että kunnioitusta voi näyttää monella eri tavalla, musliminainen näyttää esimerkiksi käsi sydämellä. Uskontoa voi kritisoida sen säännöstä, jonka mukaan nainen ei voi ottaa kädestä kiinni vierasta miestä, mutta ei henkilöä, joka tervehtii omalla tavallaan.

Re: DET HANDLAR OM RESPEKT! - 03 nov 2008 22:10

Men vafan är du för en virrpanna, har religionen händer kanske?

Viesti reagoi edelliseen viestiin eli virittää yhteyden toiseen keskustelijaan. Viesti kiistää

epäsuorasti ensimmäisen keskustelijan näkemyksen, koska kyseenalaistaa ironisesti sen, että miten ihmistä, joka on uskonnon edustaja, ei muka voi kritisoida. Uskonnolla ei siis tiettävästi ole käsiä, ihmisillä on. Syntyy vieruspari käsitys–kyseenalaistus.

Magnus77

Re: DET HANDLAR OM RESPEKT! - 03 nov 2008 22:17 Rackarn:

Med din logik så borde det inte vara några problem för rättrogna muslimska kvinnor i Iran att anamma vårt sätt att hälsa om vi skulle insistera på att hälsa genom att skaka hand?

De behöver ju bara få "kunskap" om att vi svenskar vill vara hövliga och trevliga genom att skaka hand? Om de inser detta så borde det väl inte vara så svårt för kvinnor i Teheran att anamma den seden om vi flyttar dit?

Känns resonemanget konstigt? Upplever du att vi skulle vara i Teheran på Iraniers villkor? Tycker du att svenskar borde ta seden dit de kommer i högre utrstäckning och inte utgå ifrån att allting är som i Sverige?

Kolmas keskustelija asettuu ensimmäisen viestin yhteyteen. Hän ei suorastaan kiistä keskustelijan näkemystä, mutta haastaa sitä esittämällä lisäkysymyksiä. Hän ei usko, että keskustelemalla

69 esimerkiksi Iranissa, paikalliset hyväksyisivät ruotsalaisten tavan kätellä. Vaikka keskustelija ei suoraan kiistä viestin sisältöä, johon vastaa, sen sävy on sen verran kritisoiva ja haastava, että tulkitsen vierusparin käsitys–kyseenalaistus. Keskustelija ikään kuin vaatii lisäselvitystä

kirjoittajalta, haastaa tämän vuoropuheluun. On kuitenkin huomioitava, että kirjoittaja itse ei esitä varsinaisia uusia näkemyksiä keskusteluun, vaan esittää kaiken sanottavansa kysymyksien

muodossa. Selvää kuitenkin on, että hän määrittelee ruotsalaisuutta viemällä huomion toiseen maahan, Iraniin, johon hän peilaa ruotsalaisten tapojen soveltamista. Viesti näyttäytyy, kuten yrittäisi käydä kulttuurista neuvottelua, mutta päätyy korostamaan ruotsalaisia tapoja ja olemisen muotoja ylivoimaisena verrattuna esimerkiksi vertailukohteena olevaan Iraniin ja sen tapoihin.

Superflyer

Re: DET HANDLAR OM RESPEKT! - 03 nov 2008 22:18

Folk missförstår en grej, det är inte samma villkor i Iran som i Sverige. Man kan inte säga "Men de får göra så här, varför får vi inte gör så där?"

Sverige = Demokrati Iran = Diktatur Punkt slut.

Keskustelija asettuu kolmannen viestin yhteyteen. Hän ikään kuin jatkaa ajatusta toteamalla, että Iranista ja Ruotsista ei voida puhua samassa yhteydessä, koska Ruotsi on demokratia ja Iran on diktatuuri. Syntyy vieruspari käsitys–uusi ehdotus.

Magnus77

Re: DET HANDLAR OM RESPEKT! - 03 nov 2008 22:28 Superflyer:

Du har helt rätt.

Islamistiska stater = diktaturer och/eller "monarkier"

Icke-islamistiska stater / Sekulariserade stater = demokratier, republiker Jag ser mönster. Ser du?

Keskustelija on samaa mieltä neljännen keskustelijan kanssa ja yhtyy hänen näkemyksiinsä. Syntyy vieruspari käsitys–vahvistus.

Kahdessa viestissä luodaan määritelmää ruotsalaisen yhteiskunnan pääpilarista eli siitä, että se perustuu demokraattisille arvoille, joille vastakkaisia ovat ne ei-demokraattiset arvot, joita

70 islamistiset valtiot edustavat. Demokratia siis näyttäytyy ehdottomana arvona, jota ei voi väheksyä, vaan se on toimivan yhteiskunnan elinehto. On siis kahdenlaisia valtioita, demokraattisia ja

diktatuurisia. Jälkimmäiseksi mainitut valtiot ovat pahoja, ensimmäiset hyviä. Demokratiaa ei myöskään kritisoida millään tavalla tai määritellä lisää, mitä se tarkoittaa. Eikö demokraattiseksi toimintatavaksi voisi ymmärtää senkin, että yksilöllä on oikeus kätellä miten haluaa?

Rackarn

RE: Magnus77 - 03 nov 2008 22:36

[--]SVAR: Ditt resonemang är logiskt felaktigt. Om en svensk skulle tvinga sig på att skaka hand med en kvinna i Iran, (Hamilton tog tydligen med tvång ena tjejen i hand dessutom) så tvingar sig denne fram en handling från den andre. Det är stor skillnad mellan att tvinga fram en handling eller att avstå en handling! Att ta i hand för en svensk är dessutom ingenting annat än en gest för hövlighet och respekt, det är inget religöst påbud att vi måste ta i hand! Du blandar äpplen med päron i din argumentation och din logik håller därför inte, den går snarare käpprätt åt helvete!

Viestiketjun aloittaja vastaa yhden keskustelijan näkemyksiin. Hän kiistää heti alkuunsa

näkemyksen. Hänestä tapauksessa oli kyse kättelyyn pakottamisesta ja se on aivan eri asia kuin varsinainen kättely. On mielenkiintoista, että keskustelija asettaa uskonnolliset tavat ruotsalaisten tapojen edelle. Hänen mielestään ruotsalainen kättely on siis vain kunnioituksen ele, ei

uskonnollinen pakko, kuten juontajien tervehtimistapa. Hänen mukaansa uskonnolliset tavat menevät siis ruotsalaisen yhteiskunnan tapojen edelle. Tästä ajatuksenjuoksusta syntyy vieruspari käsitys–kiisto+uusi näkökulma.

Kyseisestä viestiketjusta ei ole helppo määritellä ongelmaa. Viestin aloittaja ei siis haluaisi liittää ihmisen tapoja uskontoon, vaan korostaa, että kyse on ihmisten välisestä kunnioituksesta, kun taas toinen keskustelija heti kyseenalaistaa ensimmäisen näkemyksen. Sitten keskustelu viedään muslimimaihin ja aletaan vertailla tilannetta Ruotsiin. Keskeiseksi teemaksi nousee ”maassa maan tavoilla”, joka johtaa siihen, että keskustelu jää ongelmaa määrittelemättömäksi. Viestiketju

määrittelee ruotsalaisuutta vertaamalla sitä muihin maihin ja kulttuureihin. Ketjun ongelmana on se, että mikään viesti ei perustu omakohtaisiin kokemuksiin tai konkretiaan. Kukaan keskustelijoista ei esimerkiksi mainitse käyneensä Iranissa, johon Ruotsia verrataan, vaan viestien sisällöt perustuvat spekulaatioon (ottamatta tässä kantaa siihen, olenko samaa mieltä siitä, onko Iran diktatuuri vai demokratia).

Viestiketjua määrittää internetin keskustelupalstoilla usein esiintyvä ”liekehdintä” (eng. flaming), jolla tarkoitetaan vihamielistä vuorovaikutusta keskustelijoiden välillä (esim. Benson, 1996).

71 Mielipiteitä esitetään ilman vahvempia perusteluja ja samalla sätitään toisia (ketjussa kutsutaan yhtä keskustelijaa esimerkiksi ”sekoilevaksi” ja todetaan, että toisen näkemys menee päin helvettiä). Jos siis tarkoitus oli keskustella uskonnosta ja kulttuurien eri tavoista, aihe ei saanut hedelmällistä käsittelyä, vaan kasan perustelemattomia mielipiteitä. Ketjun viestit olivat myös pääosin toteavia.

Keskustelijat kyseenalaistivat toistensa mielipiteitä, mutta he selvästikin arvostivat omia

näkemyksiään enemmän kuin muiden, eivätkä siis pyrkineet aidosti keskustelemaan. Tällöin on selvää, että harkitsevuuden tasoa ei tavoiteta. Harkitsevuuteen kuuluu se, että tiedot perustellaan asiaperustaisesti eli faktoihin nojaten tai että kokemus tarjoaa kosketuspinnan todellisuuteen.

Viestiketju ei tarjoile näitä elementtejä.

72 6 JOHTOPÄÄTÖKSET

Analyysissä nousi esille viestien välisiä vieruspareja, joissa oli eroteltavissa erilaisia sävyjakaumia.

Tämä kertoo sen, millaisin äänenpainoin palstalla keskusteltiin ja millaista on palstalla esiintyvän vuorovaikutuksen laatu. Toiseksi analyysini tarjoaa esimerkkejä siitä, miten keskusteluissa näyttäytyy harkitsevuuden potentiaali. Analyysin kokoavana voimana ovat sarjan tuottamat dialogisuuspisteet.