Urakehitys hidasta vai nopeaa?

Vastausten perusteella 16,1 prosenttia tutkijanaisista ilmoitti kohdanneensa urakehityk-sessään syrjintää sukupuolensa vuoksi. Eräs tutkijanaisista totesi:

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

työyhteisön jäsenenä työn hallinta raskaus perhevelvoitteet työtilat- ja välineet apurahat ja tutkijavapaat palkkaus työsuhteen vakinaistaminen urakehitys työtehtävien jako virantäytöt ja rekrytoinnit

kyllä ei

Urakehitykseeni on väistämättä vaikuttanut se, että olen nainen. (Tn, 41)

Yksi urakehitykseen vaikuttavista tekijöistä on sopivien uraa hyödyttävien sijaisuuksien ja työtehtävien saaminen. Tutkijanaisista 9,4 prosenttia ilmoitti kohdanneensa sukupuo-lista syrjintää virantäytöissä tai rekrytoinneissa. Kaksi tutkijanaista mainitsi kokeneensa avointa sukupuolista syrjintää virantäytöissä:

Kolme kertaa työnhaussa tai sijaisuuden täytössä olen tullut syrjäytetyksi, vaikka mää-rälliset tieteelliset ansioni ovat olleet ”paremmat”. (Tn, 3)

Aikoinaan erääseen virkaan valittiin mies vähemmillä ansioilla ja silloisilla tarkoin määritetyllä pisteillä. (Tn, 31)

Tutkijanaiset olivat tulleet syrjityksi työnhaussa, vaikka heidän määrälliset ansiot, kuten tieteellisten julkaisujen määrä ja koulutustaso ovat olleet parempia kuin samaa työtä hakeneella miehellä. Tämä osoittaa sen, että virantäytöissä tai rekrytoinneissa ei aina noudateta tieteellisten ja määrällisten ansioiden tarkastelua. Virantäyttökriteerit voivat muuttua sukupuolisidonnaisten syiden vuoksi.

Tutkijanaisten vastauksista nousi esille monia piiloisia ja läpinäkymättömiä sukupuoli-sen syrjinnän muotoja, joita rekrytoinneissa ja virantäytöissä voi esiintyä Lapin yliopis-tossa.

Tiedekuntien välillä on eroja, miten työpaikat laitetaan auki sisäisesti vai isosti julkises-ti. Hakuprosesseissa ei ole yhdenvertaisuutta. (Tn, 14)

Tehtävien täyttöselostuksia on kirjoitettu esimerkiksi niin, että niitä on ”räätälöity”

joillekin, myöskään kaikkia tehtäviä ei ole laitettu auki. (Tn, 30)

Asiantuntijalausuntojen antaminen tehtävien täytöissä on korruptoitunut. (Tn, 2)

Jos tarvitaan professorin sijaista, tai muuta vastaavaa, kysytään suoraa miestä. Tällai-sissa tilanteissa on usein myös mieluummin hankittu huonommin koulutettu mies oman väen ulkopuolelta, kuin laitoksella jo työskentelevä nainen. (Tn 13)

Tutkijanaisten mukaan tiedekuntien välillä on eroavaisuuksia siinä, että tuleeko tieto avoimesta työsuhteesta esille julkisesti vai pienelle kohdetyhmälle. Tunnettua on, että

virkoja voidaan etukäteen määritellä tietyille henkilöille sopiviksi. Myös asiantuntija-lausunnot voivat olla puutteellisia. Melko yleinen on käytäntö, jossa avoimiin virkoihin tai sijaisuuksiin kysytään suoraan miestä.

Osa tutkijanaisista ei näe ongelmaa ainoastaan miehiin liittyvänä, vaan naisvaltaisessa yliopistossa myös naiset syrjivät naisia. Eräs tutkijanainen kommentoi seuraavasti:

Minusta on tärkeää tässä yhteydessä mainita, että Lapin yliopistossa ei ole kyse siitä, että miehet syrjivät naisia, vaan näin naisvaltaisessa yliopistossa naisia syrjivät useim-miten toiset naiset. Jostain kummallisesta syystä vähemmän pätevä mies miellyttää nai-siakin enemmän kuin pätevämpi nainen. (Tn, 24)

Moni tutkijanainen korosti esimieheltä tai ohjaajalta saadun sosiaalisen tuen merkitystä urakehityksen kannalta, vaikka en tätä erikseen kysynyt. Tutkijanaisten mukaan esimies tai ohjaaja voi esimerkiksi avustaa sosiaalisten verkostojen luomisessa tai antaa uraa hyödyttäviä työtehtäviä. Eräs tutkijanainen kuvasi asian tärkeyttä näin:

Esimiehellä on tärkeä rooli naisen uran kannalta. Omalla kohdallani olen saanut olla tekemisissä upeiden esimiesten kanssa, jotka ovat kannustaneet minua. (Tn, 61)

Kaikilla tutkijanaisilla ei ollut näin hyviä kokemuksia esimies-alaissuhteesta. Kaksi tut-kijanaista huomautti seuraavaa:

Syrjintää olen kokenut ikävän esimiehen taholta, joka systemaattisesti vaikutti siihen, etten tullut valituksi avoinna oleviin tehtäviin. (Tn, 56)

Esimies jarrutti etenemistäni useiden vuosien ajan. (Tn, 18)

Edellä olevien lainausten pohjalta voi huomata, että esimies oli omalla toimillaan tahal-laan hidastanut tutkijanaisten urakehitystä. Esimies oli esimerkiksi estänyt pääsyn avoinna oleviin työsuhteisiin tai antanut meritoitumista heikentäviä työtehtäviä.

Eräs tutkijanaisista toi esille kiinnostavan yksityiskohdan huomauttamalla, että syrjin-tään ei välttämättä vaikuta esimiehen sukupuoli:

Itse olen naispuolisten esimiesten taholta kokenut pahempaa suoraa ja epäsuoraa syr-jintää kuin miespuolisen esimiehen. (Tn, 2)

Jatkotutkimustaan tekevät tutkijanaiset korostivat esimieheltä tai ohjaajalta saadun sosi-aalisen tuen merkitystä. Muutama tutkijanainen kuvasi kokemuksiaan seuraavasti:

Se, että onko tutkijalla mahdollisuus kehittyä työssään, riippuu paljon hänen esimiehes-tään; siitä kuinka paljon hän ohjaa ja panostaa työn ohjaukseen. Kokemukseni on, että näissä asioissa on hurjia eroja ja jonkinlainen tuntuma on tullut, että jotain suosikkeja kyllä on. (Tn, 15)

Koen vaikeutena post doc-vaiheen, johon on vaikeuksia saada tukea. (Tn, 30)

Miehiä kannustetaan yleisesti tutkijoina enemmän. Heidän tutkimuksensa koetaan ar-vokkaammiksi ja tieteellisesti painavammiksi. (Tn, 56)

Vastausten perusteella osalla tutkijanaisista on ollut vaikeuksia saada tukea ja ohjausta väitöskirjan tekemiseen. Tutkijanaiset huomauttivat, että ohjaussuhteissa esiintyy eroa-vaisuuksia tutkijanaisten ja tutkijamiesten välillä. Konkreettinen esimerkki on se, että miesten tutkimuksia nostetaan esille ja heidän työtään arvostetaan. Naisten tekemä tut-kimus voi jäädä näkymättömäksi.

Tutkijanaisten perheellisyyteen liittyviä kysymyksiä käsittelin tarkemmin edellisessä osiossa. Tässä kohdassa tuon esille tutkijanaisten kokemuksia perheellisyyteen tai ras-kauteen liittyvästä sukupuolisyrjinnästä. Muutama (4,8 %) tutkijanaisista katsoo koke-neensa sukupuolista syrjintää perheellisyyden vuoksi. Esimerkiksi yksi tutkijanainen kuvasi tilannetta näin:

Naisilla perhe-elämän velvoitteet nähdään joillakin tahoilla taakkana siten, että lasten sairastamisen vuoksi äidin poissaololle voidaan hymähdellä. Jos miespuolinen työkave-ri on lasten sairastamisen vuoksi pois, niin hän on ”sankatyökave-ri”. Poissaolo on miehelle jollain tapaa oikeutetumpaa. (Tn, 38)

Tutkijanaisista 6,4 prosenttia on kokenut sukupuolista syrjintää, joka on liittynyt raskau-teen. Eräs tutkijanaisista totesi:

Nuorena tutkijanaisena kerroin rehellisesti esihenkilölle olevani raskaana ja myös päi-vämäärä, jolloin olen jäämässä äitiyslomalle. Lopputuloksena oli tietysti se, että työ-suhde kirjoitettiin päättymään äitiyslomaa edeltävässä kuussa. (Tn, 34)

Vastausten pohjalta muutaman tutkijanaisen kohdalla työsuhde oli katkaistu laittomasti äitiysloman vuoksi tai työsuhde oli tietoisesti kirjoitettu päättymään äitiysloman alkaes-sa. Osa tutkijanaisista oli kohdannut esimiehen tai kollegojen taholta syyllistämistä hei-dän jäädessään äitiyslomalle.