Ulkomaan kuljetukset muodostuvat käytännössä laivaliikenteestä (tuotteiden vienti se-kä keräyspaperin, pigmenttien ja polttoaineiden tuonti), johon on sisällytetty myös lai-vojen paluumatkat.
Tuotteiden vientiin ja keräyskuidun tuontiin liittyvissä arvioissa (JPC 1995a) koko viennin on oletettu menevän Saksaan, mikä aliarvioi viennin laivaliikenteen polttoai-neiden käyttöä ja päästöjä todelliseen kuljetusjakaumaan verrattuna. Vuonna 1994 Suomen metsäteollisuuden viennistä meni Saksaan 18 %, muihin Euroopan maihin 61
% ja muihin maanosiin 20 %. Keräyskuidun nettotuonnin on arvioitu pysyvän tasolla 80 000 t/a (JPC 1995a) eikä huomioon ole otettu esimerkiksi alkanutta käytettyjen nestepakkauskartonkien tuontia Saksasta (noin 80 000 t/a). Pigmenttien ja hiilen tuon-tiin liittyvät tekijät ovat tekijöiden omia arvioita (liite 6). Pigmenteistä kolme neljän-nestä on oletettu tuotavaksi Englannista ja loput USAsta. Hiilestä kolme neljänneljän-nestä on oletettu tuotavaksi laivoilla Puolasta ja loput dieseljunilla Venäjältä.
Edellä esitettyjen yleistysten perusteella arvioidut metsäteollisuuden ulkomaan kulje-tusten polttoaineiden kulutus ja päästöt on esitetty taulukossa 26.
Taulukko 26. Metsäteollisuuden ulkomaan kuljetusten polttoaineiden käyttö ja päästöt.
POLTTOAINEET, 1 000 t 1993 (a 2005(a
Dieselöljy, 1 000 t 270 320
tuotteiden vienti ja laivojen paluu 200 230
kemikaalien tuonti 50 60
hiilen tuonti 14 17
keräyspaperin tuonti 1 1
PAASTÖT, 1 000 t 1993 2005
S02 14 11
NO 24 23
CO2 816 954
CO 0,30 0,30
VOC 0,60 0,70
a) Laskenta liitteem 6 mukaisilla oletuksilla
LÄHTEET: 1) JPC 1995a; 2) Mroueh 1994; 3) Tammimen 1992
Laivojen käyttämän polttoaineen rikkipitoisuuden pieneneminen vähentää ulkomaan kuljetusten S02-päästöjä selvästi. Laivojen moottoritekniikan kehityksen ja polttoai-neen laadun paranemisen on laskettu myös pienentävän NOX-päästöjä huolimatta kul-jetusten oletetusta kasvusta.
5 YHTEENVETO
Metsäsektorin luonnonvarojen käyttö- ja päästötietojen pohjalta on koottu lähinnä Met-säteollisuus ja ympäristö-projektin päätyön ympäristövaikutusanalyysiä ja ympäristön-suojelutoimenpiteiden kohdentamisosaa palveleva yhteenveto (taulukot 27 ja 28 ), jo-hon sisältyy vertailu koko Suomen vastaaviin tietoihin. Lisäksi on esitetty arvioita in-ventaariotiedoissa esiintyvistä epävarmuuksista ja inventaariossa esitetyistä kehitys-suunnista.
Lähtötilanteen inventaariotietoihin liittyvät epävarmuudet kuten mittaus- , laskenta- ja arviointivirheet vaikuttavat niiden luotettavuuteen ympäristövaikutusanalyysin lähtö-tietoaineistona. Todellisiin myynti- ja kulutuslukuihin tai mittaustietoihin perustuvat tässä lähinnä luonnonvarojen käyttötiedot sekä metsäteollisuuden tuotantovaiheen päästötiedot. Näihin lukuihin liittyviä epävarmuuksia voidaan pitää pieninä. Suhteelli-sen luotettavina voidaan pitää myös energian tuotannon päästömallilla laskettuja, to-dellisiin polttoainejakaumiin ja käyttölukuihin perustuvia arvoja, joissa suurimman virheen aiheuttavat käytetyt päästökertoimet. Epävarmuus kasvaa esimerkiksi kuljetus-ten ja metsätyökoneiden päästölaskennassa, jossa lähtötiedot, kukuljetus-ten polttoaineiden käyttömäärät, suoritteet ja niiden jakaumat ym. voivat aiheuttaa suurtakin virhettä.
Suurimmat epävarmuudet liittyvät kuitenkin lähinnä asiatuntija-arvioina esitettyihin lukuihin kaatopaikkojen metaanipäästöistä, tuotantoprosessien VOC-päästöistä ja met-sätalouden ravinnekuormituksesta.
Ympäristöä muuttavien ja kuormittavien tekijöiden ennusteilla on pyritty arvioimaan eri tekijöihin littyvien muutosten kehityssuuntia. Tehdyt oletukset massa- ja paperite-ollisuuden tuotantomäärien kehittymisestä ja uuden teknologian käyttöönotosta ovat merkittävimmät koko sektorin kehitysarvioihin vaikuttavat tekijät. Tässä työssä on tuotantoon ja tekniseen kehitykseen liittyvissä oletuksissa tukeuduttu nyt jo hieman vanhentuneisiin arvioihin (JPC 1994 ja 1995b), joita kuitenkin työn aloitusajankohtana pidettiin parhaina käytettävissä olevina arvioina. Uusimpien arvioiden mukaan paperin ja kartongin tuotantoennuste vuoteen 2005 on noin 15 - 20 % tässä ennustettua suu-rempi.
Metsävaroihin, metsien kasvuun ja puuntuotannollisesti kestävään hakkuumäärään liittyviä arvioita on työn kuluessa tarkennettu useaan otteeseen viimeisimpien saata-villa olevien tietojen perusteella. Arvioidun kehityksen perusoletuksena on ollut pyr-kimys metsätalouden ympäristöohjelman suositusten noudattamiseen koko metsätalou-dessa. Käytännön suojelutoimenpiteiden perusteella ravinnekuormitus joka tapauksessa pienenee, muutosnopeutta on kuitenkin hankala arvioida perustuen jo 1990-luvun alun epätarkkaan arvioon sekä ennusteen suureen epävarmuuteen.
Tuotannon puunkäytöstä ja koko sektorin uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä tehdyt arviot ovat vahvasti sidoksissa tuotannon kasvuun. Puun käytön ennusteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat mm. suhdannevaihtelut, tuontipuun saatavuus ja puun alueellinen riittävyys tulevaisuudessa. Pyrkimys paperin täyteainepitoisuuden kasvattamiseen johtaisi ennustettua suurempaan talkin ja kaoliinin käyttöön, jos niitä ei voida osittain korvata muilla aineilla tai kierrättää prosessissa. Ostosähkön tuotannon kehitys näyttäisi tässä arvioidun perusteella suosivan tavallisten fossiilisten polttoai-neiden käyttöä ydinvoiman sijaan. Hiilivoiman käyttöä tullaan nähtävästi lisäämään jo-
pa tässä arvioitua enemmän. Metsäteollisuuden kuljetusten polttoaineiden käytön kehi-tyksen sitominen ainoastaan tuotannon kasvuun aiheuttaa virhettä etenkin kotimaan kuljetusten osalta. Ulkomaan kuljetusten polttoaineiden käyttö on todennäköisesti ali-arvioitu olettamalla kaiken viennin suuntautuvan Saksaan.
Massa- ja paperiteollisuuden tuotannon päästöjen kehitysarvio noudattaa pääosin edellä mainittuja oletuksia. Viimeaikaisen kehityksen perusteella arvioituna uuden tekniikan käyttöönotto saattaa kuitenkin vaikuttaa etenkin rikkipäästöihin ja orgaaniseen kuormi-tukseen tässä esitettyä nopeammin. Jos tuotanto kasvaa oletettua nopeammin, se toden-näköisesti aiheuttaa tässä arvioitua suuremmat tuotannon typen oksidien ja hiilidioksi-din päästöt, mikäli niiden kehitykseeen ei rajoittamismielessä voida tarkasteluvälillä vaikuttaa. Mekaanisen metsäteollisuuden jätevesikuormitus alenee jo nykyisten joh-tamislupien velvoittamana ja sen osuus koko metsäteollisuuden kuormituksesta on tä-män työn tarkoituksen kannalta vähäinen.
Ostosähköön ja kuljetuksiin liittyvissä päästöennusteissa on pyritty ottamaan huomi-oon niin polttoaineiden laadun paraneminen kuin päästöjen rajoitustekniikan kehitys ja käyttöönotto, joita on tarkistettu työn kuluessa. Päästölaskennan lähtötietojen epätark-kuus aiheuttaa näihin ennusteisiin varsinkin kuljetusten osalta suurta epävrmuutta. Os-tosähkön tuotannon rikki- ja typpipäästöjen vähentämiseksi tehdyillä ja suunnitelluilla investoinneilla on oletettu päästävän rikkipäästöissä noin 35 prosentin ja typpipäästöis-sä noin 45 prosentin reduktioihin energian tuotannon kasvusta huolimatta. Typpipääs-töjen suhteen ennuste lienee kuitenkin liian optimistinen. HiilidioksidipääsTyppipääs-töjen voi-makas kasvuennuste perustuu ennusteissa käytettyyn sähkön tuotannon rakenteeseen ja polttoainej akaumaan.
Kuljetusten rikkipäästöt vähenevät selvästi polttoaineen rikkipitoisuuden alenemisen sekä teknisten parannusten myötä. Vaikutus typpipäästöihin on vähäisempi. Ulkomaan kuljetusten laivaliikenteen typpipäästöt säilyvät koko sektoria ajatellen merkittävinä.
Taulukko 27. Yhteenveto metsäsektorin luonnonvarojen käytöstä vuonna 1993
Ijy Kaasu Hiili Uraani Turve Kaoliini Talkki
a) Sisäl(ää metsäsektorin kotimaam toimimmot.
b) Maailmam öljym käyttö ja varamto ilmoitettu raakaöljymä
LÄHTEET: I) Energiatilastot 1994; 2) Emergia-Ekomo 1995; 3) Crowson 1992.
Taulukko 28. Yhteenveto metsäsektorin päästöistä vuonna 1993
PÄÄSTÖT ILMAAN SO2 NO N20 CO2 CH4 CO NMVOC
Metsä 0,3 3,1 0,00 192 0,00 4,10 0,00
Tuotanto 24,8 22,0 1,20 4700 18,3 0,00 5,10
Ostosähkö 10,5 10,3 1,36 3753 0,22 1,25 0,37
Ostokemikaalit 1,2 1,2 0,09 400 0,02 0,19 0,18
Loppukäsittely 0,0 0,0 0,00 0 38,5 0,00 0,00
Kuljetukset, kotimaa 0,5 • 5,3 0,00 345 0,00 1,20 0,31
Kuljetukset, ulkomaa 13,5 24,4 0,00 816 0,00 0,30 0,60
Metsäsektori(a 37,3 41,9 2,65 9 390 57,0 6,74 6,0
Suomi 122 282 16 58 000 243 432 195
As (t) Cd (t) Cr (t) Hg (t) Ni (t) Pb (t) Se (t) Zn (t) V (t) Tuotanto 0,189 0,247 0,223 0,196 1,908 3,662 0,000 0,150 5,513 Ostosähkö 0,156 0,082 0,291 0,178 0,669 0,880 0,300 0,650 1,862 Ostokemikaalit 0,012 0,005 0,019 0,077 0,048 0,058 0,020 0,050 0,120 Metsäsektorile 0,36 0,33 0,53 0,45 2,63 4,60 0,32 0,85 7,50
Suomi 12,39 2,18 3,75 1,21 19,52 44,45 0,90 31,00 36,19
PÄÄSTÖT VETEEN BODI CODs, Pw Nw
Metsä 0,0 0,0 0,220 1,300
Tuotanto 41,9 278,4 0,385 2,920
Ostosähkö 0,0 0,0 0,000 0,000
Ostokemikaalit 0,3 1,1 0,001 0,080
Loppukäsittely 0,0 3,9 0,000 0,000
Kuljetukset, kotimaa 0,4 1,3 0,003 0,012
Kuljetukset, ulkomaa 0,0 0,0 0,000 0,000
Metsäsektori 42,6 285 0,61 4,31
Suomi lb 54,6 291 5,3 59
a) Sisältää metsasektorin kotimaan toiminnot.
b) Koko maan BODS-kuormitusluku ei sisällä kalankasvatusta, CODCr luku ei sisällä yhdyskuntia.
KIRJALLISUUS
Aaltopahviyhdistys 1995. Tilastotietoja.
Alakangas, E., Kanevirta, M.-L. & Kallio, M. 1987. Kotimaisten polttoaineiden ominaisuudet:
käsikirja. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT:n tiedotteita 762. 125 s.
Assmuth, T., Poutanen, H., Strandberg, T., Melanen, M., Penttilä, S. & Kalevi, K. 1990.
Kaatopaikkojen ongelmajätteiden ympäristövaikutukset. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhalli-tus. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja -sarja A, 67. 211 s.
Assmuth, T., Strandberg, T. & Poutanen, H. 1991. Riskikaatopaikkatutkimuksen kohderaportti.
Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallitus. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nio 297.
98 s. ISBN 951-47-4118-8, ISSN 0783-3288.
Aunela, L. & Larjava, K. 1990. Raskasmetallipäästöt Suomessa. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT:n tiedotteita 1180. 64 s.
Crowson, P. 1992. Mineral Handbook 1992 - 1993. New York, Stockton Press. 319 p. ISBN 0-333-55874-X. ISSN 0265-3923.
Ekono/Duoplan. 1994. Strategic study - Environmental performance, regulations and technologies in the pulp and paper industry. Ekono/Duoplan Company.
Energia-Ekono. 1995. Ekonon energia-aapinen. Helsinki, Energia-Ekono. 89 s. ISBN 951-97271-08.
Energiatalouden kehityslinjoja vuoteen 2025. 1990. Helsinki, Kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosasto, sarja B, 70. 80 s.
Energiatilastot 1994. Helsinki, Tilastokeskus. Suomen Virallinen Tilasto, energia 1995:1.
Ettala, M. 1994. Kaatopaikan täyttö ja hoito. Vantaa. METSKO-Metsäteollisuuden koulutuskeskus.
Metsäteollisuuden jätehuolto -seminaari 13.-14.12.1994. 7 s.
Ettala, M. 1995. Henkilökohtainen tiedonanto 12.12.1995.
Ettala, M. 1996. Metsäteollisuuden jätejakeiden käyttö kaatopaikkojen pintarakenteena. Helsinki.
Seminaari 9.5.1996, Suomen ympäristökeskus. 9s.
Finnveden, G., Steen, B. & Sundqvist, J.-O. 1994. Kretslopp av papperförpackningar:
materialåtervinning eller energiutvinning? En miljöstudie baserad på fem verkliga fall. IVL Rapport B, 1128. Stockholm.
Forsius, K. 1994. Metsäteollisuuden jätteet ja niiden käsittely. Espoo. Metsäteollisuuden jäteseminaari 20.10.1994, Teknillinen korkeakoulu. Ympäristönsuojelutekniikan julkaisuja 5/1994. 10 s.
Forsius, K. 1995. Metsäteollisuuden jätteiden käsiteltävyys. Espoo, Teknillinen korkeakoulu. Puu -23.295 Ympäristönsuojelutekniikan jatkokoulutusseminaari 1.2.1995. 38 s. Julkaisematon.
Forsius, K. 1996. Käynnissä oleva tutkimus metsäteollisuusjätteiden käsiteltävyydestä. Espoo.
Lisensiaattityö, Teknillinen korkeakoulu.
Hari, P., Raunemaa, T., Holmberg, M., Kulmala, M., Anttila, P. & Spring, E. 1987. The effects of air pollution on forests in Finland 1900-2040. Helsinki, Ministry of the Environment. 62 s.
Heikkinen, A. 1994. Elinkaariarviot ja sähköntuotanto. Vantaa, Imatran Voima Oy.
Tutkimusraportteja. 61 s.
Heikkinen, A. 1996. Henkilökohtainen tiedonanto 14.9.1996.
Heinonen, T. 1995. Henkilökohtainen tiedonanto 9.10.1995. Ekokem.
Heinonen, T. 1996. Henkilökohtainen tiedonanto 25.10.1996. Ekokem.
Hupa, M., Boström, S. & Nermes, M. 1988. Energiatuotannon kokonaispäästöt Suomessa.
Helsinki, Kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosasto, sarja 25. 42 s.
Hynninen, E.-L. & Blomqvist, H. 1994. Pesticide sales in Finland in 1993. Kemia-Kemi, vol 21, no.
7. S. 529-531.
Hynninen, E.-L. & Blomqvist, H. 1995. Pesticide sales in Finland in 1994. Kemia-Kemi, vol. 22, no. 8. S. 529-531.
Hynninen, P. 1994. Metsäteollisuuden jätelcuormituksen arvioitavissa olevia muutoksia tulevalla kymmenvuotiskaudella. Julk: Forsius, K. (toim.): Metsäteollisuuden jäteseminaari 20.10.1994. Espoo, Teknillinen korkeakoulu. Ympäristönsuojelutekniikan julkaisuja 5/1994. 5 s.
Imponen, V. Metsäteho 1995. Koko- ja osapuumenetelmien taloudellisuus massatehtaan kuitu- ja energiapuun hankinnassa. Espoo. Esitelmä, Metsäteollisuuden energiateknologiat-seminaari 10.-11.5.1995.
Isaksson, K.-E. 1993. Talonrakennustoiminnan jätteet. Helsinki, Tilastokeskus. Ympäristö 1993/7.
55 s.
Isännäinen, S. 1994. Metsäteollisuuden jätejakeet ja niiden hyötykäyttö. Vantaa, METSKO-Metsäteollisuuden koulutuskeskus. METSKO-Metsäteollisuuden jätehuolto -seminaari 13.-14.12.1994. 19 s.
JPC 1994. Jaakko Pöyry Consulting. Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotantoennusteet 1993-2005. SYTYKE -ohjelmaan liittyvän tuotantoennusteen päivitys. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallitus. Julkaisematon.
JPC 1995a. Jaakko Pöyry Consulting. Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotejärjestelmän elinkaarimallin päivitys. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallitus. Julkaisematon.
JPC 1995b. Jaakko Pöyry Consulting. Suomen massa- ja paperiteollisuuden päästöt ja ympäristöinvestoinnit. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallitus. Julkaisematon.
Juvonen, R. & Johansson, P. E. 1986. Mekaaninen metsäteollisuus 2. Sahateollisuus. Helsinki.
Juvonen, R. & Kariniemi, J. 1985. Mekaaninen metsäteollisuus 1. Vaneriteollisuus. Helsinki.
Juvonen, R. & Pekkinen, P. 1987. Mekaaninen metsäteollisuus 3. Lastulevyteollisuus. Helsinki.
Kindahl, M. 1991. Hantering av grönlutsslam från sulfatmassafabrik. Examensarbete vid STFI, massa-avdelningen. 29 s.
Kohtala, J. 1995. Kestävä kehitys ja metsäteollisuus: kestävän kehityksen edellytysten arviointi.
Espoo. Lisensiaattityö, Teknillinen Korkeakoulu, prosessi- ja materiaalitekniikan osasto.
142 s.
Källqvist, T. 1994. NTA, Vurdering av r kotoksikologiske egenskaper. Norsk Institutt for Vannforskning. Julkaisematon.
Käär, E.-P. 1995. Metsäteollisuus -teoksessa Perusteollisuuden tulevaisuuden näkymät Suomessa.
Teli ry, MET ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, s. 42-51.
Laxen, T. 1994. The future impact of pulp and paper industries on the environment.
PREPARE report. Rintekno Oy. 48 s.
Maa- ja metsätalousministeriö 1994. Metsäparannustyöryhmän muistio. Helsinki. 55 s. ISSN 0781-6723.
Maa- ja metsätalousministeriö/Ympäristöministeriö 1994. Metsätalouden ympäristöohjelma.
Helsinki. 29s.
Maakaasuyhdistys ry. 1996. Maakaasuyhdistyksen vuosikirja 1995. 89 s. ISSN 0786-2342.
Malinen, R., Wartiovaara, I. & Välttilä, O. 1993. Skenaarioanalyysi massanvalmistuksen kehitysvaihtoehdoista vuoteen 2010. SYTYKE 22. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarja A, 123. 170 s. ISBN 951-47-7938-X, ISSN 0786-9592.
Metsä 2000 -ohjelman tarkistustoimikunnan mietintö. 1992. Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriö. Komiteanmietintö 1992:5. ISBN 951-47-3837-3, ISSN 0356-9470.
112 s.
Metsäkeskus Tapio. 1994. Tapion taskukirja. Helsinki. 640 s. ISBN 951-96371-1-7.
Metsäkeskus Tapio. 1995. Metsäluonnon hoito hakkuissa ja metsän uudistamisessa. Raportti ja yhteenvetotiedot. Metsäkeskus Tapio. 13s. + liitteet.
Metsälehti 1995. Neljä väärää käsitystä. Metsälehti 10/1995. S. 22.
Metsäntutkimuslaitos 1994. Metsätilastollinen vuosikirja 1993-1994. Jyväskylä. 348 s.
Metsäntutkimuslaitos 1995. Metsätilastollinen vuosikirja 1995. Espoo. Metsäntutkimuslaitoksen metsätilastollinen tietopalvelu 1995. 354 s.
Metsäntutkimuslaitos 1996. Metla julkisti vuoden 1994 mittauksiin perustuvat tulokset Satakunnan metsälautakunnassa. Tiedote 24.1.1996.
Metsäteollisuus ry 1993. Selluteollisuus ja ilmansuojelu. Selluprosessin päästöt ilmaan, niiden vähentäminen ja tarkkailu. Metsäteollisuus ry 1992/1993. 49 s.
Metsäteollisuus ry. 1994. Ympäristönsuojelun vuosikirja 1994. Rauma. 134 s.
Metsäteollisuus ry 1995a. Metsäteollisuuden vuosikirja 1995. Espoo. 66 s.
Metsäteollisuus ry 1995b. Avain Suomen metsäteollisuuteen. Espoo. 103 s.
Metsäteollisuus ry 1995c. Ympäristönsuojelun vuosikirja 1995. Espoo. 142 S.
Metsäteollisuus ry 1996. Ympäristönsuojelun vuosikirja 1996. Espoo. 142 s.
Mikkola, I., 1990. Ydinpolttoainehuolto ja sen vaikutukset ympäristöön. Tampere. Esitelmä, Voimalaitos ja ympäristö 90 -kongressi 31.10.-2.11.1990, Pirkkahalli. 5 s.
Mroueh, U.-M. 1994. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt vuonna 1993. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT:n tiedotteita 1609. 29s.
Mukherjee, A. B., Innanen, S. & Verta, M. 1995. An update of the mercury inventory and atmospheric mercury fluxes to and from Finland. Water, air and soil pollution 80/1995.
S. 255-264.
Myreen, B. & Anhava, J. 1992. Suomen metsäteollisuuden tila vuonna 1995. SYTYKE 6. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarja A, 117. 173 s.
Mäkelä, E. 1995. VTT/KEM Henkilökohtainen tiedonanto 20.9.1995.
Mäkelä, K., Kanner, H., & Laurikko, J. 1995. Tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä.
LIISA 93. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuslaitos, yhdyskuntatekniikka. Tutkimusraportti 266. 38 s.
Nikkonen, J. 1995. Polttonesteiden valmistuksen päästökertoimet. Neste Oy:n ekotasetiedot.
Noukka, K. 1991. Discharges of heavy metals from pulp and paper industry. National Board of Waters and the Environment, water and environment protection department, industrial waste water office. 11 s.
Nurmi, K.1995. The Paper Chemicals Industry. Kemia-Kemi, vol.22, no. 6. S. 496-497.
Oijala, T. 1994. Puutavaran kaukokoljetusten kehitys vuosina 1985-1993. Työtehoseura.
Työtehoseuran metsätiedote 11/1994.
Oijala. T. & Säteri. L. 1994. Puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen tilastolukuja vuodelta 1993. Metsätehon moniste.
Paperinkeräys Oy 1995. Paperinkeräys Oy:n tilastotietoja. Helsinki.
Paulapuro, H. & Komppa, A. 1994. RAINA - Energiataloudellinen paperin valmistus.
Energiatutkimusohjelman loppuraportti 1988-1992. Helsinki, Kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosasto. Katsauksia B, 164. 64 s.
Perälä ym. 1995. Rakennusala valmistautuu kierrätykseen. Puu-, betoni- ja rakennusteollisuus.
Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT:n tiedotteita 1650.
Pesari, J. 1995. Henkilökohtainen tiedonanto 22.9.1995. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus.
Pingoud, K., Savolainen, I. & Seppälä, H. 1995. Greenhouse impact of the finnish forest sector including forest products and waste management. 32 S. Julkaisematon.
Pingoud, Kim 1995. Henkilökohtainen tiedonanto.
Pingoud, Kim 1996. Henkilökohtainen tiedonanto 2.2.1996.
Pipatti, R. 1994. Metaanin ja typpioksiduulin päästöarviot, päästöjen kehitys ja rajoituspotentiaali.
Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT:n tiedotteita 1548. 68 s.
Pipatti, R., Hänninen, K., Vesterinen, R., Wihersaari, M. & Savolainen, I. 1996. Jätteiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Espoo, VVT:n julkaisuja 811.
85 s. ISBN 951-38-4520-6, ISSN 1235-0613.
Pirttiniemi, E. 1991. Uitosta aiheutuvat ympäristöhaitat. Hyödyn ja vahingon arviontikurssi 14.1.1991.
Puolanne, J. 1994. Lietteen ja tuhkan maanparannuskäyttöä koskevat vaatimukset. Julk: Forsius, K.
(toim.): Metsäteollisuuden jäteseminaari 20.10.1994. Espoo, Teknillinen korkeakoulu.
Ympäristönsuojelutekniikan julkaisuja 5/1994. 11 s.
Puustinen, J. 1993. Ravinteiden käytön optimointi metsäteollisuuden aktiivilietelaitoksissa.
SYTYKE 15. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarja A, 128. 43 s.
Pöyhönen, I. 1991. Suomen sahateollisuuden kehityksen keskeiset muutokset vuoteen 2000.
Väitöskirja.
Raitio, L. 1993. Siistausprosessin ympäristökuormitus. SYTYKE 9. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarja A, 103. 139 s. ISBN 951-47-6270-3, ISSN 0786-9592.
Raivio, S. (toim.). 1995. Talousmetsien luonnonsuojelu -yhteistutkimushankkeen väliraportti.
Vantaa, Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja A, 43. 147 s.
Rajamäki, J. 1995. Metsätehon kustannuslaskelmamallit ja tilastot. Metsäteho.
Reinius, R. 1995. Metsäteollisuuden käyttämien tärkeimpien kemikaalien kulutus vuosina 1992-94.
Metsäteollisuus ry.
Rikkitoimikunta 11:n mietintö. 1993. Helsinki. Ympäristöministeriö. Komiteanmietintö 1993:6.
Rämö, J. 1994. Metsäteollisuuden sähköntarve- ja hankintanäkymistä. Teollisuuden Energialiitto TELI ry.
Rämö, J. 1995a. Sähköntuotannon polttoaineet PVO:ssa 1993. Henkilökohtainen tiedonanto.
Rämö, J. 1995b. Metsäteollisuuden sähköntarve- ja hankintanäkymistä. Muistio 24.5.1994.
Rämö, J. 1995c. Metsäteollisuuden kokonaisenergian käyttö. Henkilökohtainen tiedonanto 15.1.1995.
Rämö, J. 1995d. Massa- ja paperiteollisuuden merkittävät rakenteilla olevat hankkeet.
Salminen, S. 1993. Eteläisimmän Suomen metsävarat 1986-1988. Helsinki, Metsäntutkimuslaitos.
Folia Forestalia 825. 111s. ISBN 951-40-1347-6, ISSN 0015-5543.
Sihvonen, M. 1994. Sahateollisuuden kapasiteetti noussut tavoitteeseensa. Paperi ja puu, vol. 76, no. 10. S. 630-631.
Sundholm, J. 1993. KUITU - Mekaanisen massan energiataloudellinen valmistus. Alustava loppuraportti 1988-1992. Kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosasto. 48 s.
Sundqvist, J.-O., Finnveden, G., Albertsson, A.-C., Karlsson, S., Berendson, J., Eriksson, E. ja Höglund, L.O. 1994. Life Cycle Assesment and Solid Waste. Stockholm, Avfallsforskningsrådet, AFR-Report 29. 107 s.
Suomen kaupunkiliitto. 1992. Lastulevy- ja vaneriteollisuuden jätehuolto. Helsinki, Suomen kaupunkiliiton julkaisu 631. Suomen kunnallisliiton ympäristöjulkaisut 30. 55 s.
Suomen ympäristökeskus. 1995. Ehdotus vesiensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005. 172 s.
Julkaisematon.
Sähkölaitostilasto 1993. Suomen Sähkölaitosyhdistys ry. 1994. Helsinki, Sähkötarkastuskeskus.
SLY-Palvelu Oy. ISSN 03 56-6803.
Tamminen, A. 1995. NOx -pesuri sellutehtaissa. Espoo. Esitelmä, Metsäteollisuuden energiateknologiat -seminaari 10.-11.5.1995.
Tamminen, J. 1992. Suomen laivaliikenteen rikin ja typen oksidien päästöt sekä päästöjen vähentämismandollisuudet. Helsinki, Ympäristöministeriö. Selvitys 99.
Tilastokeskus. 1995. Teollisen toiminnan jätteet 1992. 162 s.
Tillman, A., Baumann, H., Eriksson, E. & Rydberg, T. 1991. Miljön och förpackningarna;
Livscykelanalyser för förpackningsmaterial - beräkning av miljöbelastning. Bilagadel till förpackningsutredningens slutbetänkande. Stockholm, Chalmers Industriteknik.
Miljödepartementet. Statens offentliga utredningar SOU 1991:77. 159 s.
Timonen, L. 1995. Massa- ja paperiteollisuuden sekä perusmetalliteollisuuden tuotekohtainen energian ominaiskulutusseuranta. Helsinki. Teollisuuden Energialiitto TELI ry.
Tomppo, E. & Kanninen, S. 1991. The national forest inventory of Finland. Paperi ja puu 2/73.
S. 91-97.
Metsäteollisuus ry. Arvio puuraaka-aineen tarpeesta vuosina 1995-2010;
teoksessa Perusteollisuuden tulevaisuudennäkymät Suomessa. TELI ry, MET ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry.
Vainio, M. 1995b. Metsäteollisuus ry. Miten metsäteollisuus aikoo hyödyntää metsiämme.
Biodiversiteetin suojelun merkitys teollisuuden strategian luomisessa ja tutkimukselta odotetut tulokset. Helsinki. Esitelmä, Suomen Metsätieteellisen Seuran metsätieteen päivät 12.-13.12.1995.
Verta, M. (toim.). 1994. Happikemikaalien käyttöön perustuvan massanvalkaisun ympäristövaikutuksia. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarja A, 189. 199 s.
ISBN 951-47-9700-0, ISSN 0786-9592.
Virkkala, R. 1996. Metsien suojelualueverkon rakenne ja kehittämistarpeet - ekologinen lähestymistapa. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 16. 53 s.
Wihersaari, M. 1995. Biopolttoaineet ja ympäristö. Lappeenranta. Ajankohtaisseminaari, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu.
Ympäristöministeriö 1992. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC ) vähentämisstrategia.
Helsinki. Muistio 6. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. 215 s.
Ympäristöministeriö 1995a. Finland's national report under the united nation's framework convention on climate change. Helsinki. Painatuskeskus Oy, 32 p. ISBN 951-731- 080-3.
Ympäristöministeriö 1995b. Energiantuotannon typenoksidipäästöjen vähentäminen. Helsinki, Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. Muistio 4. 102 s.
Ympäristöministeriö 1995c. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005. 285 s. Luonnos.
LIITE 1
Arvio sellu- ja paperiteollisuuden ympäristönsuojelua tehostavan prosessitekniikan käyttöönotettavuudesta vuosina 1994 - 2005 (JPC 1995b).
Yhteenveto selluteollisuuden toteutettavista ympäristönsuojelutoimenpiteistä vuoteen 2005 mennessä
1993 1994-1999 2000-2005
Toimenpide tuotanto- kapasiteetti tuotanto- kapasiteetti tuotanto- kapasiteetti linjaa 1000 t/a linjaa 1000 t/a linjaa 1000 t/a
Kuivakuorinta 12 3850 3 885 2 380
Jatkettu keitto 4 1225 4 1170 2 550
Happidelignifiointi 15 4350 4 1125 2 640
Otsonivalkaisu 2 475 2 760 5 1110
TCF ilman otsonia 0 (*) 600 1 255 2 395
Valkaisimon E -vaiheen 0 - 0 1 500
suodoksen kierrätys
Mustalipeän kuiva- 12 3520 3 970 0
aineen nosto 75%:iin
Biologinen puhdistamo 15 tehdasta - 2 tehdasta 0
Biologisen puhdistamon 0 - 4 tehdasta - 3 tehdasta
tehostus
Savukaasupesuri 17 4055 2 470 0
soodakattilaan
Väkevien hajukaasujen 14 tehdasta - 3 tehdasta - 0 käsittelyjärjestelmä
Laimeiden hajukaasujen 11 tehdasta - 5 tehdasta - 1 tehdas käsittelyjärjestelmä
(*) useilla linjoilla osa kapasiteetista
Arvio perustuu Jaakko Pöyry -yhtiöiden asiantuntijoiden näkemyksiin selluteknologian kehityksestä ja sen käyttöönotettavuudesta. Paperiteollisuuden osalta ei oleellisia ympäristöinvestointeja ole oletettu tapahtuvan.
Päästöjen pieneneminen parantuneen tuotantotekniikan tai biologisen puhdistuksen käyttöönoton ansiosta on joidenkin paperitehtaiden osalta otettu päästöennusteissa (JPC 1995b) huomioon.
Taulukossa esitettyjen toimenpiteiden seurauksena uuden tekniikan osuus valkaistun havu- ja lehtipuusulfaat-timassan tuotantokapasiteetista muodostuu seuraavanlaiseksi (JPC 1995b):
Jatkettu keitto Happidelignifiointi
1993 20% 65%
2000 35% 85%
2005 45 % 95 %
TCF-valkaisu E-vaiheen suodosten kierrätys
15% 0%
35% 0%
55% 10%
Metsätyökoneiden polttoaineiden kulutus ja päästöt.
HAKKUIDEN JA METSAKULJETUSTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT VUONNA 1993
Moottorisaha
HAKKUIDEN JA METSAKULJETUSTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT VUONNA 2005
Moottorisaha
Lähteet: Metsäntutkimuslaitos 1995, Oijala & Säteri 1994, JPC 1994, Vainio 1995b, Rajamäki 1995,
LIITE 3/1
Ostosähköön ja omaan energian tuotantoon liittyvä laskenta Polttoainemäärät ja päästöjen laskenta
Sähköntuotanto Suomessa
Sähköntuotannon polttoaineiden käytön ja päästöjen laskentamallissa syöttötauluina ovat eri sähköntuotannon polttoainetaulut (hiili-, kaasu-, öljy-, turve-, vesi- ja ydin-voima). Nämä laskentataulut saavat syöttötietona sähköntuotannon määrän polttoaineit-tain taulukosta 1 (Energiatilastot 1994, Pingoud 1995). Aktiviteettitietojen lisäksi päästöjen laskemiseen tarvittavat kertoimet ovat liitetaulukossa 13.
Sähköntuotannon päästöjen laskennassa käytetään polttoaineenkulutusluvuista kauko-1ämpövoiman sekä tavallisen lauhdevoiman kulutuslukuja. Terawattituntimäärät on
muunnettu tuhansiksi tonneiksi taulukossa 10 esitettyjen kertoimien avulla. Polttoainei-den kulutuskertoimet ja sähköntuotannon päästökertoimet on määritetty IVO:Itä saatu-jen lähtötietosaatu-jen avulla (Heikkinen 1996). Koko sähköntuotannon skenaarioiden lähtö-tietoina on käytetty ns. perusskenaariota, jonka pohjalta on määritetty polttoainejakau-mat skenaarioille. (Heikkinen 1994) Saatua jakaumaa on käytetty myös laskettaessa vuoden 2000 polttoaineiden kulutuksia sekä päästöjä.
Ostosähkö
Metsäteollisuuten hankitun ulkopuolisen sähkön päästöjen laskenta noudattaa lähes edellä esitettyä koko sähköntuotannon päästöjen laskentaa. Erona on, että jakauma on laskettu ottamalla huomioon tarkasti niiden energiantuotantoyhtiöiden sähköntuotannon polttoainejakauma, jotka myivät sähkönsä metsäteollisuudelle.
Laskennan lähtötietoina on metsäteollisuuden polttoaineiden käyttö Mtoe:na. Teollisuu-den energialiitto tilastoi metsäteollisuuTeollisuu-den polttoainekäytön laitoksittain. Taulukossa 2 on metsäteollisuuden kokonaisenergian käyttö vuonna 1993 (Mtoe) sekä silloinen (10.1 1.1995) arvio energian käytöstä vuonna 1994 (Rämö 1995c).
Ostosähköllä tarkoitetaan IVO:ltä ostettua sähköä ( 0,3 Mtoe) ja lämpövoimaosuudella PVO:lta hankittua (0,8 Mtoe).
IVO:n sähköntuotannosta turvevoimaa oli 31.6 % ja PVO:n vastaavasti 23 %. Koko-naismääräksi molemmista saadaan 0,3 Mtoe turvevoimaa ja kokonaisosuudeksi 8,2 % (Kokonaisöljyekvivalenttimäärä 3,5 Mtoe). Taulukkoon 3 on merkitty myös muiden polttoaineiden osuudet ja kokonaisjakauma.
Taulukon 3 polttoaineosuuksia käytetään ostosähkön tuotannon päästöjen laskentamal-lin yhtenä syöttötietona. Malli tarvitsee syöttötietona myös ostosähkön määrän.
Ostosähkön määrä on saatu vuoden 1993 osalta käyttämällä tietolähteenä Sähkölai-tostilastoja. Skenaarioiden lähteenä on käytetty TELI:n sähköntarpeen kasvuennusteita (Rämö 1995b ja 1995d) ja luvussa 3 esitettyjä tuotantoennusteita.
Mekaanisen metsäteollisuuden kokonaissähkönkulutusluvut on arvioitu ominaisener-giankulutuslukuja (Juvonen & Kariniemi 1985, Juvonen & Johansson 1986, Juvonen &
Pekkinen 1987) ja energiatilastoja (Energiatilastot 1994) käyttäen .
Koko laskentamalli on toteutettu siten, että sen avulla voidaan laskea myös skenaarioi-den avulla määritellyt ostosähkön polttoaineiskenaarioi-den kulutusluvut sekä päästöt. Metsäteolli-suuteen ostetun sähköntuotannon skenaarioiden polttoainejakaumana on käytetty em.
perusskenaariota. Tulostaulu sisältää polttoaineiden kulutuslukujen lisäksi polttoaineen määrän tuhansina tonneinna, jouleina (PJ) ja öljyekvivalentteina (Mtoe) sekä sähkömää-rän (TWh).
Metsäteollisuuden energiankäyttö ja oman energian tuotannon polttoaineet Teollisuuden energianliiton keräämien polttoaineen kulutuslukujen perusteella on las-kettu oman energiantuotannon polttoaineiden poltosta aiheutuneet päästöt. Mallilla on laskettu hiilidioksidin lisäksi metaani ja typpioksiduulipäästöt. Raskasmetallipäästöistä on laskettu arseenin, kromin, nikkelin, vanadiinin, lyijyn, kadmiumin ja elohopean
Metsäteollisuuden energiankäyttö ja oman energian tuotannon polttoaineet Teollisuuden energianliiton keräämien polttoaineen kulutuslukujen perusteella on las-kettu oman energiantuotannon polttoaineiden poltosta aiheutuneet päästöt. Mallilla on laskettu hiilidioksidin lisäksi metaani ja typpioksiduulipäästöt. Raskasmetallipäästöistä on laskettu arseenin, kromin, nikkelin, vanadiinin, lyijyn, kadmiumin ja elohopean