...
Asutuksen jätevesiratkaisut
Asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamiseksi järven valuma-alueen kiinteistöil-le tulisi laatia kattavat ja yhtenäiset suunnitelmat. Suunnitelmassa tukiinteistöil-lee huomioi-da yhteishankinnat kustannusten alentamiseksi, mahdollisuudet usean kiinteis-tön yhteisen jätevesien käsittelyyn sekä siirtymisen vesikäyttöisistä käymälöistä kuivakäymälöihin. Myös kunnallisen viemärijärjestelmän rakentamiseksi tulisi teh-dä suunnitelma tai perustaa Kauklaistenjärven asukkaiden yhteinen jätevesiosuus-kunta.
Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteet
Turvetuotantoalueen vesiensuojelua tulee tehostaa parantamalla laskeutusaltaiden toimintaa tai rakentaa Ojajärvenojaan useita pieniä pohjapatoja pidättämään hu-musta ja kiintoainesta.
Kunnostustoimien kustannussuunnitelma
Kauklaistenjärven kunnostamisen kokonaiskustannukset ovat runsaat 32200 eu-roa. Talkoo- ja luontaissuorituksiin tulee varata 4000 eueu-roa. Osa maa- ja metsätalo-uden kunnostustoimenpiteistä jaetaan puoliksi maanomistajien ja kunnostushank-keen kesken.
Vesistökuormitusta vähentäviin teknisiin suunnitelmiin kuluu 5500 euroa ja linnustokartoitukseen 1500 euroa. Tekniset suunnitelmat sisältävät ehdotukset asu-tuksen, maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vesistökuormituksen vähen-tämiseksi. Maa- ja metsätalouden osalta tekniset suunnitelmat keskittyvät pelkäs-tään viljely- ja metsänhoidollisiin toimenpiteisiin.
Kunnostustoimet jakautuvat kustannuksellisesti järvellä ja valuma-alueella tapahtuviin toimenpiteisiin. Valuma-alueen kunnostustoimien kustannukset syn-tyvät mahdollisten kosteikoiden ja laskeutusaltaiden rakentamisesta. Valuma-alue-kunnostamiseen on varattu rahaa 9500 euroa. Järvellä tehtävät kunnostustoimen-piteet sisältävät mahdollisen vedenpinnan nostohankkeen, kasvillisuuden niitot ja laidunnuksen aloittamisen sekä pienimuotoisia ruoppauksia. Toimenpiteistä syn-tyvät kustannukset ovat noin 15700 euroa. Vedenpinnan nostaminen ja padon ra-kentaminen tulisi hallinnoida Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta osana Kauk-laistenjärven luonnonsuojeluhanketta ja lintuveden ennallistamista.
Hankkeen tulee edistää paikallisten asukkaiden henkistä ja taloudellista hy-vinvointia siten, että kunnostustoimenpiteillä pyritään lisäämään alueen asukkai-den yhteistyötä ja vuorovaikutuksellisuutta sekä uusien elinkeinojen syntymistä.
Taulukko 19. Rahoitus ja kustannussuunnitelma
Rahaa, euroa Talkootyötä, euroa Tekniset suunnitelmat vesistökuormituksen vähentämiseksi 7 000
Asutuksen osalta 2 000
Maa- ja metsätalouden osalta 3 000
Turvetuotannon osalta 500
Linnustokartoitus 1 500
Kunnostustoimet
Valuma-alueella: 9 500 1 500
Vikkajanoja valuma-alue 3 000
Ojajärvenojan valuma-alue 3 000
Mustauiton ja Kaatmoojan valuma-alue 2 500
Kirvelänjärven valuma-alue 1 000
Kauklaistenjärvellä: 15 700 2 500
Kasvillisuusniitot 3 400 1 500
Ruoppaukset 7 500
Muut toimet:
- laidunmaiden aidanteko 4 800 1 000
YHTEENSÄ 32 200 4 000
Kunnostusrahaston perustaminen
Kauklaistenjärven kunnostaminen vaatii omarahoitus varmistamisen muualta kuin pelkkänä kunnallisena rahoituksena. Tällöin keskeisenä työkaluna voidaan pitää Kauklaistenjärvelle perustettavaa kunnostusrahastoa, jonka päätehtävänä olisi taata ja vastata kunnostustoimista syntyneistä taloudellisista kustannuksista. Rahaston varat tulisi kerätä ensisijaisesti Kauklaistenjärven ranta-asukkailta sekä valuma-alueen maanomistajilta. Ulkopuolista rahoitusta tulisi hakea Satakunnan TE-kes-kukselta, Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta, alueen yrittäjiltä ja teollisuudelta sekä Lapin kunnalta. Muita rahoituslähteitä ovat ympäristöalan rahoitus- ja tutki-mussäätiöt. Kyläyhdistykset voisivat järjestää järven kunnostukseen liittyviä tee-matapahtumia, joiden tavoitteena on kerätä rahaa kunnostustoimia varten. Tavoit-teena on saada rahastoon noin 30000 euron varat järven kunnostamista varten (tau-lukko 20).
Taulukko 20. Kunnostusrahaston rahoitusmalli
Taho Yksikkö Rahasumma Yhteensä
kpl euroa euroa
Ranta-asukas 22 250 5 500
Maanomistajat 200 20 4 000
Lapin kunta 1 2 000 2 000
TE-keskus 1 2 000 5 500
Lounais-Suomen ympäristökeskus 1 10 000 10 000
Säätiöt ? 1 000 1 000
Teematapahtumat 3 200 500
Rahallinen osuus 28 500
Talkootyöt 4 000
YHTEENSÄ 32 500
...
Kirjallisuusluettelo Kirjallisuusluettelo Kirjallisuusluettelo Kirjallisuusluettelo Kirjallisuusluettelo
Bendorff, J. 1990. Conditions for effective biomanipulation; conclusions derived from whole lake experiments in Europe. – Hydrobiologia 200/201:187-203.
Bengtsson, L. & Enell, M. 1986. Chemical analysis. Teoksessa: Berglund, B. (toim.). Handbook of Holocene Palaeoecology and palaeohydrology. John Wiley & Sons. s. 405–451.
Bergman, E. 1991. Changes in abundance of two percids, Perca fluviatilis and Gymnocephalus cernuus, along a productivity gradient: relations to feeding strategies and competitive abilities. Can. J. Fish. Aquat. Sci. 48:536-545.
Carpenter, S.R., Kitchell, J.K. & Hodgson, J.R. 1985. Cascading trophic interactions and the lake productivity. Bioscience 35:634-639.
Canfield, D. & Bachmann, R. 1981. Prediction of total phosphorus concentrations, chlorophyll a, and Secci depths in natural and artifical lakes. Canadian Jourunal of Fisheries and Aquatic Sciences 38: 414-423.
Finér, L., (toim.), Laurén, A. & Kurvinen, L. 2003. Ajankohtaista metsätalouden ympäristökuor-mituksesta –tutkimustietoa ja työkaluja – seminaari Kolin Luontokeskus Ukko
23.9.2002, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 886. Joensuun tutkimuskeskus 2003.
Frisk, T. 1978. Järvien fosforimallit. Vesihallituksen tiedotus 146. Helsinki 1978.
Heinonen, R. 1992. Maa, viljely ja ympäristö. 1.-3. painos. Werner Söderström Osakeyhtiö.
Helsinki 2001.
Heinonen, P. 1980. Quality and composition of phytoplankton in Finnish inland waters. - Vesi-entutkimuslaitoksen julk. 37:1-91.
Hieltjes, A. & Lijklema, L. 1980. Fractionation of inorganic phosphates in calcareous sediments.
Journal of Environmental Quality 9(3): 405-407.
Hooli, J., Tuononen, E. & Vakkilainen, P., 1979. Vesitalouden perusteet. 2. painos. Otapaino. Es-poo 1979. 180 s.
Hyvärinen, V. & Korhonen, J. 2003. Hydrologinen vuosikirja 1996-2000. Suomen ympäristö 219.
Nyman, H. G. 2003. Regulation of biotic structure and nutrient flux: examples from soft water lakes. Göteborg Univeristy.
Håkanson, L. & Jansson, M. 1983. Principles of Lake Sedimentology. Springer Verlag. Berlin, Heidelberg, New York, Tokio. 316 s.
Ilmavirta, V. (toim.) 1990. Järvien kunnostuksen ja hoidon perusteet. Yliopistopaino. Helsinki 1990.
Ilmatieteen laitos 2003. Ilmastokatsaus. Helsinki.
Jumppanen, K. 1969. Narvijärven tutkimus vuonna 1969. Lounais-Suomen vesiensuojeluyh-distys ry.
Jumppanen, K. 1984. Eläinplankton ja pohjaeläimet – Kalanravintoa ja indikaattoreita. Julkai-sussa Kyläharakka, T. & Heinonen, P. (toim.) ”Vesiensuojelun tavoitteiden asettaminen”.
Vesi- ja kalatalousalan ammattijärjestö VKA ry. Helsinki 1984.
Järnefelt, H. 1952. Plankton als Indikator der Trophiegruppender Seen. -Ann. Acad. Scient.
Fennicae A IV (18), 1-29.
Järnefelt, H. 1956. Zur Limnologie einiger Gewässer Finnlands. XVI. - Ann. Zool. Soc. “Vana-mo” 17:1, 1-201.
Järnefelt, H., Naulapää, A & Tikkanen, T. 1963. Planktonopas. Kalavesitutkimus II. -Suomen kalastusyhdistyksen julk. 34, 1-133.
Kolehmainen, O. 1990. Narvijärven tutkimus vuonna 1989. Lounais-Suomen vesiensuojeluyh-distys ry.
Koli, L. 1997. Otavan kalakirja. Otava. Keuruu 1997. 168 s.
Krogerus, K., Bilaletdin, Ä., Kiukas, R., Saxen, R. & Karling, M. 1996. Vesijärven kuormitussel-vitys. Alueelliset ympäristöjulkaisut 10. Hämeeen ympäristökeskus.
Lepistö, L., Jokipii, R., Niemelä, M., Vuoristo, H., Holopainen, A-L., Niinioja, R., Hammar, T., Kauppi, M. & Kivinen, J. 2003. Kasviplankton järvien ekologisen tilan kuvaajana. Suo-men ympäristö 600. 80 s.
Louhesto, P., Tarkiainen, J. & Rannikko. P. 2003. Narvijärven koekalastus 2003. Varsinais-Suo-men Kalavesien Hoito Oy 2003.
Murphy, J. & Riley, J. 1962. A modified single solution method for the determination of phosphorus in natural waters. Analytica Chimica Acta 27: 31-36.
Mäenpää, M. 2000. Kultalevien stomatokystit vedenlaadun, erityisesti kokonaisfosforin indi-kaattorina. Koulinta-aineisto 40 suomalaisesta järvestä. Turun yliopiston maaperägeo-logian osaston julkaisuja 84. Turku 48 s.
Olin, M. & Ruuhijärvi, J. 2002. Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. – Kala-ja riistaraportteKala-ja 262, vuosiraportti 2001.
Paasivirta, L. 1989. Pohjaeläimistötutkimuksen liittäminen järvisyvännealueiden seurantaan . Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 164. 69 s.
Palmén, E. 1996. Vesiemme pikkueläimiä värikuvina. WSOY. Porvoo 1996.
Persson, L., Andersson, G., Hamrin, S.F. & Johansson, L. 1988. Predator regulation and primary production along the productive gradient of temperate lake ecosystem. – Teoksessa:
Carpenter, S.R. (toim.): Complex interactions in lake communities, s. 45-65. Springer-Verlag, New York.
Puustinen, M. 1999. Viljelymenetelmien vaikutus pintaeroosioon ja ravinteiden huuhtoutumi-seen. Suomen ympäristökeskus 285.
Salminen, M. & Böhling, P. 2002. Kalavedet kuntoon. - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Helsinki 2002.
Sanger, J. & Crowl, G.H. 1979. Fossil Pigments as a Guide to the Paleolimnology of Browns lake, Ohio. Quaternary research 11(3): 342-352.
Sarvala, J., Helminen, H. & Hirvonen, A. 1995. Ravintokunnostuksen ekologiset perusteet. Ve-sitalous 3: 1-4.
Sarvala, J., Helminen, H. & Kirkkala, T. 1997. Pyhäjärven veden laatu ja sitä säätelevät tekijät.
Vesitalous 3: 15-20.
Sarvala, J. & Perttula, H. 1994. Littoistenjärvi. Littoistenjärvityöryhmä. Kaarinan kaupunki ja Liedon kunta.
Saukkonen, P. 2004. Lutanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2003. Saimaan vesiensuojelu-yhdistys ry.
Saukkonen, P. 2004. Narvijärven eläinplanktontutkimus vuonna 2003. Saimaan vesiensuojelu-yhdistys ry.
Seppänen, H. 1984. Sovellettu limnologia 1.Otapaino Espoo 1984. 239 s.
Seppänen, H. 1985. Sovellettu limnologia 2. Otapaino. Espoo 1985. 224 s.
Solander, D. 1983. Biomass, produktion and nutrient of the macrophytes in a natural and a fer-tilized subarctic lake. Acta Universitatis Upsaliensis 676. Uppsala
Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto. Haja-asutuksen jätevedet. Sivut päivitetty 1.10.2002.
http://www.vsyliitto.fi/haja-asutuksen_jatevedet.shtml
SYKE 1999. Levähaitta vai kala-aitta? – Suomen ympäristökeskuksen esite. Helsinki 1999.
Särkkä, J. 1996. Järvet ja ympäristö. Limnologian perusteet. Tammer-Paino Oy. Tampere 1996.
157 s.
Tikkanen, T. 1986. Kasviplanktonopas. Suomen luonnonsuojelun tuki Oy. Helsinki 1986. 278 s.
Toivonen, H. 1982. Palpakot pulassa? Sisävesiemme suurkasvit ja rehevöityminen. Tiede 2000 5/82:4-11.
Toivonen, H. 1984. Makrofyyttien käyttökelpoisuus vesien tilan seurannassa. Luonnon tutkija 88:92-95.
Turkki, H. 2004. Lutanjärven kasviplanktontutkimus vuonna 2003. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy.
Turkki, H. 2004. Lutanjärven pohjaeläintutkimus. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy.
Turkki, H. 2004. Narvijärven kasvilanktontutkimus vuonna 2003. Lounais-Suomen vesi- ja ym-päristötutkimus Oy.
Turkki, H. 2004. Narvijärven pohjaeläintutkimus. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy.
Turkki Hanna, Joensuu Elina, Kirkkala Teija, Lavinto Ari, Mäkinen Seppo, Siitonen Mikko. Jär-viluonnon vaaliminen, Pomarkun/Siikaisten Valkjärven esimerkki. Suomen ympäristö 247. Turku 1998. Lounais-Suomen ympäristökeskus.
Tyystjärvi-Muuronen, K. (toim.) Vesiopas. 1985. Suomen luonnonsuojelun tuki Oy. Helsinki 1985. 136 s.
Valpola, S. 2000. Sedimentin ja veden kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien vertailu 58 suomalaisessa järvessä. Pro gradu-tutkielma. Turun yliopisto. Geologian laitos.
...
Valpola, S. 2002. Sedimentin tila. Teoksessa: Uusiniitty, M. (toim): Uudenkaupungin Hiunjär-ven nykytila. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste. ss. 19-24.
Veikkola, V. 2004. Haja-asutuksen jätevedet hallintaan projektin avulla. osasto; Rauma ja alue.
Aluesanomalehti Länsi-Suomi. Tiistaina 10. helmikuuta 2004.
Vuorenmaa, J., Juntto, S. & Leinonen, L. 2001. Sadeveden laatu ja laskeuma Suomessa 1998.
Suomen ympäristö 468.
Wright, J., Helminen, H. & Hirvonen, A. 1993. Köyliönjärven kujanjuoksu: ulkoinen fosfori-kuormitus. Vesitalous 5: 29-33.
Ympäristöministeriön moniste 117. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje 19.9.2003. Edita Prisma Oy, Helsinki 2003.