4. Tulokset
4.3. Tohtoriksi valmistuneiden uraseuranta
4.3.1. Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon työuran kannalta
Taulukkoon 12 on kerätty tohtoreiden uraseurantakyselystä tyytyväisyyttä tutkintoon mittaavien numeeristen kysymysten tunnuslukuja vuosilta 2018 ja 2019. Kysymyksiä on kaksi, joista ensimmäisellä arvioidaan tutkintoa kuuden väittämän avulla (vastausasteikko: 1 = kyllä, 2 = ei, 3 = en osaa sanoa) ja toinen mittaa kokonaistyytyväisyyttä tutkintoon asteikolla 1–6 (1 = erittäin tyytymätön, 6 = erittäin tyytyväinen).
Taulukon 12 keskiarvojen perusteella vaikuttaa siltä, että tohtorit ovat keskimäärin varsin tyytyväisiä tutkintoonsa (kokonaistyytyväisyyden keskiarvo 4,82). Enemmistö vastaajista ilmoittaa saaneensa tohtorin tutkinnon myötä lisää palkkaa (53,4 % vastaajista), vaativampia työtehtäviä (64,8 %), mielekkäämpiä työtehtäviä (61,7 %) ja/tai paremman aseman työpaikallaan (51,5 %). Sen sijaan uuteen työpaikkaan on siirtynyt vain 36,9 % vastaajista ja paremman aseman työmarkkinoilla kokee saaneensa alle puolet vastaajista (47,8 %).
39 Taulukko 12. Tohtoreiden tyytyväisyys tutkintoonsa 2018–2019.
vastaajaa %
3. Mielekkäämpiä työtehtäviä. Kyllä 1032 61,7
Ei 432 25,8
En osaa sanoa 210 12,5
4. Paremman aseman työpaikallani. Kyllä 860 51,5
Ei 571 34,2
En osaa sanoa 239 14,3
5. Työpaikan uuden työnantajan Kyllä 613 36,9
palveluksessa. Ei 862 51,9
En osaa sanoa 187 11,3
6. Paremman aseman työmarkkinoilla. Kyllä 797 47,8
Ei 395 23,7
En osaa sanoa 477 28,6
keskiarvo keskihajonta n Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna
[vuosiluku] suorittamaasi tohtorin tutkintoon työurasi kannalta? (Asteikko: 1 = erittäin tyytymätön, 6 = erittäin tyytyväinen)
4,82 1,2 1685
Tohtoreiden kokonaistyytyväisyyttä tutkintoonsa mittaavaan numeeriseen kysymykseen liittyy avoimen vastauksen osio, jossa voi perustella vastaustaan. Taulukkoon 13 on koottu LDA-aihemallinnuksella näistä perusteluista tunnistetut aiheet. Aiheita on yhteensä viisi ja ne käsittelevät mm. tyytymättömyyttä tutkintoon, tutkinnosta saatuja hyötyjä ja merkitystä uralle.
Ensimmäiseen aiheeseen ”Tyytymättömyys” kuuluvat palautteet, joissa ilmaistaan omaan työllistymiseen tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen ja uranäkymiä kohtaan etenkin yliopiston ulkopuolisessa työelämässä. Toinen ”Merkitys uralle” ja viides aihe ”Merkitys uralle (arvostus, palkka/palkkaus)” ovat lähellä toisiaan ja niihin kuuluvat palautteet sisältävät kuvauksia siitä, millainen merkitys tohtorin tutkinnolla on ollut uran kannalta. Viidennessä aiheessa korostuvat myös maininnat tutkinnon arvostuksesta ja vaikutuksesta
40 palkkaan ja palkkaukseen. Kolmannen aiheen ”Saadut taidot, kompetenssi” alle menevät palautteet, jotka käsittelevät tohtorin tutkinnon tuomia hyödyllisiä taitoja ja kompetenssia. Neljäs aihe puolestaan on varsin laaja ja sisältää palautetta siitä, milloin tai missä tohtorin tutkinnosta on tai ei ole ollut hyötyä.
Taulukko 13. Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon työuran kannalta -perusteluista tunnistetut aiheet.
Aihe Aiheen kuvaus
1. Tyytymättömyys Kriittistä palautetta mm. työllistymisestä tohtorin tutkinnon jälkeen ja uranäkymistä etenkin yliopiston ulkopuolella 2. Merkitys uralle Kuvauksia siitä, millainen merkitys tohtorin tutkinnolla on ollut
uran kannalta
3. Saadut taidot, kompetenssi Kuvauksia tohtorin tutkinnon myötä karttuneista hyödyllisistä taidoista ja kompetenssista
4. Hyödyt Lyhyitä kuvauksia siitä, milloin/missä tohtorin tutkinnosta on ollut/ei ole ollut hyötyä
5. Merkitys uralle (arvostus, palkka/palkkaus)
Kuvauksia siitä, milloin/missä tutkinnosta on ollut/ei ole ollut hyötyä
Runsaasti mainintoja tutkinnon arvostuksesta tai sen puutteesta ja vaikutuksesta palkkaan tai palkkaukseen
Alle oleviin kappaleisiin on poimittu kaksi tai kolme esimerkkivastausta jokaisesta tunnistetusta aiheesta.
Esimerkkivastaukset on valittu niiden vastausten joukosta, jotka LDA-aihemallinnuksen tulosten mukaan kaikista todennäköisimmin käsittelevät kyseistä aihetta.
Tyytymättömyys - esimerkkivastauksia
”Väiteltyäni hain noin kahden vuoden ajan töitä, koska en viihdy nykyisessä työpaikassani.
En saanut uutta työpaikkaa. Koin, että koulutukseni oli ongelma eikä tohtorintutkintoa arvosteta Suomessa. Erityisesti, jos rekrytoiva henkilö ei tunne tekniikan tohtorin koulutusta, niin sitä pidetään huonompana kuin esim. FT-tutkintoa. Nyt opiskelen itselleni täysin uutta ammattia, koska en halua olla tutkija, enkä muita töitä ole saanut. Ikävä kyllä, suostuessani tekemään jatko-opinnot (työnantajan voimakkaasta painostuksesta johtuen) en tullut ajatelleeksi, että sillä olisi negatiivinen ja erittäin rajaava vaikutus työllistymiseeni jatkossa. Myös moni väitellyt ystäväni on kokenut samaa, että tohtorintutkintoa ei arvosteta vaan sitä joutuu pikemminkin selittelemään. Tai toisaalta tohtorit nähdään liian akateemisina ja jopa ylikoulutettuina "tavalliseen" työhön, jossa vaatimuksena on korkeakoulututkinto. Itselleni tutkimustyö ja siihen liittyneet jatko-opinnot oli työpaikka siinä missä mikä tahansa muukin, mutta tutkijan liemasta on vaikea päästä eroon jos haluaakin tehdä jatkossa jotain muuta.”
”Väitköskirjani oli perustutkimusta, ja sen parissa olen myös jatkanut väiteltyäni.
Työmarkkinat näissä hommissa ovat olleet melko surkeat, enkä souraan sanoen edes tiedä millaiseen tehtävään voisin tällaisella taustalla edes päästä yksityisellä puolella.”
41 Merkitys uralle - esimerkkivastauksia
“Jag har haft både bra och dåliga erfarenheter med tanke på min examen. 1 år arbetslös efter examen, nekad jobb p.g.a. För "hög utbildning". Jag försök i ett års tid hitta en arbetsplats "var som helst", även utanför det akademiska. Slutligen fick jag ett projektjobb och senare annan sysselsättning.”
”Mielestäni tohtorintutkinto on ollut yksi merkittävä tekijä urallani etenemisessä. Vaikka työni ei liity väitöstutkimuksen sisältöön, tutkinto antoi valmiuksia pitkäaikaisten kehittämisprojektien suunnitteluun ja myös rekrytoijat näkevät asian näin.”
Saadut taidot, kompetenssi - esimerkkivastauksia
”Det var nyttigt med tanke på det kliniska arbetet som jag gör varje dag. Jag lärde mig kunskaper som jag annars inte sku ha lärt mig men som är ytterst viktiga professionellt.”
“Courses studied are useful in the work. Writing skilled learned during the study are beneficial. Research conducted during Ph.D. Provided the method of handling a project.”
”Tutkinnon myötä minua pidetään nyt tietyn alueen erikoisasiantuntijana ja olen saanut tämän myötä uusia mielenkiintoisia sivutehtäviä oman päivätyöni rinnalle.”
Hyödyt - esimerkkivastauksia
”Tohtorin tutkinnon suorittaminen ei ole keskussairaalassa välttämättömyys, toki hyötyä siitä on. Olen kuitenkin mahdollisesti hakeutumassa jatkossa töihin yliopistosairaalaan, jolloin tohtorin tutkinnon merkitys kasvaa olennaisesti. Tutkinnon ansiosta asemani työmarkkinoilla on parantunut.”
”Yliopistouralla tai muussa tutkimustyössä tohtorin tutkinnosta olisi ollut suoraa hyötyä työuran kannalta. Tiedonhankintataidoista yms on kyllä hyötyä, mutta kyllä niitä osataan jo maisteritasolla. Substanssiosaamisesta ei ole ollut lainkaan hyötyä, toki sen olin tiedostanut jo valintoja tehdessäni.”
Merkitys uralle (arvostus, palkka/palkkaus) - esimerkkivastauksia
”Palkka on noussut todella vähän (tietysti palkka vaihtelee työnantajan mukaan) ja on mielestäni tutkintoon ja koulutukseen nähden todella huono. Työ on itsenäisempää ja mielekkäämpää mutta tämä riippuu pitkälti esimiehestä. Esimiehen niin päättäessä voi työ olla täysin mekaanista ja vastata täysin kouluttamattoman henkilön työtä. Asema työpaikalla riippuu myös työpaikasta ja maasta. Esim. Ruotsissa väitöskirjatyöntekijöillä on yleensä parempi asema kuin tohtoreilla koska he ovat yleensä vakituisessa työsuhteessa ja he saavat palkkaa kun taas tohtorit ovat usein apurahatyöntekijöitä hyvin alhaisella korvauksella. Vaikka olen erittäin tyytyväinen tutkintooni ei työelämässä juuri arvosteta tutkintoa eikä osaamista niin että se näkyisi palkassa tai asemassa eikä se tuo minkäänlaista turvaa työmarkkinoilla valitettavasti. Kaikki heijastuu siitä ettei esim.
Koulutusta oikeasti arvosteta yhteiskunnassa.”
”Tohtorin tutkinto vaikuttaa taustalla siihen, että olen saanut vaativia tehtäviä. Se, että tutkinto on suoritettu, on osoittanut työnantajalle sen, että kykenen paitsi vaativiin asiantuntijatehtäviin (vaikka ne ovatkin toiselta alalta), myös saattamaan asioita päätökseen.”
42 Kuvassa 5 on esitetty tohtoreiden tyytyväisyys tutkintoonsa perusteluiden aihejakauma. Aihe ”Muu” sisältää palautteet, joissa yksi aihe ei dominoinut vaan niissä oli yhtä paljon piirteitä kahdesta tai useammasta aiheesta. Kuvasta on jätetty pois yliopistojen välinen vertailu pienen otoskoon vuoksi. Osassa yliopistoja oli vain kourallinen vastaajia, joten kaikkien vastaajien niputtaminen yhteen katsottiin järkevämmäksi. Aiheiden jakaumasta näkee, että selkeästi tyytymättömyydeksi tulkittavaa palautetta tohtorin tutkinnosta on antanut 12,5 % vastaajista. Saatuihin taitoihin ja kompetensseihin on puolestaan ollut tyytyväisiä 14,2 % vastaajista.
43 Kuva 5. Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon työuran kannalta -perustelujen aihejakauma.
44 4.3.2. Neuvot ja vinkit nykyisille tohtoriopiskelijoille
Kuten maistereilta myös tohtoreilta kysyttiin erilaisten tietojen ja taitojen tärkeydestä. Taulukossa 14 on listattuna keskiarvot ja keskihajonnat 28 tiedon ja taidon tärkeydelle tohtoreiden nykyisessä työssä. Tärkeyttä on mitattu kuusiportaisella asteikolla (1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 = tärkeä, 6 = erittäin tärkeä) ja mukana olevat tiedot ja taidot ovat pääasiassa niin sanottuja työelämätaitoja, kuten oli maistereidenkin vastaavassa kysymyksessä. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kuten maisterit myös tohtorit pitävät useimpia kysytyistä tiedoista ja taidoista vähintäänkin melko tärkeinä. Kaikista vähiten tärkeiksi nykyisessä työssä tohtorit ovat kokeneet lainsäädännön, liiketoiminnan ja taloushallinnon tuntemuksen, tutkimustulosten kaupallistaminen, IPR-osaamisen ja yrittäjyystaidot.
45 Taulukko 14. Tohtoreiden töissään tarvitsemien tietojen ja taitojen tärkeys 2018–2019.
keskiarvo keskihajonta n Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä
työssäsi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan tärkeä, 6 = erittäin tärkeä)
1. Tutkimusalaan liittyvät sisällölliset tiedot ja taidot 4,86 1,39 1665 2. Metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvät tiedot ja taidot 4,64 1,48 1672
3. Tieteellisen viestinnän taidot 4,6 1,37 1673
4. Rahoituksen hakeminen 3,83 1,91 1667
5. Tieteellisten tulosten popularisointi 4,02 1,47 1671
6. Tieteidenvälisyys/moniammatillisissa ryhmissä toimiminen 4,64 1,40 1670
7. Tutkimustulosten kaupallistaminen 2,99 1,69 1664
8. IPR-osaaminen (immateriaalioikeudet) 2,79 1,57 1646
9. Yrittäjyystaidot 2,69 1,62 1668
10. Tiedonhankintataidot 5,38 0,92 1664
11. Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot 5,55 0,81 1666
12. Ongelmanratkaisutaidot 5,56 0,77 1668
13. Organisointi- ja koordinointitaidot 5,21 1,02 1663
14. Esiintymistaidot 5,03 1,08 1674
15. Neuvottelutaidot 4,53 1,34 1670
16. Projektinhallintataidot 4,93 1,25 1664
17. Yhteistyötaidot 5,35 0,93 1664
18. Esimies- tai johtamistaidot 4,00 1,53 1662
19. Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot 4,55 1,36 1667
20. Kielitaito 5,04 1,14 1671
21. Kyky oppia ja omaksua uutta 5,59 0,76 1672
22. Luovuus 4,93 1,12 1673
23. Stressinsietokyky 5,32 0,93 1669
24. Itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus 5,54 0,77 1666
25. Liiketoiminnan/taloushallinnon perusteiden tuntemus 3,25 1,62 1667
26. Lainsäädännön tuntemus 3,51 1,47 1669
27. Toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä 4,2 1,49 1669
28. Kansainväliset kontaktit ja verkostot 4,45 1,53 1668
Taulukkoon 15 on koottu avoimeen kysymykseen “Minkälaisia taitoja tai osaamista kannustaisi nykyisiä opiskelijoita hankkimaan tulevaisuuden työelämää ajatellen?” tulleista vastauksista LDA-aihemallinnuksella tunnistetut aiheet. Aiheita löytyi yhteensä viisi, joista kolme ensimmäistä käsittelee työelämätaitoja.
Vaikuttaisi siis siltä, että tohtorit pitävät erityisen suositeltavana erilaisten työelämätaitojen hankkimista
46 tohtoriopintojen aikana. Neljäs aihe ”Opintojen ja työelämän välisen kuilun kaventaminen” koostuu sellaisista vastauksista, joissa ohjeistetaan tohtoriopintojen ja työelämän välisen kuilun kaventamiseen. Viides aihe
”Mitä kannattaa tehdä” puolestaan on taas hieman laajempi, ja sen alle ryhmittyvät vastaukset, joissa kuvataan sitä, mitä nykyisten tohtoriopiskelijoiden kannattaisi tai pitäisi tehdä ja mitä taitoja opiskella tai muuten hankkia. Siihen mitä nämä taidot ovat, aihe ei anna vastausta.
Taulukko 15. Kysymykseen ”Minkälaisia taitoja tai osaamista kannustaisit nykyisiä tohtorikoulutuksessa olevia hankkimaan tulevaisuuden työelämää ajatellen?” tulleista vastauksista tunnistetut aiheet.
Aihe Aiheen kuvaus
1. Työelämätaidot 1
Listoja työelämässä tarvittavista taidoista ja osaamisesta
Runsaasti mainintoja verkostoitumisesta, kansainvälistymisestä, sosiaalisista taidoista ja työkokemuksesta
2. Työelämätaidot 2
Listoja työelämässä tarvittavista taidoista ja osaamisesta
Runsaasti mainintoja verkostoitumis-, esiintymis- ja
viestintätaidoista sekä rahoituksen hakemisesta ja (kriittisestä) ajattelusta
3. Työelämätaidot 3, laaja-alainen osaaminen
Kuvauksia työelämäsä tarvittavasta laaja-alaisesta osaamisesta omalta alalta ja muilta aloilta
Runsaasti mainintoja kieli-, yhteistyö- ja projektinhallintataidoista 4. Opintojen ja työelämän välisen
kuilun kaventaminen Vinkkejä ja suosituksia tohtoriopintojen ja työelämän välisen kuilun kaventamiseksi
5. Mitä kannattaa tehdä Kuvauksia siitä, mitä kannattaa/pitäisi tehdä ja mitä taitoja opiskella tai muuten hankkia
Alle oleviin kappaleisiin on poimittu kaksi tai kolme esimerkkivastausta jokaisesta tunnistetusta aiheesta.
Esimerkkivastaukset on valittu niiden vastausten joukosta, jotka LDA-aihemallinnuksen tulosten mukaan kaikista todennäköisimmin käsittelevät kyseistä aihetta.
Työelämätaidot 1 - esimerkkivastauksia
”Verkostoituminen oman alan sisällä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, laaja-alainen näkemys aloista ja toimijoista, joihin oma työ ja aihealue liittyvät ja myös sellaisista, joihin ne eivät näytä liittyvän millään tavalla - poikkitieteellisyys monialaisuuden ja moniammatillisuuden hyödyntäminen kehittämisessä ja tutkimuksessa innovatiivisuus, rohkeus ja aloitteellisuus kehittämisessä ja uusia rajoja ylittävien polkujen avaamisessa tieteellisyyden muokkaaminen osaksi käytännönläheistä kehittämistä yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan tähtäävä osaaminen, kustannusymmärrys tulevaisuusymmärrys”
”Kannattaa tehdä kaikenlaista, mitä tutkimuksen ohessa ehtii tehdä: hallintoa, budjetointia, hakemuksia, opetusta, koulutusta, strategiaa, viestintää, jne. Mikään
47 osaaminen ei mene hukkaan, mutta se pitää osata myös niputtaa viestinnällisesti osaksi
omaa osaamispalettia työmarkkinoilla.”
Työelämätaidot 2 - esimerkkivastauksia
”Kannustan erityisesti hankkimaan kirjoitus- ja esiintymistaitoja. Tutkimuksessa (ja erityisesti ulkomailla) on tärkeää, että osaa esitellä työtään innostavasti ja helposti ymmärrettävästi, kuitenkin perustellen asiansa. Täytyy osata markkinoida omaa tutkimusta. Tämä voi olla ratkaisevaa rahoituksen saannissa, työpaikan saannissa ja ylipäätänsä siinä, tuleeko oma työ huomatuksi. Jopa puolet työn menestyksestä voi riippua näisyä seikoista.”
”Ehdottomasti esiintymistaitoja, ja taitoja popularisoida oman alansa tutkimusta sekä soveltaa näitä käytännössä. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat myös tärkeitä oppia, ja suosittelisin myös yritystoiminnan perusteisiin tutustumista”
Työelämätaidot 3, laaja-alainen osaaminen - esimerkkivastauksia
”Oman alan erityisosaaminen on erittäin tärkeää. Projektien hallinta, uuden tiedon itsenäinen omaksuminen, sekä sen tuottaminen ja soveltaminen on myös hyödyllistä.
Opetustaidot ja esimiesosaaminen ovat myös hyödyllisiä kuten on myös kyky tehdä yhteistyötä monenlaisten työryhmien kanssa. Saatat usein olla ainoa oman alasi osaaja ja asiantuntija joka on projektissa mukana.”
”Kaiken perusta on luonnollisesti rautainen oman tutkimusalan osaaminen. Välillä tuntuu siltä, että tohtorikoulutus ajaa ihmisiä tietynlaiseen muottiin, joten avarakatseisuus ja tutustuminen myös oman alan lähitieteisiin voi laajentaa perspektiiviä ja lisää tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia. Omalla alallani tutkimus on vahvasti kansainvälistä, joten kaikki siihen liittyvät taidot kuten kielitaito, vuorovaikutustaidot ja toimeentuleminen kansainvälisissä tutkimusryhmissä eritaustaisten ihmisten kanssa.”
Opintojen ja työelämän välisen kuilun kaventaminen
”Pitäisi hankkia tietoa työelämän vaihtoehdoista ja vaatimuksista, sekä luoda verkostoja myös ulkopuolelta yliopiston, jos sinne ei halua/ole mahdollista jäädä. Pitää oppia markkinoimaan itseään ilman tieteellisiä ansioita esim. Työnhaussa ja mieluusti hankkia työkokemusta yliopiston ulkopuolelta. Normaalit työelämässä vaadittavat taidot auttavat tietenkin (ryhmätyö-, markkinointi- ja esiintymistaidot, innovatiivisuus, it-taidot...).”
”Jag vill uppmana unga forskare att vara egensinniga och idealistiska och lita på sig själva och sina visioner. Forskning är kreativt och lämpar sig sällan för färdiga mallar och likriktade karriärvägar. Humanioras position i samhället är svag just nu och det är dessutom svårt att få betalt för kreativt arbete (p.g.a. Den snabba digitaliseringen och mediekrisen och en nedgång i människors läsvanor) men vårt samhälle behöver humanister mer än någonsin. Därför tror jag det viktigaste är att inte vara ängslig och föröka anpassa sig för mycket till yttre krav och förväntningar utan i stället lita på sig själv, tänka originellt och stå upp för sin kunskap. De praktiska problemen kommer att lösa sig så småningom.
När den tekniska utvecklingen lugnar sig lite kommer det att finnas större förståelse för behovet av analys och fördjupning och perspektiv.”
48 Mitä kannattaa tehdä - esimerkkivastauksia
”Minusta kannattaa pohtia, onko niin kova palo tutkimukseen että erittäin vaativan ja kuluttavan työn ja siihen nähden pienen ja epävarman korvaustason yhtälö on itselle hyväksyttävä. Fiksut ihmiset pärjäävät muillakin aloilla. Muiden alojen tietoja ja taitoja kannattaa kerryttää muualla kuin tohtoriohjelmassa.”
”Jos haluaa tutkijaksi/akateemista uraa, tärkeintä on kai julkaista mahdollisimman paljon vertaisarvioioituja artikkeleita, hankkia jonkin verran opetuskokoemusta (+yliopistopedagogiikan kurssit), muita akateemisia meriittejä ja kontakteja. Jos alani tohtorikoulutettava haluaa akateemisen maailman ulkopuolelle töihin, tärkeitä taitoja voi esim. Olla pedagogiset opinnot tai tietotekniset/digitalisointiin liittyvät taidot.
Konkreettinen työkokemus akateemisen maailman ulkopuolella ja/tai kontaktit voivat tosin olla tärkeämpiä kuin itse taidot.”
Kuvassa 6 on esitetty kysymykseen ”Minkälaisia taitoja tai osaamista kannustaisit nykyisiä tohtorikoulutuksessa olevia hankkimaan tulevaisuuden työelämää ajatellen?” tulleiden vastausten aihejakauma. Myös tästä kuvasta on jätetty pois yliopistojen välinen vertailu pienen otoskoon vuoksi. Aihe
”Muu” sisältää palautteet, joissa yksi aihe ei dominoinut vaan niissä oli yhtä paljon piirteitä kahdesta tai useammasta aiheesta. Aiheiden jakaumasta nähdään, että lähes puolet tohtoreiden vastauksista (47,3 %) on sellaisia, että niissä suositellaan nykyisille tohtoriopiskelijoille työelämä- ja vuorovaikutustaitojen opettelua.
Työelämän ja opintojen välisen kuilun kaventamisen tärkeyttä painottaa 11,8 % palautteesta.
49 Kuva 6. Kysymykseen ”Minkälaisia taitoja tai osaamista kannustaisit nykyisiä tohtorikoulutuksessa olevia hankkimaan tulevaisuuden työelämää ajatellen?”
tulleiden vastausten aihejakauma.
50
5. Yhteenveto
Tässä raportissa analysoidaan vuosien 2017–2019 kandipalautetta ja maisterien uraseurantapalautetta sekä vuosien 2018–2019 tohtorien uraseurantapalautetta. Analyysi keskittyy pääasiassa avoimen palautteen analyysiin ja tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, minkä tyyppisiä aiheita eri kyselyiden avoimista vastauksista on löydettävissä.
Kandidaatiksi valmistuneiden osalta tutkimus osoittaa, että vaikka kandit ovat keskimäärin varsin tyytyväisiä niin vointiinsa, oppimiseen kuin opiskeluunsakin yliopistoissa ja numeerisessa palautteessa näyttää korostuvan ongelmakohtana vain opinnoista saadun palautteen puute, avoimista vastauksista voidaan tunnistaa useita muitakin aiheita, joihin kandit toivoisivat yliopistoilta parannusta. Näistä tärkeimpinä voidaan pitää kandien kokemia puutteita opintojen ohjauksessa ja tuessa sekä yliopistossa tai opinto-ohjelmissa tapahtuneiden suurien muutosten aiheuttamat ongelmat. Nämä molemmat aiheet nousivat palautteen puutteen ohella esiin kahden eri avoimen kysymyksen vastauksista.
Myös maisterit ja tohtorit ovat keskimäärin varsin tyytyväisiä tutkintoonsa ainakin työuransa kannalta katsottuna. Maistereiden avoimista vastauksista nousi kuitenkin esiin kritiikki opintojen aikana saatua uraohjausta ja tutkinnon tuomia työelämävalmiuksia kohtaan. Sekä maisterit että tohtorit suosittelevat nykyopiskelijoita kaventamaan opintojen ja työelämän välistä kuilua hankkimalla runsaasti etenkin työelämässä tarvittavia niin sanottuja työelämätaitoja sekä laaja-alaista osaamista myös muilta kuin omalta opiskelualalta.
51
Lähdeluettelo
Arminen, H., Hujala, M., & Hynninen, T. (2019). Opiskelijapalaute yliopisto-opetuksen laadun mittarina: mitä opiskelijoiden opintojaksopalautteesta voidaan päätellä? Yliopistopedagogiikka, 2/2019.
Hujala, M., Knutas, A., Hynninen, T., & Arminen, H. (2020). Improving the quality of teaching by utilising written student feedback: A streamlined process. Computers & Education, 157, 103965.
Hynninen, T., Knutas, A., Hujala, M., & Arminen, H. (2019). Distinguishing the Themes Emerging from Masses of Open Student Feedback. In 2019 42nd International Convention on Information and Communication Technology, Electronics and Microelectronics (MIPRO) (pp. 557-561). IEEE.
Marsh, H. W. (1987). Students' evaluations of university teaching: Research findings, methodological issues, and directions for future research. International Journal of Educational Research, 11(3), 253–388.
Mimno, D., Wallach, H., Talley, E., Leenders, M., & McCallum, A. (2011). Optimizing semantic coherence in topic models. In Proceedings of the 2011 Conference on Empirical Methods in Natural Language Processing (pp. 262-272).
Nelimarkka, M. (2019). Aihemallinnus sekä muut ohjaamattomat koneoppimismenetelmät yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa: kriittisiä havaintoja. Politiikka: Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu.
Uttl, B., White, C. A., & Gonzalez, D. W. (2017). Meta-analysis of faculty's teaching effectiveness: Student evaluation of teaching ratings and student learning are not related. Studies in Educational Evaluation, 54, 22–
42.
Wallace, S. L., Lewis, A. K., & Allen, M. D. (2019). The state of the literature on student evaluations of teaching and an exploratory analysis of written comments: Who benefits most? College Teaching, 67(1), 1–14.