Työssäoppiminen ja työelämäyhteistyö

Työssäoppiminen on tärkeä osa Lappian opetusta. Auto-osastolla ajoneuvoasentajiksi opiskelevat ovat työssäoppimassa 24 viikkoa opintojensa aikana. Kyselyjen perusteella työssäoppimista ei ole liikaa, vaan enemmänkin voisi olla. Työssäoppimisjakso on yleensä 8 viikkoa, koska se sopii parhaiten Lappian 5-jaksojärjestelmään. Työssäoppimisjakso on tällöin yhden jakson mittainen ja näin ollen helpoin järjestää. Kolmantena vuonna työssäoppimista on kaksi jaksoa. Lappiassa on toteutettu laajennettua työssäoppimista jollain muotoa jo aiemmin. Esimerkiksi joitain erikoiskursseja, kuten raskaan kaluston opetusta, on suoritettu työelämässä joitain päiviä viikossa. Työssäoppimisen laajentaminen ei Lappiassa onnistu suuremmassa mittakaavassa, koska autoalan työpaikkoja ei ole tarpeeksi. Tärkeää on huolehtia, että kaikille opiskelijoille voidaan taata opetussuunnitelmaan kirjattu määrä työssäoppimista ja mahdollisimman laadukkaissa puitteissa. Työssäoppimispaikkojen vähyyden vuoksi joudutaan usein laittamaan useampi opiskelija samaan aikaan samaan paikkaan, mikä ei ole hyvä asia.

Oli työssäoppiminen laajennettua tai normaaliin opetussuunnitelmaan kuuluvaa, siihen tarvitaan resursseja. Opettajan kuuluu olla yhteydessä työssäoppimispaikkaan ennen jakson alkua, jotta kaikki tavoitteet, sopimukset ja suunnitelmat ovat valmiina. Mikäli työssäoppimispaikka on uusi, pitää opettajan varmistua myös siitä, että se on asiallinen ja täyttää turvallisuusvaatimukset. Työssäoppimisen aikana opettajan pitää olla yhteydessä

työpaikkaan ja opiskelijaan ja laatia näyttösuunnitelma. Opettajan pitää olla tavoitettavissa, jos ilmenee ongelmia. Suositeltavaa on käydä paikan päällä kerran jakson aikana.

Työssäoppimisen lopussa on yleensä ammattiosaamisen näyttö ja sen arviointi. Opettaja vastaa arviointikeskustelun järjestämisestä ja arvosanojen kirjaamisesta. Käytännössä käyntejä tulee siis 2-3 työpaikkaa kohti. Resurssi 1 tunti opiskelijaa kohti viikossa on kovin vähän. Mikäli ryhmässä on 18 opiskelijaa, on opettajalla 18 tuntia viikossa työssäoppimisen ohjaamiseen varattua aikaa. On tärkeää suunnitella ajankäyttö hyvin, jotta ehtii mahdollisimman hyvin hoitaa ohjaamistehtävänsä. Samalle suunnalle kannattaa varata useampi käynti yhdellä kertaa. Resurssipula on yleistä muissakin ammattiopistoissa, se näkyi mm. Eerolan ja Majurin tutkimuksessa /3/.

Sosiaalinen media tai oppimisalustat voivat helpottaa ohjaamista ja yhteydenpitoa /20/.

Auto-osastolla on ollut käytössä sähköpostina lähetetyt viikkoraportit, joista näkee onko opiskelija ollut paikalla ja mitä töitä hän on tehnyt. Nuorten kanssa voi kokeilla esim.

Facebook-ryhmää, jossa voi vaihtaa ajatuksia, sopia tapaamisia ja olla yhteydessä koko työssäoppimisen ajan. Tästä pitää sopia etukäteen opiskelijoiden kanssa haluavatko he tällaista yhteydenpitoa perinteisen lisäksi. Lappiassa on käytössä Moodle- ja ProDiags-alustat, joita voisi hyödyntää opetuksessa ja työssäoppimisen ohjaamisessa.

Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa voidaan kokeilla videopuhelua tai Skype-yhteyttä, mikäli opiskelija on kauempana työssäoppimassa.

Kyselyissä selvisi, että työpaikoilla toivottiin opettajan käyntejä ja lisää tietoa työssäoppimisen sisällöstä ja opiskelijasta. Kahden viikon välein olisi sopiva käydä työpaikalla, mutta tähän ei työaika riitä. Neljä työnantajaa vastasi, että oppilaitoksesta ei olla oltu riittävästi yhteydessä. Tähän opettajien pitää saada muutos ja olla edes puhelinyhteydessä kaikkiin työpaikkoihin työssäoppimisjakson aikana. Työpaikkaohjaaja ei välttämättä itse ota yhteyttä pienten ongelmien takia, mutta kun hänelle soittaa, voi tulla esiin asioita, joihin pitää puuttua. Samoin pitää aina varmistaa, että työssäoppimisen tavoitteet ovat kaikille selvät.

Kauron tutkimuksessa /9/ ilmennyt työssäoppijoiden tietämättömyys arvioinnista ei saa toistua Lappiassa. Opiskelijoiden kanssa kannattaa tutustua näytön tavoitteisiin etukäteen

ja kertoa arvioinnista yleensä. Opetussuunnitelmasta ja ammattiosaamisen näyttöjen ammattitaitovaatimuksista voi ottaa kopion, jonka vie työpaikalle. Siellä se on hyvänä opetusrunkona ohjaajalle sekä opiskelijalle itselleen. Näyttökriteereistä voi suoraan katsoa mitä jaksolla tulee osata. Muulta osin Lappian työssäoppimiseen liittyvät lomakkeet ovat hyvät ja ajantasaiset.

Työpaikkaohjaajalla on tärkeä rooli. Koulutettu työpaikkaohjaaja on tietoinen miten opiskelijaa arvioidaan ja millä keinoin kannustetaan oppimaan. Kyselyssä ilmeni, että koulutettuja työpaikkaohjaajia oli vain kuudessa yrityksessä ja 12:ssa ei ollut. Työpaikat eivät koe kouluttautumista tärkeäksi, sillä vain neljä vastasi tarvitsevansa koulutusta ja 14 ei tarvitse. Työpaikkaohjaajakoulutusta voisi markkinoida Lappian yhteistyöyrityksille.

Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että työssäoppimispaikoiksi voidaan hyväksyä vain ne työpaikat, joissa on koulutettu työpaikkaohjaaja. Lappia voisi järjestää Opetushallituksen suunnitteleman Työpaikkaohjaajien koulutus 3 ov /21/ mukaista työpaikkaohjaajakoulutusta monimuotokoulutuksena, jossa olisi sekä lähiopetuspäiviä että tehtäviä verkossa (esim. Moodle). Opetushallituskin korostaa työpaikkaohjaajien koulutuksen tärkeyttä /18/. Koulutuksen avulla saataisiin myös ajanmukaista tietoa arvioinnista työpaikoille.

Muista koulutuksista toivottiin Lappian järjestävän esim. hybridi-autokoulutusta, sähköpuolen kursseja sekä erikoiskursseja, kuten ilmastointi, diesellämmittimet ja CDI-kurssi. Mikäli kiinnostusta ja resursseja löytyy, voisi autoala järjestää yhdessä maahantuojien kanssa Lappiassa koulutuspäiviä paikallisille yhteistyökumppaneille.

Samassa yhteydessä voisi puhua myös työssäoppimisesta ja työpaikkaohjaajakoulutuksesta. Suunnitteilla oleva tilamuutos palvelisi myös tätä koulutustarkoitusta.

Lappiassa olisi hyvä olla työssäoppimispaikoista ja muista autoalan yrityksistä ajantasainen luettelo tai tiedosto. Nykyistä listaa ei ole päivitetty muutamiin vuosiin.

Yhteystiedot muuttuvat ja alalle tulee uusia yrityksiä. Auto-osastolla on sopimuspaperit kaikista työssäoppimispaikoista yhteystietoineen, mutta selkeä luettelo kaikista sopivista työssäoppimispaikoista helpottaisi opiskelijoiden paikan etsintää. Yksinkertainen

Excel-taulukko, joka on koulun serverillä (esim. Poseidon) kaikkien autoalan opettajien muokattavissa, lienee helpoin käyttää. Jokainen opettaja voisi päivittää tiedot sinne työssäoppimisjakson yhteydessä. Pohjana voisi käyttää tämän työn kyselyissä kerättyjä yhteystietoja.

Autopuolen tilat ovat tällä hetkellä riittämättömät. Mikäli nuoriso- ja aikuispuolen autoalan opetus siirretään yhteisiin tiloihin, pitää tehdä jotain tilajärjestelyjä. Opetuksen yhdistäminen samoihin tiloihin olisi järkevää, mikäli saadaan paremmin toimivat tilat ja esimerkiksi mahdollisuus raskaan kaluston korjaustöihin. Tilojen uusiminen ja yhteiskäyttö toisivat säästöjä ja loisivat valmiudet yhteistyöhön mahdollisen alueellisen logistiikkakeskuksen toiminnalle.

7.3. Opiskelijat

Lappian päivittäistä opetustyötä on kuvailtu aiemmin. Siihen liittyen nousevat esille ammatillisen perustutkinnon perusteissa määritellyt tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset. Miten saadaan opetuksessa kaikki kriteerit täyttymään ja opiskelijat kriteerien mukaiselle tasolle? Oppilaitoksen eräs tehtävä on opettaa aikataulujen noudattamista, asiallista käyttäytymistä ja niitä ammattiosaamisen näytöissäkin arvioitavia elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joita on aiemmin kuvailtu kohdassa 2.1.3 Opiskelijan arviointi. Näitä taitoja tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, uusien tilanteiden haltuunotossa ja työelämän muuttuvissa tilanteissa. Nuorilla nämä taidot, kuten kansalaisvalmiudet ja ammattisivistys, ovat vasta kehittymässä. Niiden kehittyminen vaatii aikaa eikä ole sanottua, että opiskelija kolmen opiskeluvuoden jälkeen olisi vielä lähelläkään kiitettävää tasoa. Niin ammattiaineissa, kuin elinikäisen oppimisen avaintaidoissa kokemus opettaa parhaiten. Työtehtäviä oppii tekemällä ja virheiden avulla. Samoin vuorovaikutusta, sosiaalista kanssakäymistä, ongelmanratkaisuja, ammattietiikkaa tai estetiikkaa oppii elämällä muiden kanssa vuorovaikutuksessa. Joillekin ei näitä taitoja kehity koskaan.

Ammatillisen perustutkinnon perusteissa määritellään myös henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen kaikille. On työlästä ja hankalaa laatia jokaiselle

opiskelijalle oma yksilöllinen HOPS, ja se vaatii Lappiassakin vielä kehittämistä. Yleisesti tämä suunnitelma tehdään samanlaisena koko ryhmälle, poikkeuksena HOJKS:n omaavat opiskelijat. Tietotekniikan kehittyminen (esim. e-Hops) auttaa opintosuunnitelmien laadinnassa. Opinto-ohjaaja ja erityisopettajat ovat tässä työssä avainasemassa. Kuten Lindberg ja Paavola totesivat selvityksessään, erityisopiskelijoiden määrä on lisääntynyt ja se vaatii opettajilta enemmän /15/.

Lappiassa auto-osastolla ei ole nimettyjä ryhmänohjaajia/luokanvalvojia, vaan lähinnä yksi henkilö, koulutusalavastaava, huolehtii opiskelijoiden opintojen edistymisestä ja kukin opettaja valvoo omien opintokokonaisuuksiensa suorituksia. Aiemmin käytössä olleen ryhmänohjaaja-käytänteen etuja ovat selkeä vastuu opettajalla ja nopeampi puuttuminen hylättyihin suorituksiin ja poissaoloihin. Paluu entisenlaiseen järjestelmään voisi olla eduksi. Ennalta määritellyt ryhmänohjaajat voisivat myös laatia HOPS:t ja pitää ne ajan tasalla. Tämä järjestely edellyttäisi ryhmänohjaajuuden näkymistä myös opettajan palkassa ja ajankäytössä.

Autoalan yrityksille – kyselyssä työnantajat vastasivat kohtaan ”millaisia puutteita osaamisessa on ollut?”, puutteiksi ongelmien ratkaisun, vastuun ottamisen, ongelmat aikataulujen noudattamisessa ja työmoraalissa. Näihin opettaja törmää joka päivä oppilaitoksessa. Varsinaisia mallioppilaita, jotka tulevat joka päivä kouluun ja ajoissa, seuraavat aktiivisesti opetusta, osallistuvat keskusteluun ja ovat työsalissa aktiivisia, on huolestuttavan vähän. Ammatillisen perustutkinnon perusteiden osaamiskriteerit kuvaavat ihannetta. Käytännössä sellaisia opiskelijoita, jotka kaikki kriteerit täyttäisivät, ei ole kovinkaan monta. Selvityksessään myös Lindberg ja Paavola totesivat, että opiskelija-aines Suomessa on heikentynyt ja omaa huonommat valmiudet kuin ennen /15/. Nämä ovat sen suuruusluokan asioita ja kysymyksiä, joihin ammatillisella koulutuksella ei liene ratkaisua.

Suuret ryhmäkoot hankaloittavat opetusta niin työsaleissa kuin teorialuokissa, mikä ilmeni myös kyselyn vastauksissa. Ryhmän voisi puolittaa siten, että toinen puoli opiskelisi työsalissa ja toinen puoli jotain teoriaa, missä pienryhmästä olisi etua. Maahanmuuttajien kielitaidon puutteellisuus on usein ongelmallista. Opettajan aika menee yksilön ohjaamiseen eikä muu ryhmä silloin etene. Maahanmuuttajille voisi olla hyödyllinen

vuoden pituinen valmentava koulutus, jonka jälkeen vasta haettaisiin halutulle ammattialalle. Silloin olisivat myös Lappian säännöt tulleet tutuiksi ja kielitaito parantunut.

Ryhmäkoon pienentäminen ja tehostettu opetus vaatisivat resursseja, mutta myös nostaisivat läpäisyastetta ja vähentäisivät keskeyttämisiä. Nämähän ovat myös KESU:n tavoitteissa /11/, /18/. Ammatillisen tutkinnon perusteissa kuvailtu laatutaso ja osaamisen kriteerit täyttyisivät paremmin, jos opettajalla olisi enemmän aikaa opettamiseen eikä aika kuluisi yleisten asioiden hoitamiseen.

Lappiassa voisi opetuksessa huomioida enemmän vastuun sälyttämistä opiskelijalle.

Opettajan pitää välttää tilanteita, joissa hän hoitaa asioita tai jopa tekee työtehtäviä opiskelijan puolesta. Vuosien aikana on huomattu, että rangaistuksen uhka ei ole paras keino esim. myöhästelyjen karsintaan, vaan tehokkaampaa on jonkinlainen julkinen huomio myöhästyjälle. Jos koko ryhmä odottaa mattimyöhaistä ennen kuin päästään aloittamaan, se voi aiheuttaa opiskelijalle painetta olla ajoissa. Opiskelijaa ei kuitenkaan saa nolata tai nöyryyttää epäasiallisilla keinoilla. Opiskelijan pitäisi osata ottaa vastuuta tekemisistään. Hyvä keino on ohjata opiskelija itse hoitamaan ja selvittämään asioita, mm.

hankkimalla ja tilaamalla varaosia itsenäisesti. Lappiassa on kokeilussa pikahuoltopiste, jossa kaksi opiskelijaa toimii viikon kerrallaan töiden vastaanottajana, työn suorittajana, varaosien hankkijana ja työn hinnoittelussa. Apuna tässä on korjaamo-ohjelma FuturSoft, joka on käytössä useissa pienemmissä korjaamoissa.

7.4. Opettajat

Eräs ongelma on pätevien opettajien löytäminen. Tulevaisuudessa opettajia jää eläkkeelle, mutta millä houkutellaan uusia opettajia Lappiaan? Edellä kerrottiin opettajan osaamisesta mm. Jalosen tutkimuksessa /8/. Myös Lappiassa on tärkeää pitää opettajan ammattitaitoa yllä. Autoala kehittyy koko ajan eikä opettaja voi jäädä jälkeen. Oppilaitoksen pitää suosia omaehtoista koulutusta ja opettajien tulisi aktiivisesti hankkia sitä. Erilaiset maahantuojien koulutukset, alan julkaisujen lukeminen, messut tai muiden oppilaitosten kurssit auttavat ylläpitämään ammattitaitoa ja verkostoitumaan alan muuttuessa.

Eräänä esimerkkinä on vuonna 2010 valmistettu biokaasuauto ja sen huoltaminen.

Lappialle on hyvää mainosta osata valmistaa ja korjata tällaista tulevaisuuden autoa.

Useammalle opettajalle pitäisi saada luvat ja asiantuntemus kaasuautoon sekä sähkö- ja hybridiautoon. Opettajan tehtävä on opettaa sitä, mitä työelämässä tarvitaan, mutta ensin pitää olla sellainen ammattitaito, että voi opettaa muita. Hybridiautoja on jo nyt liikenteessä, mutta kuka ne huoltaa? Oma hybridiauto Lappiassa olisi merkki uudistumishalusta ja ajantasaisuudesta. Koska sähköautoihin on pätevyys jo yhdellä opettajalla, voitaisiin autoa käyttää myös opetustyössä.

Yksi hyväksi havaittu keino opettajien substanssiosaamisen ylläpitämiseksi on opettajien työelämäjaksot, kuten Eerola ja Majurikin tutkimuksessaan totesivat /3/. Useamman vuoden opetustyö vieraannuttaa opettajan arjen työstä, joten aika ajoin olisi hyvä päivittää osaamistaan menemällä itse samoihin töihin, joihin opiskelijoita koulutetaan. Opettajien työelämäjaksoja tuetaan EU-hankkeilla ja Opetushallituksen rahoituksella. Yleisin on 4-8 viikon jakso työelämässä, jolloin myös voi opastaa työpaikkaohjaajia ja kertoa koulutuksesta. Lappiassa opettajien työelämäjaksoja ei ole ollut viime aikoina käytössä kovinkaan ahkerasti. Jostain syystä näitä rahoitettuja hankkeita ei ole Lappiaan haettu tai saatu. Työelämäjaksojen toteuttamista hankaloittaa myös vaikeus löytää sijaisia opettajan poissaolon ajaksi. Opettajien työelämäjakso voisi suuntautua myös ulkomaille autoalan suhteita luomaan. Lappiassa kannattaisi tutustua tämän hetken hanke- ym. tarjontaan mistä voisi saada rahoitusta opettajien ja työpaikkaohjaajien kouluttamiseen.