Työpaikkailmoitus

Silloin kun ihminen etsii aktiivisesti uutta työpaikkaa, selailee hän todennäköi-sesti työpaikkailmoituksia erilaisista lähteistä. Ilmoituksia katsellessa huomio kiinnittyy niin ilmoituksen ulkoasuun kuin sisältöönkin. Informaatiota halutaan riittävän laajasti, mutta tärkeimmät seikat on oltava helposti löydettävissä. Usein ilmoituksia selatessa huomio kiinnittyy ensiksi muutamiin perusasioihin. Nämä perusasiat ratkaisevat sen, voisiko henkilö kiinnostua työpaikasta ja lukea ilmoi-tuksen kokonaan. Harva jaksaa lukea kymmeniä tai peräti satoja

työpaikkailmoituksia alusta loppuun. Yleensä avoimien työpaikkojen listasta va-likoidaan niitä kaikkein kiinnostavimpia, joihin perehdytään sitten tarkemmin.

Jos ilmoituksia on todella pitkä lista, joukosta erottautumiseen saattaa vaikuttaa hyvinkin yksinkertaisilta vaikuttavat asiat. Esimerkiksi yrityksen logo saattaa tuoda mieleen kiinnostavan brändin, jolloin halutaan katsoa millaista työtä ky-seisessä organisaatiossa olisi tarjolla.

Jos siinä ei oo firman logoa, niin sit se yleensä vilahtaa multa ohi. (H8) Visuaalisuuteen kiinnittyy huomio. (H5)

Työpaikkailmoituksia katsoessaan monet haastatelluista pyrkivät mahdol-lisimman nopeasti löytämään vastaukset siihen, millainen työnkuva on tarjolla ja millaista työntekijää sitä haetaan suorittamaan. Haastateltavat kokivat hyväksi ja erottuvaksi työpaikkailmoitukseksi sellaisen, joka on selkeä ja kaikki tarvitta-vat tiedot tuletarvitta-vat hyvin esiin. Kun ilmoitusta vilkaistaan, siitä ensin etsittäviä tie-toja saattoivat olla esimerkiksi työn sisältö ja tehtävänimike, työpaikan sijainti ja työsuhteen vakituisuus tai määräaikaisuus. Myös hakijalta odotettaviin seikkoi-hin kiinnitettiin huomiota, ja pohdittiin organisaation odotusten sopivuutta ver-rattuna omaan osaamiseen ja toiveisiin.

Ihan ensisijaisesti tärkeetä on tietysti se, että mikä on tämä toimenkuva mitä haetaan ja sit sijainti. (H8)

Ekaks se paikkakunta ja että minkä alan hommia se on, sitä mä katon. Ja kyllä mä sitte myös, että onko se osa-aikanen tai määräaikanen. Mitä ne niinku hakee ja min-kälainen se työ on. (H4)

Eniten niihin työnkuviin. Ainakin sillon kun haki töitä ja yritti epätoivosesti löytää töitä, niin lähinnä sieltä vaan yritti ettiä semmosia mitkä vois millään tavalla vastata sitä omaa pätevyyttä. Sitten kun sitä työpaikkailmoitusta lukee, niin katsoo ehkä en-sisijaisesti niitä, että mitä siihen tehtävään edellytetään ja mitä katsotaan eduksi. (H1)

Haastateltavien mukaan hyvä työpaikkailmoitus sisältää tarkkaa tietoa siitä, millaista henkilöä organisaatio hakee palvelukseensa. Tämä vahvistaa myös aiempien tutkimusten antamia tuloksia, esimerkiksi Breaughn ja Starken (2000) mukaan runsas informaatio on toivottua, sillä se antaa potentiaaliselle hakijalle välineitä arvioida omaa sopimistaan työtehtävään ja organisaatioon. Tärkeim-pien seikkojen tulee kuitenkin olla helposti löydettävissä, eivätkä ne saa hukkua kaiken muun informaation joukkoon. Hyvää työpaikkailmoitusta kuvaillaan muun muassa sanoilla ”napakka” ja ”selkeä”, joilla voidaan viitata tärkeimpien asioiden helppoon löydettävyyteen. Samalla ilmoituksen toivottaisiin kuitenkin sisältää melko paljonkin tietoa. Vastausten perusteella voitaisiin tiivistää, että il-moituksen alkupuolelta tulisi löytyä keskeisimmät asiat hyvin selkeästi, mutta sen jälkeen ilmoitusta voi jatkaa suurellakin määrällä lisätietoa. Mikäli alun

informaatiot eivät kohtaa työnhakijan osaamiseen ja toiveisiin, voi hän lopettaa lukemisen siihen. Jos taas alku herättää mielenkiinnon, voi hän syventää infor-maatiota lukemalla ilmoituksen loppuun. Jollakin Internetin työnhakuun keskit-tyvällä sivustolla julkaistusta ilmoituksesta voi toki olla myös suora linkki esi-merkiksi organisaation omille sivuille, joilla avointa työpaikkaa on sitten esitelty laajasti. Työnhakusivustoilla ei välttämättä ole aina mahdollistakaan esitellä avointa paikkaa niin kattavasti kuin ehkä tahtoisi. Näin ollen omat nettisivut ovatkin tässä oivallinen apuväline. Kotisivuille voi lisätä esimerkiksi mahdollis-ten tulevien työkaverien kommentteja ja suosituksia työnantajasta, miksipä ei jopa videon muodossa. H5 nostikin näiden työkavereiden kommenttien merki-tyksen esiin.

Ensisijaisen tärkeetä et he kertos siinä, että mitä he haluaa. Koska sit on välillä sem-mosia, et olet hyvä tyyppi. Se on niinkun liian ympäripyöreästi sanottu. Ja sitten siinä pitäs kertoo myös se, että onks se niinkun toistaseks voimassa oleva vai määrä-aikainen. Sitten sitä toimenkuvaa, että mitä se sisältää, ettei ainakaan yrittäis kiillo-tella sitä, koska sillä aina sitten valitaan niitä hakijoita. (H8)

Yksinkertaset ja napakat ja selkeät. (H4)

Semmoset ilmotukset on just hyviä missä kerrotaan jo siinä työpaikkailmotuksessa millon on haastattelut. (H3)

Työkavereiden kommentit ja semmoset on kiinnostavia. Sitten tietysti ihan ne tekijät, että onko niinku itte sopiva siihen. (H5)

Merkitystä annettiin myös ilmoituksen hyvälle kieliasulle ja asettelulle, nii-den koettiin antavan yrityksestä luotettavaa ja asiallista mielikuvaa. Työpaikkail-moituksen laadun koettiin ikään kuin heijastelevan koko yrityksen toiminnan laatua.

Jos siellä on hirveesti jotain kirjoitusvirheitä tai muita, niin eihän se herätä kovin suurta luottamusta. (H1)

Kieliasu on tosi tärkee. Sitten se, että onks siinä tämmönen joku alkuteksti siitä yri-tyksestä. Ettei aloiteta suoraa, et hei me halutaan tämmönen ja sun pitää olla tämmö-nen vaan siin pitää vähän kertoo niinku tätä yrityksen taustaa. (H8)

Työpaikkailmoituksen on äärimmäisen tärkeää herättää luottamusta. On erittäin huono lähtökohta, jos potentiaalisella hakijalla herää epäilykset siitä, onko koko työpaikkaa edes aidosti olemassa. Tällöin on varsin todennäköistä, että henkilö jättää hakematta. Huono alku on sekin, että organisaatio ja sen toi-mintatavat itsessään eivät herätä luottamusta, vaikka yrityksen olemassaoloon sentään uskottaisiin.

Kyllähän jos on paljon kirjotusvirheitä niin kyllä se pistää aina silmään ja tulee sem-monen olo, että onks tää niinku aito ilmoitus ollenkaan. --- Ehkä sitä vähän kyseen-alaistais johdon pätevyyttä, että jos ei osaa pientä ilmoitusta kirjoittaa oikein. (H9) No jos on vaikka kirjotusvirheitä niin kyllä se häiritsee. Siis että onks toi semmonen ammattimainen firma, jos se on hullun näkönen tai muutenkin ulkoasu on semmo-nen niinkun suttusemmo-nen, niin ei se houkuta. (H5)

Joskus näkee semmosia tosi lyhyitä ilmoituksia, niin ne vaikuttaa musta epäluotetta-vilta. Mutta sit että on vähän kerrottu siitä organisaatiosta ja ehkä mieluiten maholli-simman tarkka se tehtävän kuvaus ja mitä odotetaan siltä hakijalta. (H6)

Jos työpaikkailmoitukseen panostaminen on jäänyt vähäiseksi, saattaa koko organisaatiosta muodostua hiukan välinpitämätön vaikutelma. Saatetaan myös ajatella, että organisaatiossa ei enää jakseta panostaa rekrytointiin, koska vaihtu-vuus on niin suurta.

Tottakai jos on paljon selkeitä kirjotusvirheitä niin tulee vähän semmonen hutiloitu fiilis. Sit oon nähny semmosia kanssa, missä oikeesti se on niinku pari lausetta se työ-ilmotus. Tulee semmonen olo, että näillä on varmaan vaihtuvuus aika kovaa, että ei jaksa enää ees panostaa noihin. Halutaan vaan joku uus mahollisimman nopeesti sinne tekemään sitä jotain paskaduunia. (H7)

Työpaikkailmoitukseen panostaminen luo kuvaa myös koko organisaation toiminnasta, ei pelkästään sen tavoista rekrytoida. Mikäli työpaikkailmoitus on sekavan ja nopeasti kirjoitetun oloinen, jää mielikuva koko organisaatiosta usein vähän negatiiviseksi.

Kyl siihen pitää olla panostettu. Mä koen, että sitte jos sinne menis töihinkin, niin sit-ten sen pitää sen ilmotuksenkin näyttää jo siltä, et mun mielestä se kertoo paljon jo siitä meiningistä siellä yrityksessä. (H3)

Työpaikkailmoituksesta välittyvä avoimuus oli seikka, johon kiinnitettiin paljon huomiota. Työpaikkailmoituksen avoimuus rakentaa omalta osaltaan mielikuvaa koko organisaation viestinnän avoimuudesta. Rekrytointiprosessin aikana välittyvä avoimuus vaikuttaa myös Rynesin (1991) mukaan työnhakijoi-den käsityksiin siitä, miten työntekijöihin yrityksessä suhtaudutaan. Avoimuus on yksi niistä asioista, joita työnantajalta vahvasti odotetaan työsuhteenkin ai-kana.

Oikeestaan se et kuinka avoimesti kerrotaan, niin se vaikuttaa tosi paljon. (H2)