Työkaverit

Haastateltavat kertoivat kokemuksistaan työparityöskentelystä. He kertoivat kokemuksistaan tiedon saamisesta ja työkaverilta kysymisen ja heidän kanssaan keskustelemisen merkityksestä.

Kaikki haastateltavista kertoivat, että heidän työpaikallaan on avoin ilmapiiri kysymiselle ja he kokivat työkavereilta kysymisen olevan helppo tapa saada tietoa nopeasti.

” Mä olen kokenu avoimen ilmapiirin, et se oli mun mielestä niinku siinä mieles hyvä, et ku mä sanoin ja multahan niinku, mul se on ain ollu hyvin luontanen tapa, et mä kyselemäl niinku selvitän asioita ja näin mä niinku toimin ja sitä niinku korosti johtava sosiaalityöntekijäki, ku mä alotin, et ennemmin kysyt kuin sitten teet itse ja menee mönkään, et ennen sit kysyy. Oikeestaan aina, kun tarvii jotain tietoo ni se on aina ensimmäisenä se, että mä täältä joltain työkaverilta kysyn. (H 4)

”Ainoo mil mää siit sit selvisin oli se, et mää vaivasi noit muit ihmisii iha hirveesti aina kun tarvitsin tietoa, et mää oli sillai, et mä en osaa tehdä tätä, mikä tää on, mikä tää on, mikä tää on, millai tää, millai tää. Se oli sitä niinku jatkuvasti ja se kesti ainaki viis kuukaut he he se niinku jatkuvan kysymisen tarpeen vaihe, et se oli oikeestaan se, et mil mää niinku perehdyin sitte.” (H 5)

”Kyllä niitä mahdollisuuksia on tiedon saannille, mutta kyllä se niinku koen hedelmällisempänä sen, että aina, kun mulla on joku ongelma ratkaistavana, niin mä sillä hetkellä hankin tietoa siitä ja yleensä se tapahtuu työkavereitten kautta.” (H 7)

Haastateltavat kokivat ilmapiirin avoimeksi työkavereilta kysymiselle ja työkavereilta kysymisen helpoksi tiedon saannin kanavaksi. Kysyminen näyttäytyi ensisijaisena keinona hankkia tietoa ja haastateltavat kyselivätkin paljon työkavereilta.

Pari haastateltavaa kuitenkin kertoi, että kiire on joskus este tiedon saamiselle työkavereilta.

” Siis se on se, että sun pitää vaan niinku hakee se tuki jostain. No kyllä mä sitä yritän hakee niinku työkavereiltakin, mut sit ku siin on vähän se että kaikil on niin kauhee kiire niin kylhän kaikki, et ei me tehä toisillemme sitä, et mul on hirvee kiire, et mä en jaksa kuunnella sua, vaan niinku sen on oppinu, et ei kaikkee niinku jos nyt vähän harmittaa joku asia ni sitte tavallaan kattoo sen tilanteen, et missä kohtaa sitä menee niinku käsittelee jonku kanssa.”

(H 7)

”Niin, koska meillä tai mä luulen, et se on sit varsinkin tai ylipäätäänki tässä kaupungissa on ihan kauhee vaihtuvuus lastensuojelussa, mut et just tää että tääl on niin kova vaihtuvuus, mut et just sitte, ku täst koko ajan katoaa tietotaitoa ja tulee tilalle vaan ihmisiä, jotka ei oo ollu täällä töissä ni sit se on jatkuva semmonen perehdytysmylly täs käynnissä ja sit se on tosiaan se, et se jää niinku. Meil on kyl toisaalt niinku tosi hyvä työyhteisö, et täällä kyl saa työkavereilt sit tukea, mutta mut on joskus niitäki tilanteit, et sitte tääl ei yksinkertasesti oo ketään paikalla, kun on joku hankala tilanne, mikä vaatis heti reagointii, koska meil on myös sitte ihmiset niin paljon ympäri kaupunkii käy palavereis ja muualla, et sit joskus on ollu semmosii tilanteita, et niinku tuli joku tämmönen, että mitä mä teen ja tääl ei oo ketään kelt voi kysyä, et sit tulee semmosia vähän yksinäisiä hetkiä ja pitää itte päättää, että miten reagoidaan.” (H 3)

Kiire oli joskus haaste tiedon saamiselle työkavereilta ja tällöin saattoi olla tilanteita, kun ei kannattanut tai ei ollut mahdollista kysyä asiasta sillä hetkellä kuin olisi halunnut tietoa saada. Toinen koki myös työntekijöiden vaihtuvuuden ja uusien työntekijöiden jatkuvan perehdyttämisen lisäävän kiirettä ja heikentävän osaamista työntekijöiden keskuudesta, jolloin tietoa tai kokemuksen tuomaa tietoa on vaikeampi saada.

Puolet haastateltavista kertoi luottavansa kokeneempien työkavereiden tietoon.

” Et siinähä on pakko luottaa johonki tietoon ja se tieto on kokeneelt työkavereilta ni sit siihen niinku luotetaan, et sittehän se vaan siit sit kasvaa, ku tekee. Et mitä muit vaihtoehtoi sit olis.” (H 6)

”Joo. Siis aina se niinkun ihan ensimmäinen väylä on se kollegat siis ihan ehdottomasti, että niinku varsinkin, kun siel on sitä niinku niin kokenutta sakkia, niin kyl sen niinku sieltä saa sen tiedon just, että miten kannattaa ottaa joku asia puheeks jonkun kanssa” (H 5)

Puolet haastateltavista kertoi luottavansa kokeneiden työkavereiden tietoon. Se on varmaan yksi syy, miksi tietoa haettiin paljon työkavereilta kysymällä.

Yli puolet haastateltavista kertoi työkavereiden kanssa keskustelun helpottavan emotionaalista stressiä.

” Me notkutaan vaan toistemme työovilla he he, että kuljetaan siellä käytävällä ja katotaan kene ovi on auki ja ja ja minne voi mennä sitte kysymään jotakin tai vaikka puhumaan jonkun niinku tavallaan tunteen pois. Ja sitte, ku se on se meiän työyhteisö semmonen, et siel harrastetaan kauheesti tätä, et siel niinku puhutaan ja siel on ihmiset niinku sitä varten olemassa, että saa mennä niinku purkaa niitä semmosia tunteita työstä ja reflektoimaan.”

(H 4)

” Joo on helppo mennä kysymään. Ja kyllä sitten muutenkin ylipäätään, että sun pitää käydä juttelemassa työkavereitten kaa. Ei jäädä yksin hautomaan yksin niitä asioita. Se on ehkä semmonen niinku ja ihan vaan, jos ottaa päähän joku, että nyt ei menny puhelu ihan putkeen niin käydä jollekin puhisemassa ja sitte jotenki se on helpompi, koska me kaikki tehään ihan samoja niinku virheitä tai arvio menee vähän mönkään ja siit ei pidä säikähtää.” (H 7) Työkavereiden kanssa jutteleminen mahdollisesti tiedon kysymisen yhteydessä helpotti emotionaalista stressiä. Kun työyhteisö koettiin avoimeksi, niin oli helpompi mennä kysymään tietoa ja keskustelemaan. Se on varmasti yksi syy, miksi työkavereilta tietoa kysyttiin ja saatiin paljon.

Kaikki haastateltavat kertoivat, että heidän työpaikallaan on avoin ilmapiiri kysymiselle ja he kokivat työkavereilta kysymisen olevan helppo tapa saada tietoa nopeasti. Kysyminen näyttäytyi ensisijaisena keinona hankkia tietoa. Joskus kuitenkin kiire saattoi olla este tiedon saamiselle työkavereilta, kun työkavereiden kiireen takia ei kannattanut kysyä tai ollut mahdollista kysyä tietoa työkavereilta heidän ollessaan muualla kuin toimistolla.

Työntekijöiden vaihtuvuuden nähtiin lisäävän kiirettä, kun työpaikalla perehdytettiin jatkuvasti uusia työntekijöitä. Tällöin myös oli vähemmän kokeneempia työntekijöitä, joilta kysyä tietoa. Moni kertoi luottavansa kokeneilta työkavereilta saatuun tietoon, mikä on varmaan yksi syy, miksi tietoa haettiin paljon työkavereilta kysymällä. Työkavereiden kanssa keskustelun nähtiin myös helpottavan emotionaalista stressiä. Kun työyhteisö koettiin avoimeksi, niin oli helpompi mennä kysymään tietoa ja keskustelemaan. Se on varmasti yksi syy, miksi työkavereilta tietoa kysyttiin ja saatiin paljon.