Tässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa validiteetti saavutettiin eli asiakastyytyväi-syystutkimus oli juuri sitä, mitä tutkimuksella haluttiinkin mitata eli tyytyväisyyteen liitty-viä asioita. Tutkimuskysymysten muotoilu, kysymyksiin valitut vaihtoehdot ja se, miten kysymykset oli sijoitettu kysymyslomakkeeseen, eivät vaikuttanut pätevyyteen negatii-visesti. Myöskään haastattelijan kysymyksiin johdattelevaa vaikutusta ei ilmennyt.
Kun mietitään reliabiliteettia eli tässä tutkimuksessa tutkimustulosten pysyvyyttä ja luo-tettavuutta, niin tämä asiakastyytyväisyystutkimus oli ensimmäinen, joten vielä ei voitu mitata mahdollisia muutoksia asiakastyytyväisyydessä. Tämä tutkimus on kuitenkin tarkoitus toistaa samanlaisena. Koska tässä tutkimuksessa käytetyssä strukturoidussa kyselylomakkeessa oli mahdollisuus vastata ”en osaa sanoa”, niin tutkittavien ryhmä olisi saanut olla vähän suurempi. Kokonaistutkimuksessa oli kuitenkin kaikki mahdolli-set asiakkaat, jotka olivat sillä hetkellä valittu tutkimusryhmään. Haastatteluajankohta oli sopiva, koska asiakkaiden kanssa sovittiin aina etukäteen haastatteluajankohdasta.
Vaikka osa haastatteluista tehtiin toukokuun lopun jälkeen, niin kesälomat ei näiden asiakkaiden kohdalla estänyt haastattelua. Se, että kysymykset olisi muotoiltu epäsel-västi, ei tullut mitenkään esille. Luotettavuutta ei ainakaan heikentänyt vastaamattomi-en suuri määrä, koska asiakkaidvastaamattomi-en vastausprosvastaamattomi-entti oli 94 % ja heidän läheistvastaamattomi-ensä 75
%.
6 TUTKIMUKSEN TULOKSET 6.1 Tutkimusaineiston kuvailu
Seuraavaksi kuvaillaan tämän kokonaistutkimuksen yhden periodin tutkimusaineistoa.
Yksi periodi on neljä kuukautta eli se aika, jolloin asiakkaalla on yleensä Hyvinvointi-TV:n laitteet käytössään. Tässä tutkimuksessa haastattelun kysymyksillä haluttiin
sel-vittää iäkkäiden asiakkaiden asiakastyytyväisyys Hyvinvointi-TV:n ohjelmista, niihin osallistumisista ja Hyvinvointi-TV:n käytettävyydestä. Asiakkaiden ja heidän läheisten-sä ehdotuksia Hyvinvointi-TV:n kehittämiseksi kysyttiin myös.
Haastattelut asiakkaille tehtiin Tapiolan palvelukeskuksessa Espoossa, Kasarminportin ja Pajurannan palvelutaloissa Lappeenrannassa, Kotikunnaksen palvelutalossa Turus-sa ja Poukan palvelutalosTurus-sa LaitilasTurus-sa sekä Vantaan ja Laitilan yksityiskodeisTurus-sa. Jos läheinen asui samassa taloudessa ja oli kykenevä vastaamaan haastattelun kysymyk-siin, niin hänelle esitettiin myös vastaavat kysymykset. Suurimmalle osalle asiakkaiden läheisistä lähetettiin kyselylomake postitse. Asiakkaiden (n=48) vastausprosentti oli 94
% ja asiakkaiden läheisten (n=28) 75 %.
6.1.1 Asiakkaiden sukupuoli Taulukko 1: Asiakkaiden sukupuoli
Sukupuoli
Frequency Percent Valid Percent
Cumulative Percent
nainen 27 60,0 60,0 60,0
mies 18 40,0 40,0 100,0
Valid
Total 45 100,0 100,0
Kyselyyn vastanneista naisia oli 60 % (27) ja miehiä 40 % (18) (taulukko 1).
6.1.2 Asiakkaiden ikä
Taulukko 2: Asiakkaiden ikä
Ikä
Frequency Percent Valid Percent
Cumulative Percent
= tai < 70 7 15,6 15,6 15,6
71 - 80 12 26,7 26,7 42,2
81 - 85 16 35,6 35,6 77,8
> 85 10 22,2 22,2 100,0
Valid
Total 45 100,0 100,0
Vastaajien ikä jakaantui siten, että asiakkaista 70vuotiaita tai alle oli 15,6 % (7), 71 -80-vuotiaita 26,7 % (12), 81 - 85-vuotiaita oli eniten eli 35,6 % (16) ja yli 85-vuotiaita 22,2 % (10) (taulukko 2).
Seuraava pylväsdiagrammi kuvaa asiakkaiden iän sukupuolen mukaan. 81 -
85-vuotiaissa oli yhtä paljon miehiä (8) ja naisia (8) (taulukko 2). Asiakkaista 35,6 % kuului tähän ikäryhmään eli miehistä 44,4 % ja naisista 29,6 %. Vähiten miehiä oli yli 85-vuotiaiden joukossa eli miehistä 11,1 %. Naisia taas oli yli 85-85-vuotiaiden joukossa sa-man verran kuin 81 - 85-vuotiaiden ryhmässä eli 29,6 % (kuvio 3).
> 85 81 - 85
71 - 80
= tai < 70
Ikä
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
11,1%
44,4%
27,8%
16,7%
29,6%
29,6%
25,9%
14,8%
mies nainen
Sukupuoli1
Kuvio 3. Asiakkaiden sukupuoli ja ikä
6.1.3 Asiakkaiden koulutus Taulukko 3. Asiakkaiden koulutus
Frequency Percent Valid Percent
Cumulative Percent
Korkeintaan peruskoulu 28 62,2 62,2 62,2
Ammattitutkinto 8 17,8 17,8 80,0
Ylioppilas-, opisto- tai
korkeakoulututkinto 9 20,0 20,0 100,0
Valid
Total 45 100,0 100,0
Ylioppilas-, opisto- tai korkeakoulututkinto Ammattitutkinto
Korkeintaan peruskoulu
Koulutus
80,0%
60,0%
40,0%
20,0%
0,0%
Prosentti
33,3%
16,7%
50,0%
11,1%
18,5%
70,4%
mies nainen
Sukupuoli1
Kuvio 4. Asiakkaiden koulutus
Tutkituilla asiakkailla 62,2 %:la (28) oli koulutuksena korkeintaan peruskoulu, joista naisia oli 19 ja miehiä 9. Ammattitutkinto oli 17,8 %:la (8), joista naisia oli 5 ja miehiä oli 3. Ylioppilas-, opisto- tai korkeakoulututkinto oli 20 %:la (9), joista naisia oli 3 ja miehiä oli 6 (taulukko 3). Naisista 70,4 %:la (19) oli korkeintaan peruskoulu, 18,5 %:la (5) oli ammattitutkinto ja 11,1 %:la (3) ylioppilas-, opisto- tai korkeakoulututkinto. Miehistä 50
%:la (9) oli korkeintaan peruskoulu, 16,7 %:la (3) ammattitutkinto ja 33,3 %:la (6) yliop-pilas-, opisto- tai korkeakoulututkinto (kuvio 4).
6.1.4 Asiakkaan tehtävä eläkkeelle jäädessään
yrittäjä johtavassa
asemassa oleva/
esimies toimihenkilö
työntekijä
Missä tehtävässä olitte eläkkeelle jäädessänne?
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
11,8%
29,4%
23,5%
35,3%
12,5%
4,2%
45,8%
37,5%
mies nainen
Sukupuoli1
Kuvio 5. Asiakkaan tehtävä eläkkeelle jäädessään
Kysyttäessä asiakkaiden tehtävää eläkkeelle jäädessään, vastaus oli, että työntekijä 36,6 %:lla (15) ja toimihenkilö 36,6 %:lla (15). Johtavassa asemassa olevia oli 14,6 % (6) ja yrittäjiä 12,2 % (5) eli aika paljon. Kysymykseen jätti vastaamatta 8,9 % eli neljä henkilöä (taulukko 10, liite 3). Naisilla 45,8 %:lla oli yleisin tehtävä jäädessään eläk-keelle toimihenkilö, toiseksi yleisin 37,5 % oli työntekijä, 12,5 %:lla oli yrittäjä ja 4,2 % naisista oli eläkkeelle jäädessään johtavassa asemassa tai esimiehenä olevia. Miehillä 37,5 %:lla oli yleisin tehtävä eläkkeelle jäädessään työntekijä, toiseksi yleisin 29,4 %:lla johtavassa asemassa oleva tai esimies tehtävä, 23,5 %:lla oli toimihenkilö ja 11,8 %:lla yrittäjä -tehtävä (kuvio 5).
6.1.5 Asiakkaan asumismuoto
palvelutalo kerrostalo
rivitalo pari/omakotitalo
Asuntonne on
70,0%
60,0%
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
11,1%
38,9%
16,7%
33,3%
63,0%
29,6%
3,7%
3,7%
mies nainen
Sukupuoli1
Kuvio 6. Asiakkaan asumismuoto
Kysyttäessä asiakkailta heidän asumismuotoaan, selvisi, että 63 % naisista asuu pal-velutalossa ja miehistä vain 11,1 %. Pari/omakotitalossa asuu taas miehistä 33,3 % ja naisista vain 3,7 %. Rivitalossakin miehiä asuu enemmän kuin naisia eli miehistä 16,7
% ja naisista 3,7 %. Kerrostalossa miehiä ja naisia asuu suurin piirtein saman verran eli miehistä 38,9 % ja naisista 29,6 % (kuvio 6). Eniten 42,2 % (19) tutkittavista asiakkais-ta asui palveluasiakkais-talossa ja toiseksi eniten 33,3 % (15) kerrosasiakkais-talossa. 15,6 % (7) asui pa-ri/omakotitalossa ja 8,9 % (4) rivitalossa (taulukko 11, liite 3).
6.1.6 Asiakkaan asuinympäristö
Maaseutu/haja-asutusalue Lähiö
Kaupungin keskusta
Asuinympäristö
100,0%
80,0%
60,0%
40,0%
20,0%
0,0%
Prosentti
0,0%
88,9%
11,1%
3,7%
55,6%
40,7%
mies nainen
Sukupuoli1
Kuvio 7. Asiakkaan asuinympäristö
68,9 % (31) asiakkaista asui lähiössä, 28,9 % (13) kaupungin keskustassa ja 2,2 % (1) haja-asutusalueella (taulukko 13, liite 3). Lähiössä asuvien naisten ja miesten määrä oli suurin piirtein sama. Miehistä asui lähiössä 88,9 % (16) ja naisista 55,6 % (15). Kau-pungin keskustassa naisista asui 40,7 % (11) ja miehistä 11,1 % (2) (kuvio 7).
6.1.7 Asiakkaan läheisin
17,8
57,8
24,4
joku muu lapsi puoliso
Läheisin7
Kuvio 8. Asiakkaan läheisin
Asiakkaista 57,8 %:lla (26) lapsi oli läheisin. Puoliso oli läheisin 24,4 %:lla (11) ja 17,8
%:lla (8) oli joku muu läheisin (kuvio 8 ja taulukko 14, liite 3). Monet iäkkäät asiakkaat asuivat yksin leskenä.
6.1.8 Asiakkaan osallistumispaikka Hyvinvointi-TV:n lähetyksiin.
palvelutalossa kotona
Osallistun HyvinvointiTV:n lähetyksiin?
70,0%
60,0%
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
38,9%
61,1%
66,7%
33,3%
mies nainen
Sukupuoli1
Kuvio 9. Asiakkaan osallistumispaikka Hyvinvointi-TV:n lähetyksiin
Asiakkaista 44,4 % (20) osallistui Hyvinvointi-TV:n lähetyksiin kotona ja 55,6 % (25) palvelutalossa (taulukko 15). Miehistä 61,1 % osallistui lähetyksiin kotona ja 38,9 % palvelutalossa. Naisista taas 33,3 % osallistui lähetyksiin kotona ja 66,7 % palveluta-lossa (kuvio 9).
Huomioitavaa on se, että vaikka osa osallistui lähetyksiin palvelutalossa, niin he eivät kuitenkaan asuneet siellä. Asiakkaista palvelutalossa asui 42,2 % (19) ja ei palveluta-lossa 57,8 % (26) (taulukko 12, liite 3).
6.1.9 Hyvinvointi-TV:n vaikutus asumisen turvallisuuteen
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri
mieltä
HyvinvointiTV on lisännyt asumisen turvallisuutta
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
4,2%
20,8%
37,5%
12,5%
25,0%
20,0%
20,0%
35,0%
15,0%
10,0%
palvelutalossa kotona
Osallistun HyvinvointiTV:n
lähetyksiin?
Kuvio 10. Hyvinvointi-TV:n vaikutus asumisen turvallisuuteen osallistumispaikan mu-kaan
Kaikista asiakkaista 36,4 % (16) ei osaa sanoa onko Hyvinvointi-TV lisännyt asumisen turvallisuutta (taulukko 16, liite 3). ”Ei osaa sanoa” asiakkaista 37,5 % osallistuu Hyvin-vointi-TV:hen palvelutalossa ja 35 % osallistuu kotona. 25 % palvelutalossa osallistu-vista ja 40 % kotona osallistuosallistu-vista on jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV on lisännyt asumisen turvallisuutta. Täysin eri mieltä on 25 % pal-velutalossa osallistuvista ja 10 % kotona osallistuvista (kuvio 10). Asumisen turvalli-suuden lisääntymistä on kuitenkin vaikea määritellä, koska Hyvinvointi-TV toimii päivit-täin noin tunnin ajan ja muuna aikana Hyvinvointi-TV:hen ei ole yhteyttä. Vaikuttaa
kui-tenkin siltä, että Hyvinvointi-TV lisää asumisen turvallisuutta enemmän kotona Hyvin-vointi-TV:hen osallistuvien keskuudessa (kuvio 10).
6.1.10 Hyvinvointi-TV:n vaikutus yksinäisyyden tunteen vähenemiseen
mies
HyvinvointiTV on vähentänyt yksinäisyyden tunnetta
Täysin
Kuvio 11. Hyvinvointi-TV:n vaikutus yksinäisyyden tunteen vähenemiseen osallistumis-paikan mukaan
40 % kotona ja 33,3 % palvelutalossa osallistuvista on täysin samaa mieltä, että Hyvin-vointiTV on vaikuttanut yksinäisyyden tunteen vähenemiseen ja 20 % kotona ja 25 % palvelutalossa osallistuvista on jokseenkin samaa mieltä (kuvio 11). Kaikista kysymyk-siin vastanneista asiakkaista 36,4 % (16) on täysin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV on vähentänyt yksinäisyyden tunnetta. 22,7 % (10) on jokseenkin samaa mieltä, 13,6
% (6) ei osaa sanoa, 6,8 % (3) on jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä on 20,5 % (9) vastanneista (taulukko 17, liite 3).
Seuraava kuvio esittää Hyvinvinvointi-TV:n vaikutusta yksinäisyyden tunteen vähene-miseen ikäryhmittäin.
HyvinvointiTV on vähentänyt yksinäisyyden tunnetta
150,0%
Kuvio 12. Hyvinvointi-TV:n vaikutus yksinäisyyden tunteen vähenemiseen ikäryhmittäin
Tässä tarkastellaan, onko Hyvinvointi-TV vaikuttanut yksinäisyyden tunteen vähenemi-seen eri ikäryhmissä oleviin asiakkaisiin. Iältään ≤ 70 vuotta vanhoista 57,1 %, 71-80-vuotiaista 50 %, 81-85–71-80-vuotiaista 25 % ja yli 85-71-80-vuotiaista 22,2 % on täysin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV:llä on ollut vaikutusta yksinäisyyden tunteen vähenemiseen.
(kuvio 12).
6.1.11 Hyvinvointi-TV:n vaikutus liikkumiseen edistävästi
HyvinvointiTV on edistänyt liikkumista
150,0%
Kuvio 13. Hyvinvointi-TV:n vaikutus liikkumiseen edistävästi ikäryhmittäin
Ainoastaan 71 - 80-vuotiaista ja vain 16,7 % oli täysin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV on edistänyt liikkumista. ”Jokseenkin samaa mieltä” -vastauksia saatiin kaikista ikä-ryhmistä ja eniten 58,3 % ikäikä-ryhmistä 71-80-vuotta (kuvio 13). 38,6 % (17) vastanneis-ta asiakkaisvastanneis-ta on jokseenkin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV on edistänyt liikkumisvastanneis-ta.
täysin samaa mieltä oli vain 4,5 % (2) (taulukko 18, liite 3). Haastattelun mukaan osa asiakkaista harrastaa liikkumista jo niin paljon, että Hyvinvointi-TV:n osallistuminen ei enää edistänyt liikkumista. Yksi asiakas jätti vastaamatta tähän kysymykseen.
6.1.12 Asiakkaiden mielipide Hyvinvointi-TV:n vaikutuksesta päivittäisen toiminnan ak-tivoitumiseen
mies nainen
Sukupuoli1
18,18
11,36
18,18 2,27 9,09
15,91
9,09
4,55 4,55 6,82
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä
EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
HyvinvointiTV on aktivoinut päivittäistä
toimintaa
Kuvio 14. Naisten ja miesten mielipide Hyvinvointi-TV:n vaikutuksesta päivittäisen toi-minnan aktivoitumiseen
Tutkimukseen vastanneista asiakkaista 34,1 % (15) oli täysin samaa mieltä, 20,5 % oli jokseenkin samaa mieltä, 22,7 % (10) ei osannut sanoa ja 15,9 % (7) oli täysin eri miel-tä, että Hyvinvointi-TV on aktivoinut päivittäistä toimintaa (taulukko 19, liite 3). ”En osaa sanoa” vastausten määrässä miesten (4,55 %) ja naisten (18,18 %) välillä oli suurin ero. Syy tähän on se, että aika moni naisasiakas osallistuu Hyvinvointi-TV:n ohjelmiin palvelutalossa, mutta ei päivittäin (kuvio 14).
6.1.13 Hyvinvointi-TV:n vaikutus terveydellisiin kysymyksiin
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri
mieltä
HyvinvointiTV:stä on ollut apua terveydellisiin kysymyksiin
60,0%
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
55,6%
22,2%
11,1%
11,1%
34,6%
19,2%
23,1%
15,4%
7,7%
mies nainen
Sukupuoli1
Kuvio 15. Hyvinvointi-TV:n vaikutus terveydellisiin kysymyksiin sukupuolen mukaan
Kaikista vastanneista asiakkaista 43,2 % (19) oli täysin samaa mieltä ja 20,5 % (9) oli jokseenkin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV:stä on ollut apua terveydellisiin kysymyk-siin (taulukko 20, liite 3). Naisista 34,6 % ja huomattavaa on se, että kaikista miehistä 55,6 % oli täysin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV:stä on ollut apua terveydellisiin ky-symyksiin (kuvio 15). Monet miehet asuvat yksin omassa kodissaan ja heitä askarrut-tavat terveydelliset kysymykset. ”Ei osaa sanoa” -vastausten osuus miehillä oli 11,1 %, mutta naisten kohdalla oli 23,1 % eli he asuvat luultavasti palvelutalossa. Yhteenvetona voidaan kuitenkin sanoa, että Hyvinvointi-TV:stä on ollut apua terveydellisiin kysymyk-siin (kuvio 15).
6.1.14 Hyvinvointi-TV:n vaikutus ravitsemustiedon lisääntymiseen
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri
mieltä
HyvinvointiTV on tuonut lisää tietoa hyvästä ravitsemuksesta
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
33,3%
27,8%
22,2%
0,0%
16,7%
38,5%
15,4%
26,9%
15,4%
3,8%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 16. Hyvinvointi-TV:n vaikutus hyvän ravitsemustiedon lisääntymiseen
36,4 % (16) vastanneista asiakkaista oli täysin samaa mieltä ja 20,5 % (9) oli jokseen-kin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV on tuonut lisää tietoa hyvästä ravitsemuksesta.
”Ei osaa sanoa” vastausten osuus kaikista on 25 % (11). Täysin eri mieltä oli 9,1 % (4) (taulukko 21, liite 3). Naisista on täysin samaa mieltä 38,5 % ja miehistä 33,3 % (kuvio 16). Yhdeltä asiakkaalta jäi vastaamatta tähän kysymykseen. Tuloksesta voidaan sa-noa, että Hyvinvointi-TV:llä on ollut positiivinen vaikutus ravitsemustiedon lisääntymi-seen.
6.1.15 Hyvinvointi-TV on lisännyt tietoa lääkkeistä
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri
mieltä
HyvinvointiTV on lisännyt tietoa lääkkeistä
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
16,7%
33,3%
27,8%
0,0%
22,2%
16,0%
16,0%
32,0%
16,0%
20,0%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 17. Hyvinvointi-TV on lisännyt tietoa lääkkeistä sukupuolen mukaan
30,2 % asiakkaista ei osannut sanoa, 23,3 % (10) oli jokseenkin samaa mieltä, 20,9 % (9) oli täysin eri mieltä, 16,3 % (7) oli täysin samaa mieltä ja 9,3 % (4) oli jokseenkin eri mieltä siitä, onko Hyvinvointi-TV lisännyt tietoa lääkkeistä (taulukko 22, liite 3). Suurin
%-osuus on ”en osaa sanoa” vastauksilla ja naisista 32,0 % ja miehistä 27,8 % oli tätä mieltä (kuvio 17). Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että lääkeasioissa luottavat lääkä-reihin ja tieto otetaan vastaan mieluummin heiltä yksilöllisesti.
6.1.16 Hyvinvointi-TV:n vaikutus mielialan virkistymiseen
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Täysin eri mieltä
HyvinvointiTV on virkistänyt mielialaa
70,0%
60,0%
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
66,7%
22,2%
11,1%
0,0%
46,2%
19,2%
26,9%
7,7%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 18. Hyvinvointi-TV:n vaikutus mielialan virkistymiseen sukupuolen mukaan
Kaikista asiakkaista 54,5 % (24) oli täysin samaa mieltä, 20,5 % (9) oli jokseenkin sa-maa mieltä ja myös 20,5 % (9) oli ”en osaa sanoa” mieltä siitä, että Hyvinvointi-TV oli virkistänyt mielialaa. Ainoastaan kaksi oli täysin eri mieltä. (taulukko 23, liite 3.) Miehis-tä jopa 66,7 % ja naisista 46,2 % oli Miehis-täysin samaa mielMiehis-tä, etMiehis-tä Hyvinvointi-TV on virkis-tänyt mielialaa (kuvio 18). Tulosten perusteella voidaan sanoa, että Hyvinvointi-TV:llä on vaikutusta mielialan virkistymiseen.
6.1.17 Hyvinvointi-TV:n ohjelmien lähetysaikojen sopimattomuus
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri
mieltä
HyvinvointiTV:n ohjelmien lähetysajat eivät ole olleet minulle sopivia
60,0%
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
22,2%
27,8%
5,6%
11,1%
33,3%
16,0%
4,0%
4,0%
24,0%
52,0%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 19. Hyvinvointi-TV:n ohjelmien lähetysaikojen sopimattomuus sukupuolen mu-kaan
Hyvinvointi-TV:n ohjelmien lähetysajat ”eivät ole olleet sopivia” -väitteeseen 44,2 % (19) asiakkaista oli täysin eri mieltä, 18,6 % (8) oli jokseenkin erimieltä ja täysin samaa mieltä oli myös 18,6 % (8). ”En osaa sanoa” osuus oli pieni 4,7 % (2) (taulukko 24, liite 3). Naisista jopa 52,0 % ja miehistä 33,3 % oli täysin eri mieltä (kuvio 19). Toisin sano-en lähetysajat ovat olleet melkein puolelle asiakkaista sopivia. Haastattelujsano-en mukaan kodinhoitaja tai sairaanhoitaja on tullut muutamien kotiin tekemään toimenpiteitä juuri ohjelmaan osallistumisen aikana.
6.1.18 Hyvinvointi-TV:n tekniikan käyttö on helppoa
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri
mieltä
HyvinvointiTV:n tekniikan käyttö on helppoa
80,0%
60,0%
40,0%
20,0%
0,0%
Prosentti
72,2%
0,0%
16,7%
11,1%
0,0%
26,9%
7,7%
57,7%
0,0%
7,7%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 20. Hyvinvointi-TV:n tekniikan käytön helppous sukupuolen mukaan
Tutkimukseen vastanneista 45,5 % (20) oli sitä mieltä, että Hyvinvointi-TV:n tekniikan käyttö on helppoa. 40,9 % (18) vastasi ”en osaa sanoa”. (taulukko 25, liite 3.) Miehistä 72,2 % ja naisista 26,9 % vastasi ”täysin samaa mieltä” ja miehistä 16,7 % ja naisista 57,7 % vastasi ”ei osaa sanoa” (kuvio 20). Edellä oleva naisten mielipide johtuu var-maan siitä, että naiset enimmäkseen osallistuvat ohjelmiin palvelutalossa ja heidän ei tarvitse itse käyttää tekniikkaa osallistuakseen ohjelmaan. Kuitenkin voidaan sanoa, et-tä Hyvinvointi-TV:n tekniikan käyttö on helppoa.
Seuraavassa kuviossa nähdään Hyvinvointi-TV:n tekniikan käytön helppous asumis-muodon perusteella.
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri
mieltä
HyvinvointiTV:n tekniikan käyttö on helppoa
100,0%
80,0%
60,0%
40,0%
20,0%
0,0%
Prosentti
11,1%
5,6%
83,3%
0,0%
0,0%
69,2%
3,8%
11,5%
7,7%
7,7%
palvelutalo ei palvelutalo
Asumismuoto2
Kuvio 21. Hyvinvointi-TV:n tekniikan käytön helppous asumismuodon mukaan
Ei palvelutalossa asuvista 69,2 % ja palvelutalossa asuvista vain 11,1 % oli täysin sa-maa mieltä, että Hyvinvointi-TV:n tekniikan käyttö on helppoa. Ei palvelutalossa asuvis-ta 83,3 % vasasuvis-tasi ”ei osaa sanoa” Hyvinvointi-TV:n tekniikan käytön helppoudesasuvis-ta (ku-vio 21).
6.1.19 Hyvinvointi-TV:n avulla tutustuminen uusiin ihmisiin
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri
mieltä
HyvinvointiTV:n avulla olen tutustunut uusiin ihmisiin
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
33,3%
27,8%
0,0%
16,7%
22,2%
19,2%
11,5%
11,5%
7,7%
50,0%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 22. Hyvinvointi-TV:n avulla tutustuminen uusiin ihmisiin sukupuolen mukaan
38,6 % (17) vastanneista asiakkaista oli täysin eri mieltä siitä, että Hyvinvointi-TV:n avulla on tutustunut uusiin ihmisiin. 25 % (11) asiakkaista on kuitenkin täysin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV:n avulla on tutustunut uusiin ihmisiin (taulukko 26, liite 3).
Miehistä jopa 33,3 % oli tutustunut uusiin ihmisiin, kun taas naisista 50 % oli täysin eri mieltä (kuvio 22). Näyttää siltä, että tutkituista Hyvinvointi-TV:n avulla on tutustunut uu-siin ihmiuu-siin eniten kotona asuvat miehet.
6.1.20 Hyvinvointi-TV:n vaikutus kotona olemisen helpottumiseen
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri
mieltä
HyvinvointiTV helpottaa kotona olemista
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
33,3%
16,7%
22,2%
11,1%
16,7%
11,5%
26,9%
30,8%
7,7%
23,1%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 23. Hyvinvointi-TV:n vaikutus kotona olemisen helpottumiseen sukupuolen mukaan
Kysymykseen siitä, helpottaako Hyvinvointi-TV kotona olemista, vastasi ”täysin samaa mieltä” kaikista miehistä 33,3 % ja kaikista naisista 11,5 % (kuvio 23). Asiakkaista 43,2
% (19) oli ”jokseenkin samaa mieltä” tai ”täysin samaa mieltä”, että Hyvinvointi-TV hel-pottaa kotona olemista. ”En osaa sanoa” -vastausten määrä oli suurin 27,3 % (12) (tau-lukko 27, liite 3). Vastausten suureen määrään vaikuttaa se, että suurin osa näistä vas-taajista asuu palvelutalossa ja heillä ei ole omaa laitetta kodissaan ja siksi he eivät pys-ty vastaamaan, helpottaako Hyvinvointi-TV kotona olemista. Kotona asuvia miehiä näyttää Hyvinvointi-TV helpottavan eniten.
mies
HyvinvointiTV helpottaa kotona olemista
Täysin
Kuvio 24. Hyvinvointi-TV:n vaikutus kotona olemisen helpottumiseen asumismuodon perusteella
Ei palvelutalossa asuvista miehistä 23,1 % ja naisista 7,7 % on täysin samaa mieltä, et-tä Hyvinvointi-TV helpottaa kotona olemista (kuvio 24).
6.1.21 Hyvinvointi-TV:n avulla asiakas on keskustellut muidenkin kuin ohjelman vetäji-en kanssa
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri
mieltä
HvTV:n avulla olen keskustellut muidenkin kuin ohjelmien vetäjien kanssa
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
35,3%
29,4%
5,9%
11,8%
17,6%
8,0%
20,0%
16,0%
8,0%
48,0%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 25. Hyvinvointi-TV:n avulla nais- tai miesasiakas on keskustellut muidenkin kuin ohjelman vetäjien kanssa
Asiakkaista 19,0 % (8) oli täysin samaa mieltä ja 23,8 % (10) oli jokseenkin samaa mieltä ja 35,7 % (15) oli täysin eri mieltä, että he ovat keskustelleet muidenkin kuin oh-jelman vetäjien kanssa (taulukko 28, liite 3). 35,3 % kaikista miehistä ja vain 8 % kaikis-ta naisiskaikis-ta on täysin samaa mieltä. Täysin eri mieltä vaskaikis-tasi miehistä 17,6 % ja naisiskaikis-ta jopa 48,0 %, joten voidaan todeta, että miehet ovat muiden kanssa keskusteluissa ak-tiivisempia kuin naiset. Kolme asiakasta ei vastannut tähän kysymykseen (kuvio 25).
6.1.22 Hyvinvointi-TV:n vetäjien hyvyys
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä
HyvinvointiTV:n ohjelmien vetäjät ovat olleet hyviä
80,0%
60,0%
40,0%
20,0%
0,0%
Prosentti
77,8%
22,2%
0,0%
0,0%
53,8%
23,1%
19,2%
3,8%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 26. Mielipide Hyvinvointi-TV:n vetäjien hyvyydestä asiakkaiden sukupuolen mu-kaan
63,6 % (28) kaikista vastanneista asiakkaista on täysin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV:n ohjelmien vetäjät ovat hyviä ja 22,7 % (10) oli jokseenkin samaa mieltä (taulukko 29, liite 3). Miehistä 77,8 % ja naisista 53,8 % pitävät ohjelmien vetäjiä hyvinä (kuvio 26). Tulos on ohjelman vetäjien kannalta hyvä.
6.1.23 Mielipide haitasta, kun TV:n kamerasta näkee katsojien koteihin
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Täysin eri mieltä
HyvinvointiTV:n kamerasta näkee katsojien koteihin, mikä ei haittaa minua
100,0%
80,0%
60,0%
40,0%
20,0%
0,0%
Prosentti
88,9%
5,6%
0,0%
5,6%
65,4%
11,5%
11,5%
11,5%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 27. Mielipide haitasta, kun Hyvinvointi-TV:n kamerasta näkee katsojien koteihin sukupuolen mukaan
Kaikista asiakkaista 75 % (33) oli sitä mieltä, että ohjelmaan osallistujaa ei haittaa, vaikka Hyvinvointi-TV:n kamerasta näkee osallistujan kotiin (taulukko 30, liite 3). Mie-histä peräti 88,9 % ja naisista 65,4 % antoi edellä olevan vastauksen.(kuvio 27). Eetti-syys mietityttää kuitenkin tässä asiassa, koska toisaalta ei myöskään voida tietää, kuinka moni asiakkaan tutuista on asiakkaan luona katsomassa ohjelmaa, koska heitä ei aina voida nähdä ohjelman lähetyskeskuksesta.
6.1.24 Hyvinvointi-TV:n ohjelmien vetäjien näkyvyys
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä
HyvinvointiTV:n ohjelmien vetäjät ovat näkyneet TV:ssä tarpeeksi selvästi
70,0%
60,0%
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
61,1%
33,3%
5,6% 0,0%
65,4%
19,2%
11,5%
3,8%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 28. Hyvinvointi-TV:n ohjelmien vetäjien näkyvyys asiakkaan sukupuolen mukaan
63,6 % (28) asiakkaista oli sitä mieltä, että Hyvinvointi-TV:n vetäjät ovat näkyneet TV:ssä tarpeeksi selvästi ja 25 % (11) oli jokseenkin samaa mieltä (taulukko 31, liite 3).
Naisista 65,4 % ja miehistä 61,1 % oli täysin samaa mieltä ja naisista 19,2 % ja miehis-tä 33,3 % oli jokseenkin samaa mielmiehis-tä (kuvio 28).
6.1.25 Hyvinvointi-TV:n käyttöä koskevan ohjauksen ja neuvonnan ymmärrettävyys
Jokseenkin samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Hyvinvointi TV:n käyttöä koskeva ohjaus ja neuvonta on ollut vaikeasti ymmärrettävää
60,0%
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
11,1%
16,7%
22,2%
50,0%
15,4%
53,8%
7,7%
23,1%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 29. Hyvinvointi-TV:n käyttöä koskevan ohjauksen ja neuvonnan ymmärrettävyys
Asiakkaista 34,1 % (15) oli sitä mieltä, että Hyvinvointi-TV:n ohjaus ja neuvonta ei ole ollut vaikeasti ymmärrettävää. 38,6 % (17) asiakkaista vastasi ”en osaa sanoa” väittee-seen, että Hyvinvointi-TV:n käyttöä koskeva ohjaus ja neuvonta on ollut vaikeasti ym-märrettävää (taulukko 32, liite 3). Edellä oleva vastaus johtuu siitä, että näistä vastaa-jista suurin osa asuu palvelutalossa ja siellä on yhteisessä tilassa yhteinen laite, jota tietyt henkilöt avaavat ja sulkevat, joten kaikkien ei tarvitse tietää miten laitetta käyte-tään. Kaikista miehistä 50 % ja kaikista naisista 23,1 % oli sitä mieltä, että Hyvinvointi-TV:tä koskeva ohjaus ja neuvonta eivät ole olleet vaikeasti ymmärrettäviä (kuvio 29).
6.1.26 Hyvinvointi-TV:tä koskevan ohjauksen ja neuvonnan riittävyys
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä
HyvinvointiTV:tä koskeva ohjaus ja neuvonta on ollut riittävää
80,0%
60,0%
40,0%
20,0%
0,0%
Prosentti
72,2%
16,7%
11,1%
0,0%
26,9%
15,4%
50,0%
7,7%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 30. Hyvinvointi-TV:tä koskevan ohjauksen ja neuvonnan riittävyys naisten ja miesten mielestä
Miehistä 72,2 % ja naisista 26,9 % oli täysin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV:tä kos-keva ohjaus ja neuvonta ovat olleet riittävää ja miehistä 11,1 % ja peräti 50 % naisista antoi vastauksen ”en osaa sanoa” (kuvio 30). Asiakkaista 45,5 % (20) oli täysin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV:tä koskeva ohjaus ja neuvonta on ollut riittävää. 34,1 % (15) vastaajista ei osannut sanoa ja se johtuu siitä, että näistä vastaajista etenkin naisista suurin osa asui palvelutalossa (taulukko 33, liite 3).
Seuraavasta kuviosta voidaan todeta, että kaikista palvelutalossa asuvista 72,2 % ei osannut sanoa, onko Hyvinvointi-TV:tä koskeva ohjaus ja neuvonta ollut riittävää. 61,5
% kaikista ”ei palvelutalossa” -asuvista on täysin samaa mieltä, että Hyvinvointi-TV:tä koskeva ohjaus ja neuvonta ovat olleet riittävää (kuvio 31)
Täysin samaa mieltä Jokseenkin
samaa mieltä EOS
Jokseenkin eri mieltä
HyvinvointiTV:tä koskeva ohjaus ja neuvonta on ollut riittävää
80,0%
60,0%
40,0%
20,0%
0,0%
Prosentti
22,2%
5,6%
72,2%
0,0%
61,5%
23,1%
7,7%
7,7%
palvelutalo ei palvelutalo
Asumismuoto
Kuvio 31. Hyvinvointi-TV:tä koskevan ohjauksen ja neuvonnan riittävyys asiakkaan asumismuodon perusteella
Lopuksi voidaan todeta, että Hyvinvointi-TV:tä koskeva neuvonta on ollut riittävää aina-kin miesten kohdalla.
6.1.27 Hyvinvointi-TV:n kosketusnäytön käytön vaikeus
HyvinvointiTV:n kosketusnäytön käyttö on ollut vaikeaa
Kuvio 32. Hyvinvointi-TV:n kosketusnäytön käytön vaikeus sukupuolen ja asumismuo-don perusteella
Kaikista palvelutalossa asuvista 88,9 % on naisia ja he vastasivat kaikki ”ei osaa sa-noa” (kuvio 32). Kaikista asiakkaista 56,8 % (25) ei osaa sanoa, onko Hyvinvointi-TV:n kosketusnäytön käyttö ollut vaikeaa ja 29,5 % (13) on täysin erimieltä siitä, että se on ollut vaikeaa (taulukko 34, liite 3).
6.1.28 Halukkuus Hyvinvointi-TV:n ohjelmien saatavuuden jatkumiseen
69,8%
14,0%
4,7%
4,7%
7,0%
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä
EOS
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Haluan HyvinvointiTV:n ohjelmien saatavuuden
jatkuvan
Kuvio 33. Halukkuus Hyvinvointi-TV:n ohjelmien saatavuuden jatkumiseen
Positiivista on, että 69,8 % (30) asiakkaista haluaa Hyvinvointi-TV:n ohjelmien saata-vuuden jatkuvan. Vain 7 % (3) asiakkaista ei halua ohjelmien saatasaata-vuuden jatkuvan. 14
% (6) asiakkaista on jokseenkin samaa mieltä ohjelmien saatavuuden jatkumisesta. 4,7
% (2) on jokseenkin eri mieltä ja 4,7 % (2) ei osannut sanoa kantaansa.(kuvio 33 ja taulukko 35, liite 3)
6.1.29 Osallistumiskerrat Hyvinvointi-TV:n lähetyksiin
harvemmin kuukausittain
viikottain päivittäin
HyvinvointiTV:tä olen käyttänyt
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
Prosentti
5,9%
17,6%
35,3%
41,2%
29,6%
11,1%
37,0%
22,2%
mies nainen
Sukupuoli
Kuvio 34. Osallistumiskerrat Hyvinvointi-TV:n lähetyksiin sukupuolen mukaan
36,4 % (16) asiakkaista osallistuu Hyvinvointi-TV:n lähetyksiin viikoittain, 29,5 % (13) päivittäin, 13,6 % (6) kuukausittain ja 20,5 % (9) harvemmin (taulukko 36, liite 3). Mie-histä 41,2 % ja naisista 22,2 % osallistui lähetyksiin päivittäin. Eniten osallistuttiin vii-koittain ja silloin miehistä osallistui 35,3 % ja naisista 37,0 %. Harvemmin osallistuvien
36,4 % (16) asiakkaista osallistuu Hyvinvointi-TV:n lähetyksiin viikoittain, 29,5 % (13) päivittäin, 13,6 % (6) kuukausittain ja 20,5 % (9) harvemmin (taulukko 36, liite 3). Mie-histä 41,2 % ja naisista 22,2 % osallistui lähetyksiin päivittäin. Eniten osallistuttiin vii-koittain ja silloin miehistä osallistui 35,3 % ja naisista 37,0 %. Harvemmin osallistuvien