Taulukko 9 - Teemahaastatteluiden esitietokyselyn tulokset
7.6 Tutkimusprosessin arviointi
Tämän tutkielman suunnittelututkimusosio pyrittiin toteuttamaan noudattaen Peffersin ym. (2007) mallia suunnittelututkimusten tutkimusprosessista. Tutk Tämä tutkielma noudatti prosessin niin sanottua ongelmalähtöistä mallia, jossa haastattluiden pohjalta pyrittiin tunnistamaan ongelmia nykyisessä ratkaisussa, ja lähteä kehittämään ratkaisua eteenpäin. Seuraavaksi määriteltiin ratkaisun tavoite, joka tämän tutkielman tapauksessa oli kehittää ALM Academyn T-SQL-kurssia vastaamaan paremmin datainsinööriharjoittelijoiden todellisissa työtehtävissä luomia tarpeita. Tavoitteen määrittelyn jälkeen siirryttiin prosessissa seuraavaan vaiheeseen, artefaktin suunnitteluun ja varsinaiseen kehitystyöhön, eli uuden T-SQL-moduulin materiaalien ja tehtävien valmisteluun. Tämän työvaiheen val-mistuttua demonstroitiin kehitettyä artefaktia testaamalla suunniteltua T-SQL-kurssin moduulia datainsinööriharjoittelijoilla. Demonstroinnin yhteydessä ke-rättiin myös palautetta, jota hyödynnettiin artefaktin arvioinnissa.
Koska kyseessä on yksittäistä yritystä ja sen tarpeita koskenut tapaustut-kimus, ei tuloksia voida laajasti yleistää vielä tämän tutkielman perusteella.
Tutkielma ei ollut suunitteluteoriatutkimus sellaisena kuin esimerkiksi Gregor ja Jones (2007) sen esittävät, eikä tutkielman tavoitteena ollut kehittää suunnit-teluteoirioiden mukaista viitekehystä esimerkiksi digitaalisten oppimisalustojen kehittämistyöhön. Sen sijaan tässä tutkielmassa keskityttiin kehittämään ta-pausyrityksen olemassa olevaa artefaktia entistä paremmaksi, hyödyntäen suunnittelututkimusta metodologiana kuten Peffers ym. (2007) esittävät. Yksit-täisenä tapaustutkimuksena tämä tutkielma onnistuukin löytämään ratkaisuja tapausorganisaatiota koskevaan tutkimusongelmaan sekä viitoittamaan tietä kehitetyn artefaktin jatkokehitykselle.
Suunnittelututkimuksen prosessin viimeisenä vaiheena on tulosten kom-munikointi sidosryhmille. Tämän tutkielman osalta tämä tapahtuu kahdella tapaa – uusi artefakti on kommunikoitu organisaation sisäisesti lisäämällä se osaksi ALM Academyn perehdytyksen aikana käytäviä koulutuksia. Lisäksi tarkempana, tieteellisenä selontekona artefaktin suunnittelusta toimii tämä tut-kielma itsessään.
Toteutettua suunnittelututkimusta voidaan pitää kokonaisuutena onnis-tuneena, koska tutkimusprosessissa kyettiin tavoitteiden mukaisesti löytämän kehityskohteita ALM Partnersin perehdytysalustasta ALM Academystä, ja tuot-tamaan lisämoduulin prototyyppi kehityskohteeksi valikoituneeseen T-SQL-kurssiin. Suunnittelututkimusprosessin mukaista prosessia noudattamalla arte-faktia on myös arvioitu, ja saadun palautteen perusteella on löydetty kehitys-suuntia, joita voidaan testata kehittämällä uusia iteraatioita T-SQL-kurssin li-sämoduulista silloin, kun uusia työntekijöitä saapuu ALM Partnersin palveluk-seen.
Tämän pro gradu – tutkielman tavoitteena oli tunnistaa ALM Partners Oy:n digitaalisen, itseohjautuvaan oppimiseen nojautuvan koulutusjärjestelmän hy-viä ja heikkoja puolia ja löytää kehitettävää erityisesti sen T-SQL-kurssin toteu-tuksesta. Suunnittelututkimuksen aluksi analysoitiin T-SQL kurssin nykytilaa haastattelemalla kurssia lähiaikoina suorittaneita uusia työntekijöitä. Haastatte-luiden perusteella tunnistettiin kehityskohteita kurssista, ja varsinaisen suunnit-telututkimuksen suunnittelutyön tutkimusongelmaksi muodostui ”Kuinka ALM Partnersin perehdyttämisohjelman T-SQL-kurssia tulisi kehittää suunnittelutieteellisin menetelmin, jotta se vastaisi paremmin datainsinöörien käytännön työtehtävien tarpei-siin?” Tunnistettuihin kehityskohteisiin kehitettiin ratkaisun ensimmäinen ver-sio suunnittelututkimuksen prosessia noudattaen.
Tapausyrityksen perehdytyskokonaisuuden kehittäminen alustettiin esit-telemällä itseohjautuvan oppimisen teoreettinen tausta kirjallisuuskatsauksen keinoin. Itseohjautuvalla oppimisella tarkoitetaan oppimisen viitekehystä, jossa korostuu oppijoiden vastuu omasta oppimisestaan (Knowles, 1975). Sen juuret ovat syvällä oppimisen teorioissa, ja se on mainittu ensimmäisiä kertoja jo vuonna 1926 Lindemanin pohdinnoissa. Itseohjautuvan oppimisen tutkimus on kuitenkin jatkunut pitkälle tähän päivään, ja erityisesti tämän tutkielman aihe-piiriin liittyen itseohjautuvaa oppimista on käsitellyt Lemmetty (2020), joka tut-ki itseohjautuvan oppimisen mertut-kitystä teknologia-alan työtehtävissä. Lemme-tyn (2020) mukaan itseohjautuva oppiminen on keskeinen osa nykypäivän työ-tehtäviä eritoten teknologia-alalla, jossa uusia teknologioita otetaan käyttöön nopealla tahdilla ja erityisesti ohjelmoijat ja muut luovaa IT-työtä tekevät joutu-vat mukautumaan muuttuviin projekti -ja asiakasympäristöihin.
Itseohjautuvan oppimisen teoriataustan lisäksi toteutettiin katsaus digi-taalisten oppimisympäristöjen tutkimuskirjallisuuteen ja esiteltiin siihen liitty-vät tärkeimmät tärkeimmät konseptit. Digitaaliset oppimisalustat- ovat IT-järjestelmiä, jotka mahdollistavat organisaatioille mukautuvien, kohdistettujen ja yhteistyön mahdollistavien opetuskokonaisuuksien tuottamisen (Hwang, Wu, Tseng, & Huang, 2011; Tiwana & Ramesh, 2001). Koronaviruspandemian myötä digitaalisten oppimisalustojen merkitys on korostunut, sillä sekä koulut, että
8 YHTEENVETO
organisaatiot ovat joutuneet järjestämään opetustaan ja perehdytystään interne-tin välityksellä (Mehta, 2021).
Ennen tutkielman varsinaista empiiristä osuutta esiteltiin tutkielman ta-pausyritys ALM Partners Oy sekä sen digitaalinen oppimisalusta ALM Acade-my, jonka kehittämiseen tämä tutkielma tähtäsi. Lisäksi esiteltiin tutkimuksessa käytettävät tutkimusmenetelmät, jotka olivat teemahaastattelun käyttö tutki-muksessa käytettävän datan hankinnassa sekä suunnittelututkimus ALM Aca-demyn kehittämistä varten luotavan suunnitteluartefaktin luomiseksi.
Varsinaisessa empiirisessa osiossa toteutettiin teemahaastattelut ALM Partnersin palveluksessa vastikään aloittaneille uusille työntekijöille, jotka ovat suorittaneet itsenäisesti valtaosan ALM Academyn koulutussisällöstä. Teema-haastatteluilla kerättiin tietoa koulutusten toimivuudesta sekä kehitysideoita erityisesti ALM Academyn laajimpaan yksittäiseen koulutukseen, T-SQL-tietokantaohjelmointikieltä käsittelevään SQL-kurssiin. Teemahaastattelujen perusteella kehitettiin lisämoduuli SQL-kurssiin, jonka ensimmäistä versiota testattiin teemahaastatteluihin osallistuneilla datainsinööriharjoittelija-tittelillä työskentelevillä työntekijöillä. Kehitetystä lisämoduulista saatiin myös palautet-ta, jonka perusteella hahmoteltiin alustavat suuntaviivat myös lisämoduulin tulevaisuuden suorittamistapojen kehittämiseen.
Empiirisen osion aikana teemahaastatteluiden perusteella saatu tietämys vastasi itseohjautuvan oppimisen aiempaa tutkimuskirjallisuutta siltä osin, että itseohjautuvuudella ei tule korvata ohjattua opetusta täysin, odottaen oppijoi-den tekevän yksinomaan itsenäistä työtä oppimisen eteen, vaan haastatellut kokivat myös yhteisöllisyyden ja organisaation puolesta saadun ohjauksen merkittäviksi tekijöiksi hyvien oppimistulosten saavuttamisessa. Myös haasta-teltujen näkemykset ennakkoon nauhoitettujen sekä live-tilaisuuksina järjestet-tyjen koulutusten hyvistä ja huonoista puolista vastasivat yleisesti tutkimuskir-jallisuudessa esitettyjä ajatuksia aiheesta. Vaikka itseohjautuvaa oppimista pi-detään erityisesti aikuiskoulutuksessa usein keinona säästää opetusta järjestä-vän organisaation resursseja, tulee oppijoita kuitenkin ohjata itsenäisesti suori-tettavien opintokokonaisuuksien läpi, mikäli näiden halutaan saavuttavan hy-viä oppimistuloksia. Itseohjautuvan oppimiskokonaisuuden luominen ei siis tarkoita vain oppimismateriaalien saattamista oppijoiden saataville, vaan op-pimiseen on tarjottava tukea myös organisaation puolesta.
Suunnittelututkimuksen osalta tutkielmassa onnistuttiin kehittämään arte-fakti, jolla nähtiin organisaation sisällä olevan hyötyä tulevien työntekijöiden perehdyttämisessä. Artefakti on uusi osakokonaisuuslaajempaa T-SQL-kurssia, joka toimii yhtenä uusien työntekijöiden perehdyttämisen kulmakivenä. Arte-faktin voidaan sen tämän tutkielman puitteissa saavutetun muodon osalta näh-dä sijoittuvan Keanen (2012) esittämistä digitaalisen oppimisen näkökulmista erityisesti digitaaliseen opetukseen, sillä artefakti toteutettiin etäyhteyksien avulla tapahtumana, jossa T-SQL – ongelmia ratkottiin yhdessä kokeneemman, kouluttajan roolissa toimivan, datainsinöörin opastuksella. Artefaktia kehittä-mällä laajemmaksi, esimerkiksi muutaman päivän aikana suoritettavaksi, T-SQL-kurssin eri osa-alueita laajemmin yhdisteleväksi kokonaisuudeksi voisi sen
nähdä liittyvän vahvemmin myös Keanen (2012) autonomisen oppimisen nä-kökulmaan, jossa digitaalinen oppiminen perustuu vahvemmin opiskelijoiden autonomiseen työskentelyyn, kuin digitaalisia työkaluja hyödyntäen järjestet-tyyn, ohjattuun oppimistilaisuuteen. Artefakti ei itsessään ole varsinainen digi-taalinen oppimisalusta, vaan enemmänkin tällaista alustaa täydentävä sisältö-kokonaisuus.
Kehitetyn artefaktin voidaan myös todeta muokkaavan T-SQL-kurssin olemusta organisaatio-orientoituneesta itseohjautuvsta oppimisesta (Lemmetty, 2020) enemmän kohti työtehtäväorientoitunutta itseohjautuvaa oppimista, sillä artefaktin avulla pyritään nimenomaan valmistamaan harjoittelijoita paremmin todellisten työtehtävien ratkaisemiseen ennemmin kuin vain saamaan harjoitte-lijat suorittamaan lista geneerisistä T-SQL-tehtävistä.
Artefakti on kuitenkin vielä varsin rajallinen, eikä siitä voida vielä luoda erityisen yleisluontoisia suunnitteluteorioita tai viitekehyksiä vastaavien digi-taalisten oppimisalustojen kehittämisprojekteihin tulevaisuudessa. Sen sijaan artefakti toimii tässä tapauksessa ensisijaisesti ratkaisuna ALM Partnersin T-SQL-kurssin sisällön toivottua heikommaksi koettuun yhteyteen tosielämän työtehtävien välillä.
Suunnittelututkimuksen tutkimusprosessin mukaisesti artefaktia tullaan vielä iteroimaan ja kehittämään saadun palautteen perusteella tulevia uusia työntekijöitä varten. Jatkotutkimusaiheina tämän tutkielman tuloksia voisi hyödyntää esimerkiksi yleismaailmallisemman, ohjelmistokehitystyöhön liitty-vän perehdytysviitekehyksen kehittämisessä. Jatkokehityksenä tässä tutkiel-massa luotua artefaktia on tarkoitus kehittää laajemmaksi, aiempien moduulien sisältöjä kokoavaksi lopputehtäväksi. Tällaisten, noin työviikon ajalle aikataulu-tettujen tehtävien käytöstä on ALM Partnersilla jo ennestään kokemusta – esi-merkiksi analyytikkoharjoittelijat kirjoittavat jo nyt harjoittelujaksonsa aikana harjoituskorkoriskiraportin, josta he saavat sen valmistuttua palautetta koke-neemmilta työntekijöiltä. Vastaavaa käytäntöä voitaisi hyödyntää myös T-SQL kurssissa, jossa laajemman tehtävän ratkaisuun annettaisi aikaa esimerkiksi muutama työpäivä, ja harjoittelijoiden aikaansaannokset käytäisi läpi yhdessä kokeneempien työntekijöiden kanssa.
Kuten jo tutkielman kirjallisuusosiossa todettiin, on onnistunut perehdy-tys nykyaikaisessa tietotyössä äärimmäisen tärkeässä roolissa, kun uusista työntekijöistä halutaan saada mahdollisimman nopeasti tehokkaita henkilöstö-resursseja. Tapausyritys ALM Partnersissa henkilöstön kattava perehdytys on-nostettu prioriteetiltaan korkealle, mikä näkyy laajana koulutusvalikoimana ja panostuksina perehtymisen fasilitointiin. Tapausyrityksen henkilöstömäärän odotetaan myös jatkavan kasvuaan tulevaisuudessa, mikä tarjoaa oivallisia mahdollisuuksia parantaa tässä tutkielmassa kehitettyä suunnitteluartefaktia ja näin parantaa entisestään myös ALM Partnersin perehdytysprosessia.
LÄHTEET
Amabile, T. M. (1996). Creativity and innovation in organizations (Vol. 5). Boston:
Harvard Business School.
Aparicio, M., Bacao, F., & Oliveira, T. (2016). Cultural impacts on e-learning systems’ success. The Internet and Higher Education, 31, 58–70.
doi:10.1016/j.iheduc.2016.06.003
Arthur, W. B. (2009). The nature of technology: What it is and how it evolves. New York, NY: Simon and Schuster
Artis, A. B., & Harris, E. G. (2007). Self-directed learning and sales force
performance: An integrated framework. Journal of Personal Selling and Sales Management, 27(1), 9–24.
Barney JB, Felin T. 2013. What are microfoundations? Academy of Management Perspectives . 27:138–55
Baskett, H. K. M. (1993). Workplace factors which enhance self-directed learning, 7th International Symposium on Self-Directed Learning, West Palm Beach, FL, USA. 21 – 23.1.1993. Haettu osoitteesta:
https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED359354.pdf
Baskerville, R., & Pries-Heje, J. (2010). Explanatory design theory. Business &
Information Systems Engineering, 2(5), 271-282.
Baskerville, R., & Wood-Harper, A. T. (1998). Diversity in information systems action research methods. European Journal of information systems, 7(2), 90-107.
Bear DJ, Tompson HB, Morrison CL, Vickers M, Paradise A, et al. 2008. Tapping the Potential of Informal Learning: An ASTD Research Study. Alexandria, VA: American Society for Training and Development
Beck, U. (2016). Varieties of second modernity and the cosmopolitan vision.
Theory, Culture and Society, 33(7-8), 257-240.
doi.org/10.1177/0263276416671585
Bedwell WL, Salas E. 2010. Computer-based training: capitalizing on lessons learned. International Journal of Training and Development. 14:239–49 Bell, B. S. (2017). Strategies for supporting self-regulation during self-directed
learning in the workplace. In R. A. Noe & J. E. Ellingson (Eds.),
Autonomous learning in the workplace (pp. 117-134). New York, NY, USA:
Routledge. doi.org/10.4324/9781315674131
Benson, R., & Samarawickrema, G. (2009). Addressing the context of e-learning: using transactional distance theory to inform design. Distance Education, 30(1), 5–21.
Bider, I., Johannesson, P., Perjons, E., & Johansson, L. (2012). Design science in action: developing a framework for introducing IT systems into
operational practice.
Billett, S. (2014). Mimesis: Learning through everyday activities and interactions at work. Human Resource Development Review, 13(4), 462-482.
doi.org/10.1177/1534484314548275
Billett, S. (2001). Learning through work: Workplace affordances and individual engagement. Journal of Workplace Learning, 13(5), 209-214.
doi.org/10.1108/EUM0000000005548
Bonk, C. J., & Graham, C. R. (2012). The handbook of blended learning: Global perspectives, local designs. John Wiley & Sons.
Brockett, R. G. & Hiemstra, R. (1991). Self-direction in adult learning: Perspectives on theory, research, and practice. London: Routledge.
Brown, K. G. (2001). Using computers to deliver training: Which employees learn and why? Personnel Psychology, 54(2), 271-296.
doi.org/10.1111/j.1744-6570.2001.tb00093.x
Brown, J. S. & Duguid, P. (2001). Knowledge and organization: A social-practice perspective. Organization Science, 12(2), 198–213.
Butts MM, Casper WJ, Yang TS. 2013. How important are work–family support policies? A meta-analytic investigation of their effects on employee
outcomes. J. Appl. Psychol. 98:1–25
Burstein, F., & Gregor, S. (1999, December). The systems development or engineering approach to research in information systems: An action research perspective. In Proceedings of the 10th Australasian Conference on Information Systems (pp. 122-134). Victoria University of Wellington, New Zealand.
Cacciattolo, Karen. (2015). A Critical Review of the Impact of workplace learning on Individual and Organisational Performance.
10.13140/RG.2.1.2450.6082.
Caffarella, R. S. (1993). Self-directed learning. In New directions for adult and continuing education, 57, 25-35. doi.org/10.1002/ace.36719935705
Candy, P. S. (1991). Self-direction for lifelong learning. San Francisco, CA, USA:
Jossey-Bass.
Ćećez-Kecmanović, D. (1994). Organizational activity support systems. Decision Support Systems, 12(4-5), 365-379.
Cidral, W. A., Oliveira, T., Di Felice, M., & Aparicio, M. (2018). E-learning success determinants: Brazilian empirical study. Computers &
Education, 122, 273–290. doi:10.1016/j.compedu.2017.12.001
Clardy, A. (2000). Learning on their own: Vocationally oriented self-directed learning projects. Human Resource Development Quarterly, 11(2), 104-125.
doi.org/10.1002/1532-1096(200022)11:23.0.CO;2-5
Collin, K. (2006). Connecting work and learning - design engineers’ learning at work. Journal of Workplace Learning, 18(7/8), 403-413.
doi.org/10.1108/13665620610692971
Collin, K. (2005). Experience and shared practice - design engineers' learning at work (Doctoral dissertation, Jyväskylä studies in education, psychology and social research 261, University of Jyväskylä, Jyväskylä, Finland).
Haettu osoitteesta:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/13310/9513921883.pdf?se quence=1&isAllowed=y
Collin, K., Herranen, S. & Riivari E. (2017). What kinds of aspects frame professional agency and creativity in information technology work?
Business Creativity & the Creative Economy, 3(1), 88-98.
doi.or/10.18536/bcce.2017.10.3.1.08
Collin, K. and Tynjälä, P. (2003), Integrating theory and practice? Employees’
and students’ experiences of learning at work, Journal of Workplace Learning, Vol. 15 No. 7/8, pp. 338-344. https://doi.org/10.1108/13665620310504828 Confessore, S.J. & Kops, W.J. (1998). Self-directed learning and the learning
organization: Examining the connection between the individual and the learning environment. Human Resource Development Quarterly, 9(4), 365- 375. doi.org/10.1002/hrdq.3920090407
Doornbos AJ, Simons RJ, Denessen E. 2008. Relations between characteristics of workplace practices and types of informal work-related learning: a survey study among Dutch police. Human Resource Development Quarterly 19:129–
51
Edwards, A. (2010). Being an expert professional practitioner: The relational turn in expertise. Dordrecht: Springer
Ellinger, A. D. (2004). The concept of self-directed learning and its implications for human resource development. Advances in Developing Human Resources, 6(2), 158-177. doi.org/10.1177/1523422304263327
Eraut, M. (2004). Informal learning in the workplace. Studies in Continuing Education, 26(2), 247-273. doi.org/10.1080/158037042000225245 Eriksson, P., & Koistinen, K. (2012). Monenlainen tapaustutkimus.
PDF-dokumentti.
Felstead, A. (2011). Employee involvement, the quality of training and the learning environment: an individual level analysis. Development and Learning in Organizations, 25(3), 1667-1688.
Fenwick, T. (2008). Workplace learning: Emerging trends and new perspectives.
New Directions for Adult and Continuing Education, 119, 17-26.
doi.org/10.1002/ace.302
Galagan P 2010. Bridging the skills gap: new factors compound the growing skills shortage. TþD 64:44–49
Germain, M-L. & Grenier, R. S. (2015). Facilitating workplace learning and change. Journal of Workplace Learning, 27(5), 366-386. doi.org/10.1108/JWL-03-2013-0017
Grant RM. 1991. The resource-based theory of competitive advantage:
implications for strategy formulation. California Management Review.
33:115–35
Grant, A. M. & Ashford, S. J. (2008). The dynamics of proactivity at work.
Organizational Behaviour, 28, 3-34. doi.org/ 10.1016/j.riob.2008.04.002 Gregor, S. (2002). Design theory in information systems. Australasian Journal of
Information Systems, 10(1).
Gregor, S., & Jones, D. (2007). The anatomy of a design theory. Association for Information Systems.
Gregor, S., Chandra Kruse, L., & Seidel, S. (2020). Research perspectives: The anatomy of a design principle. Journal of the Association for Information Systems, 21(6), 2.
Guglielmino, L.M. (1977). Development of the self-directed learning readiness scale (Doctoral dissertation, University of Georgia, Georgia, USA).
Dissertation Abstracts International, 38, 6467.
Guglielmino, L. (2008). Why self-directed learning? International Journal of SelfDirected Learning, 5(1), 1-12.
Gureckis TM, Markant DB. 2012. Self-directed learning: a cognitive and computational perspective. Perspecties on Psychological Science 7:464–81 Grow, G. O. (1991). Teaching learners to be self-directed. Adult Education
Quarter, 41(3), 25-49. doi.org/10.1177/0001848191041003001
Ha, T. S. (2008). How IT workers learn in the workplace. Studies in Continuing Education, 30(2), 129–143. doi.org/10.1080/01580370802097728
Harteis, C. (2017). Machines, change and work: An educational view on the digitalization of work. In C. Harteis (Eds.), The impact of digitalization in the workplace. An educational view (pp. 1-12). Cham: Springer.
doi.org/10.1007/978-3-319-63257-5
Harris, C. (2005). A daily diary study of coping in the context of the job
demands–control–support model. Journal of Vocational Behavior, 66(2), 219-237
Hevner, A. R., March, S. T., Park, J., & Ram, S. (2004). Design science in information systems research. MIS quarterly, 75-105.
Hirsjärvi, S., & Hurme, H. (2015). Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.[E-kirja]. Helsinki: Gaudeamus
Hockly, N. (2012). Substitute or redefine? Modern English Teacher, 21(3), 40-42.
Hwang, G.-J., Wu, C.-H., Tseng, J. C. R., & Huang, I. (2011). Development of a ubiquitous learning platform based on a real-time help-seeking
mechanism. British Journal of Educational Technology, 42(6), 992–1002.
doi:10.1111/j.1467-8535.2010.01123.x
Iivari, J., Hirschheim, R., & Klein, H. K. (1998). A paradigmatic analysis contrasting information systems development approaches and methodologies. Information systems research, 9(2), 164-193.
Isomöttönen, V., Tirronen, V., & Cochez, M. (2013). Issues with a Course That Emphasizes Self-Direction. Proceedings of the 18th ACM Conference on
Innovation and Technology in Computer Science Education, 111–116. Presented at the Canterbury, England, UK. doi:10.1145/2462476.2462495
Im, I., Hong, S., & Kang, M. S. (2011). An international comparison of
technology adoption testing the UTAUT model. Information & Management, 48(1), 1-8
Jude, L. T., Kajura, M. A., & Birevu, M. P. (2014). Adoption of the SAMR model to assess ict pedagogical adoption: A case of Makerere University.
International Journal of e-Education, e-Business, eManagement and e-Learning, 4(2), 106-115.
Karakas, F. and Manisaligil, A. (2012), "Reorienting self‐directed learning for the creative digital era", European Journal of Training and Development, Vol. 36 No. 7, pp. 712-731. https://doi.org/10.1108/03090591211255557
Kaklamanou, D., Pearce, J., & Nelson, M. (2012). Food and Academies: A Qualitative Study. Department for Education, 1-23.
Keane, D. T. (2012). Leading with Technology. The Australian Educational Leader, 34(2), 44.
Ketola, H. U. (2010). Tulokkaasta tuottavaksi asiantuntijaksi: perehdyttäminen kehittämisen välineenä eräissä suomalaisissa tietoalan
yrityksissä. Jyväskylä studies in business and economics, (92).
Khiat, H. (2017). Academic performance and the practice of self-directed learning: The adult student perspective. Journal of Further and Higher Education, 41(1), 44–59. Haettu ositteesta:
https://doi.org/10.1080/0309877X.2015.1062849.
Knowles, M. (1970). The modern practice of adult education: Andragogy versus Pedagogy. Houston, TX, USA: Gulf Publishing Co.
Knowles, M. (1975). Self-directed learning. Chicago, IL, USA: Follet.D
Knowles, M., Holton, E. F., & Swanson, R. A. (2012). The adult learner: The definitive classic in adult education and human resource development.
London: Routledge.
Kogut, Bruce & Zander, Udo. (1992). Knowledge of the Firm, Combinative Capabilities, and the Replication of Technology. Organization Science. 3.
10.1287/orsc.3.3.383.
Kops, W. J. (1997). Managers as self-directed learners: Findings from public and private sector organizations. In H. B. Long (Eds.), Expanding Horizons in Self-Directed Learning (pp. 71-86). Norman, OK, USA: University of Oklahoma.
Koro, J. (1993). Aikuinen oman oppimisensa ohjaajana: itseohjautuvuus, sen kehittyminen ja yhteys oppimistuloksiin kasvatustieteen avoimen korkeakouluopetuksen monimuotokokeilussa [Adults as managers of their own learning: self-directiveness, its development and connection with the cognitive learning results of an experiment on distance education for the teaching of educational science] (Doctoral dissertation, Jyväskylä studies in education, psychology and social research 98, University of Jyväskylä, Jyväskylä, Finland).
Kozlowski SWJ, Salas E, eds. 2010.Learning, Training, and Development in Organizations, Vol. 1. New York: Routledge
Kraiger K, Ford JK. 2006. The expanding role of workplace training: themes and trends influencing training research and practice. In Historical Perspectives in Industrial and Organizational Psychology, ed. LL Koppes, pp. 281–309.
Mahwah, NJ: Erlbaum
Kraiger, K., & Jerden, E. (2007). A meta-analytic investigation of learner control:
Old findings and new directions. In S. M. Fiore & E. Salas (Eds.), Toward a science of distributed learning (pp. 65–90). American Psychological
Association. https://doi.org/10.1037/11582-004
Lau, F. (1997). A review on the use of action research in information systems studies. In Information systems and qualitative research (pp. 31-68). Springer, Boston, MA.
Leavy, P. (2020). introduction to the oxford handbook of qualitative research. The Oxford Handbook of Qualitative Research, 1.
Lee, A. S. (2010). Retrospect and prospect: information systems research in the last and next 25 years. Journal of Information technology, 25(4), 336-348.
Lee, M. Y. & Edmondson, A. C. (2017). Self-managing organizations: Exploring the limits of less-hierarchical organizing. Research in Organizational
Behavior, 37, 35-58. doi.org/ 10.1016/j.riob.2017.10.002
Lemmetty, S. & Collin, K. (2020). Self-directed learning in creative activity: An Ethnographic study in technology-based work. Journal of creative behaviour, doi.org/10.1002/jocb.438
Lemmetty, S. & Collin, K. (2019). Self-directed learning as a practice of
workplace learning. Interpretative repertoires of self-directed learning in ICT work. Vocations and Learning, 13, 47-70. doi.org/10.1007/s12186-019- 09228-x
Lewis, L. K. (2011). Organizational change: Creating change through strategic communication. Chichester: Wiley-Blackwell.
Lindeman, E. (1926). The meaning of adult education. New York, NY, USA:
New Republic Inc.
Livingstone, D. W. (2008). Mapping the field of lifelong (formal and informal) learning and (paid and unpaid) work. In D. W. Livingstone, K.
Mirchandani & P.H. Sawchuk (Eds.), The Future of Lifelong Learning and Work: Critical Perspectives (pp. 13-26). Rotterdam: Sense Publishers.
Loyens, S., Magda, J. & Rikers, R. (2008). Self-directed learning in problembased learning and its relationship with self-regulated learning. Educational Psychology Review, 20, 411-427. doi.org/10.1007/s10648-008- 9082-7 Merriam, S. (2001). Andragogy and self-directed learning: Pillars of adult
learning theory. New Directions for Adult and Continuing Education, 89, 3–13.
doi.org/10.1002/ace.3
Milligan, C., Fontana, R. P., Littlejohn, A. & Margaryan, A. (2015). Selfregulated learning behaviour in the finance industry. Journal of Workplace Learning, 27(5), 387-402. doi.org/10.1108/JWL-02-2014-0011
Neck, C.C. & Manz, C. P. (2013) Mastering Self Leadership: Empowering Yourself for Personal Excellence. San Antonio, TX, USA: Pearson.
Nemiro, J. E. (2002). The creative process in virtual teams. Communication Research Journal, 14(1), 69-83.
Noe, R. A. & Ellingson, J. E. (2017). Autonomous learning in the workplace: An introduction. In J. E. Ellingson & R. A. Noe (Eds.), Autonomous learning in the workplace (pp. 1-12). New York, NY, USA: Routledge.
doi.org/10.4324/9781315674131
Noe, R. A., Clarke, A. D. M. & Klein, H. J. (2014). Learning in the twenty-first century workplace. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior, 1(1), 245-275. doi.org/10.1146/annurev-orgpsych031413-091321
Nunan, D. & Lamb, C. (1996). The self-directed teacher: Managing the learning process. Cambridge: Cambridge University.
Maccoby, E. E., & Maccoby, N. (1954). The interview: A tool of social science.
Handbook of social psychology, 1(1), 449-487.
March, S. T., & Smith, G. F. (1995). Design and natural science research on
March, S. T., & Smith, G. F. (1995). Design and natural science research on