4.1. Tutkimusmenetelmä
Tämä tutkielma on tehty kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka empiirinen aineisto on ke-rätty haastattelumenetelmällä.
Kvalitatiivinen tutkimus perustuu induktiiviseen prosessiin, jolloin se etenee yksityisestä yleiseen. Prosessissa ollaan kiinnostuneita useasta samanaikaisesta tekijästä, mitkä vai-kuttavat lopputulokseen. Voidaan ajatella, että kvantitatiivinen tutkimus tutkii osia ja etsii normia, kun taas kvalitatiivinen tutkimus etsii säännönmukaisuutta ja monimuotoisuutta.
Mitä lähemmäksi yksilöä ja vuorovaikutusta tullaan, niin sitä suurempi syy olisi käyttää kvalitatiivisia menetelmiä. (Hirsijärvi, Hurme 2001:25-26.)
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on tyypillistä, että aineiston kerääminen, käsittely ja ana-lyysi lomittuvat toisiinsa. Kvalitatiivisen tutkimuksen tyypillisiä tutkimusaineistoja ovat esimerkiksi kenttähavainnointi, vapaamuotoiset haastattelut, erilaiset dokumentit ja kult-tuurin tuotteet. Kvalitatiivisen tutkimuksen analyysi on enemmän sidottavissa aineistoon kuin sääntöihin, mikä on taas tyypillisempää kvantitatiiviselle eli määrälliselle tutkimuk-selle. (Uusitalo 1991: 79–81.)
Kvalitatiivisissa tutkimuksissa on yleistä, että tutkimussuunnitelma elää prosessimaisesti tutkimuksen edetessä. Tutkimuksen tulkinta tapahtuu koko tutkimusprosessin aikana, eikä sitä ole aina helppoa eikä tarkoituksenmukaistakaan pilkkoa vaiheisiin. Joskus jopa koko tutkimusongelmaa saattaa joutua muuttamaan aineiston keruun kuluessa. (Eskola &
Suoranta 1998: 15–16.) Tässä tutkielmassa kolmas tutkimuskysymys tarkentui vasta, kun aineisto oli kerätty.
Kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä voidaan myös käyttää rinnakkain. Esimer-kiksi teemahaastattelu voi sisältää strukturoidumpia osia. Kvantitatiivisella tutkimuksella voi olla myös täydentävä asema kvalitatiiviseen tutkimukseen. Näin voidaan saada erilai-sia näkökohtia samasta aerilai-siasta. (Hirsijärvi, Hurme 2001: 30.)
4.1.1. Aineistonkeruumenetelmä
Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Aineistonkeruumenetelmänä haastattelut voidaan jakaa kolmeen tyyppiin niiden luonteen mukaan; avoimiin haastatte-luihin, lomakehaastatteluihin sekä teemahaastatteluihin. Näitä voidaan käyttää joko vaih-toehtoisesti, rinnan tai eri tavoin yhdisteltynä tutkittavan ongelman ja resurssien mukaan.
Näitä haastattelumenetelmiä voidaan käyttää sekä laadullisessa että määrällisessä tutki-muksessa. (Tuomi 2009: 71.)
Avoin haastattelu on strukturoimaton, hyvin keskustelunomainen haastattelu. Se sopii tut-kimuksiin, joissa haastateltavia on vähän ja halutaan saada esille heikosti tiedostettuja asioita. Usein avoimet haastattelut vaativat useita haastattelukertoja. Lomake-haastattelu on puolestaan hyvin strukturoitu haastattelutyyppi, jossa kysymysten tulee olla sellaisia, että niillä on sama merkitys kaikille. Tätä haastattelumuotoa käytetään nopeatempoisissa haastatteluissa, joita tehdään suuria määriä. Kolmas haastattelumuoto on teemahaastat-telu. Se on avoimen ja lomakehaastattelun välimuoto. (Mikkonen 1997: 19.)
Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Teemahaastattelu etenee tiettyjen keskeisten etukäteen valittujen teemojen ja niihin liittyvien tarkentuvien kysy-mysten varassa. (Tuomi 2009: 75.) Se on kuitenkin astetta strukturoidumpi kuin avoin haastattelu, sillä siinä on aiempien tutkimusten ja aihepiiriin tutustumisen pohjalta val-mistellut aihepiirit, teemat. Teemat ovat kaikille haastateltaville samoja, vaikka niissä lii-kutaankin joustavasti. (Järvinen, A & Järvinen, P 2011: 145.) Haastattelussa saatu tieto on aina sidoksissa siihen tutkimusympäristöön, josta tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita.
Laadullisessa haastattelussa korostuu kokemukset tutkittavasta tilanteesta sekä kyky ja halukkuus keskustella aiheesta. (Kylmä & Juvakka 2007: 79−80.) Tässä tutkielmassa kaikki teemat liittyivät yhteistyöhön Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa.
Haastattelun etuna on erityisesti joustavuus. Haastattelijalla on mahdollisuus toistaa ky-symys, oikaista väärinkäsityksiä ja käydä keskustelua haastateltavan kanssa. Kysymyk-set voidaan myös esittää siinä järjestyksessä kuin tutkija katsoo parhaaksi. Laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin, vaan pyritään kuvaamaan jotain ilmiötä
tai tapahtumaa, ymmärtämään tiettyä toimintaa tai antamaan teoreettisesti mielekäs tul-kinta jollekin ilmiölle. Näin ollen laadullisessa tutkimuksessa voidaan ajatella olevan tär-keää, että henkilöt, joilta tietoa kerätään, tietävät tutkittavasta ilmiöstä mahdollisimman paljon. Tiedonantajien valinnan ei pidä olla satunnaista vaan harkittua ja tarkoitukseen sopivaa. (Niemi 2009:85–86.)
Aineiston keruu
Laadulliselle tutkimukselle on tyypillistä, että haastateltavat henkilöt valitaan etukäteen suunnitellusti. Tämän tutkimuksen haastateltavat (6 kpl) valittiin satunnaisesti Kokkolan yliopistokeskuksesta saadusta listasta, missä oli listattuna 23 yhteistyökumppania. Haas-tattelut tehtiin yksilöhaastatteluina. Listan haastateltavista valittiin kolme yrityspuolen yhteistyökumppania ja kolme julkisen puolen yhteistyötyökumppania. Haastattelujen tär-keimpänä päämääränä oli saada mahdollisimman paljon tietoa aiheesta.
Haastateltaviin henkilöihin oltiin yhteydessä ensiksi sähköpostitse. Haastattelujen sopi-minen oli haasteellista ja vain kaksi haastattelua saatiin sovittua ensimmäisellä yhteyden-ottokerralla. Loput neljä haastattelua saatiin sovittua vasta usean yhteydenoton jälkeen.
Lopulta haastattelupyynnöt lähetettiin lähes kaikille listassa mainituille yhteistyökump-paneille. Haastattelut aloitettiin vuoden 2019 viikolla 12 ja viimeinen haastattelu oli vii-kolla 17. Kaksi haastattelua tehtiin puhelimitse ja neljä kasvotusten. Haastattelut olivat anonyymeja ja ne nauhoitettiin.
Haastattelun teemoiksi valikoitui yhteistyö, yhteistyön vaikutukset ja tulevaisuus. Haas-tattelurungossa oli mukana myös yhteistyön odotukset ja kokemukset -taulukko, missä on kentät yhteistyön muodoille. Yhteistyön muotoja ovat koulutukseen liittyvä yhteistyö, kehittämiseen liittyvä yhteistyö ja tutkimukseen liittyvä yhteistyö. Alueellisen yhteistyön onnistumista arvioitiin odotuksilla ja kokemuksilla numeroasteikoin 0-10. Haastattelu-runko ja taulukko löytyvät tämän tutkielman liitteistä.
4.2. Tutkimusalue ja tutkimuskohteena oleva yliopistokeskus
Tutkimusalueena oli Kokkolan kaupunki Keski-Pohjanmaalla. On hyvä ottaa huomioon, että Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteistyö voi olla alueellisesti laajempaa, vaikka tässä tutkielmassa keskitytään Kokkolan alueeseen.
4.2.1. Kokkola
Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus. Kannus, Kaustinen ja Kala-joki ovat Kokkolan ohella alueen suurimpia palvelukeskittymiä. Toiminnallisesti yhte-näisen kaupunkiseutualueen Kokkola muodostaa Pohjanmaan maakuntaan kuuluvan Pie-tarsaaren kanssa.
Kokkolan asukasluku vuonna 2017 oli 47 723. Äidinkieleltään suomenkielisiä on 84 % ja ruotsinkielisiä 12,6 % ja muunkielisiä 3,4 %. Kokkolan väestömäärä on kehittynyt viime vuosina. 2000-luvulla väestön määrä on lisääntynyt 3 400 asukkaalla. Vuonna 2016 ylemmän korkeakoulututkinnon omaavia oli 10,8 % asukkaista ja alempi korkeakoulu-tutkinto oli 6,2 % asukkaista. Tutkijakoulutuksen oli suorittanut 0,4 % asukkaista. (Tas-kutietoa Kokkolasta 2018.) Kokkolan elinkeinoelämän perustana on kansainvälinen suur-teollisuus. Keskeisessä asemassa on kemianteollisuus ja sitä soveltava suur-teollisuus. Kokko-lan suurteollisuusalueella on Pohjois-Euroopan suurimmaksi todettu epäorgaanisen ke-mian keskittymä. (Kokkolan kaupunki 2019).
Kokkolan seudun tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa on investoitu lähes 10 miljoonalla eurolla julkisen sektorin kemian TKI- ja testausympäristöihin (kemian koetehdas, akku-testauslaboratorio sekä analyysi- ja akku-testauslaboratorioita). (Keski-Pohjanmaan liitto 2014:
20.)
4.2.2. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on monitieteinen Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yli-opistojen yhteenliittymä. Koordinointivastuu on Jyväskylän yliopistolla, muuta muuten
yliopistot toimivat tasavertaisessa yhteistyössä. Yliopistokeskuksen koulutusalat ovat kasvatustiede, tietotekniikka, sosiaalitieteet, liiketaloustieteet ja kemia.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius tarjoaa aikuisopiskelijoille tutkintokoulutusta, avoimen yliopiston opintoja, yliopistollista täydennyskoulutusta ja tieteellisiä jatko-opin-toja. Yliopistokeskuksesta valmistui maisteriksi 89 opiskelijaa sekä 3 tohtoria vuonna 2017. Edellisvuonna 2016 maisteriksi valmistui 84 opiskelijaa ja 5 valmistui tohtoriksi.
Vuonna 2017 yliopistokeskuksen rahoitus koostui pääosin yliopistojen perusrahoituk-sesta (kuvio 7).
Kuvio 7. Yliopistokeskus Chydeniuksen rahoitus vuonna 2017 (Kokkolan yliopistokes-kus vuosikirja 2017-2018.)
Yliopistokeskuksen toiminta-ajatuksena on olla aikuisille suunnatun yliopistollisen ope-tuksen ja oppimisen edelläkävijä sekä kansainvälisesti ja alueellisesti verkottunut tutki-muskumppani. Yliopistokeskuksen nykyisessä strategiassa, mikä on tehty vuosille
2015-2020, yliopistokeskus korostaa alueellisuuttaan. Tavoitteina on muun muassa osallistu-minen aktiivisesti alueen suunnitelmalliseen kehittämistyöhön ja alueellisen toimijaver-koston yhdistämisen valtakunnalliseen ja kansainväliseen tutkimuskenttään ja tiedeyhtei-söihin. Rahoituksen osalta tavoitellaan tehokkuutta ja rahoitusrakenteen halutaan olla mo-nipuolinen.
Yliopistokeskuksen tavoitteena on tuoda toiminnallaan taustayliopistojensa osaamista alueelleen. Yliopistokeskus on mukana laatimassa alueellisia kehitysohjelmia ja strategi-oita, muun muassa Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiaa, älykkään erikoistumisen stra-tegiaa ja Kokkolan kaupungin strastra-tegiaa. (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 2019.)