Tutkimuksen toteutus ja analysointi

5.4.1 Kyselylomakkeen sisältö

Kyselylomakkeen (liite 1) muodostamisessa hyödynnettiin aiempaa aiheesta teh-tyä tutkimusta ja projektikirjallisuutta sekä näiden pohjalta muodostettua tutki-musmallia (luku 5.1). Kysymyksissä esitetyt viestintävälineen ominaisuudet pohjautuivat median ilmaisuvoimaisuuden teoriaan (Daft & Lengel, 1987) ja me-dian synkronisuuden teoriaan (Dennis, Valacich, 1999) (luvut 2.1 ja 2.2), kysy-myksissä käytetyt tehtävätyypit pohjautuivat McGrathin (1984) teoriaan ryhmän tehtävien luokittelusta (luku 2.3) ja kysymyksissä esiintuodut viestintävälineet puolestaan koottiin eri lähteistä (esimerkiksi Niinimäki ym., 2010; Thissen ym., 2007; Dittrich & Giuffrida, 2011) (luku 4.4).

Kyselylomakkeen ensimmäinen osio oli taustatiedot, jossa selvitettiin vas-taajien ikä, sukupuoli ja työuran pituus. Lomakkeen toinen osa käsitteli rooleja, joissa vastaajat toimivat, sekä rooleja, joissa toimivien kanssa vastaajat viestivät.

Vaikka roolit olivat lomakkeella oma kokonaisuutensa, tuloksien käsittelyssä ne siirrettiin osaksi taustatietoja. Tämä johtuu siitä, että vielä kyselylomaketta muo-dostaessa ajateltiin, että vastaajien ja heidän viestintäkumppaneidensa rooleilla saattaisi olla yhteys parhaina pidettyihin viestintävälineisiin. Myöhemmin tämä näkökulma rajautui tutkimuksen ulkopuolelle.

Kyselylomakkeen seuraava kokonaisuus käsitteli viestintävälineiden omi-naisuuksia ja parhaaksi koettuja viestintävälineitä eri tehtävätyypeissä. Kysy-mykset ryhmiteltiin tehtävätyypeittäin siten, että vastaajat ottivat kantaa viestin-tävälineiseen ominaisuuksia koskeviin väittämiin ja parhaisiin viestintävälinei-siin jokaisen tehtävätyypin osalta erikseen. Viimeisessä osiossa vastaajia pyydet-tiin ottamaan kantaa viestinnän tehokkuuteen, viestintävälineiden käytön ongel-miin ja tyytyväisyyteen käytössä olevia viestintävälineitä kohtaan.

Kyselylomake oli puolistrukturoitu, ja se koostui monivalintakysymyksistä, joissa osassa oli lisäksi avoin vaihtoehto, asteikollisista kysymyksistä sekä yh-destä täysin avoimesta kysymyksestä. Monivalintakysymyksen avointa vaihto-ehtoa käytettiin, koska avoin vaihtoehto saattaa tuoda esille näkökulmia, joita ei etukäteen olisi osattu ottaa huomioon (Hirsjärvi ym., 2015).

Asteikollisissa kysymyksissä käytettiin neliportaista Likert-asteikkoa, jonka vastausvaihtoehdot olivat täysin samaa mieltä (1), osittain samaa mieltä (2), osit-tain eri mieltä (3) ja täysin eri mieltä (4). Lisäksi tarjolla oli viides vaihtoehto ”en

osaa sanoa” (0), joka käsiteltiin tyhjänä vastauksena. ”En osaa sanoa” vaihtoeh-don käyttöön päädyttiin sen vuoksi, ettei luokitteluun haluttu sisällyttää hanka-lasti tulkittavaa neutraalia vaihtoehtoa ”ei samaa eikä eri mieltä”, mutta samalla kuitenkin haluttiin antaa vastaajille mahdollisuus ohittaa kysymys.

5.4.2 Aineiston kerääminen

Aineisto kerääminen toteutettiin verkkokyselynä KyselyNetti-verkkokyselyalus-talla, joka on ilmainen Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Kyseiseen alustaan päädyttiin saatavuuden, helppokäyttöisyyden sekä monipuolisten ominaisuuk-sien vuoksi. KyselyNetti mahdollisti myös tulosten kevyen analysoinnin (suorat jakaumat, keski- ja hajontaluvut sekä ristiintaulukointi), mutta kyselyn vastauk-set oli myös helppo siirtää Ms Excel- ja SPPS-ohjelmiin analysointia varten. Alus-tava kyselylomake testattiin kahdella henkilölle, ja lomaketta korjattiin vielä en-nen kyselyn julkaisemista.

Tutkimus toteutettiin suuressa, julkisen sektorin organisaatiossa, jonka oh-jelmistoprojekteissa toteutetaan järjestelmiä sekä organisaation sisäiseen, mui-den organisaatioimui-den että kansalaisten käyttöön. Organisaatio valittiin tutkimus-kohteeksi sen perusteella, että tutkimuksen tekijä oli itse työskennellyt organi-saatiossa useassa ohjelmistoprojektissa ja päässyt tarkastelemaan projektien vies-tintää ja viestintävälineiden käyttöä organisaatiossa. Toinen syy organisaation valintaan oli se, että suuri osa ohjelmistoprojektiin osallistuvista sidosryhmistä työskentelee organisaatiossa. Keräämällä aineisto kyseisestä organisaatiosta saa-tiin varsin kattava kuva ohjelmistoprojektin parissa työskentelevien henkilöiden mielipiteistä. Organisaation omien postituslistojen kautta levitettävän verkkoky-selyn avulla tavoitettiin niin toteuttajia, testaajia, määrittelijöitä, toimeksiantajia kuin projektipäälliköitäkin, mutta myös asiantuntijarooleissa, esimerkiksi käyt-töliittymäsuunnittelijoina, toimivia henkilöitä.

5.4.3 Aineiston analysointi

Kyselylomakkeen muuttujat olivat joko järjestysasteikollisia tai luokitteluas-teikollisia. Järjestysasteikollisissa muuttujissa käytettiin neliportaista Likert-as-teikkoa. Muuttujille laskettiin suorat jakaumat prosentteina sekä sopivat keski- ja hajontaluvut. Vehkalahden (2008) mukaan keski- ja hajontaluvuilla voitiin ku-vata jakauman keskikohtaa, hajonnan laajuutta sekä jakauman vinoutta (Vehka-lahti, 2008). Luokitteluasteikollisten muuttujien, joita oli osassa taustakysymyk-sissä sekä rooliin ja viestintävälineisiin liittyvissä kysymyktaustakysymyk-sissä, osalta prosent-tijakaumien lisäksi voitiin laskea ainoastaan moodi, joka on yleisin muuttujan saama arvo (Vehkalahti, 2008). Viestintävälineiden ominaisuuksia käsittelevät kysymykset sekä viestintävälineiden käytettävyyttä ja ongelmien ratkaisemiseen kuluvaa aikaa koskevat kysymykset olivat järjestysasteikollisia. Vehkalahden (2008) mukaan näille voidaan laskea mediaani (M^d), moodi (M^o), kvartiiliväli (Q¹, Q3) ja vaihteluväli (W). Mediaani kuvaa jakauman keskimmäistä ja moodi ylei-sintä arvoa, vaihteluväli kuvaa muuttujan koko vaihtelua ja kvartiiliväli kuvaa

jakauman vinoutta eli sitä, mille välille suurin osa (50 % tai enemmän) muuttujan saamista arvoista sijoittuu. Lisäksi koska viestintävälineen ominaisuuksia käsit-televissä kysymyksissä käytettiin Likert-asteikkoa, voitiin tuloksia Vehkalahden (2008) mukaan käsitellä välimatka-asteikollisina. Likert-asteikollisille muuttujille oli siis mahdollista laskea välimatka-asteikollisen muuttujan keski- ja hajontalu-vut (keskiarvo ja keskihajonta) sekä laskea esimerkiksi korrelaatioita. (Vehka-lahti, 2008)

Avointen kysymysten vastaukset raportoitiin sanasta sanaan pois lukien kysymykset, joissa käsiteltiin vastaajien rooleja ja viestinnän osapuolia. Näiden osalta kaikki vastaukset eivät olleet yhdenmukaisia, minkä vuoksi osa vastauk-sista käännettiin muotoon ”asiasta vastaava”. Näin tehtiin esimerkiksi kysymyk-sen ”Missä rooleissa olet toiminut viimeisimmässä ohjelmistoprojektissasi?”

kohdalla Muuta-kohdan vastauksen ”terminologia, koodistot” osalta. Kyseinen vastaus esitettiin tuloksissa muodossa ”terminologiasta ja koodistoista vastaa-vana”. Tämän lisäksi vastaukset, joissa listattiin useampi rooli, esimerkiksi ”toi-minnallinen arkkitehti + tietoarkkitehti” eroteltiin tulos-luvussa kahdeksi eri rooliksi.

Kvantitatiivisen aineiston analysoinnissa hyödynnettiin Ms Excel-ohjelmaa sekä KyselyNetin tuottamaa analyysia, ja kuvioiden piirtämiseen käytettiin Ms Excel- ja Ms PowerPoint-ohjelmia.

6 Tulokset

Tässä luvussa esitellään kyselyssä saadut tulokset. Ensimmäisessä luvussa käsi-tellään taustatiedot, toisessa alaluvussa esikäsi-tellään projektin viestinnässä yleisesti tärkeänä pidetyt viestintävälineet sekä parhaat viestintävälineet eri tehtävätyy-peissä. Kolmannessa alaluvussa tarkastellaan viestintävälineiden ominaisuuksia, jotka tukevat viestintää, eri tehtävätyypeissä, ja lopuksi esitetään yhteenveto tu-loksista.