Tässä luvussa näkökulmana ovat tutkimuskysymykset eli se, mikä merkitys sosioemotionaalisilla taidoilla on ammatillisen identiteetin osana tähän tutkimukseen osallistuvien kouluttajien ja rehtoreiden kertomana ja mihin sosioemotionaalisia taitoja tarvitaan. Lisäksi tarkastellaan millä tavoin taitoja käytetään.
Lähestyin tutkimuskysymyksiäni peilaamalla kouluttajien osaamista, koulutustilanteita ja lähestymistapoja ammatillisen identiteetin ja sosioemotionaalisten taitojen kertomusten ja merkitysten kautta. Tutkimustulosteni rakentuminen muodostui kolmen tarinalinjan pohjalle:
haastavat tilanteet, yllättävät tilanteet sekä lähestymistavat tilanteiden taustalla. Näistä tarinalinjoista muodostin kolmiosaisen osaamisjaottelun: sosioemotionaalinen, pedagoginen ja eettinen osaaminen. Lisäksi jatkoin analysoimista tekemällä tilannetarinoiden ja lähestymistapojen pohjalta yhteenvedon: sosioemotionaalisten taitojen osaamisen tunnistamisen – kehittymisprosessista. Pyrin saamaan tuloksia tällä tavoin käytännönläheisemmäksi.
Ensimmäiseen tutkimuskysymyksen sosioemotionaalisten taitojen merkityksestä aikuiskouluttajan ammatilliseen identiteettiin johtopäätös on, että sosioemotionaalisuuteen ja ammatillisen identiteettiin kytkeytyi tuloksissa reflektiivisyyden merkitys korostetusti. Seitsemässä kertomuksessa mainittiin reflektion merkitys osana kouluttajuutta. Kertomuksissa peilattiin sosiaalisia tai emotionaalisia tilanteita tai osaamisen kehittymistä. Omien vahvuuksien ja persoonallisuuden piirteiden tunnistaminen vaatii kouluttajalta oman itsensä ja työskentelynsä reflektointia, jota kouluttajan työssä tarvitaan kehittyäkseen. Reflektion avulla kouluttaja tunnistaa omat oppimis- ja kasvatuskäsityksensä, sekä seuraa omaa ammatillista kasvuaan ja edistymistään, tunnistaakseen ja kehittääkseen osaamistaan.
Kasvatuksellinen taustasitoumus jäsentää asiantuntijan toiminnan tiedollista perustaa, oppimis- ja ihmiskäsitystä, jota voidaan kutsua pedagogiseksi reflektioksi. Alan ammattikäytänteiden hallinta liittyy asiantuntijan toiminnan taidolliseen perustaan, jota nimitetään ammatilliseksi reflektioksi.
Vahva ammatillinen identiteetti saa opettajan ajattelemaan, että hän tietää voimavaransa, vahvuutensa ja rajoituksensa (Laine, 2004).
Reflektion yhteyteen liittyviä seikkoja, niin sanottuja itsereflektion välineitä, mainittiin tarinalinjojen kertomuksissa useita, kuten rakentava ja omatoiminen ajattelu, vuorovaikutus ja yleensäkin itse- ja ihmistuntemus osana kouluttajuutta ja koulutuksia. Myös palautteen kerääminen ja antaminen, oman toiminnan tiedostaminen, pohtiminen ja kehittäminen osoittivat reflektiivisyyttä kouluttajilta ja rehtoreilta.
Kouluttajien ja rehtoreiden omakohtainen reflektio sekä organisaatiotasolla asioiden jakaminen helpottivat tunnekuorman pitämistä irrallisena. Kyky hallita omia ja toisten tunteita, on kouluttajalle hyvin arvokas taito. Tunteiden hallinta ja reflektiivisyys ovat hyviä keinoja koulutettavan ryhmän hallintaan, stressin vähentämiseen sekä ihmissuhteiden hoitamiseen.
Ensimmäinen tutkimuskysymys, sosioemotionaalisten taitojen merkitys ammatillisen identiteetin osana, on yhteydessä myös työssä kehittymiseen ja jaksamiseen. Sosioemotionaalisuuden ja ammatillisen identiteetin yhteys ilmeni myös näkemyksessä, kun tuntee itsensä ja kiinnostuksen kohteensa, osaa tarttua juuri niihin mahdollisuuksiin, jotka persoonalle sopivat. Aikuiskouluttajan sosioemotionaalisuus liittyy kouluttamistaitoihin eli siihen, että taitoja osataan käyttää osana osaamista, osaamisen kehittymistä ja osaamisvaatimuksia hyödyntäen. Näin hallinnan tunne lisääntyy ja jaksaa työssä ja elämässä paremmin.
Isokorpi (2003) on painottanut, että tunnetaitojen suotuisaan kehittämiseen tarvitaan itsereflektiivisyyttä ja aikaa. On tutkittu, että sosioemotionaalisten taitojen kehittyminen elinikäisenä oppimisena opettajan työssä auttaa opettajia viihtymään ammatissaan sekä parantamaan valmiuttaan toimia erilaissa opetus- ja vuorovaikutustilanteissa. (Justice & Espinoza, 2007.) Tämän tutkimuksen johtopäätökset ovat samoilla linjoilla, työssä jaksaminen ja työssä kehittyminen vaatii substanssi- ja sosioemotionaalista osaamista, reflektiota ja osaamisen kokonaisvaltaista tiedostamista ja hyödyntämistä osaamisen kehittymisessä. Tarinalinjojen kertomuksissa todettiin sopeutumiskyvyn ja stressinsiedon olevan tärkeitä taitoja, jotka liittyvät muun muassa työssä jaksamiseen. Sosioemotionaalisten taitojen merkitys on merkittävä osaamisen tunnistamisen, ammatillisen kehittymisen ja työssä jaksamisen kannalta.
Toinen tutkimusongelma oli käytännönläheisempi; mihin sosioemotionaalisia taitoja tarvitaan aikuiskouluttajan työssä. Erityisesti kirjoitelmista sain vastauksia toiseen tutkimusongelmaan.
Sosioemotionaalisia taitoja tarvitaan kouluttajan työssä vastaamaan esimerkiksi vaihtuviin koulutustilanteisiin ja ihmisten reagointiin. Sosioemotionaalisten taitojen tarve aikuiskouluttajan työn taustalla tuli esiin lähestymistapoina ja osaamisena haastavissa ja yllättävissä tilanteissa.
Esimerkiksi ryhmädynamiikan ja ryhmien erilaisuuden tunnistaminen, ongelmanratkaisu, opiskelijan kohtaamisen taito ja ilmapiirin luonti vaatii kouluttajilta sosioemotionaalisten seikkojen tunnistamista osana kouluttajuutta.
Tarinalinjojen kertomuksissa kouluttajat kuvailivat sekä koulutettavan ryhmän, että omia tunnetilojaan. Sosioemotionaalisuuden huomioinnin myötä koulutuksissa tiedostetaan, että tunteet voivat tarttua. Tunteet ovat oppimisen suuri voimavara, toisaalta ne voivat olla oppimisen estekin.
Suunniteltu koulutuskokonaisuus on vietävä läpi vaikka haasteita voi esiintyä. Kouluttajilta vaaditaan jopa emotionaalisia ja esteettisiä taitoja, jotta toteutuu palvelujen laatu asiakkaiden ja työnantajien edellyttämällä tavalla (Parviainen 2011). Tulosten valossa sosioemotionaalisuutta tarvitaan lähestymistapoina ja osaamisena kouluttajuuden haastavissa ja yllättävissä tilanteissa. Kun kouluttaja tuntee itsensä, tiedostaa ryhmändynamiikan ja tunteet työvälineinä, tilanteisiin reagointi ja kokonaisvaltainen hallinta paranevat. Sosioemotionaalisia taitoja tarvitaan, jotta osaa tiedostaa omat ja ryhmän tunteet ja osaa käyttämään niitä rakentavasti koulutukseen liittyvän vuorovaikutuksen ja motivoinnin tukena.
Lisäksi tarkastelussa oli toisessa tutkimusongelmassa; millä tavoin taitoja käytetään. Keskeinen johtopäätös on, että taitoja käytetään kouluttajan toiminnan ja osaamisen taustalla.
Sosioemotionaalisina tapoina mainittiin kertomuksissa muun muassa avoin vuorovaikutus, koulutusten luova organisointi, moninäkökulmainen ohjaus, vastuun jakaminen, oppimiskumppanuusajattelu, aiempien koulutuskokemusten hyödyntäminen, osallistaminen ja tiedon avoin jakaminen sekä toisten tukeminen. Sosioemotionaaliset taidot on työväline, jonka avulla kouluttaja sitoutuu ja sopeutuu työhönsä ja eri tilanteiden vaatimuksiin.
Osaamiskuvaus -luku vastasi myös tutkimusongelmaan; millä tavoin sosioemotionaalista taitoja käytetään. Osaamiskuvauksella perustelin myös, mikä merkitys taidoilla on ammatillisen identiteetin tiedostamisen osana. Osaamiskuvaus kuvaa kouluttajien ja rehtoreiden kertomuksellisia tulkintoja kaikesta kootusta empiriasta ja tekee yhteenvetoa tarinalinjoista. Kirjoitelmien ja haastattelujen pohjalta kootut osat olivat eettinen, sosioemotionaalinen ja pedagoginen osaaminen.
Eettinen osaaminen ilmeni muun muassa työn ja ihmisten arvostuksena ja eettiset sitoumukset näkyivät kouluttajien työssä ja osaamisessa taustalla tiedostettuina käsityksinä.
Sosioemotionaalinen ote kouluttajan osaamisessa ilmeni tarinalinjoissa muun muassa tilanneherkkyyden, ihmisläheisyyden, reflektiivisyyden, stressinsiedon, tunteiden hallinnan, kuuntelun ja huumorin keinoin. Pedagoginen kouluttajan osaamisessa ilmeni pedagogisena reflektiona. Pedagoginen reflektioon sisällytin oppimis- ja ihmiskäsityksen. Aikuiskouluttajat esittivät humanistisia, holistisia, sosiokonstruktiivisia, yhteistoiminnallisia, koulutettavista lähtöisiä ja ongelmaperustaisia pedagogisia käsityksiä.
Käsittelin Kyrönlahden (2005) esittämää oppimissyklinäkemystä kouluttajien sosioemotionaalisten taitojen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen liittyen, kytkeytyen samalla osaksi ammatillista identiteettiä. Analyysin oppimissyklinäkemyksen merkitys liittyi osaamisprosessiin, jossa tunnistetaan sosioemotionaalisten taitojen tiedostamisen näkökulma ammattiosaamisen osana.
Tietäminen tarkoittaa osaamisalueiden asioiden muistamista ja mieleen palauttamista.
Ymmärtäminen edellyttää asioiden välisten yhteyksien hahmottamista ja merkityksen ymmärtämistä. Soveltaminen edellyttää tietojen muuttumista taidoiksi ja käytännön toiminnaksi.
Analysoiminen tarkoittaa osaamisalueiden erittelyä ja yhdistämistä uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi.
Kehittäminen kuvaa jatkuvaa asioiden kriittistä arviointia ja tutkittuun näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuvaa uudenlaista tekemistä. (Kyrönlahti 2005, Mentowski 2000.)
Kouluttajat käsittelivät kertomuksissaan sosioemotionaalisuuden merkityksiä osittain osaamisprosessin mukaisesti. Tietämisen, ymmärtämisen, soveltamisen, analysoimisen ja kehittymisen avulla saadaan keinoja millä tavoin sosioemotionaalisia taitoja hyödynnetään osana kouluttajuutta. Prosessia voi hyödyntää yleisemminkin osana sosioemotionaalisten taitojen osaamisen tunnistamisessa.