Vastaus 2: Laatuajattelusta lisäarvoa räätälöintiin
7. EPILOGI
Petonen Kuopion osana
”Puistokaupunki Petosen” suunnittelussa tähdättiin aluekeskukseen ja hyvään palveluvarustuk
seen. Petonen oli Kuopion rakentamisen painopiste koko 1990-luvun, ja se on sittemmin aset
tunut osaksi kaupunkirakennetta.
Tytärkaupungiksi Petosta ei nyky-Kuopiossa voi luonnehtia, vaan alueen luonne on selkeästi lähiömäinen.
Rakennukset ja puistomainen, eri talotyyppien rytmittämä kaupunkirakenne ja -ympäristö syntyi tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Tavoiteltua kaupallisten palvelujen varustusta kuitenkaan ei syntynyt ”Esplanadin”, Pyörönkaaren varrelle, koska pääteiden varrelle toteutetut myymälät ja marketit vetivät alueen ostovoiman.
Suunnittelijan muuttuva toimintaympäristö
Petosen suunnittelun jälkeen suurimmat kaupunkisuunnittelua koskevat muutokset liittyvät vuoden 2000 alusta voimaan astuneeseen uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL). MRL:n myötä kunnan tehtävä hyvän rakennetun ympäristön edellytysten luojana on kasvanut, kun val
tion rooli muutettiin neuvottelevaksi ja ohjaavaksi. Myös rakennusvalvonnan maankäytöllinen rooli on vahvistunut ja vastuu kasvanut. Kunnan kaavoitusmonopolin täydennyttyä kaavoituksen ja rakennusvalvonnan keskinäinen konsultointitarve on lisääntynyt.
Lain yleiset tavoitteet jaettu kahteen ryhmään, toinen määrittelee alueiden käytön ja raken
tamisen yleisen sisällöllisen tavoitteen ja toinen osallistumista sekä suunnittelun laatua ja siinä käytettävää asiantuntemusta koskevan yleisen tavoitteen.
MRL:n yleisenä sisällöllisenä tavoitteena on hyvän elinympäristön ja ekologisesti, taloudel
lisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistäminen.
Lainsäädäntö ja määräykset eivät kuitenkaan yksin voi ratkaista rakentamisen laatutasoa;
viranomainen ei rakenna eikä suunnittele. Kuten Petosen aikaan 1990-luvulla, edelleenkin mää
räykset ja normiohjaus koetaan välttämättömänä pahana ja minimitasona. Todelliset pyrkimykset ja näytöt minimivaatimukset ylittävistä laadukkaista lopputuloksista ovat edelleen harvassa.
Petosesta Saaristokaupunkiin
Kuopion erityispiirteenä on tiivis, sormimainen kaupunkirakenne, jota ympäröi vaihteleva mai
sema. Vesialueet ja kallioiset rinteet rajoittavat rakentamista, kaava-alueet on rakennettu jär
jestelmällisesti täyteen, eikä rakentamattomia tai vajaasti rakennettuja tontteja juuri ole. Uudet kasvualueet ovat melko kaukana, ja täydennysrakentamiseen sopivia alueita on vähän.291
Kuopion tasainen kasvu on jatkunut jo vuosikymmeniä. Nykyisessä Kuopiossa keskeisin ja suurin lähivuosien hanke on Saaristokaupunki, joka yhdistää eteläiset kaupunginosat keskus
taan. Välialueiden rakentamista perusteellaan luonnonläheisyydellä ja elinympäristön laadulla sekä - eheyttämisellä. 2000-luvun alussa painopiste on varsin vahvasti toiminnallisuudessa, ku
ten palvelujen saavutettavuudessa ja liikenteen toimivuudessa.
Laajennuksia on alettu toteuttaa Petoselta kohti itää ja pohjoiseen kohti Kuopion keskustaa kiertyvänä useiden kaupunginosien ketjuna, jonka tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta yhdistämällä Petosen alue myös itäkautta keskustaan.
Toteutuksessa tukeudutaan Petosen kokemuksiin. Asuntoalueilla pyritään hyvään lopputulok
seen käyttämällä hyvää kaavasuunnittelua ja rakentamistapaohjeita. Kunnallistekniikka, kadut ja puistot toteutetaan määrätietoisesti ohjelmoituna projektityöskentelynä. Asuntorakentaminen alkoi Savolanniemessä vuonna 2002.
Saaristokaupunki toteutetaan neitseelliseen maastoon kuten Petonenkin. Petosesta poiketen Saaristokaupungin osien suunnittelussa käytetään alueellisia asukastoimikuntia. Tähän menette
lyyn luonnollisesti vaikuttavat myös MRL:n vaatimukset suunnittelun vuorovaikutteisuudesta.
Asuntotarjonta on tarkoitus kohdentaa tavallisille ihmisille ja erityisesti lapsiperheille, Kuopiossa hyväksyttyä sosiaalisen eheyden periaatetta noudattaen.292
Saaristokaupungin rakenne muodostuu 500-1000 asukkaan tiiviistä ”asumasoluista”, jotka si
joittuvat tiheästi liikennöitäviksi suunniteltujen bussilinjojen varrelle. Kokonaisuus muodostuu tiiviistä keskittymistä ja laajemmalle levittäytyvistä pientalovaltaisista alueista. Lopputulosta on vielä aikaista arvioida. Kiinnostavimpia kysymyksiä on, syntyykö Saaristokaupungista tavoittei
den mukainen joukkoliikennekaupunki.
291 Kuopio 2003, kaavoituskatsaus. Kuopion kaupunki, tekninen virasto
292 Harjunheimo Hannu. Kuopion Saaristokaupunki - 2000-luvun asumista. Kuntatekniikka 2/2003
. »
LÄHTEET
KIRJALLISUUS
Arge Kirsten. Arkitektkontorenes kvalitetssystem, Arkitektonisk kvalitet. Oslo, Byggforsk 1994, 79 s.
Asiakaslähtöinen teollinen rakentaminen Helsinki, TEKES 1992,143 s.
Asunto 70-projekti. Asuinympäristön suunnittelu kuntatasolla. Osaraportti 1. Vallitseva suunnittelukäytäntö. Espoo, Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto 1975,28 s.
Aura Seppo. Huomispäivän kaupunki. Helsinki, Rakennuskirja Oy 1982,176 s.
Aura Seppo, Katainen Juhani, Suoranta Juha. Arkkitehtuuri: teoria, tutkimus ja käytäntö. Tampere, Tampereen teknillinen korkeakoulu, arkkitehtuurin osasto 2001. 101 s.
Benevolo Leonardo. Origins of Modern Town Planning. Cambridge Mass, MIT Press 1967, i54 s.
(ibid. Den moderna stadsplaneringens uppkomst. Kristianstad, LTs Förlag 1973,188 s.)
BSi. Total Quality Management. BS 7850: Part r. Guide to management principles, Part 2: Guide to quality improvement methods. London, British Standards Institution 1992,32 s.
von Bonsdorff Pauline et al. Arkkitehtuurin määrittely Suomessa 1940-1989. VTT tutkimusraportti 752. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus 1991,130 s.
Burman Christian, Säätelä Simo. Describing Man-Made Structures. = Aesthetically Qualified Physical Environment and New Planning Techniques. Espoo, VTT 1991, 90 s.
Cassel Per, Holtz Ingvar. Modellbok för arkitekternas kvalitetssystem, del 1. Stockholm, Sveriges Praktiserande Arkitekter SPA 1992, 94 s.
Choay Françoise. The Modern City, Planning in the 19th Century Planning & Cities.
New York, Georg Braziller 1966,130 s.
Crosby Philip B. Laatu on ilmaista. Helsinki, Suomen laatuyhdistys 1986 (2.painos), 316 s.
Finne Christer, Norvasuo Markku, Kuusamo Altti, Burman Christian, Oksala Tarkko, Rauhala Kari, Säätelä Simo, Silen Pär, Takala Tapio. Työkalut ja tietojärjestelmät. Esteettisesti ja laadullisesti
korkeatasoinen fyysinen ympäristö ja uudet suunnittelutekniikat Osa 3. (Tools and information systems). = Aesthetically qualified environment and new planning techniques - Part 3. Espoo, In-house-publishing VTT, 1991,255 s.
Hall Peter. Cities of Tomorrow. Cambridge Mass. Basil Blackwell 1990,473 s.
Hankonen Johanna. Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta (väitöskirja); suunnittelujärjestelmän läpimurto suomalaisten asuntoalueiden rakentumisessa 1960-luvulla.
Espoo, Otatieto Oy 1994,539 s.
Horovitz Jacques. Kohti nollavirhettä palvelun laadussa. Helsinki, Rastor-julkaisut 1992,735 s.
Juran J.M. Quality Control Handbook. New York, McGraw Hill 1974 (3rd ed.), 2000 s.
Jutikkala Eino. Suomen kaupunkien syntyjä kehitys, Suomen talous-ja sosiaalihistorian kehityslinjoja, Porvoo 1968,17 s. (sivut 115-131)
Kahri Esko. Arvoanalyysi rakennussuunnittelussa. Espoo, Otakustantamo Oy 1972,324 s.
Kaipiainen Maarit. Eri rakennuttamismuotojen vaikutus suunnitelmien laatutasoon.
Helsinki, Helsingin kaupunki, asuntotuotantotoimisto 1992,33 s.
Kano Noriaki. Laatu turvaa tuloksen: TQC, yrityksen uusi toimintatapa.
Helsinki, Suomen laatuyhdistys 1985, 69 s.
Kautto Jussi, Holmila Ilkka, Turtiainen Jukka. Suomalaista kaupunkiarkkitehtuuria,
näyttelyluettelo. Helsinki 1990, Suomen rakennustaiteen museo ja ympäristöministeriö, 233s.
Kervanto Anja. Arkkitehtuurifilosofisia kytkentöjä, arkkitehtien käsityksiä ympäristön laadusta.
Lisensiaattitutkimus. Espoo, Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto 1982,180 s.
Kivistö Torsti. Asuntoalueiden kaavoitus ja rakennuskustannukset, Helsinki, S uomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL1987, i37 s.
Kivinen Olli. Kaupunkiemme keskusta-alueiden rakennusoikeudesta, sen kehityksestä ja mitoituksesta (väitöskirja). Helsinki 1960,56 s.
Knuuttila Tiina-Marja, Johansson Peter. Arkitektföretag som Kunskapsföretag.
Stockholm, ARKUS c/o Sveriges Praktiserande Arkitekter 1988,48 s.
Koivu Tapio. Rakentamisen laatujohtaminen. Helsinki, Rakennustieto Oy 1994, 85 s.
Kokkarinen Petteri. Kaskimaasta kaupungiksi - poimintoja Petosen alueen historiasta. Kuopio 1987, Kuopion kaupungin kulttuuritoimisto
Korvenmaa Pekka (toim.). Arkkitehdin työ. Helsinki, Suomen Arkkitehtiliitto 1992,364 s.
Koskiaho Briitta. Ohi, läpi ja reunojen yli. Helsinki, Oy Gaudeamus Ab 1990,206 s.
Kostof Spiro. The City Assemled, the Elements of Urban Form through History.
London, Thames & Hudson 1992,340 s.
Krier Rob. Urban Space (Stadtraum). London, Academy Editions 1979,174 s.
KSV (a): Kaavoituksen vaikutus asumisen laatuun ja kustannuksiin Helsingissä, asuinkerrostalojen ja lähiympäristön laatu, rakennuskustannukset ja asemakaavallinen ohjaus, loppuraportti.
Helsinki, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto 1983,136 s.
KSV (b): Kaavoituksen vaikutus asumisen laatuun ja kustannuksiin Helsingissä, yhteenvetoraportti.
Helsinki, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto 1987,104 s.
Kukkonen Heikki. Asuntotuotannon toiminnallisen ja visuaalisen laadun mittaaminen.
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston tutkimus, loppuraportti.
Espoo, TKK Arkkitehtiosasto 1991,31 s. Laatu mittari, liiteraportti 42 s.
Lahdenperä Pertti. Väistämätön muutos. Helsinki, TEKES ja VTT, Rakennustieto Oy 1998, 61 s.
Lappalainen Pekka. Kuopion kaupunkisuunnitelma ja Kuopion kaupunki 1600-luvulla. Kuopion historia I. Kuopio, Kustannuskiila Oy 1982, artikkeli sivuilla 61-74
Lappalainen Pekka. Kuopion kaavoitus ja asutus kaupungin toisesta perustamisesta kunnalliseen itsenäisyyteen v.1818. Kuopion historia I. Kuopio, Kustannuskiila Oy 1982, artikkeli sivuilla 351-361
Lehtonen Hilkka. Perspektiivejä arkkitehtuurisuunnitelmien esityskäytäntöihin (väitöskirja). Espoo, Teknillinen korkeakoulu Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus 1994,219 s, liitteitä Lehtonen Hilkka, Norvasuo Markku, von Bonsdorff Pauline, Burman Christian, Rautsi Jussi,
Sepänmaa Yrjö, Säätelä Simo, Vuorela Pertti. Rakennetun ympäristön kauneus ja laatu.
Esteettisesti ja laadullisesti korkeatasoinen fyysinen ympäristö ja uudet suunnittelutekniikat Osa 1. (The beauty and quality of built environment = Aesthetically qualified environment and new planning techniques Part 1. Espoo, In-house-publishing VTT 1991,183 s.
Lidmar Karin, Andersson Kjell, Rex Olle. Låg och tät bebyggelse, del7. Kvalitetskriterier, Stockholm, Statens råd för byggforskning 1978,747 s.
Lilius Henrik. Kaupunkirakentaminen 1856-1900. Suomen kaupunkilaitoksen historia, osa 2.
Helsinki 1981, Suomen Kaupunkiliitto. Artikkeli sivuilla 127-220, 84 s.
Lilius Henrik. Asemakaavoitus ja kaupunkirakentaminen 1617-1856. Suomen kaupunkilaitoksen historia, osa i. Helsinki 1981, Suomen Kaupunkiliitto. Artikkeli sivuilla 305-388, 84 s.
Lilius Henrik. Suomalainen puukaupunki (Trästaden i Finland, The Finnish Wooden Town).
Rungsted Kyst, Anders Nyborg A/S 1985,180 s.
Malka Matti, Danielsson Leena. Laatupiirit palveluorganisaatiossa.
Espoo, Weilin + Göös 1988,211 s.
Meurman О-l. Asemakaavaoppi. Helsinki, Kustannusosakeyhtiö Otava 1947, 461 s.
Näköispainos 1982, Helsinki, Rakennuskirja Oy (ss. 9-76)
Morris A.EJ. The History of Urban Form Before the Industrial Revolution. London 1974,317 s.
Mäenpää, Jorma. Kohti huomispäivän yhdyskuntaa, Helsinki, Väestöliitto 1970,112 s.
Nevalainen Risto, Staffans Aija, Vuorela Pertti. Asumisen laadun arviointi ja tutkiminen:
kokoava tutkimus asumisen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Espoo, TKK Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus 1990, n.120 s.
Nevalainen Risto, Staffans Aija, Vuorela Pertti. Asumisen laatuun vaikuttavien toimenpiteiden arviointi.
Espoo, TKK Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus 1992,35 s.
Nikula Riitta:Asemakaavoitus 0.1900-1920. Suomen kaupunkilaitoksen historia, osa 2.
Helsinki 1981, Suomen Kaupunkiliitto. Artikkeli sivuilla 221-241 Niiniluoto Ilkka. Maailma, minä ja kulttuuri. Helsinki 1990, Otava, 336 s.
Nylund Katarina. Nordisk samhällsplanering från modernismens enkiriktade gata till postmodernismens återvändsgränd. Stockholm, Nordplan meddelande nr. 1992:3, 51 s.
PA Kokonaislaadun hallinta. Helsinki, PA Consulting Group 1992, 92 s.
Pelin Risto. Projektin suunnittelu ja ohjaus, käsikirja. Espoo, Weilin + Göös 1990,341 s.
Polanyi M. The Tacit Dimension. New York, Doubleday 1997.
Pärssinen Kari. Tuloksellisuuden mittaus kaavoituksessa, kaavoitus-osaprojektin loppuraportti, Helsinki, Suomen kuntaliitto 1993, 55 s.
Riekki Helena, Karvonen Oka (toim.). Kuopio 200: Kuopion kaupungin rakentamisvaiheita.
Kuopio, Kuopion museo 1982,176 s.
Roberts George W. Quality Assurance in Research and Development.
New York, Marcel Dekker 1983,135 s.
Rossi Aldo. The Architecture of the City. Cambridge Mass, MIT Press 1982,202 s.
Salokorpi Asko. Kaupunkirakentaminen 1920-1976. 60 s.
(Suomen kaupunkilaitoksen historia 1981 Osa 3. Artikkeli sivuilla 270-329.
Sairinen Rauno. Ympäristökonfliktit kuntien suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Helsinki, Suomen kuntaliitto 1994,278 s.
Sandholm Lennart. Kvalitetsstyrning. Lund, Studentlitteratur 1988,204 s.
SFS (a): Laatujärjestelmät. SFS-ISO 9000 Standardisarja. Helsinki,
Suomen standardisoimisliitto SFS ry7995. Kokoelma sisältää standardit:
• SFS-EN ISO 8402, Laadunhallinta ja laadunvarmistus. Sanasto, 47 s.
• SFS-EN ISO 9000-ь Laadunhallinnan ja laadunvarmistuksen standardit.
Osa 1: Valinta- ja käyttöohjeita, 43 s.
• SFS-EN ISO 9001, Laatujärjestelmät. Suunnittelun, tuotekehityksen, tuotannon, asennuksen ja huollon laadunvarmistusmalli, 29 s.
• SFS-EN ISO 9002, Laatujärjestelmät. Tuotannon, asennuksen ja huollon laadunvarmistusmalli, 27 s.
• SFS-EN ISO 9003, Laatujärjestelmät. Lopputarkastuksen ja -testauksen laadunvarmistusmalli, 21 s.
• SFS-EN ISO 9004-1, Laadunhallinta ja laatujärjestelmän rakenneosat.
Osa 1: suuntaviivat, 59 s.
SFS (b): ISO 9000:2000 Laadunhallintajärjestelmä. Helsinki,
Suomen standardisoimisliitto SFS ry 2001. Kokoelma sisältää standardit:
• SFS-EN ISO 9000, Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto, 1+61 s.
• SFS-EN ISO 9001, Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset, 1+59 s.
• SFS-EN ISO 9004, Laadunhallintajärjestelmät. Suuntaviivat suorituskyvyn parantamiselle, 1+129 s.
Seppänen Raija. Konsultin käyttö kaavoituksessa. Helsinki2001, Suomen Kuntaliitto. 87 s.
Sirkiä Tuomo (a). Kaupunkisuunnittelun laatujohtaminen. Tutkielma, 18. Rakennuttajakurssi, kurssijulkaisu. Espoo, TKK Koulutuskeskus Dipoli 1997, 22 s.
Sirkiä Tuomo (b). Quality Management in Urban Planning. Design Methodologies in the Urban Context - Proceedings of the First Nordic Post-Graduate Summer School in Karlskrona, Sweden.
Stockholm 1997, Royal Institute of Technology, Department of Architecture and Town Planning, ss. 69-75
Tallgren Heikki. Lähiympäristön kaavoitus ja toteutus. Lisensiaattityö.
Espoo, Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto 1981,174 s.
TASO Suunnittelu- ja toteutusprosessin vaikutus asuinkerrostaloalueiden laatuun.
Espoo, TKK Arkkitehtiosasto 1981,124 s.
TEKES: Asiakaslähtöinen teollinen rakentaminen. Helsinki, TEKES 1992,143 s.
Toivanen Pekka. Kuopion kaksi kaupunkihanketta. Juhlaesitelmä Kuopion kaupungin 200- vuotisjuhlassa 4.3.1982. Kuopion kaupunginhallitus 1982,22 s.
Tuomaala Seija. Laatu taidemuseotoiminnassa. Helsinki 1997, Valtion taidemuseo, 63s, liitteitä Visio гою, Raportti 2. Helsinki 2002, Suomen toimitila-ja rakennuttajaliitto RAKLI ry.
Zucker Paul. Town and Square from the Agora to the Village Green.
New York & London, 1966 (2nd print), 287 s.
Åström Sven-Erik, Samhällsplanering och regionsbildning i kejsartidens Helsingfors.
Helsingfors, Mercators tryckeri 7959,375s.
LEHDET YM.
Hartung Nina-F. The Quality of Service. Progressive Architecture поло, p. 51, Stamford CT, Reinhold Publishing Inc 7997
Lehtonen Hilkka. ESSU - monitieteinen yhteistutkimus kauniista ympäristöstä ja uusista suunnittelutekniikoista. Arkkitehti 4/88 s. 71. Helsinki, Suomen Arkkitehtiliitto 1988
Maunula Leena. Kallaveden kaupunki lääkitsee kasvojaan. Helsingin Sanomat 6.6.1993, artikkeli s. Bi Nyman Kaj. ESSU-tutkimus puntarissa, arkkitehtuurikoneen tuho. Arkkitehti 4-5/92, s.98-99-
Helsinki, Suomen Arkkitehtiliitto 1992
Nyman Kaj. Sankariarkkitehtuurin jälkeen - jäähyväisluento 7 5.2002.
Yhdyskuntasuunnittelu 2002:3-4, s. 82-89
SAFA-palkinto 1991/92 Kuopion kaupungille. Arkkitehtiuutiset 3/1992, s.16-17 Vesterinen Markku. Välineet hyvän palvelun tuottamiseksi ovat olemassa.
Rakennustaito 87 (1992) nro.5, s. 6-7
PAINAMATTOMAT
Arge Kirsten. Quality Management for Architects. Finnish
- Norwegian Quality Management seminar, Helsinki 23.-25.4.1993,3 s.
ATL-94: Arkkitehtitoiminnan laatujärjestelmä, malli.
Helsinki, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry. 1994, 41 s.
ATL-97 Arkkitehtitoiminnan laatujärjestelmä, käsikirja 1.
Helsinki, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry. 1997, n. 500 s.
Kukkonen Heikki, Polso Eeva, Ristola Kari. Normi-laatu-kustannus, säännöstötutkimus, esiraportti Espoo, TKK Arkkitehtiosasto, rakennetun ympäristön tutkimuslaitos 1990.
NPA; Arkitektkontorets kvalitetssystem, beskrivelse av kvalitetssystemet, 1.utgave mars 1994.
Oslo, Byggforsk/NPA, 1994,10 s.
Plant Jeffrey. Computer-Assisted Quality Control in Design & Construction, seminar paper.
Washington D.C, A/E/C Systems Inc. 1991,32 s.
SAFA-palkinto vuonna 1992, lehdistötiedote. Helsinki 1992, Suomen Arkkitehtiliitto, i s.
Sirkiä Tuomo. Arkkitehtitoiminnan laadun taustoja, kirjallisuuskatsaus. Helsinki 1995,24 s.
Sirkiä Tuomo (c). Kaupunkisuunnittelun historia, kirjallisuusreferaatteja. Helsinki 1997, 66 s.
Sirkiä Tuomo (d). Yhdyskuntasuunnittelu, kirjallisuusreferaatteja. Helsinki 1999,55 s.
SKOL. Suunnittelun laatujärjestelmämalli. Espoo, SKOL/SAFA 1993,500 s.
Tegelman Heikki. 90-luvun haasteet asuntosuunnittelulle ja kaavoitukselle.
Helsinki, Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus (INSKO) 1989,5 s, liitteitä 43 s.
YKS-laatu-97 Yhdyskuntasuunnittelun laatujärjestelmä vaihe 1, ohjelmointi. 1997, Ympäristöministeriö.
YKS-laatu-99 Yhdyskuntasuunnittelun laatujärjestelmämalli.1999, Ympäristöministeriö. Tiedostot Suomen Arkkitehtiliitto, elokuu 1999.27 s.
VERKKOSIVUJA
www.kuopio.fi www. laa t и keskus, fi
ASIAKIRJAT 1. Suunnitelmat
ArkkitehtuurikilpailutKuopio Petonen. Pyörän aluekeskus aatekilpailu, palkintolautakunnan pöytäkirja 1531985.
Kuopio, Kuopion kaupunki 1985. 88 s, liitteitä.
Kuopion Pyörön aluekeskus. Aatekilpailu. Arkkitehtuurikilpailuja, Arkkitehti 4/85 irtoliite, Helsinki, Suomen Arkkitehtiliitto 1985,39 s.
Pro Forma Pro Natura, kilpailuehdotus. Helsinki, arkkit.yo Olli Elo 7985.
Savolainen morsian, kilpailuehdotus. Helsinki, arkkitehti Reino Helminen 1985.
Kaavaselostukset ja suunnitteluohjeet
Keski- ja Itä-Pyörö. Asemakaavan selostus. Kuopio,
Kuopion kaupungin tekninen virasto kaavoitusosasto 1989,22 s. + liitteet.
Kuopio, Petoharjut, Osayleiskaavaluonnoksen selostus, suunnittelualueet Pyörö-Pitkälahti.
Kuopion kaupungin tekninen virasto ja kaupunginkanslian suunnitteluosasto 1984, 40 s. + liitteet.
Kuopio, Petonen. Osayleiskaavan selostus. Kuopio, Kuopion kaupungin tekninen virasto ja kaupunginkanslian suunnitteluosasto 1987,30 s. + liitteet.
Länsi-Pyörö. Asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen selostus.
Kuopio, Kuopion kaupungin tekninen virasto kaavoitusosasto 1987,73 s. + liitteet.
Länsi-Pyörö. Korttelialueiden ja muiden alueiden suunnittelu-ja rakentamisohjeet.
Kuopio, Kuopion kaupungin tekninen virasto kaavoitusosasto 1987,12 s. + liitteet.
Pääpiirustukset
As.Oy Kuopion Havuketo, As.Oy Kuopion Kaarenkulma, As.Oy Kuopion Puistokulma, As.Oy Kuopion Pyörönkaari. Kuopio, Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy/arkkitehti Pentti Toivanen 1989-93.
As.Oy Tikassato, Kiinteistö KYKS Oy talo A, Kiinteistö KYKS Oy talo B, Savon Asumisoikeus Oy.
Helsinki, Sato-Arkkitehdit Oy 1991-92.
2. Pöytäkirjat
Kaupunginvaltuusto, -hallitus ja tekninen lautakunta. Petosen osayleiskaavan sekä Länsi-, Keski- ja Itä-Pyörön asemakaavojen käsittely, Kuopion kaupunki 1985-89.
Petosen projekti. Petosen rakentamisen laatutasoa ohjaavan työryhmän kokouspöytäkirjat.
Kuopio, Kuopion kaupunki 1989-92. Seuraavien asunto- tai kiinteistöyhtiöiden
rakennussuunnitelmien käsittelyt: As.Oy Kuopion Havuketo, As.Oy Kuopion Kaarenkulma, As.Oy Kuopion Puistokuima, As.Oy Kuopion Pyöränkään, As.Oy Tikassato, Kiinteistö KYKS Oy, Savon Asumisoikeus Oy
3. Seuranta-aineisto
Mikkonen Juhani. Uuden yhdyskunnan rakentamiskustannukset, esimerkkinä Kuopion Petosen alue vuosina 7985-97. Kuopio, Kuopion kaupungin yleiskaavatoimisto 1992,54 s.
Rakennetun ympäristön indikaattorit Asuntoalueen laadun ja kustannusten arviointi -koeprojekti. Väliraportti 1997, tarkistus 9.4.1998. Tampere 1998, Suunnittelukeskus Oy Tegelman Heikki. AROK-osaseivitys, Asumisen, asuntorakentamisen ja asuinympäristön
rakentamisen ohjaus Kuopiossa esimerkkinä Petosen alue. Helsinki, Ympäristöministeriö 1990, 26 s, liitteitä.
HAASTATTELUT
AA: Akseli Airaksinen, maanviljelijä, kaupunginvaltuutettu (kesk) (10049s) EO: Erkki Oinonen, kaupunginpuutarhuri (210495)
HR: Heikki Ryynänen projektipäällikkö, Petosen projekti (110297) HT: Heikki Tegelman, kaavoituspäällikkö (210495)
JK: Juhani Koskinen, kaupunginjohtaja, fil.tri h.c. (210495)
JM: Juhani Mikkonen, kaavainsinööri, Petosen laatutasotyöryhmän sihteeri (200495) KHN: Kalle-Heikki Narinen, arkkitehti, korttelin 32/85 pääsuunnittelija,
Sato-Arkkitehdit Oy (090595)
LK: Leo Kosonen, kaavoituspäällikkö, mukana asemakaava-arkkitehti Martti Lätti (260503) LS: Lauri Saksholm, rakennustarkastaja (210495)
PT: Pentti Toivanen, TkL, arkkitehti, korttelin 32/50 pääsuunnittelija, Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen (200495)
RH: Reino Helminen, arkkitehti, Pyörän aluekeskuksen aatekilpailun toinen voittaja, kaavakonsultti, Arkkitehtitoimisto Reino Helminen (060395)
RK: Risto Keränen, toimitusjohtaja, Savon Sato Oy (200495) SK: Seppo Kesti, kaupungininsinööri (100297)
TV: Tuomo Väänänen, aluepäällikkö, Skanska Oy (Haka-Rakentajat Oy) (210495)
KUVALUETTELO
Kansi: Pyörän keskustan korttelit lounaasta vuonna 2003
Kuva 1: ISO 9000 -standardisarjan kehittyminen, sotateollisuudesta siviilituotantoon Kuva 2: Tuotelaatu kehittyi Japanissa nopeammin kuin länsimaissa
Kuva 3: Laadunkehityksen spiraalilla, paremmin ja ylemmäksi Kuva 4: Demingin ympyrä arkkitehtitoiminnan kehittämisen mallina Kuva 5: Laatutoimintojen hierarkia rakentamiseen sovellettuna Kuva 6: Median käytännöllistä laadun määrittelyä
Kuva 7: Kaupunkirakennevertailua: Kuopion ruutukaavakeskusta ja Länsi-Pyörö
Kuva 8. Pyörän keskustan kerrostalotyypistöä, aksonometria Länsi-Pyörön korttelista nro 32-50 Kuva 9: Julkisivuohjeistusta, luonnos Länsi-Pyörön korttelin nro 32-50 kulmasta
Kuva 10: Arkkitehtuurin laadulliset näkökulmat yleisen laatukuution lokeroissa Kuva 11: Tutkimuksen rajaus sisäisen prosessin laatuun
Kuva 12: Puijonlaakson orgaaninen kaava, Kuopion ensimmäinen lähiölaajennus Kuva 13: Kuopion nauhakaupunkimalli hahmottuu: yleiskaavallinen
rakennesuunnitelmaluonnos 1985-1990
Kuva 14: Petosen tytärkaupungin keskushierarkia, kaavio
Kuva 15: Kaupunkimaisuuden tavoiteohjausta: Reino Helmisen luonnos Pyörönkaaresta Kuva 16: Tutkimuksen kohteet, kaksi asuinkorttelia Pyörän keskustakorttelin molemmilla puolilla Kuva 17: Petosen markkinointitunnus nimikyltissä
Kuva 18: Pyörän palvelukeskusta ja viereiset korttelit osana puistokaupunkia Kuva 19: Pyörö-Pitkälahden osayleiskaava, ote
Kuva 20: Puistokaupunki Petosen urbaani keskustori, Reino Helmisen luonnos
Kuva 21: Pyörän keskustan aatekilpailun jaettu 2.palkinto, ehdotus "Pro Forma & Natura’
Kuva 22: Pyörän keskustan aatekilpailun jaettu 2.palkinto, ehdotus "Savolainen morsian"
Kuva 23: Pyörän keskustan korttelihahmotusta kuopiolaisessa jatkumossa Kuva 24: Länsi-Pyörön asemakaavan tarkka havainnepiirros
Kuva 25: Kaupunkikuvan peruslähtökohdat, piirrettyä ja kirjoitettua Länsi-Pyörön suunnitteluohjeistoa
Kuva 26: Pyörän Bulevardikaupungin ympäristötyypit
Kuva 27: Itä-Pyörön asemakaavan viitteellinen havainnepiirros Kuva 28: “Tyypillinen asuntotuotantokohde", perspektiivipiirros Kuva 29: Valokuva Länsi-Pyörön korttelista nro 32-50
Kuva 30: Kaupunkikuvallisen laadun muodostaminen, Länsi-Pyörön kortteli 32-50 yleiskaavasta pääpiirustuksiin
Kuva 31: Aksonometria Itä-Pyörön korttelista 32-85 Kuva 32: Valokuva Itä-Pyörön korttelista nro 32-85
Kuva 33: Pyörän keskustakorttelit valmiina: viistokuva vuodelta 2001 Kuva 34: Pyörän keskusta, havainnepiirros 1986
Kuva 35: Pyörän lähipalveluja tammikuussa 2008 Kuva 36: Pyörän keskusaukio kesäkuussa 2003
Kuva 37: Asemakaavan ja toteutuksen rakennevertailua
Kuva 38: Petoselta paluukaarto kohti keskustaa: Saaristokaupunki 2002-2010
Kuva 39: Valtion pelastusopisto Itä-Pyörössä, "tausta-arkkitehtuurista erottuva helmi"
Kuva 40: Kaupunkimaisuuden ja luonnon sovitus: toisen tutkimuskohteen, Länsi-Pyörön korttelin nro 32-50 sisäpiha
Kuva 41: Ote arkkitehti Reino Helmisen aksonometriasta Kuva 42: Reino Helmisen julkisivututkielma
Kuva 43: Länsi-Pyörö, asemakaavakartta Kuva 44: Itä-Pyörö, asemakaavakartta Kuva 45: Reino Helmisen leikkaustutkielma Kuva 46: Valokuva Itä-Pyörön korttelista nro 32-85
TAULUKKOLUETTELO
Taulukko i: ISO 9000: versiot 1994 ja 2000, laadun osatekijät Taulukko 2: Teemahaastattelujen pääkysymykset
Taulukko 3: Kaupunkikuvallisen laadun muodostaminen ISO 9000 -prosessin vaiheina Taulukko 4: Historiallisia tuotannollisen laadunhallinnan esimerkkejä
Taulukko 5: Suomen laatupalkinnon kriteerit 1995
Taulukko 6: ISO 9000:2000, laadunhallinnan kahdeksan periaatetta Taulukko 7: Asiantuntijaorganisaation piirteitä
Taulukko 8: Asiantuntijaorganisaation kymmenen menestystekijää Taulukko 9: Laatumittarin osasovellus, ulkoarkkitehtuurin laadun erittely Taulukko 10: Laatumittarin osasovellus, tilanmuodostuksen laadun erittely Taulukko 11: Laatukulttuurien luokittelua
Taulukko 12: Yhdyskuntasuunnittelun laadun käsitteet yleisten laatunäkökulmien pohjalta Taulukko 13: ISO 9001 kaupunkisuunnittelun laadun viitekehyksenä
Taulukko 14: Kaupunkikuvallisen ja prosessin laadun tarkastelumatriisi:
laadun muodostaminen ISO 9000 -prosessin loogisena osana Taulukko 15: Pyörän keskustan kaupunkikuvalliset yleistavoitteet Taulukko 16: Pyörän keskustan kaupunkikuvallisten yleistavoitteiden
täsmentyminen aatekilpailussa
Taulukko 17: Länsi-Pyörön korttelin nro 32-50 kaupunkikuvalliset tavoitteet kiteytettynä asemakaavassa ja suunnitteluohjeissa
Taulukko 18: Länsi-Pyörön korttelin nro 32-85 kaupunkikuvalliset tavoitteet kiteytettynä asemakaavassa ja suunnitteluohjeissa
Taulukko 19: Länsi-Pyörön korttelin nro 32-50 kaupunkikuvallinen kehittyminen verrattuna kirjoitettuihin tavoitteisiin
Taulukko 20: Itä-Pyörön korttelin nro 32-85 kaupunkikuvallinen kehittyminen verrattuna kirjoitettuihin tavoitteisiin
Taulukko 21: Yhteenveto esimerkkikorttelien kaupunkikuvallisesta kehittymisestä kirjoitetuin tavoittein osayleiskaavasta rakentamisohjeisiin
146
LIITE 1
LAADUN KÄSITTEITÄ
Alla olevat laatuun, laadunhallintaan ja laatujärjestelmiin liittyvät termit ovat pääosin standardista SFS, ISO-EN 9000, Laadunhallintajärjestelmät, perusteet ja sanasto.
Laadun määritelmät
Laatu yleisestiSana on peräisin latinasta {qualitas) ja tarkoittaa ominaisuuksia. Sillä ei ole itseisarvoa, joten tarkoituksen ymmärtämiseksi on käytettävä lisämääreitä, esimerkiksi ”hyvä” tai ”korkea”.
[Cassel 1992, 8]
Laatu: 1. ne (olennaiset t. tilapäiset) ominaisuudet, jotka tekevät jnk siksi, mikä se on, t. jot
ka olennaisesti kuuluvat jhk; se, mikä antaa jllek sen olennaisen leiman t. on ominaista jllekn (yleensä t. jssak tietyssä suhteessa); us. kvaliteetti, olemus, kokoomus, luonne. 2. (ala)laji, luokka, kategoria, ryhmä. 3. {harv.) tapa.
[Nykysuomen sanakirja. Helsinki 1988, SKS, osa II, 7]
Quality: 1. of superior grade; 2. of high social status; 3. a characteristic property that defines the apparent individual nature of something; 4. the distinctive property of a complex sound (a voice or noise or musical sound); 5. high social status.
[WordNet * 1.6, © 1997 Princeton University]
Laadun kuvauksia: Laatu käsitteenä voidaan lähestyä kuvaamalla. Koordinaatteina toimivat esimerkiksi seuraavat kolme, joissa kaikissa on yhtymäkohtia myös arkkitehdin ja kaupunki
suunnittelijan laatukäsityksiin:
Laatua on [hyödykkeen] soveltuvuus käyttöön käyttäjän käsityksen mukaan.
(Quality isfitness fior use as seen by the user)
[Juran 1974, osa 2,2; käännös kirjoittajan]
Asiakkaan odotusten täyttäminen.
[PA 1992, n]
Käydä laatuun: kelvata, sopia, olla mahdollinen tai mahdollista, käydä päinsä, menetellä, men
nä mukiin
[Nykysuomen sanakirja. Helsinki 1988, Suomalaisen kirjallisuuden seura, osa II, 8]
ISO 9000 -standardin määritelmä
Tämän tutkimuksen näkökulma lähtee eurooppalaisesta laatuajattelusta, joka on kirjattu ISO 9000 -standardisarjaan.
Standardin mukaan laatua on "se, missä määrin [tuotteen tai palvelun] luontaiset ominaisuu
det täyttävät vaatimukset. Termiin voidaan liittää adjektiiveja, kuten huono, hyvä tai erinomainen;
luontainen tarkoittaa olevaa, erityisesti pysyvää ominaisuutta.293 294
(Aikaisempi määritelmä) Tuotteen tai palvelun kaikki piirteet ja ominaisuudet, joilla tuote tai palvelu täyttää asetetut tai oletettavat tarpeet. [Quality: The totality of features and characteristics of a product or service that bear on its ability to satisfy stated or implied needs.]24*
(Not to be mistaken for “degree of excellence” or “fitness for use” which meet only part of the definition.)
ISO 9000m määritelmä esitetään usein lyhyesti “todettu vastaavuus asetettuihin tai oletet
tuihin tarpeisiin tai vaatimuksiin295. Avainsanaksi nousee tällöin "oletettavat”, jonka kautta ISO 9ooo:ssakin laadun määritelmä lähenee TQM:n ”[asiakkaan] odotusten täyttämistä”.
ISO 9000 -kirjallisuudessa laatujohtamisen ideaalia kuvataan tyypillisesti toimintojen hierarkialla,296 ja symbolina käytetään usein kolmiota tai pyramidia erilaisina versioina.
Laatuun liittyviä termejä
Laadunhallinta
(3.2.8) Quality management. Koordinoidut toimenpiteet organisaation suuntaamiseksi ja ohjaa
miseksi laatuun liittyvissä asioissa.
Laadunhallintajäijestelmä
(3.2.3) Quality management system. Johtamisjärjestelmä, jonka avulla suunnataan ja ohjataan or
ganisaatiota laatuun liittyvissä asioissa.
Laatujärjestelmä on oleellisesti yrityksen johtamisen väline ja samalla eräs keino viestiä ja vakiinnuttaa yrityskulttuuri, liikeidea, päämäärät ja toimintapolitiikka sekä ulospäin että orga
nisaation sisällä. Se on myös kehittämisväline: voidaan sanoa, että virheet ovat laadunkehityk- sen ruokaa.297
Jatkuva parantaminen
(3.2.13) Continual improvement. Toistuva toiminta, jolla parannetaan kykyä täyttää vaatimukset.
(3.2.13) Continual improvement. Toistuva toiminta, jolla parannetaan kykyä täyttää vaatimukset.