Tutkimushypoteesi Hyväksytty/Hylätty
H1: Toimintolaskentajärjestelmän kuuluminen koko organisaati-olle pelkän talousosaston sijaan vaikuttaa positiivisesti sen käyt-töönoton onnistumiseen.
Hylätty
H2: Toimintolaskennan linkittäminen suorituskyvyn mittaami-seen vaikuttaa positiivisesti sen käyttöönoton onnistumimittaami-seen.
Hylätty
H3: Korkea kustannusten vääristymismahdollisuus vaikuttaa positiivisesti toimintolaskennan käyttöönoton onnistumiseen.
Hylätty
H4: Organisaation ylimmän johdon tuki vaikuttaa positiivisesti toimintolaskennan käyttöönoton onnistumiseen.
Hyväksytty
H5: Henkilöstön kouluttaminen vaikuttaa positiivisesti toiminto-laskennan käyttöönoton onnistumiseen.
Hyväksytty
H6: Toimintolaskennan tuomat hyödyt päätöksentekoon vaikut-tavat positiivisesti sen käyttöönoton onnistumiseen.
Hyväksytty
H7: Informaatioteknologian korkea taso vaikuttaa positiivisesti toimintolaskennan käyttöönoton onnistumiseen.
Hylätty
Regressioanalyysin tulosten pohjalta siis tutkimushypoteesit H1, H2, H3 ja H7 hylätään, kun taas hypoteesit H4, H5 ja H6 hyväksytään. Lopullisena johtopäätöksenä voidaan todeta, että vahvimmin toimintolaskennan käyttöönoton onnistumiseen näyttäisi vaikut-tavan organisaation johdon tuki projektille, henkilöstön riittävä koulutus järjestelmän
suunnitteluun, käyttöönottoon ja käyttöön liittyen sekä toimintolaskennan käyttöönotos-ta saakäyttöönotos-tavien hyötyjen määrä ja selkeys. Näiden tekijöiden välillä voidaan myös helposti nähdä positiivisia vaikutussuhteita. Jos organisaatio voi odottaa hyötyvänsä suuresti toimintolaskennan käyttöönotosta, vaikuttaa se suoraan positiivisesti organisaation joh-don antamaan tukeen käyttöönottoprojektille. Johjoh-don tuella puolestaan mahdollistetaan henkilöstön riittävä koulutus kaikkiin käyttöönoton vaiheisiin liittyen aina järjestelmän lopulliseen käyttöön asti.
Suurimman rajoitteen tutkimustuloksille asettaa regressioanalyysiin käytettävissä olleen aineiston määrä. Kyselytutkimuksen vastausaste jäi todella alhaiseksi (noin 9 prosenttia korjattuna), ja koska vastaajista vähän yli puolet eivät olleet toimintolaskentaa käyttäviä organisaatioita, regressioanalyysiin saatiin lopulta mukaan vain 53 havaintoyksikköä.
Näistäkin kolme kappaletta oli merkittäviä poikkeushavaintoja, joilla oli liian suuri vai-kutus regressioanalyysin tuloksiin, joten ne poistettiin aineistosta ennen lopullista tulos-ten tulkintaa. Osittain aineiston pienestä määrästä johtuen useiden selittävien muuttujien ei katsottu olevan tilastollisesti merkitseviä, mikä ei välttämättä pitäisikään paikkaansa suuremmalla aineistolla toteutetussa analyysissä. Kerätyllä aineistolla ei myöskään ollut mielekästä suorittaa syvällistä analyysiä käyttöönottoprosessin jokaisessa eri vaiheessa olleista organisaatioista erikseen, jolloin muuttujien vaikutusasteen muutoksia eri vai-heiden välillä ei voitu varmuudella selvittää. Yleisluontoisella analyysillä tarkasteltuna sekä selitettävän muuttujan että selittävien muuttujien arvot kuitenkin näyttäisivät kas-vavan, kun siirrytään laajempaa toimintolaskentajärjestelmän käyttöä edellyttäviin käyt-töönottoprosessin vaiheisiin.
Toimintolaskennan käyttöönotto on aiheena jo hyvin kattavasti tutkittu ja mahdollisten jatkotutkimusaiheiden havaitseminen onkin vaikeaa. Tässäkin tutkimuksessa tehtiin paljon samoja havaintoja kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, myös muista ilmiöistä kuin onnistumistekijöistä. Muuan muassa se, että pienet ja keskisuuret organisaatiot käyttävät toimintolaskentaa suuria organisaatioita harvemmin saa tukea tältä tutkimukselta. Tut-kittavana seikkana jatkossa voisikin olla se, miten toimintolaskennan käyttöönotosta saataisiin riittävän houkutteleva myös pienemmille organisaatioille. Onnistumistekijät näyttäisivät olevan samat organisaation koosta riippumatta, joten huomiota tulisikin kiinnittää käyttöönottopäätökseen vaikuttaviin seikkoihin. Toimintolaskennasta saatavi-en hyötyjsaatavi-en konkreettinsaatavi-en esiin tuonti on kuitsaatavi-enkin vaikeaa, ellei lähes mahdotonta or-ganisaatiokohtaisesti ilman varsinaista käyttöönottoa kyseisessä organisaatiossa. Hyö-dyistä varmistuminen on kuitenkin todella tärkeä tekijä toimintolaskennan käyttöönoton vaatimaan suurehkoon organisatoriseen muutokseen sitoutumiseksi.
LÄHDELUETTELO
Agbejule, Adebayo (2006). Motivation for Activity-Based Costing Implementation:
Administrative and Institutional Influences. Journal of Accounting & Organiza-tional Change 2:1, 42–73.
Al-Omiri, Mohammed & Colin Drury (2007). Organizational and Behavioral Factors Influencing the Adoption and Success of ABC in the UK. Cost Management 21:6, 38–48.
Anderson, Shannon W. (1995). A Framework for Assessing Cost Management System Changes: The Case of Activity Based Costing Implementation at General Motors, 1986-1993. Journal of Management Accounting Research 7, 1–51.
Anderson, Shannon W. & Karen L. Sedatole (2013). Evidence on the Cost Hierarchy:
The Association between Resource Consumption and Production Activities. Jour-nal of management accounting research 25, 119–141.
Argyris, Chris & Robert S. Kaplan (1994). Implementing New Knowledge: The Case of Activity-Based Costing. Accounting Horizons 8:3, 83–105.
Brierley, John A. (2011). A Comparison of the Product Costing Practices of Large and Small- to Medium-Sized Enterprises: A Survey of British Manufacturing Firms.
International Journal of Management 28:4, 184–193.
Chen, Lin, Shuangyuan Wang & Zhilin Qiao (2013). Product Profitability Analysis Based on EVA and ABC. International Journal of Business and Management 8:12, 73–82.
Cooper, Randolph B. & Robert W. Zmud (1990). Information Technology Implementa- tion Research: A Technological Diffusion Approach. Management Science 36:2, 123–139.
Cooper, Robin & Robert S. Kaplan (1991). The design of cost management systems.
Text, Cases, and Readings. New Jersey: Prentice-Hall, Inc. ISBN 0-13-202789-5.
Cooper, Robin, Robert S. Kaplan, Lawrence S. Maisel, Eileen Morrissey & Ronald M.
Oehm (1992). Implementing Activity-Based Cost Management: Moving from Analysis to Action. New Jersey: Institute of Management Accountants. ISBN 0-86641-206-9.
Cooper, Robin & Robert S. Kaplan (1998). Cost & Effect: Using Integrated Cost Sys- tems to Drive Profitability and Performance. Boston: Harvard Business School Press. ISBN 0-87584-788-9.
Gosselin, Maurice (1997). The effect of strategy and organizational structure on the adoption and implementation of activity based costing. Accounting, Organizations and Society 22, 105–122.
Ibrahim, Mohamed E. & Washika H. Saheem (2013). Manager’s Motivational Anteced-ents To Support Activity-Based Costing Systems. Journal of Applied Business Research 29:3, 935–943.
Innes, John, Falconer Mitchell & Donald Sinclair (2000). Activity-based costing in the U.K.’s largest companies: a comparison of 1994 and 1999 survey results. Man-agement Accounting Research 11, 349-362.
Johnson, H. Thomas & Robert S. Kaplan (1997). Relevance Lost: The Rise and Fall of Management Accounting. Boston: Harvard Business School Press. ISBN 0-87584-138-4.
Jänkälä Sinikka & Hanna Silvola (2012). Lagging Effects of the Use of Activity-Based Costing on the Financial Performance of Small Firms. Journal of Small Business Management 50:3, 498–523.
Krumwiede, Kip R. (1998). The Implementation Stages of Activity-Based Costing and the Impact of Contextual and Organizational Factors. Journal of Management Ac-counting Research 10, 239-277.
Libby, Theresa & John H. Waterhouse (1996). Predicting Change in Management Ac-counting Systems. Journal of Management AcAc-counting Research 8, 137–150.
Lumijärvi, Olli-Pekka, Satu Kiiskinen & Tuija Särkilahti (1995). Toimintolaskenta käy- tännössä. 2. painos. Porvoo: WSOY. ISBN 951-35-5861-4.
Maelah, Ruhanita & Daing Nasir Ibrahim (2006). Activity Based Costing (ABC) Adop-tion Among Manufacturing OrganizaAdop-tions - The Case of Malaysia. International Journal of Business and Society 7:1, 70–101.
Malmi, Teemu (1997). Towards explaining activity-based costing failure: accounting and control in a decentralized organization. Management Accounting Research 8, 459–480.
McGowan, Annie S. & Thomas P. Klammer (1997). Satisfaction with Activity-Based Cost Management Implementation. Journal of Management Accounting Research 9, 217–237.
Shields, Michael D. (1995). An empirical analysis of firms’ implementation experiences with activity-based costing. Journal of Management Accounting Research 7, 148–
166.
Van der Stede, Wim, Mark S. Young & Clara Xiaoling Chen (2005). Assessing the quality of evidence in empirical management accounting research: the case of sur-vey studies. Accounting, organizations and society 30, 655–684.
LIITTEET