Äidit Toimijat
1) Kyllä 1) Kyllä
2) Ei 2) Osittain/ehkä
3) Osittain/ehkä
Äitien vastauksissa seitsemän äitiä vastasi ”kyllä” tai ”joo” jonkun tahon, toimijan tai työntekijän perheen tilanteen tavoittamiselle (ymmärtämiselle). Osa heistä vas-tasi ”kyllä” ja nimesi jonkun toimijan nimen. Kysymykseen saatettiin vastata myös kirjoittamalla vastaukseen suoraan niiden toimijoiden nimet, keiden kokivat tavoit-taneen perheen tilanteen:
Kotipalvelun vakityöntekijä ymmärtää. (Ä)
Päiväkoti ja Arkipaja. (Ä)
Sosiaalityöntekijä = sama kuin minun äiti. Arkipaja (nimesi työntekijät) (Ä).
Kaksi äitiä arvioi, että perheen tilannetta ei tavoitettu (ymmärretty) ollenkaan. Mo-lemmat vastasivat lyhyesti ”ei”, mutta toinen kirjoitti kuitenkin ei-sanan perään
Päiväkoti ymmärtää ja arkipaja. (Ä)
Yksi äiti arvioi perheen tilanteen tavoitetuksi (ymmärretyksi) ”osittain”, mikä sisälsi toteutumisen epävarmuuden. Äiti vastasi kysymykseen lyhyesti ”Ehkä”.
Toimijoiden vastaukset kysymykseen ”koetko omassa työssäsi tavoittavasi per-heen tilanteen?” jakaantuivat tasan: ”kyllä”- ja ”osittain/ehkä”-vastauksia oli mo-lempia viisi. Myönteisesti vastanneet olivat useimmin vastanneet lyhyesti joko ”kyl-lä” tai ”kyllä koen”, ja lyhyesti olivat vastanneet myös hieman epävarmat:
Kyllä enimmäkseen. (T2)
Osittain. (T1)
Kukaan vastaajista ei vastannut, ettei ollenkaan kokisi tavoittavansa (ymmärtä-vänsä) perheen tilannetta.
Perheen tilanteen tavoittamisen (ymmärtämisen) äidit kokivat luottavaisem-min kuin toimijat: äideistä 7/10 ja toimijoista 5/10 koki, että perheen tilanne tavoitettiin (ymmärrettiin) jonkun toimesta. Äidit olivat vastanneet kysymykseen mainitsemalla usein sen tahon nimen, mistä olivat kokeneet ymmärrystä tulleen:
Arkipaja (ohjaajat, vertaistuki, toiset äidit 7/10), sosiaalityöntekijä (4/10), ne toimijat jotka käy kotona (2/10), päiväkoti (2/10) ja lääkäri (1/10).
Toimijoista puolet (5/10) kokivat perheen tilanteen tavoittamisen epävarmaksi ja puolet (5/10) kokivat sen varmaksi. Kukaan toimijoista ei vastannut, että ei tavoit-taisi perheen tilannetta ollenkaan, mutta kaksi äitiä koki, ettei kukaan tavoita hä-nen perheensä tilannetta ja yksi äiti oli asiasta epävarma.
6.2.2 Perusteluja perheen tilanteen tavoittamiselle tai sen puutteelle
Äitejä ja toimijoita pyydettiin myös perustelemaan edelliseen kysymykseen vas-taamisensa, eli näkemyksensä siitä, mistä he päättelivät perheen tilanteen tavoit-tamisen (ymmärtämisen) toteutumisen tai ei-toteutumisen. Tehtävä muotoiltiin pyynnöksi: ”perustele lyhyesti edellistä vastaustasi”. Äitien niissä vastauksissa, joissa nähtiin tilanteen tavoittamisen (ymmärtämisen) tapahtuneen, perusteltiin kokemusta esimerkiksi seuraavasti:
(Arkipajalla) – helppo puhua kaikesta. (Ä)
(Sosiaalityöntekijä ja Arkipaja) tietävät mitä minä ajattelen ja haluan perheen kanssa. Joskus olen väsynyt, soitan hänelle (sosiaalityöntekijä) ja hän puhuu minulle ja sitten tulen iloiseksi. (Arkipajan ohjaaja) ymmärtää mitä meillä on ongelma ja kieli on vaikea, hän auttaa. (Ä)
Koska ne (kotipalvelu) on nähny mimmosta meillä on, jotka on käyny meillä.
(Ä)
No, kun tulin Arkipajalle, huomasin heti että kaikilla äideillä on samoja ongelmia, saan vertaistukea. Kotona ajattelin, että vain ittelläni on tällaisia tilanteita. (Ä)
Minulla oli niin vaikea tilanne ja vaikea kertoa siitä. Mutta kun tulin
Arkipajaan koin että minua ymmärretään sydämestä asti, se on tärkeää äidille, että luottaa siihen. En tarvinnut tukea rahaa ja tavaraa vaan sydämestä tulevaa ymmärrystä. Sain sieltä käden, joka nosti minua. (Ä)
Kaksi vastaajaa sanoi, ettei perheen tilannetta tavoitettu (ymmärretty). Heistä toi-nen kuitenkin nimesi kaksi ymmärtävää tahoa (päiväkoti ja Arkipaja), joiden kans-sa koki yhteistyön toimivan. Toinen kieltävästi vastannut perusteli sen sijaan ko-kemustaan näin:
Kaikki luulee, että mulla on rahaa, että mies antaa, mutta ei ole. Kukaan ei tiedä tilannettani koska minulla ei ole oikeutta nyt kotipalveluun tai
toimeentulotukeen tai asiakkuutta sosiaalitoimeen. (Ä)
Yksi vastaaja vastasi kysymykseen ”ehkä”. Hän perusteli epävarmuuttaan näin:
Ehkä sosiaali ymmärtää, mutta ei auta, pitäisi itse. (Ä)
Toimijoiden perusteluissa saattoi yhdellä vastaajalla olla useampikin asia mainittu-na. Ne jakaantuivat seuraavasti: viisi vastaajaa, jotka kokivat onnistuneensa asi-assa, perustelivat sitä näin:
Kyllä, omalla olemassaololla jo tukee vanhemman arkea kuuntelemalla ja tukemalla vanhemmuutta, vanhemman valintoja, keskustelemalla eri vaihtoehdoista. (T2)
Kyllä koen, sillä näen (heitä) usean tunnin ajan viikossa. (T2)
Pidempään jatkuneiden kotikäyntien avulla rakennetaan luottamuksellista suhdetta asiakkaan luonnollisessa toimintaympäristössä, näkee perheen arkea.
(T1)
Loput viisi toimijoiden vastaajista, jotka sanoivat tavoittavansa (ymmärtävänsä) perheen tilanteen ehkä/osittain, perustelivat vastaustaan seuraavin tavoin:
Tapaamiset asiakkaiden kanssa eivät useinkaan johda pintaa syvemmälle. (T2)
Osittain. Lähinnä (muiden työntekijöiden) kautta tilanteet tulevat minulle tiedoksi. Ongelma on sitten ne resurssit! Kun nähdään ja koetaan perheen kasv. vaikeudet tms. konkreettista opastusta ohjausta tarvittaisiin, kuka sitä antaa? Perhe on kotona iltaisin. Työntekijät voivat antaa vain suullisia ohjeita mutta kädestä pitäen neuvoa tarvittaisiin. (T1)
Suurin osa äideistä sanoi kokeneensa jonkun tahon/toimijan/työntekijän ta-voittaneen (ymmärtäneen) perheen tilanteen ja puolet toimijoistakin koki niin. Äidit perustelivat kokemustaan kuvailemalla läheistä, luottavaista ja/tai
riittävää yhteyttä siihen tahoon/toimijaan/työntekijään, joka tilanteen oli ta-voittanut. Sama perustelu löytyi useimmin myös niiden toimijoiden vastauk-sista, jotka olivat kokeneet tavoittaneensa perheen tilanteen. Äitien ja toimi-joiden näkemys tässä on hyvin yhteneväinen. Hyvän ja riittävän yhteyden mer-kitystä vielä vahvistaa tässä se, että äiti joka koki, ettei hänen perheensä tilannetta tavoita kukaan, perusteli asiaa sillä, ettei hänellä ole elämäntilanteessaan oikeutta palveluihin; kukaan ei siis voi tavoittaa, kun mitään yhteyttä ei ole. Vastaaja sel-vensi vielä tilannettaan sanomalla, että hänellä on kyllä mies, joka ei tue, vaikka kaikki olettavat niin. Edelleen riittävän ajallisen ja läheisen yhteyden olemassaoloa näyttäisi tukevan niiden toimijoiden perustelut, jotka olivat perheen tilanteen tavoit-tamisesta epävarmoja: epävarmuus koettiin aiheutuneen nimenomaan jonkinlai-sesta etäisyyden kokemukjonkinlai-sesta perheeseen.
6.2.3 Perheen auttaminen/tukeminen
Seuraavaksi kysymyksissä haluttiin tietää, ovatko äidit kokeneet saaneensa jos-tain konkreettista helpotusta perheensä asioihin ja onko joku toimijoista kokenut, että on kyennyt sitä jollakin tavalla antamaan. Kysymys kysyttiin äideiltä muodos-sa: ”koetko, että jokin taho/toimija/työntekijä kykenee auttamaan/tukemaan perhet-täsi?” Toimijoilta samaa asiaa kysyttiin muodossa ”koetko omassa työssäsi kyke-neväsi auttamaan/tukemaan perhettä?”
Taulukko 6 Tutkimushaastatteluvastauksia kysymykseen kykeneekö jokin