Tutkimukseen valittiin viisi hyvin erilaista järviympäristöä, joista neljä sijaitsee Pirkanmaan-Hämeen alueella, jonne tuli suurin 137Cs-laskeuma ja yksi järvi Pohjois-Suomesta, jossa laskeuma oli hyvin vähäistä (Kuvat 1 ja 2).
Kuva 2. Tutkimuksen kohteena olevien järvien sijainti kartalla. Maanmittauslaitos 2017.
Kuutsjärvi sijaitsee Pohjois-Suomessa Sallan kunnassa Värriön Metsätieteellisen laitoksen tutkimusaseman vieressä. Peräjärvi on Tampereen pohjoispuolella Oriveden suuntaan -alueella. Nurmijärvi sijaitsee lähellä Hartolaa, Tampereesta itään. Pääjärvi ja
Ormajärvi ovat kohtalaisen lähellä toisiaan Lammin suunnalla Hämeenlinnan ja Lahden puolessa välissä.
Valuma-alueiden maankäyttö vaihtelee kaivosalueesta luonnonsuojelualueeseen. Järvet ovat myös hyvin erilaisia järven ja valuma-alueen pinta-aloiltaan, syvyydeltään ja dynamiikaltaan sekä limnologisilta ominaisuuksiltaan (Taulukko 1.)
Taulukko 1. Tutkittavina olevien järvien perustiedot. Suomen Ympäristökeskus 2017, Kuutsjärven osalta Milardi 2015.
Sedimenttinäytteet otettiin alkuvuodesta 2016. Kairauspaikoiksi oli valittu mahdol-lisimman syviä ja häiriöttömiä alueita, jotta sedimenttilustot olisivat selkeitä (Taulukko 2).
Taulukko 2. Järvien sedimenttinäytteiden perustiedot.
Järvi Kunta Tunnus
Ormajärvi Hämeenlinna OJ-S1 6779842 3391135 28,15 50
Kuutsjärvi Salla KJ-P1 7520157 3610513 8,5 32
2.1 Pääjärvi, Lammi
Pääjärvi on pitkänomainen järvi, jossa on keskellä selkeä, lähes 90 metriin asti ulottuva syvänne (Kuva 3). Keskisyvyys on kuitenkin vain 14.4 metriä, sillä yli 70 % pinta-alasta on korkeintaan 20 metriä syvää. Tilavuudeltaan ja kooltaan Pääjärvi on nyt tutkituista järvistä isoin. Valuma-alueella on enimmäkseen havumetsää, peltoa ja metsäistä suota.
(Ruuhijärvi 1974, Stenberg 2007). Pääjärvi on kemiallisilta (K. Mg, Ca ja Na) perusominaisuuksiltaan tyypillinen suomalainen järvi (Ruuhijärvi 1974), myöskin hyvin tyypillistä on, että typpeä on saatavilla riittävästi, mutta fosfori on rajoittava tekijä (Niinimäki ja Penttinen 2014).
Kuva 3. Pääjärvi kartalla. Maanmittauslaitos 2017.
Tutkittavana oleva sedimenttikairanäyte on otettu Pääjärven suurimman syvänteen läheisyydestä. Kuvassa 3 on merkitty näytepisteen koordinaatit 6773416, 3399274 käyttäen KKJ yhtenäiskoordinaatistoa.
2.2 Peräjärvi, Tampere
Peräjärvi on pieni järvi, joka kuuluu Vaavunjoen valuma-alueeseen. Peräjärveen laskee idästä Ala-Jalkajärven kautta Ylä-Jalkajärvi, jonka lähellä on 1994 - 2003 toiminut sekä uudelleen 2007 aloittanut Oriveden kultakaivos. (Kuvat 4 ja 5). Kaivos aloitti ensin avolouhintaa, louhos täytettiin sekä maisemoitiin ja jatkettiin maanalaisena louhintana sekä ennen keskeytystä 2003 - 2007 että sen jälkeen. Peräjärven vedenlaatu vaihtelee pinta- ja pohjaosissa: pinnassa on hyvänlaatuista vettä Vaavunjärvestä tulevan valunnan ansiosta, mutta pohjalla on vähähappisempaa ja suolaisempaa ja happamuus on ollut ajoittain lähes kriittinen. Myös täyskierrot ovat jääneet epätäydellisiksi, sillä kaivoksen kuivanapitovedet jäävät raskaampina pohjalle. (Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto 2015)
Kuva 4. Peräjärvi kartalla. Maanmittauslaitos 2017.
Kuvissa 4 ja 5 merkitty myös näytepiste, joka on KKJ :n yhtenäiskoordinaatistoa (YKJ) käyttäen 6841692, 3346208.
Kuva 5. Peräjärven alueen ilmakuva, jossa näkyy kaivosalue. Maanmittauslaitos 2017.
Peräjärven valuma-alue on suurimmaksi osaksi metsämaata ja suota, pohjoispuolella lisäksi peltoa. Vaikka kaivoksen ja peltojen läheisyys lisäävät kuormitusta, ei rehevöitymisen kehittymistä ole havaittu ja kokonaisuudeltaan Peräjärvi on laatuluokitukseltaan tyydyttävä. Typpi- ja sulfaattipitoiset kuivatusvedet tulevat kaivokselta pulsseina ja heikon virtauksen aikoina jäävät syvänteeseen (Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto 2015). Palomäen (2007) mukaan sekä sähkönjohtavuus- että sulfaattipitoisuus kasvoivat myös kaivoksen ollessa suljettuna.
2.3 Nurmijärvi, Hartola
Nurmijärvi sijaitsee Hartolan kunnassa ja kuuluu Vähäjoen valuma-alueeseen.
Nurmijärvi on mitattavista elementeistä riippuen joko lievästi rehevä tai rehevä järvi, jonka ympäristö on enimmäkseen peltoa (Kuva 6). Vesi on humuspitoista ja happikylläisyys pohjalla voi olla kesällä vain 19 % ja typpipitoisuus on korkea. (Åkerberg 2007)
Kuva 6. Nurmijärvi kartalla. Kuvaan merkitty näytepiste. Maanmittauslaitos 2017.
Tutkittava näyte on otettu Nurmijärven syvänteestä vesisyvyydestä 20m (Kuva 6.).
Nurmijärveen laskee koillisesta useampi pieni uoma, jotka tuovat materiaalia valuma-alueelta syvänteeseen ja mahdollistavat näin vuosilustojen synnyn (Ojala et al. 2017).
2.4 Ormajärvi, Hämeenlinna
Ormajärvi on Lammin taajaman vieressä sijaitseva Kokemäenjoen Ormajärven vesistöalueeseen kuuluva lievästi rehevä järvi, jonka 85 km2 laajuinen valuma-alue on pääosin peltoa ja kangasmetsää (Kuva 7). Ormajärvestä vedet laskevat lounaassa sijaitsevaa Ormijokea pitkin Suolijärveen. Matkaa lähimpään asutukseen on 200 metriä.
Ormajärvi kuuluu Ormajärven - Untulanharjun Natura 2000 -alueeseen Ormajärven kaakkoisrannalla sijaitsee vuonna 1972 rakennettu jätevedenpuhdistamo, josta järveen tulee fosfori- ja typpikuormitusta, mutta kuormitus on normaalitilanteissa pysynyt luparajojen sisällä. Puhdistetut jätevedet kulkeutuvat avo-ojaa pitkin Ormajärven eteläosaan. (Hämeen ympäristökeskus 2006, Aluehallintovirasto, Etelä-Suomi 2014)
Kuva 7. Ormajärvi kartalla. Maanmittauslaitos 2017.
Merkittävä rehevöittämistekijä on jätevedenpuhdistamosta huolimatta maataloudesta tuleva hajakuormitus, joka vaihtelee sääolojen mukaan ja sillä on suurempi merkitys Ormajärven tilaan kuin jätevesillä. Sisäistä kuormitusta ei ole havaittu ja alusveden tila on jopa parantunut vuosien aikana jätevedenpuhdistamon laitteiden kehittymisen myötä.
Talvella jätevedet valuvat pohjaa myöten syvänteen suuntaan, jonka takia syvänteen pohjalla olevan veden typpipitoisuus on korkeampi kuin pintaveden (Kuva 8). Kesällä alusveden happitilanne on välttävä, syvänteessä jopa voimakasta happivajetta, mutta muuten yleislaatuluokka on hyvä. (Valkonen 2015)
Kuva 8. Ormajärven pohjoisosan syvyyskartta, näytepiste on merkitty mustalla ympyrällä.
Maanmittauslaitos 2017.
Sedimenttinäyte on otettu syvänteen pohjoisosasta, jonne Valkosen (2015) raportin mukaan suuntautuu talvisin valuntaa myös järven eteläosasta. Näytepisteen koordinaatit ovat yhtenäiskoordinaatiostoa (YKJ) käyttäen 6779842, 3391136.
2.5 Kuutsjärvi, Värriö, Salla
Kuutsjärvi sijaitsee Sallan kunnassa Värriön luonnonpuistossa. Kuutsjärvi on oligotrofinen alle hehtaarin kokoinen pieni järvi (Kuva 9). Valuma-alue on suurimmaksi osaksi metsää, järven rannalla on myös hieman turvesuota. Järven ympäristö on
jyrkkäpirteistä maastoa, jossa vähäistä moreeni- ja hiekkakerrostumaa.
Kokonaisuudessaan kuormitus on vähäistä. (Tallberg et al. 2015)
Kuva 9. Kuutsjärven sijainti, maastokuva ja ilmakuva. Maanmittauslaitos 2017.
Kuutsjärven pohjoisrannalla sijaitsee 1967 Metsätieteiden laitoksen yhteistyönä fysiikan laitoksen kanssa rakentama Värriön tutkimusasema. Asemalla kerätään pitkäjänteisesti aikasarjoja niin eläimistöstä, kasvistosta kuin ilmastostakin (Helsingin yliopisto 2016).