Elämäkerrat ovat aina sisällöltään ja merkityksiltään rikkaita, vaikka ne olisivat keskittyneetkin kuvaamaan yhtä asiaa, kuten sukupuolisena ole-mista kirjoittajan omassa elämässä ja suhteessa maailmaan. Tutkimuksessa on aina tehtävä valintoja ja rajauksia. Siksi on hyväksyttävä tosiasia, että tutkimusaineistosta jää aina jotakin arvokasta tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkittavan kokemukset eivät tule koskaan tyhjentävästi tutkittua ja ym-märrettyä.70 Ensimmäisenä tutkimuksen rajaajana toimii tutkimusongelma.
Toisena rajaajana on tutkimuksen tulkinnallinen viitekehys. Kolmantena
69. Tutkimusaineiston.heterogeenisuutta.olisi.voinut.lisätä.lisäämällä.elämäkertojen.lukumäärä ..
En.kuitenkaan.löytänyt.samalla.tavalla.keskeisiä.ja.tunnettuja.teoksia.kuin.valitsemani.teokset.
olivat .
70. Laine.2001,.34;.Varto.1992a,.59 ..Varto.toteaa,.että.tutkija.voi.asettaa.vain.oman.kokemuk-sensa.valossa.ja.sillä.ymmärryksellä,.mikä.hänellä.on,.kysymyksiä,.tematisointeja.sekä.ymmärtää.
ja.tulkita.tutkimuskohdetta ..Nämä.tapahtuvat.tutkijan.merkitysmaailmassa,.mikä.ei.kuitenkaan.
tarkoita,.että.se.ei.muuttuisi.tutkimuksen.aikana,.kun.tutkijan.ymmärrys.laventuu ..Rajaukset.eivät.
tarkoita,.että.tutkimuskohde,.tutkittavan.elämismaailma,.hukataan.sellaisena.kuin.hän.sen.itse.
kokee ..Varton.mukaan.on.vain.tehtävä.selkeä.ero.tutkijan.oman.lukutavan.ja.tutkimuskohteen.
välillä .
rajaajana on asetettu metodi. Neljäntenä ja tärkeimpänä rajaajana koko tutkimuksessa on tutkijan lukutapa.71
Elämäkerta-aineisto oman eletyn elämän menneisyyden jälkenä on kuin mykkä tietovarasto, joka saadaan puhumaan, kun sille esitetään ky-symyksiä.72 Tulkinnallisen viitekehyksen muodostin aineistolle asettamieni kysymysten avulla. Elämäkerroille tekemissäni kysymyksissä lähdin liikkeelle tekemällä aineistolle kysymykset Michel Henryn keskeisten käsitteiden, keho, liike (aistisuus), vastus ja merkitys, avulla. Pääkysymykseni elämäker-toja lukiessani olivat seuraavat:
Mihin kehon liike, aistisuus, suuntautuu?
Millaisiin vastuksiin liike törmää?
Millaisia omaa sukupuolta koskevia kokemuksia vastus tuottaa?
Kysymyksillä poimin elämäkerroista kirjoittajien kokemuksia, jotka kuva-sivat sitä, millaisiin vuorovaikutussuhteisiin sukupuolisesti merkityksellinen aistiminen heillä
suuntautui
ja missä he kokivatvastukset
, jotka herättivät kysymään ja pohtimaan omaa sukupuolta. Lisäksi etsin kokemuksia siitä,millaisia jäsennystapoja kirjoittajat kokemuksilleen antoivat
. Näiden pää-teemojen avulla tarkastelin lopuksi, mikä on koetun sukupuolenyhteis-kunnallinen merkitys
. Näiden kysymysten avulla etsin kuvauksia tutkimus-ongelmaani:Mikä on omaa sukupuolta koskevan tiedon ja ymmärryksen muotoutumisen perusta transsukupuolisilla?
Fenomenologinen ja hermeneuttinen tutkimusote ei ole filosofi Timo Laineen mukaan teknisesti toteutettava aineiston käsittelytapa, vaan se saa soveltavan muotonsa kulloisenkin tutkimustilanteen mukaan73. Seuraavana kuvaan tutkimusaineistoni järjestämiseen ja lukutapaani liittyvän polun (ks.
Kuva 1. Empiirinen tutkimuspolku). Jokainen vaihe oli tutkimuksen aikana syntyvä niin, että edellinen tulkintataso rakensi perustan seuraavalle tasolle sen mukaan, miten tutkimusaineisto puhutteli ymmärrystäni Michel Henryn kehonfenomenologisen tulkintakehyksen avulla.
Laine toteaa, että tutkimusaineisto on haastateltavan puhetta ja siten se on aina mahdollinen keskustelukumppani. Hermeneuttisessa otteessa tutkija asettuu vuoropuheluun, dialogiin, aineiston kanssa.74 Tässä tutki-71. Varto.1992a,.59–63;.Vilkka.2005,.44–49 .
72. Matti.Virtanen.(2001,.83–84).toteaa.Sosiologia-lehden.artikkelissaan.Laadulliset lähteet ja niiden edustavuus,. että. laadullisen. otteen. luonne. muuttuu,. jos. tutkimuksessa. käytettyä.
materiaalia.ei.käytetä.laadullisena.aineistona.vaan.lähteenä,.menneisyyden.jälkinä ..Lähteet.eivät.
myöskään.ole.faktoja,.jotka.puhuvat.puolestaan,.vaan.tietovarastoja,.jotka.kykenevät.vastaamaan.
monentasoisiin.kysymyksiin . 73. Laine.2001,.31 .
74. Laine.2001,.34 ..Timo.Laine.kirjoittaa.artikkelissaan,.että.haastatteluaineisto.on.tutkittavan.
puhetta. ja. siten. potentiaalinen. keskustelukumppani .. Elämäkerrat. ovat. verrattavissa. haastat-1)
2) 3)
40 2 Metodiset lähtökohdat
Vastus itsessä Vastus toisessa Vastus instituutioissa (instituution edustajat
muksessa tutkimusaineiston järjestäminen ja tulkinta etenivät teorian anta-man tulkintaviitekehyksen, tutkimusaineiston ja tutkijan ymmärryksen vä-lisenä suhteena. Käytännössä tämä tarkoitti tutkimusaineiston läpikäyntiä teemoitellen. Teemana oli
vastuksen
kokeminen. Ryhmittelin elämäkertojen sisältöjä kirjoittajan oman sukupuolen tiedon ja ymmärtämisen kannalta tärkeidenvastusten
perusteella kolmeen ryhmään. Näin muodostui kolme keskeistä ryhmää:vastus itsessä
,vastus toisessa
sekävastus instituutioissa ja heidän edustajissa
. Tämän jälkeen analysoin uudelleen ja yhä uudelleen näissä kolmessa ryhmittelyssä.Viimeisessä vaiheessa irtauduin tästä ryhmittelystä. Analysoin elämä-kertoja niiden
vastusten
avulla, jotka olivat merkityksellisiä kirjoittajille omaa sukupuolta koskevan tiedon ja sen ymmärryksen muotoutumisessa.Näin ollen lukutavassani on kietoutuneena koko ajan elämäkerran kirjoit-tajan minuus eli hänen kehonsa aktiivisena aistijana, vastusten kokijana, aistituntojensa merkitysten tuottajana sekä oman elämänsä merkitysyh-teyksien rakentajana.
Poimin ryhmistä
vastus itsessä
,vastus toisessa
javastus instituutiossa
,millaisia tuntoja kirjoittajat tuovat esille oman sukupuolen jäsentämisessä.
Tuntojen olemus muodostuu kehon liikkeen avulla. Tämä tarkoittaa, että kun ei ole kehon liikettä, ei ole myöskään aistimuksia ja tuntoja.75 Aistiko-kemus on puhtaasti esteettinen ulottuvuus, ja ihminen antaa sille erilaisia merkityksiä, jotka ilmaistaan puhetodellisuudessa esimerkiksi kulttuurille ominaisina tuntoina. Tunnot ovat tie yksilön omaan kokemukseen, kos-ka tunnot voidaan nähdä ensisijaisesti kehollistuneena eikä yksinomaan tajunnan tuottamina ja kehon kokemusta tukevina.76 Tunnoilla viitataan aivan omaan tapaansa kokea. Sillä viitataan sisäiseen ristiriitaan, jolla ei ole mitään tekemistä toisten kokijoiden kanssa. Tämä ei sulje pois järkiperäistä kokemusta. Sisäisen ristiriidan kokemusta elämäkerroissa kuvataan tavalli-sesti ilmaisuilla, joilla osoitetaan asioita koskevaa ratkaisemisen vaikeutta tai kyvyttömyyttä valita sekä moninaisuuden jättämisen pelkoa tai oman kokemuksen sanallistamisen kieltämistä.77 Tunnot myös muuttuvat. Ihmi-nen huomaa iän ja sosiaalisten tilanteiden myötä sekä tuntojensa muuttu-van itseään kohtaan että toisten tuntojen muuttumuuttu-van häntä kohtaan.78
Tavoitteenani oli kuvata joka ryhmään sisältyvä tuntojen kirjo. Jäsen-telyn avulla muodostuivat seuraavat kokonaisuudet.
Vastus itsessä
-ryhmäteluaineistoon ..Elämäkerrat.ovat.jo.kirjoittajan.itsensä.tulkitsemia,.ja.ne.on.aina.esitetty.tavalla,.
joka.ottaa.huomioon.yleisen.tason.puhua.omasta.kokemuksesta,.koska.ne.on.kirjoitettu.aina.
jollekin ..Kirjoittaja.on.siten.asettanut.kokemuksensa.vuorovaikutukseen.huolimatta.siitä,.että.
kirjoittamishetkellä. lukija. tai. tutkija. ei. ole. paikalla. toisin. kuin. esimerkiksi. haastatteluaineistoa.
kerätessä .
75. Ks ..luku.3 .5 .1.Keho ja liike.
76. Williams.ja.Bendelow.1998,.137–138 . 77. Varto.2000,.7 .
78. Mead.1957,.103 .
42 2 Metodiset lähtökohdat
muodostui kokemuksista, joissa kirjoittajat kuvasivat oman aistikokemuk-sen herättämää vastusta ja tuon vastukaistikokemuk-sen herättämää pohdintaa omasta sukupuolestaan. Ryhmässä nousi esille seuraavanlaisia tuntoja: perustyy-tymättömyys itseen, kuoleman ja kuolemisen pelko, kirottuna olemisen kokemus, mielen kärsimys ja melankoliset ajatukset, kieltäymykset, yksi-näisyys79, surumielisyys, hallusinaatiot, turhautuminen ja leimaamisen aja-tukset, tunne rikoksen tekemisestä, onnentunne, unelmat, itseironia, viha, ajatukset elämäntaidollisesta kyvyttömyydestä, ajatukset emotionaalisista ongelmista, kärsimättömyys, malttamattomuus, hulluuden tunne, koke-mukset itsestä hirviönä, epäluomana, ulkopuolisuuden ajatukset, häpeä, rauhattomuus sekä eheys.
Vastus toisessa
-ryhmään olen koonnut tunnot, jotka ovat syntyneet toisen ihmisen itsessä herättämiin tuntoihin ja sen myötä nousseet omaa sukupuolta koskevat pohdinnat. Oma aistikokemus saa merkityksen törmä-tessään toisen ihmisen kokemukseen itsestä. Tässä ryhmässä nousi esiin seu-raavanlaisia tuntoja: rakkaudentunne, kiintymys, hellyys, ymmärrettäväksi tulemisen vaikeus, vilpittömyys, rehellisyys, etäisyys toisesta erottavana tekijänä, ystävyys, sekasortoisuuden tunne, halu, intohimo, toisen juma-loiminen, ilo, alituinen vaaran tunne, onnentunne, itsehillintä, tuppautu-misen tunne, ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunne, puoleensavetävyys, mustasukkaisuus, hurma, pelko, kuolemantunne, häpeä, murhe, itsepetos, aiheeton homoseksuaalisuus, emotionaalinen pyörremyrsky, naismaisuus, itsensä kokeminen mieluisaksi, hyväksytyksi tuleminen, friikkiys ja lainsuo-jattomuus.Vastus instituutiossa
on ymmärrettävä tässä tutkimuksessa hyvin väl-jästi. Tähän ryhmään olen koonnut tekstit, joissa kirjoittajan aistikokemus on kohdannut vastuksen suhteessaan tietyn periaatteen mukaan muo-toutuneisiin yhteiskunnallisen elämän järjestelmiin, joita toinen ihminen edustaa. Aineistossa ilmenivät seuraavat yhteiskunnallisen elämän vakiintu-neet muodot: ydinperhe, kirkko ja uskonto (joihin katsoin kuuluvaksi myös viittaukset Sallimukseen ja Kohtaloon), koululaitos, lääketiede – sekä siihen viittaava kirjallisuus, artikkelit, tutkimukset että teknologinen ajatteluta-pa80– , armeija, lehdistö, televisio, viihdeteollisuus ja teatteri. Kirjoittajat kokivat näissä instituutioiden edustajien kanssa yhteiskunnallisen elämän79. Eskola. (1984,. 190). toteaa. C .E .. Moustakasiin. viitaten,. että. yksinäisyys. voidaan. määritellä.
sen.mukaan,.millainen.on.yksilön.tuntemus.suhteessa.yhteisöön ..Solitude tarkoittaa.yksinoloon.
vetäytymistä,.kun.taas.loneliness on.tahtomatta.tapahtuvaa.yksin.jäämistä ..Tutkimuksessa.käytän.
vastus itsessä -ryhmässä.yksinäisyyttä.ensimmäisessä.merkityksessä.eli.yksinoloon.vetäytymisenä,.
koska. aineistossa. kirjoittajat. kuvaavat. pääsääntöisesti. lähinnä. omaa. tietoista. jättäytymistään.
syrjään.esimerkiksi.vertaisryhmän.riennoista .
80. Tässä. tutkimuksessa. teknologinen. ajattelutapa. tarkoittaa,. että. ihminen. katsoo. olevansa.
luonnon. ulkopuolella,. jopa. yläpuolella,. käyttäen. luonnonlakeja. välineenä .. Teknologisen. ajat-telutavan. pyrkimyksenä. on. vaikuttaa. todellisuuteemme. tavalla,. joka. myös. vaikuttaa. ihmiseen.
itseensä ..Teknologisessa.ajattelutavassa.tiede.on.totuus,.jossa.luonnontieteen.lait.ymmärretään.
luonnonlaiksi.ja.välineeksi.hallita.luonto ..(Varto.1992b,.77 .)
vakiintuneissa muodoissa samankaltaisia tuntoja kuin suhteessa toisiin ih-misiin.
Aineistossa oli keskeisinä sekä vahvasti myönteisiä että kielteisiä tuntoja.
Omaa sukupuolta koskevan tiedon ja ymmärryksen muotoutumisessa nou-sivat kielteiset tunteet luonnollisesti vahvimpana lapsuuden, nuoruuden ja varhaisen aikuisuuden kokemuksina. Myöhemmässä vaiheessa, kun oma sukupuoli oli mielletty joksikin ja alkoi oman kokemuksen vahvistamisen prosessi tai prosessi oli jo ”päättynyt”, myös myönteiset tunnot valtasivat kokemuksissa vahvimmin alaa.
Halusin nostaa kirjoittajien esille tuomasta koetusta todellisuudesta tuntoja, joita emme länsimaissa yleensä jaa luottamuksellisesti kuin hyvin läheisten ihmisten tai terapeuttien kanssa. Nostin keskeiseen rooliin tut-kimusaineiston ryhmittelyssä ilmenneistä tunnoista sellaisia kirjoittajien tuntoja kuten vierauden, erilaisuuden, inhon, häpeän ja ulkopuolisuuden tunnot, jotka ilmenivät kaikissa ryhmissä. Näiden tuntojen avulla sulautin ryhmät yhteen enkä siksi käsittele niitä erillisinä ryhminä empiirisessä osas-sa.
Vierauden, erilaisuuden, inhon, häpeän ja ulkopuolisuuden tunnot nou-sivat esiin, kun elämäkerran kirjoittajat kuvanou-sivat ristiriitaa subjektiivisen kokemuksen ja oman kehon ulkoisten ominaisuuksien välisessä suhteessa.
Nämä tunnot nousivat myös esiin, kun kirjoittajat vertailivat itseään lapsena ja nuorena toisiin ihmisiin, tyttöihin ja poikiin sekä aikuisuudessa miehiin ja naisiin, vallitseviin sukupuolirooleihin ja rooleja koskeviin tyypillisiin ajattelutapoihin ja odotuksiin. Tämä vertailu ilmeni myös suhteessa ins-tituutioiden edustajiin. Vertailun tuomat tunnot herättivät kirjoittajissa velvollisuuden selittää sekä itselle että toisille ihmisille omaa vierauden tuntoa ja erilaisuutta. Oma kokemus ei useinkaan riittänyt selittämään itselle tai toisille omaa sukupuoleen liittyvää subjektiivista kokemusta ja sen ristiriitaa oman biologisesti määritetyn sukupuolen kanssa. Siitä seurasi, että jokainen kirjoittaja koki yhteiskunnassa sukupuoliin liittyvää tiedon puutetta ja etenkin puutetta tiedosta, jonka kautta voisi ymmärtää oman sukupuoliristiriidan kokemusta. Kasvatus ei riittänyt tiedon perustaksi, koska Herculine, Christine, Kate ja Deirdre eivät sosiaalistuneet syntymäsu-kupuoleensa.
Herculinen, Christinen, Katen ja Deirdren tiedonhankinta johti tietoon sukupuolen määrittämisen biologis-institutionaalisista ehdoista ja myös sukupuoleen liittyvästä moninaisuudesta yhteiskunnassa sekä jatkuvaan omaa sukupuolta koskevan tiedon ja ymmärryksen vahvistamiseen. Omaa sukupuolta koskevan tiedon ja ymmärryksen vahvistaminen johti heidän varmuuteensa omasta sukupuolestaan ja päätökseen korjata oma sukupuo-lensa subjektiivista kokemusta vastaavaksi. Erilaisuuden tunne ja päätös sukupuolenkorjauksesta nosti esille erityisesti häpeän ja inhon tunnetta niin itsessä kuin toisissa ihmisissä. Se myös vahvisti usein ulkopuolisuuden tunnetta yhteisössä, jossa kirjoittaja eli. Nämä tunnot paljastivat kirjoit-tajien kokemuksia elämisestä sukupuolijärjestelmän rajamaastossa sekä
44 2 Metodiset lähtökohdat
kysymyksen mahdollisuudesta vaikuttaa kaksijakoiseen sukupuolijärjestel-mään. Edellisiä asioita lähestyin
rajattamisen
käsitteen avulla.Tutkimusaineistossani nousivat lääketieteen ja hoitamisen käytännöt esille keskeisenä asiana ja lähinnä elämäntaidon kyseenalaistajana. Kir-joittajilla oli vahvoja vierauden, erilaisuuden, inhon, häpeän ja ulkopuo-lisuuden tuntoja, kun he kohtasivat lääketieteen instituution edustajia.
Erityisesti nousi esille edellä mainittujen tuntojen herättämänä omaa su-kupuolta koskevan tiedon ja ymmärryksen riittämättömyys ja selonteko-velvollisuus. Lääketieteen rooli aineistossa johtuu siitä, että elämäkerrat olivat sukupuolenkorjauksen tehneiden transsukupuolisten kirjoittamia.
Sukupuoleen liittyvissä asioissa lääketieteen ja hoitamisen käytännöt eivät koske kuitenkaan kaikkia ihmisiä samalla tavalla.
Tutkimukseni aikana päädyin siihen, että omaa sukupuolta koskevaan tiedon ja ymmärryksen muotoutumisen ensisijainen perusta on
kehon aktii-visuus aistisena
. Toisena löytyivät kehon aistisuuden paljastamatvastukset
,joita olivat sukupuolistereotypiat, niihin liittyvä selontekovelvollisuus, ky-symys omasta ja toisten sukupuolikompetenssista eli tiedosta, ymmärryk-sestä ja elämäntaidosta sekä kyky rajattaa eli tunnistaa, tunnustaa ja jopa toimia sukupuolta koskevia odotuksia vastaan ja siten omalla toiminnalla mahdollisesti muuttaa käsityksiä sukupuolesta.