Tutkimusaineisto

4.4.1 Aineiston hankinta

Tutkimuksessa oli tarkoitus kerätä luottamus-tarinoita esimies-alaissuhteesta niin esimiehiltä kuin alaisilta. Tutkimus toteutettiin Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa, Joensuun toimipistees-sä ja tutkimukseen osallistujat olivat kyseisen yksikön keskitason esimiehiä

(tiimikoordinaattoreita) ja heidän alaisiaan eri henkilöstöryhmistä. Henkilöt valitsin henkilös-tölistasta niin, että esimiehiä edusti tasamäärä miehiä ja naisia eli yhteensä kuusi henkilöä.

Valintaan vaikutti tiedetty aikaisempi esimieskokemus eli tutkimuksesta rajasin pois esimer-kiksi juuri tehtävään valitut esimiehet, joilla ei ole juuri aikaisempaa esimieskokemusta. Esi-miesten alaiset valitsin myös henkilöstölistauksesta käyttäen periaatetta noin joka neljäs hen-kilö listan yläosasta lukien. Valitut henhen-kilöt ovat kokoaikaisia ja pidempään organisaatiossa työskennelleitä, koska näin tarinoiden tuottajat ovat ikään kuin samalla viivalla, eikä tutki-mustulokseen vaikuta esimerkiksi määräaikaisen työsopimuksen katkolla olo.

Tutkimusaineiston keräys tai tuottaminen tapahtui ajalla 24.9.-14.10.13. Ohjeistuksen (Kuvio 11. Luottamus-tarinoiden ohjeistus) tarinoiden tuottamiseen lähetin sähköpostitse, yksitellen, omasta opiskelijasähköpostistani valitsemalleni kohdejoukolle. Lähetin lisäksi muistutusvies-tin 10.10.2013. Vastauksia tuli neljä kappaletta esimiehiltä ja kaksi alaisilta. Koska alaisten vastaukset määrällisesti olivat niin vähäiset ja halusin saada enemmän alaisnäkökulmaa, lähe-tin tarinan kirjoituspyynnön vielä kolmelle satunnaisesti valitulle alaiselle. Tutkimuksen ai-neistoksi muodostui siis neljä tarinaa esimiehiltä sekä viisi alaisilta.

Kuvio 11. Luottamus-tarinoiden ohjeistus Ohjeistus:

Kirjoita tarina luottamuksesta esimies-alaissuhteessa. Kuvaile, kuinka se ilmenee, syntyy/kehittyy, mitä se sinulle tarkoittaa, kuinka koet luottamuksen esimies-alaissuhteessa. Vapaata kuvausta, ajatuksia omista näkemyksistä ja kokemuksista luottamuksesta esimies-alaissuhteessa.

Ohjeistuksen tarkoituksena ei ollut ohjata, eikä suuremmin vaikuttaa tarinoiden muodostumi-seen, vaan pääpaino oli jokaisen omassa käsityksessä, kokemuksessa ja tulkinnassa luotta-muksesta esimies-alaissuhteessa. Ainoa taustatieto oli vastaajien asema eli esimies vai alai-nen. Tämä pohjautuu heidän erottamiseensa esimies- ja alaisvastaajiin.

Tarinat palautettiin organisaation Webropol-kysely alustan kautta. Alusta toimii organisaati-on internetverkossa ja vastauspohjalla organisaati-on oma internetosoite. Tämän osoitteen lähetin vastaa-jille sekä ohjeistuksen kirjoittaa tarina ensin tekstinkäsittelyohjelmalla ja sitten liittää se alus-talle. Tämä siksi, että palautusalustan kirjoitusala on kohtuullisen pieni, vaikka se ei olekaan merkkirajoitteinen. Vastaajat jättivät tarinat nimettöminä. Tarinat olisi voinut palauttaa myös paperiversioina, mutta tarvitsin ne sähköisessä muodossa jatkokäsittelyä varten.

4.4.2 Aineiston analysointi

Luvussa 4.1. olen kuvannut tutkimukseni lähestymistapana luottamuksen kuvausta sosiaali-sesti rakentuvana todellisuutena. Tätä lähestymistapaa tuki aineistonkeruumenetelmänä narra-tiivien keruu ja nyt analysointivaiheessa tarinoiden analysointia varten valitut menetelmät:

teemoittelu, sisällönanalyysi sekä diskursiivinen analyysi. Seuraavaksi lyhyet esittelyt mene-telmistä.

Teemoittelun keskeisenä ajatuksena on etsiä aineistosta yhdistäviä tai erottavia seikkoja tietty-jen joko aineistolähtöisten teemotietty-jen alle tai esimerkiksi aineistonkeruussa käytettyä teema-runkoa. Aineisto ei aina seuraa annettuja teemoja vaan sieltä voi nousta esiin myös uusia ai-heita. Tutkimustuloksia raportoidessa esitetään yleensä teemojen alle kerättyjä sitaatteja ku-vaamaan ja havainnollistamaan lukijalle tutkimuksen tuloksien perusteita. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)

Tuomi & Sarajärvi (2002) kuvaavat sisällönanalyysin muodostuvan aineiston erittelystä sekä hakemalla yhtäläisyyksiä ja eroja. Perinteisesti sisällönanalyysi on valmiiden tekstien ana-lysointia ja ne voivat vaihdella aina kirjoista keskusteluihin. Analyysin tarkoituksena on muo-dostaa tutkittavasta ilmiöstä kuvaus, joka yhdistää tulokset laajempaan kontekstiin. Analyysi voidaan tehdä useasta lähtökohdasta esimerkiksi aineisto- tai teorialähtöisesti. Ero näiden vä-lillä muodostuu analyysin ja luokitellun perusteissa eli perustuvatko ne aineistoon vai valmii-seen teoreettivalmii-seen viitekehykvalmii-seen. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)

Suoninen (1999a, 1997) esittää diskurssianalyysin lähtökohtana sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti kieltä ja sen seurauksia tuottavaa luonnetta. Samaa asiaa voidaan kuvata hyvin eri tavoin riippuen asiayhteydestä missä se esiintyy. Toisaalta samasta asiasta voidaan puhua myös monin eri tavoin ja kuitenkin yhtä perustellusti, ilman kuvausten järjestämistä totuudel-lisuus tai paremmuusjärjestykseen. Itse konteksti, jossa kieltä on käytetty, antaa sanoille mer-kityksen eli kielen, joka avulla tilanteet ja asiayhteydet ovat selitettävissä. Voidaankin sanoa, että diskursiiviseen analysointitapaan kuuluu yksityiskohtainen sosiaalisen todellisuuden tuot-tamisen tarkastelu sosiaalisissa käytännöissä. Se ei niinkään siis ole vakiintunut tutkimusme-netelmä vaan enemminkin lähestymistapa. Analyysissä keskitytään tulkitsemaan miten kieltä käytetään ilmaisemaan asioita ja miten asioita ja ilmiöitä on tuotettu. Diskurssit kuvaavat so-siaalista todellisuutta samalla rakentaen sitä itse, ne antavat mahdollisuuden aineiston värik-kyydelle, ristiriitaisuuksille - moniäänisyydelle. Tutkijan tehtävä onkin tulkita tätä moniselit-teisyyttä. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)

Koska tutkimukseni tarkoituksena oli saada mahdollisimman aitoja kuvauksia ja kokemuksia luottamuksen ilmentymisestä ja syntymisestä esimies-alaissuhteessa, ovat käytetyt analysoin-timenetelmät tutkimuskysymykselle sopivia ja perusteltuja. Menetelmät mahdollistavat ai-neiston käsittelyn niin, että tarinoita voi tulkita ja muodostaa vastauksia tutkimuskysymyksel-le luottamussuhteen muodostumisesta ja ilmentymisestä.

Aineiston analysoinnin aloitin lukemalla alaisten ja esimiesten vastaukset sekä samalla kirjoit-tamalla muistiin ja alleviivaamalla ”ensikosketuksen” ajatuksia. Toisella lukemisella lähestyin aineistoa jo paljon järjestelmällisemmin. Muodostin seuraavanlaiset taulukot mukaillen Luot-tamuksen käsite-kuviota (Luottamus käsitteenä, s. 15) ja siitä erityisesti tutkimukseni kohdetta eli kahdenkeskistä tasoa. Näiden luokiteltujen teemojen (kuvio 12. s. 67) mukaisesti poimin aineistoista otsikoita kuvaavia tarinoiden osia, eritellen vastaukset esimiesten ja alaisten vas-tauksiin. Samalla sain käsityksen tarinoiden yhteneväisyyksistä ja eroista. Taulukoiden täy-dentäminen vaati useita lukukertoja, koska mitä useammin tekstejä luki, sitä enemmän niistä nousi esiin uusia asioita. Useampi lukukerta varmisti myös sen, että kaikki viitekehyksen mu-kaiset asiat tulivat huomioiduksi.

Kuvio 12. Tutkimusaineiston teemoitus

Kuten edellä esiteltiin, olin käsitellyt vastauksia erillisinä esimiesten ja alaisten vastauksina.

Tulokset esitän luvussa 5. Tutkimustulokset kuvio 12. Tutkimusaineiston teemoituksen