2.4 Tutkimusaineisto ja aineistonkeruu
Tutkimukseni aineisto eli se, mitä käytännössä lähiluen, on valikoitunut sen perusteella, että materiaali kuvastaa tutkimuskohteenani olevien kansalaistoimijoiden vaikuttamistyötä tutkimusajankohtanani mahdollisimman kattavasti.
Tutkimukseni ajoittuu vuosille 2010–2015. Tuona aikana Tahdon2013-kampanja lansee-rattiin ja tuli päätökseensä ja keskustelu translain uudistuksesta aktivoitui. Tämä tietty his-toriallinen ajanjakso on yhtäältä osa pitkään jatkunutta keskustelua seksuaalisuudesta ja sukupuolesta sekä niihin liittyvästä juridisesta säätelystä, mutta toisaalta siihen sisältyy nähdäkseni merkittäviä muutoksia aikaisempaan verrattuna. Tahdon2013-kampanjan myötä homoseksuaalisuuteen liittyvät poliittiset oikeudet tulivat lähes jokaisen suomalai-sen tai Suomessa pidempään oleskelleen tietoisuuteen. Avioliitosta käytiin keskustelua niin työpaikkojen kahvipöydissä, taiteessa kuin mediassa. Lähes jokaisella tuntui olevan kanta siihen, tulisiko samaa sukupuolta oleville pareille sallia avioliitto, ja avioliittolain uudistuksen kannattamisesta tuli merkki ”suvaitsevaisuudesta”. Samoihin aikoihin trans-lain uudistuspyrkimysten takia transoikeuksista alettiin keskustella laajemmin yhteiskun-nassa.
Avioliittolakikeskustelujen osalta tutkin Tahdon2013-kampanjaa ja siinä mukana olleiden henkilöiden tuottamia tekstejä ja kuvia. Translain osalta tutkin kolmea lain uudistusta ak-tiivisesti ajanutta järjestöä: Amnesty Internationalin Suomen osastoa, Setaa ja Trasekia. En analysoi muiden järjestöjen kannanottoja translakiin liittyen, ellei näitä kannanottoja ole julkaistu yhteistyössä jonkin tutkimani järjestön kanssa.
60
Primääriaineistoni on karkeasti jaettavissa kahdenlaiseen materiaalityyppiin: valmiiseen eli tutkimieni tahojen tuottamaan aineistoon sekä tutkimushaastatteluihin.
PRIMÄÄRIAINEISTO
TEKSTITYYPITTÄIN Tahdon2013 Translaki Tutkittavien tahojen kotisivuilla
jul-kaistut tekstit, kuten uutiset,
kan-nanotot ja blogikirjoitukset 67 77*
Muu tekstiaineisto, kuten julkaise-mattomat sisäiset ohjeet ja
järjes-töjen toimintakertomukset 8 4
Tutkimushaastattelut 5 4
*Sisältää myös ensisijaisen tutkimusajanjaksoni jälkeen julkais-tun materiaalin (5 kpl) sekä Setan ja Trasekin eriävän mielipi-teen STM:n translakityöryhmän loppuraportissa.
Taulukko 1: Väitöskirjan primääritekstiaineisto.
Tahdon2013-kampanjaa lähestyn kampanjan kotisivuilla julkaistujen eripituisten tekstien kautta, joita olen kerännyt kaiken kaikkiaan 67 kappaletta.36 Verkkosivuilta keräämäni tekstit ovat luonteeltaan uutis- ja blogikirjoituksia, jotka kampanjaan osallistuneet kansa-laistoimijat ovat kirjoittaneet. Lisäksi joukossa on avioliittolain uudistuksen kannatta-miseksi tehtyjä julkisuuden henkilöiden haastatteluja. Aineistoon kuuluu myös kampanjan taustalla toimineen Tasa-arvoinen Suomi ry:n säännöt sekä kampanjaan liittyvää julkaise-matonta materiaalia, kuten kampanjan aikana noudatettuja sisäisiä ohjeita ja lista Me tah-domme -yrityshaasteeseen osallistuneista tahoista. Näitä julkaisemattomia tiedostoja on yhteensä kahdeksan. Tarkka listaus aineistosta löytyy työn lopusta.
Translain osalta aineistoni koostuu kolmen eri järjestön tuottamista teksteistä. Nämä kolme ovat olleet aktiivisimpia kansalaisjärjestöjä translain uudistuksessa ja nostaneet aihetta toistuvasti esiin. Yhteensä analysoin 71 Amnestyn, Setan ja Trasekin yhdessä tai erikseen kirjoittamaa julkista lausuntoa, raporttia ja uutista tutkimusajanjaksoltani.37 Tekstit olen koonnut järjestöjen verkkosivujen kautta. Viittaan tähän vuosien 2010 ja 2015 välillä
36 Tahdon2013-kampanjan tekstit on kerätty osoitteesta www.tahdon2013.fi.
37 Translakityön osalta tekstit on kerätty osoitteista www.amnesty.fi, www.seta.fi ja www.trasek.fi.
61 kaistuun primääritekstiaineistoon kirjainten avulla. A tarkoittaa Amnestya, S tarkoittaa Se-taa ja T tarkoitSe-taa Trasekia. Mikäli jokin tietty lausunto tai tiedote on julkaistu esimerkiksi Setan ja Trasekin yhteistyönä, viittaan siihen julkaisuajankohdan lisäksi kirjaimilla ”ST”.
Jos tekstin kirjoittamiseen on osallistunut tutkimieni järjestöjen lisäksi muita tahoja, ilmai-sen tämän lisäämällä kirjainten perään ”ym.”. Esimerkiksi 25.3.2015 julkaistu tiedote ot-sikolla ”Kansanedustajaehdokkailta vahva kannatus itsemääräämisoikeudelle sukupuo-leen”, oli Amnestyn, Setan, Trasekin ja Sateenkaariperheet ry:n yhdessä laatima. Viittaan tähän tekstiin ”AST ym. 25.3.2015”. Mikäli jonkin aineistooni sisältyvän tekstin tarkka julkaisupäivämäärä ei ole tiedossani, viittaan tekstiin kirjaimen ja vuosiluvun avulla.
Edellä mainitsemani 71 tekstin rinnalla olen hyödyntänyt translakityön analyysissani yhtä Setan ja neljää Trasekin toimintakertomusta sekä yhtä Setan ja Trasekin yhdessä kirjoitta-maa eriävää mielipidettä, joka julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryh-män loppuraportissa. Lisäksi koska translain uudistus ei toteutunut tutkimusajanjaksoni loppuun mennessä, olen joiltain osin jatkanut aineistoni keruuaikaa myös vuosille 2016 ja 2017. Käytännössä tämä on tarkoittanut Trasekin ja Setan vuonna 2016 käynnistyneen Kuuluu kaikille -kampanjan ja Amnestyn vuonna 2017 lanseeraaman uuden translaki-ve-toomuskampanjan huomioimista alkuperäisen aikarajaukseni ulkopuolelta. Näitä vuoden 2015 jälkeisiä tapahtumia tarkastelen analyysissani kuitenkin vain siinä määrin, kun katson niiden merkittävällä tavalla syventävän analyysiani ja tuovan lisää ymmärrystä translaki-työstä.
Enemmistön primääriaineistooni sisältyvästä valmiista tekstimateriaalista olen kerännyt käymällä systemaattisesti läpi Tahdon2013-kampanjan sekä Amnestyn Setan ja Trasekin kotisivuja. Tahdon2013-kampanjaan liittyvien suljettujen Facebook-ryhmien kautta olen kerännyt suurimman osan kampanjaan liittyvästä julkaisemattomasta materiaalistani. Näi-den käyttöön olen saanut kampanjan puheenjohtajan luvan. Olen myös saanut niin julkais-tua kuin julkaisematonta materiaalia pyytämällä niitä tutkimissani järjestöissä tai Tah-don2013-kampanjassa aktiivisesti mukana olleilta henkilöiltä. Näin tutkimillani tahoilla on ollut mahdollisuus täydentää aineistoani materiaalilla, joka olisi voinut jäädä tutkimukseni ulkopuolelle, mikäli olisin tukeutunut ainoastaan julkisesti saatavilla olevaan aineistoon.
62
Keräämieni tekstien lisäksi analysoin kummankin kampanjan yhteydessä julkaistuja kuvia ja Tahdon2013-kampanjan osalta erityisesti sosiaalisen median osallistumista, sillä sosiaa-linen media oli merkittävässä asemassa avioliittolain puolesta tehdyssä vaikuttamistyössä.
Olen saanut luvat kaikkien tässä väitöskirjassa julkaisemieni kuvien käyttöön.
Edellä mainittujen rinnalla keräämääni valmiiseen tekstiaineistoon sisältyy myös sekun-dääriaineistoa, jonka kautta olen kyennyt valottamaan tutkimustapauksiini liittyvää julkista vastapuhetta. Tämä aineisto koostuu Tahdon2013-kampanjan osalta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tahojen kannanotoista liittyen avioliittolain uudistukseen, Aito avioliitto -nimisen liikkeen kansalaisaloitekampanjaan liittyvistä materiaaleista sekä queerfeminis-tisen Pinkkimusta-ryhmän teksteistä. Translakiin liittyen olen huomioinut blogitekstejä ja media-aineistoa, joissa tulee esiin tapoja, joilla osa transihmisistä on kertonut vastusta-vansa translain uudistusta, sekä eri puolueiden reformia vastustavia kantoja. Vastapuheen lisäksi sekundääriaineisto sisältää myös muunlaista materiaalia, kuten kansainvälisten ta-hojen tuottamia tekstejä, jotka käsittelevät sukupuolen juridiseen vahvistamistamiseen liit-tyviä käytäntöjä. Näiden avulla tarkastelen transoikeuksiin liittyvien käsitysten ylirajaista muovautumista. Sekundääriaineistoon lukeutuu myös mm. Setan verkkosivuilta kerää-mäni tekstit, joita läpi käymällä analysoin sitä, kuinka usein järjestön sivuilla käsiteltiin avioliittolain ja translain uudistamista vuosina 2013 ja 2014.
Valmista tekstiaineistoa täydentämään olen haastatellut osana primääriaineistoani yh-teensä yhdeksää Tahdon2013-kampanjaa tai translakityötä tutkimusajanjaksonani teke-mässä ollutta kansalaistoimijaa puolistrukturoivaa haastattelumenetelmää hyödyntäen.
Kaikki noin tunnista puoleentoista tuntiin kestäneet haastattelut on tehty kevään 2016 ai-kana. Haastatteluaineisto on litteroitu ja anonymisoitu, jotta haastateltavien identiteetti ei käy ilmi lainauksista. Koska suomalainen seksuaali- ja sukupuolipoliittinen kenttä on var-sin pieni, koin tunnistettavuusvaaran erityisen suureksi. Haastateltavilleni lupaamani ano-nymiteetin turvaamiseksi en esittele haastateltaviani enkä erittele tutkimukseeni nosta-miani lainauksia esimerkiksi tunnistekoodein. Poikkeuksellisen suuren tunnistamisriskin vuoksi olen myös poistanut suorissa lainauksissa esiintyviä nimiä tai selvästi tunnistetta-vuuden mahdollistavaa tietoa. Olen esimerkiksi muutamassa suorassa lainauksessa häivyt-tänyt haastateltavieni taustajärjestöjä, mikäli se on ollut tarpeen. Tällaiselle on ollut tar-vetta vain yksittäisissä lainauksissa. Järjestön nimeämisen kautta olisi kuitenkin voinut olla mahdollista tunnistaa haastattelemani henkilöt ja yhdistää heihin tietyt lainaukset, mikäli tutkimieni järjestöjen toiminta on lukijalle tuttua. Luettavuuden takia olen tarvittaessa
63 myös poistanut ylimääräisiä sanoja tai puhekielisyyttä. Haastateltavien kanssa laaditun haastattelusopimuksen mukaisesti jokainen haastateltavani on halutessaan saanut mahdol-lisuuden lukea suorat lainauksensa ennen niiden julkaisua (liite 1).
Päädyin tekemään haastatteluja todettuani, ettei valmis aineisto tuottanut kaipaamaani ko-konaiskuvaa tutkimustapauksistani. Koin, etten voisi yksin keräämäni valmiin aineiston avulla vastata asettamiini tutkimuskysymyksiin tyydyttävällä tavalla. Haastattelujen avulla pääsin keskustelemaan kansalaistoimijoiden kanssa esimerkiksi siitä, miksi tiettyjä vaikut-tamiskeinoja heidän näkemyksensä mukaan käytettiin. Kuten analyysiluvuissani osoitan, osoittautuivat nämä keskustelut hedelmällisiksi ja auttoivat pohdintani syventämisessä.
Toisaalta haastattelut myös antoivat haastateltavilleni mahdollisuuden nostaa esiin aiheita, joita en ollut itse kenties huomannut lukiessani keräämääni aineistosta.
Tutkimushaastattelut toteutin vuoden 2016 tammi–helmikuussa haastattelemalla viittä Tahdon2013-kampanjan ohjausryhmän jäsentä ja samaisen vuoden huhti–toukokuussa haastattelemalla neljää translain uudistamiseen osallistunutta henkilöä Amnestysta, Setasta ja Trasekista. Suurin osa haastateltavista osallistui kansalaisvaikuttamiseen vapaaehtois-pohjalta, mutta joukossa oli myös muutama palkkatyönsä puitteissa mukana ollut.
Haastattelumenetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineistonkeruumene-telmänä puolistrukturoitu haastattelu on täysin avoimen haastattelun ja lomakehaastattelun välimuoto. Puolistrukturoidusta haastattelusta ei ole tarkkaa määritelmää. Haastattelume-netelmää voi esimerkiksi kuvastaa se, että haastattelukysymykset ovat kaikille samat, mutta niitä esitetään hieman eri järjestyksessä tai se, että haastattelija kysyy haastattelun aikana tarkentavia kysymyksiä riippuen siitä, mitä haastateltava nostaa esiin haastattelussa.
Myös kysymysten sanamuodot saattavat vaihdella. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 47–48.) Ku-ten Sirkka Hirsjärvi ja Helena Hurme (2001, 47) toteavat, on puolistrukturoidulle haastat-telulle kuitenkin ominaista, että jokin osa haastattelua on etukäteen päätetty, vaikka haas-tattelukohtaiset muutokset ovat mahdollisia.
Tähän väitöskirjaan toteutetuissa haastatteluissa laadin kaksi eri kysymysrunkoa, joista en-simmäistä hyödynsin Tahdon2013-toimijoiden (liite 2) kanssa ja toista translakityöhön osallistuneiden kansalaistoimijoiden haastatteluissa (liite 3). Taustoittavien lämmittelyky-symysten jälkeen kysymysrungossa edettiin kampanjoiden vaikuttamiskeinojen käsitte-lyyn, minkä jälkeen siirryin normeihin ja ihanteisiin liittyviin kysymyksiin. Haastatteluissa en pyytänyt toimijoita vertaamaan Tahdon2013-kampanjaa ja translakityötä toisiinsa,
64
vaikka tiesin osan haastateltavistani olleen ainakin jonkin verran tekemisissä molempien aiheiden kanssa. Olin kuitenkin valinnut haastateltavat sen mukaan, että he olivat olleet aktiivisesti osana joko Tahdon2013-kampanjaa tai translakityötä ja päätin selkeyden vuoksi pidättäytyä tässä asetelmassa.
Kysyin jokaisessa haastattelussa kysymysrungon kysymykset samassa järjestyksessä ja pitkälti samoin sanamuodoin. Jos haastateltava toi esiin mielenkiintoisia näkökulmia, ky-syin tarvittaessa lisäkysymyksiä rungon ulkopuolelta ja annoin haastateltavan viedä kes-kustelua jonkin verran, mutta palasin kuitenkin lopulta aina takaisin kysymyspatteristooni.
Näin keskustelu eteni luontevasti ja jokaisen haastateltavan oli mahdollista tuoda etukäteen laatimieni kysymysten lisäksi esiin sellaisia näkökulmia, joita kysymysten liian tiukka seu-raaminen olisi rajannut pois.
Haastattelemani henkilöt valikoituivat mukaan sen perusteella, mitä he olivat tehneet Tah-don2013-kampanjassa tai translakityön suhteen. He olivat tutkimieni tapausten keskeisiä toimijoita, eli heillä oli mahdollisimman hyvä käsitys siitä, miten työni keskiössä olevaa kansalaisvaikuttamista oli tehty (della Porta 2014c, 240–241). Osa oli minulle ennestään tuttuja muista yhteyksistä ja vain muutaman kanssa emme olleet koskaan tavanneet aiem-min.
Suhteestani haastateltaviini voidaan olettaa olleen sekä hyötyä että haittaa. Kaikkeen tut-kimushaastatteluun sisältyy mahdollisuus, ettei haastateltavan kertoma vastaa tapahtumien todellista luonnetta. Haastateltava voi esimerkiksi pyrkiä vastaamaan tavalla, jonka olettaa olevan mieleinen haastattelijalle. Haastateltava saattaa myös eräällä tavalla jännittää vas-taavansa väärin, minkä vuoksi hän pyrkii arvaamaan, mitä tutkija ajaa takaa (ks. Hirsjärvi
& Hurme 2001, 116). Toisaalta tällaisen niin sanotun oikein vastaamisen yrittämisen sijaan nimenomaan sosiaalisten liikkeiden tutkimuksessa on kenties suurempi riski sille, ettei tut-kijaan luoteta, mikä puolestaan vaikuttaa haastattelun kulkuun. Haastateltava voi pelätä tutkijan tuottavan haittaa liikkeen tavoitteille, minkä vuoksi esimerkiksi arkaluontoisesta tiedosta tai liikkeen sisäisistä erimielisyyksistä ei haluta kertoa. Koska kuitenkin olin tuttu monille haastateltavistani, heidän oli kenties helpompi suostua mukaan tutkimukseen ja luottaa minuun tutkijana (Juvonen 2017, 399).
Siinä, missä luottamus minua kohtaan mahdollisesti toi turvaa sen suhteen, ettei tarkoituk-senani ole hankaloittaa seksuaali- ja sukupuolipoliittisen liikkeen tavoitteiden edistymistä, painotin haastattelujen aluksi, että kyse on tutkimushaastattelusta. Pyrkimyksenäni oli
65 muistuttaa, että mahdollisista muista yhteyksistämme huolimatta olin paikalla ensi sijassa tutkijan roolissa ja tulisin analysoimaan haastatteluissa käsiteltyjä aiheita kriittisesti. Tar-koitukseni ei ollut irrottaa itseäni subjektina haastattelutilanteesta ja pyrkiä performoimaan myyttistä, objektiivista tutkijaa, mutta toisaalta halusin painottaa kontekstin muutosta haastateltavilleni (Ramazanoğlu & Holland 2002, 49).
Haastattelemalla aktivisteja tavoitteeni oli osittain feministisen tutkimusperinteen mukai-sesti antaa ääntä toimijoille ja tuottaa tutkimusta, josta tutkimani aktiivit tunnistaisivat it-sensä ja tekemänsä työn. Koska tutkimukseni kuitenkin pohjaa sosiaaliseen konstruktio-nismiin ja ymmärrykseen kielellisesti rakentuneesta todellisuudesta, käsitykseni on, ettei-vät aktivistit ainoastaan omaa tietoa vaan he tuottavat sitä kuvaillessaan kampanjoitaan tai jättäessään jotakin kertomatta (Oinas 2004, 224; Denzin & Lincoln 2011, 12). Samanai-kaisesti kun haastattelut purkavat oletusta siitä, että minulla olisi tutkijana pääsy lopulli-seen tietoon Tahdon2013-kampanjasta tai translakityöstä, en usko, että haastateltavillani-kaan olisi sitä. Suhtaudun haastattelumateriaaliini samalla kriittisellä tutkimusotteella kuin muuhun aineistooni, ja suhteutan eri lähteistä keräämääni tietoa sekä toisiinsa, aiempaan tutkimukseen että teoreettiseen keskusteluun. Tämä kriittisyys ja edellä esittelemäni me-netelmälliset ratkaisut, teoreettinen kehys ja laajempi konteksti luovat ponnistusalustan, jonka avulla lähden seuraavaksi analysoimaan Tahdon2013-kampanjaa ja translain uudis-tamisen eteen tehtyä kansalaisvaikuttamista.
66