Validiteetti
Validiteetissa on kyse siitä, onko tutkimus pätevä, eli onko se tehty perusteellisesti, ovatko tulokset ja päätelmät oikeita havainnoista. Riski siitä, että tutkija olisi nähnyt suhteita tai peri-aatteita virheellisesti on olemassa. Tämän mahdollisuuden minimoimiseksi aineiston ja ana-lyysin esittelyssä pyritään kuvaamaan mahdollisimman laajasti haastateltavien lausuntoja.
(Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka 2006)
Sen sijaan on mahdollista, että niiltä osin kuin haastatteluaineistoa ei ole kuvattu empiirisessä osassa, voi tulkinta analyysivaiheessa olla virheellinen ja lausunnoille on annettu vääriä mer-kityksiä tai niiden tärkeys tutkimuksen näkökulmasta on tulkittu väärin. Tämän todennäköisyys on kuitenkin pieni, koska aineistoa analysoitiin ja tutkittiin lukuisia kertoja niin nauhoitteista kuin litteroiduista teksteistä. Lisäksi epäselvissä tapauksissa haastateltavilta kysyttiin välittö-mästi, onko hänen lausuntonsa tulkittu oikein. Lisäksi osaan haastateltavista otettiin jälkikäteen yhteyttä tulkinnan selventämiseksi. Haastateltaville lähetettiin lisäksi omat osuutensa tarkistet-tavaksi, jonka yhteydessä kolme haastateltavaa selvensi lausuntojaan ilman, että lausunnon merkitys muuttui. Myös haastateltavat kysyivät aktiivisesti heille epäselvissä kysymyksissä selvennystä. Näiltä osin voidaan todeta, että aineistoon ja analyysiin on suhtauduttu kriittisesti.
(Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka 2006)
39
Selkeät kielelliset riskit ovat väärien kysymysten kysyminen sekä kysymättä jättäminen. On ollut mahdollista, että haastattelujen yhteydessä on kysytty tutkimuksen kannalta vääriä kysy-myksiä. Merkittävä osa esitetyistä kysymyksistä on liitteissä 1-6, mutta lukuisia tarkentavia kysymyksiä ei ole kirjattu etukäteen erikseen, vaan ne ovat haastatteluhetkessä kehitettyjä.
Myös kysymättä jätettyjen tai eri kysymysten avulla olisi voitu saavuttaa erilainen lopputulos tutkimukselle. Kaikissa haastatteluissa ei kysytty kaikkia kysymyksiä ja kysymismuoto ja -järjestys on ollut erilainen. (Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka 2006)
Myös haastateltujen muistinvaraisuus ja tulkinnat kokemuksistaan voidaan katsoa aiheuttavan virheitä; haastateltavat eivät siis välttämättä kertoneet tai muistaneet kaikkea kysyttyyn aihee-seen liittyvää. Voi myös olla, että lausunnoissa on liioiteltu tai vähätelty sekä annettu liikaa tai liian vähän painoarvoa yksittäisille asioille. Näiden osalta tutkimuksen validiuden ei uskota vaarantuneen.
Voidaan todeta, että tutkimuksen rakennevalidius, eli kuinka hyvin haastateltujen ja tutkijan konstruktiot vastaavat toisiaan, on hyvällä tasolla. Tutkimuksessa on pyritty käyttämään sa-moja käsitteitä, jotka heijastavat tutkituiksi aiottua ilmiötä tutkijan, tutkittavan ja muiden tut-kijoiden määritelmien osalta. Tutkijan tausta on koulutuksen puolesta samankaltainen haasta-teltujen kanssa, joka on edesauttanut tätä. (Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka 2006; Hirsjärvi ja Hurme 2015)
Ulkoisen validiuden näkökulmasta tarkasteltuna tutkimus ei ole täysin yleistettävissä. Tutki-musalueen voidaan kuvitella olevan monivärinen rantapallo, josta kukin tutkimus tutkii vain yhtä osaa eikä siten voi koskaan tuottaa täydellistä ymmärrystä. Mikäli aiheesta suoritettaisiin lukuisia samankaltaisia tutkimuksia satojen yritysten ja tuhansien haastateltavien osalta, voisi havainnot olla yleistettävissä. Ottamalla huomioon, että kukin tutkittava on yksilö, heidän ko-kemuksensa ja näkemyksensä ovat uniikkeja sekä tutkimustuloksen riippuessa historiasta, voi-daan todeta, että tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, vaikka tulokset antavatkin viit-teitä reaalioptioiden käytöstä Suomen prosessiteollisuudessa. Voidaan kuitenkin todeta, että tutkittavat tilanteet on kuvattu mahdollisimman hyvin ja niiden henki käy ilmi. (Hirsjärvi ja Hurme 2015; s. 188)
40 Reliabiliteetti
Reliabiliteettia tarkastellessa voidaan jako tehdä karkeasti kolmeen osa-alueeseen: metodiin, ajalliseen ja tulosten tarkastelun johdonmukaisuuteen. Metodin osalta voidaan todeta, että tut-kimuksessa on toimittu johdonmukaisesti. Koehaastatteluja lukuun ottamatta haastattelut nau-hoitettiin ja litteroitiin, jotta keskusteluun pystytään palaamaan sekä esimerkiksi tarkastele-maan äänenpainoja, epäröintiä, korjauksia ja tarkennuksia. Haastatteluissa ei vaikuttanut ole-van haastateltaole-van johdattelua tietynlaiseen vastaukseen, mutta yksittäisissä tapauksissa haas-tattelija siirtyi haastattelussa eteenpäin, vaikka haastateltava olisi halunnut jatkaa tietystä ai-heesta puhumista esimerkiksi rönsyillen aiheen ulkopuolelle. Näissä yhteyksissä lausetta ei kuitenkaan keskeytetty, vaan annettiin haastateltavan puhua loppuun ja tutkija ohjasi keskus-telun takaisin tutkittavan aiheen piiriin.
Haastatteluissa, joissa hyödynnettiin myös videoyhteyttä, voitiin tulkita haastateltavien ilmeis-tä ja eleisilmeis-tä esimerkiksi kysymyksen olevan hankala. Videoyhteyksisilmeis-tä kuitenkin tallennettiin vain ääni, joten näihin ei pystytty palaamaan. Näiden osalta ei kuitenkaan ole merkittävää riskiä luotettavuuden arvioinnin näkökulmasta.
Nauhoituksen etuna ovat lisäksi haastattelijan mahdollisuus keskittyä itse haastatteluun sekä haastattelun jälkeiseen litterointiin ja siten tarkempaan raportointiin muistiinpanojen tekemisen sijasta. Litterointi suoritettiin haastattelun jälkeen vuorokauden sisään. Tässä etuna on, että haastattelun vivahteet ovat tutkijan mielessä, aineisto inspiroi tutkijaa, hän pystyy kodifioi-maan ne vaivatta ja mikäli tietoja pitäisi täydentää tai selventää, on se helpoimmin tehtävissä heti haastattelun jälkeen (Hirsjärvi ja Hurme 2015; s. 135). Litteroinnissa on pidetty yllä huo-lellisuutta ja pyritty toimimaan systemaattisesti. Litteroinnissa ei huomioitu täytesanoja ja ään-teitä. Puhekieli muutettiin kirjakieleksi, jotta hakutoimintojen käyttö helpottui. Osassa lause-rakenteita muokattiin jäsennellymmäksi, mutta samalla tarkasteltiin alkuperäistä lausuntoa rin-nalla, jotta varmistettiin sanoman ja merkityksien muuttumattomuus.
On mahdollista, että osa haastateltavista on vastannut tavalla, joka on ollut hänen tulkintansa mukaan oikea vastaus, mutta ei totuudenmukainen. Tämän todennäköisyys arvioidaan olevan pieni. Sen sijaan vastauksen kontekstisidonnaisuus voi olla kohtalainen. Voi siis olla, että haas-tattelujen edetessä aikaisemmat kysymykset ja haastateltavien lausunnot ovat vaikuttaneet tu-leviin vastauksiin. Toisin sanoen, aikaisempien vastausten sisältö on virittänyt ajattelun tiet-tyyn suuntaan. Myös tutkittaville lähetetty esitietomateriaali sekä lista haastattelukysymysesi-merkeistä on todennäköisesti vaikuttanut jollakin tasolla vastauksiin, mutta tasoa on hankala
41
arvioida tarkasti. Mikäli haastattelut olisi suoritettu ilman edellä mainittuja materiaaleja, olisi ensinnäkin haastattelujen saaminen ollut huomattavasti hankalampaa, ja toiseksi käytettävissä oleva rajallinen haastatteluaika olisi pitänyt käyttää huomattavasti eri tavalla. Riski on ollut hyväksyttävä ottaen huomioon saavutettu hyöty.
Havaintojen pysyvyys kullakin henkilöllä on osittain toteutuva; henkilöiden kartuttaessa koke-musta samoja henkilöitä haastatellessa saattaa kertyvä aineisto olla erilaista. Lisäksi toisella haastattelijalla tai tutkijalla saattaa olla erilainen suhde haastateltaviin kuin tämän tutkimuksen tekijällä, joka kuuluu samaan ammatilliseen joukkoon suurimman osan tutkittavien kanssa. Li-säksi koska osa haastateltavista oli tutkijalle tuttuja sekä lumipallotekniikalla hankittuja, on saatu rakennettua luottamusta jo ennen haastattelua. Sen sijaan, mikäli samaa nyt kerrytettyä aineistoa tulkittaisiin toisen tutkijan toimesta samasta näkökulmasta, on analyysin lopputulos hyvin todennäköisesti samanlainen. Kategorisoinnit ovat olleet perusteltuja, aukikirjoitettuja ja systemaattisia.
42
4 EMPIIRINEN ANALYYSI REAALIOPTIOAJATTELUN SOVELTAMISESTA
Tässä kappaleessa esitellään aineistoa käyttäen osin hyväksi teoriaosan kappalejakoa ja osin haastatteluissa esiin nousseita teoriasta löytyviä teemoja. Näitä ovat reaalioptioihin liittyvä ter-minologia ja asenteet, miten erilaisia reaalioptiotyyppejä sovelletaan kohdeyrityksissä ja min-kälaisia prosesseja kohdeyrityksissä on reaalioptioiden tunnistamista toteuttamiseen.
Aineistoa kuvatessa siteerataan haastateltuja mahdollisimman paljon, koska reaalioptiokirjal-lisuudessa suorien sitaattien määrä on rajallinen. Näin toimimalla dokumentoidaan käytettyä kieltä ja ajattelumalleja suodattamattomana; tarjoamalla samalla lukijalle mahdollisuus omaan tulkintaansa.