Tutkimuksen valideetti ja kausaliteetti

Tutkimuksen perusajatuksena oli pyrkimys objektiivisuuteen. Käytetyt tutkimusmenetel-mät ja niiden testit olivat tähän tutkimukseen sopivia. Tutkimuskohdetta tarkasteltiin johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti, minkä vuoksi poistettiin tutkijan elämyksellinen tapa katsoa tutkimuskohdetta. Tutkimukseen saatiin oma persoonallinen lisä tutkijan ammatillisen näkemyksen sekä tulosten analyysin ja tulkinnan yhdistämisellä. Tutkimus-tulokset eivät ole sattumanvaraisia. Sekä kyselylomakkeen että ryhmäteemahaastattelu-jen kysymykset olivat yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä. Molemmat tutkimukset suoritet-tiin huolella.

Tutkimuksen toinen perusajatus oli objektiivisuus eli puolueettomuus. Heikkilän (2008, s. 29-32) mukaan objektiivisuuteen liittyy tutkijan subjektiiviset valinnat tutkimusmene-telmästä, kysymysten muotoilusta, menetelmistä ja raportointitavasta. Tutkimusproses-sin ja tutkimustulosten tulee olla riippumattomia tutkijan omista käsityksistä, mielipi-teistä ja vakaumuksista. Tutkija työskenteli kohdeorganisaatiossa. Osa vastaajista oli tut-kijan kollegoita, osan tutkija tunsi vain nimeltä tai ulkonäöltä, ja osa vastaajista oli käy-tännössä tuntemattomia. Tutkimuksen kohdejoukko valikoitui osittain käytännöllisistä syistä. Kohdeorganisaatiota oli helppo lähestyä ja tutkimusluvan saaminen oli helppoa.

Tutkimuksessa noudatettiin tietoisesti tuttuudesta huolimatta kaikkia eettisyyden peri-aatteita. Vastaajien anonymiteetti varmistettiin kaikissa tutkimuksen osissa kaikin mah-dollisin tavoin.

Kyselylomaketutkimuksen perusjoukkona olivat kaikki kohdeorganisaation työntekijät (N

= 204). Koska koko perusjoukko oli suhteellisen pieni, jäi ainoaksi vaihtoehdoksi tässä tutkimuksessa kokonaistutkimus, jossa koko perusjoukko oli mukana otoksessa.

Heikkilän (2008, s. 42-44) mukaan otoskoon tulisi olla vähintään 100, jos kohderyhmä on suppea ja tuloksia halutaan tarkastella kokonaistasolla. Tämä tarkoittaa sitä, kun tutki-muksessa käytetään jotakin tilasto-ohjelmaa, tulee saatujen vastausten määrän tulisi olla vähintään sata havaintoyksikköä. Mikäli näin ei ole, voi se vaikuttaa luotettavuuden vä-henemiseen, kun tuloksia yleistetään koko perusjoukkoon. Nämä kriteerit toteutuivat määrällisen tutkimuksen osassa. Tutkimuksen reliabiliteetin voidaan todeta olevan hyvä.

Mikäli kvantitatiivinen tutkimus suoritettaisiin uudelleen, saataisiin samoissa olosuh-teissa samat tulokset. Jos tutkimustuloksia haluttaisiin yleistää, tulisi kysely kuitenkin teettää suuremmalle joukolle ja eri kontekstissa otoskoon ollessa verrattain pieni ja koh-dejoukon edustaessa vain yhtä yritystä. Tutkimuksen luotettavuutta olisi voitu lisätä laa-jentamalla otosta muihin yrityksiin, mutta se ei olisi ollut tarkoituksenmukaista tässä tut-kimuksessa.

Kyselylomakkeen vastauksia saatiin N = 96. Vastauksia saatiin kaikista kohdeorganisaa-tion yksiköistä melko tasaisesti, joten katoa ei voida pitää systemaattisena. Taustamuut-tujien puuttuvia tietoja (missing values) aineistoissa oli vain 3, vaikka tiedon poisjättämi-nen ei pitänyt olla teknisesti edes mahdollista. Tutkimuksen kannalta voidaan kuitenkin ajatella, että nämä puuttuvat tiedot eivät ole merkittäviä ja systemaattisia koko aineistoa tai tutkimusta ajatellen.

Kyselytutkimuksessa käytettiin useita asenneväittämiä, joilla tutkittiin vastaajien mielipidettä tietystä asiasta. Tutkimustuloksia haluttiin tarkastella palkitsemistyytyväisyyden, -sitoutumisen, -oikeudenmukaisuuden ja palkitsemistapojen (aineellinen eli raha ja ai-neeton eli ei raha). Näiden asenneväittämien tutkiminen oli mahdollista summamuuttu-jien avulla, joita käytetään tässä tutkimuksessa saatujen vastausten yhdistämisessä.

Summamuuttujien rakentamisen perusideana on Heikkilän (2008) mukaan tiivistää muuttujien kokonaisvaihtelun kuvaaminen pienemmällä muuttujien määrällä. Nummen-maan (2009) mukaan summamuuttujien avulla tarkastellaan useiden muuttujien saman-aikaista yhteisvaihtelua niputtamalla korrelaatioita tutkimuksen muuttujista.

Muodostamalla summamuuttujia saatiin tässä aineistossa analyysin lopputuloksena tii-vistetty ja yksinkertaistettu aineisto, joka kuvaa alkuperäistä aineistoa hyvin.

Summamuuttujien reliabiliteetti tarkastettiin tutkimalla muuttujien Cronbachin alfa (α).

Näin haluttiin varmistaa, että summamuuttujan mittarin muodostavat väittämät olivat mitanneet riittävän vahvasti samaa ilmiötä. Yleisesti ottaen hyväksyttävä raja α:lle on 0.60. Tässä tutkimuksessa alfa -arvot olivat matalia, mutta nämä päätettiin hyväksyä, koska tutkimusaineisto oli pieni ja summaväittämät olivat sisällöllisesti kiinnostavia.

Summamuuttujien α -arvot on kerrottu kappaleessa 4.4.

Korrelaatio ei ole riittävä edellytys kausaalisuhteelle. Tällä tutkimuksella ei pystytä vah-vistamaan tutkittavan ilmiön kausaalisuutta. Summamuuttujien välistä yhteyttä voidaan toki havainnoida, mutta tämä ei vielä tarkoita, että muuttujien välillä olisi syy-seuraus-suhdetta. Muuttujien välillä voi olla todellinen riippuvuussuhde, mutta muuttujista ei voida sanoa, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Jotta kausaalisuhde voitaisiin todeta, vaatisi se tässä tutkimuksessa pitkittäisaineiston poikkileikkausaineiston sijaan. Kausaalisuh-teen toteamiselle tarvittaisiin myös muita edellytyksiä.

Kyselytutkimuksessa aineisto käsiteltiin tilastollisella analyysiohjelmistolla. Tutkijan rooli tulosten tulkitsijana on ohjelmistoa käyttämällä käytännössä olematon, eikä tutkijalla si-ten ole vaikutusta tutkimustuloksiin. Kyselytutkimuksessa tutkimuksen realibiliteetti eli mittauksen luotettavuus on korkea. Mittarit olivat luotettavia eikä tutkimuksessa tuo-tettu sattumanvaraisia tuloksia. Tutkimuksen voidaan todeta olleen myös validi eli tutki-muksessa mitattiin juuri sitä, mitä tutkitutki-muksessa todella haluttiin mitata. Tutkimuksen teoriassa esitetyt käsitteet vastaavat myös tutkimuksen mittauksessa saatuja tuloksia.

Teemahaastattelujen toteutuksessa kiinnitettiin myös huomiota tutkimuksen validiteet-tiin ja realibiliteetvaliditeet-tiin. Jo haastattelukutsussa haastatteluihin kutsutuille selvitetvaliditeet-tiin tut-kimuksen tavoitteet ja käytettävät menetelmät. Heille myös painotettiin, että haastat-teluun osallistuminen on vapaaehtoista. Tuomen ja muiden (2018, s. 155-156) mukaan

nämä ovatkin haastattelututkimuksen toteutuksessa tärkeitä eettisiä periaatteita. Haas-tattelujen aluksi haastattelija kertoi haastateltaville, mistä tutkimuksessa on kyse ja pai-notti tutkimustietojen luottamuksellisuudesta. Myös tätä Tuomi ja muut (2018, s. 155-156) painottavat haastattelututkimuksen eettisissä kysymyksissä.

Ryhmäteemahaastattelujen perusjoukkona olivat kaikki kohdeorganisaation esimiehet ja hallinnon edustajat (N=32). Haastatteluihin osallistui lopulta 25 henkilöä. Henkilöt ker-toivat mielellään ja avoimesti ajatuksiaan kohdeorganisaation palkitsemisesta ja omista motivaatiotekijöistään sekä työmotivaatiosta. Haastattelija ja haastateltavat tunsivat toi-sensa entuudestaan kaikissa haastatteluissa, eikä tällä ollut laadullista merkitystä yhdes-säkään haastattelussa. Haasteena haastatteluissa koettiin sopivan haastatteluajan löytä-minen, sillä haastateltavat tekevät vuorotyötä ja työn haasteellisuuden vuoksi kaikki esi-miehet eivät voineet olla työvuoroista poissa yhtä aikaa. Poisjäännit olivat satunnaisia, sillä haastattelu oli vapaaehtoinen, eikä ketään voitu velvoittaa osallistumaan haastatte-luun esimerkiksi työajan ulkopuolella. Vain yksi haastattehaastatte-luun kutsutuista henkilöistä ei halunnut osallistua haastatteluun, mutta olisi ollut kiinnostunut henkilökohtaisesta haastattelusta aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi.

Tutkija ei osallistunut haastattelujen keskusteluun kuin haastattelun etenemiseen tarvit-tavalla tarvit-tavalla, joten tutkija ei voinut vaikuttaa tutkimustuloksiin. Haastattelija ei myös-kään avannut taustakysymysten (liite 2) esittämisen yhteydessä kysymyksen sisältöä mi-tenkään, esimerkiksi antamalla käytännön esimerkkejä kohdeorganisaatiossa tapahtu-vasta toiminnasta. Tällä haastattelija pyrki siihen, että hänen vaikutuksensa haastatte-lussa annettaviin vastauksiin olisi mahdollisimman pieni.