Kuvio 6. ”Tiimin ulkopuoliset tekijät”
6.3 Tutkimuksen tulokset ja aiemmat tutkimukset
Tässä tutkimuksessa saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa saadut tulokset. Tässä tutkimuksessa nousee esiin samoja teemoja kuin aikaisemmissakin tutkimuksissa, mutta tiimin kompetenssin osalta sellaista, mitä ei näissä tutkimuksissa ole esitetty.
Noll ym. (2017) toteavat tutkimuksessaan, että Scrum-mallin käyttäminen vaikutti positiivi-sesti ohjelmistokehittäjien motivaatioon. Tutkimuksessa nousi esiin Ryan ja Decin (2000) itseohjautuvuusteorian kolme tasoa, autonomia, yhteenkuuluvuuden tunne ja kompetenssi.
Tutkimuksen mukaan (Noll ym. 2017) motivoituneet tiimin jäsenet nostivat esiin riittävän kompetenssin tason, tiimiltä saatavan tuen sekä autonomian omien tehtävien tekemiseen.
Alhaisen motivaatiotason omaavat tiimin jäsenet sen sijaan nostivat esiin puutteen joillain näillä osa-alueilla (Noll ym., 2017). Tässä tutkimuksessa nousi esiin paljon yhteneväisiä tu-loksia Noll ym. (2017) tutkimuksen kanssa. Kuten Noll ym. (2017) tutkimuksessaan totesi-vat, myös tässä tutkimuksessa kompetenssin puute vaikutti autonomian tuomaan tunteeseen.
Nollin ym. (2017) tutkimuksen mukaan alhaisempi kompetenssin taso vaikutti ohjelmisto-kehittäjien motivaation nousuun, kun taas tämän tutkimuksen mukaan kompetenssin taso vaikutti enemmän autonomian kaipuuseen. Kuitenkin tässäkin tutkimuksessa lisääntyneen
36
autonomian todettiin vaikuttavat motivaatioon positiivisesti. Nollin ym. (2017) tutkimuk-sessa arvioitiin autonomian puutteen vaikuttavan ohjelmistokehittäjien motivaation nou-suun. Tässä tutkimuksessa löydettiin samanlaisia viitteitä. Tutkimuksessa havaittiin erityi-sesti autonomiaan puuttumisen vaikuttavan ohjelmistokehittäjien motivaatioon heikentä-västi. Tässä tutkimuksessa todettiin myös tiimin kompetenssilla olevan suurempi merkitys autonomiaan kuin yksilön kompetenssilla, mikä oli poikkeavaa Nollin ym. (2017) tutkimuk-sesta.
McHugh’n ym. (2011) tutkimuksessa otettiin käyttöön kolme ketterän periaatteen mukaista toimintatapaa: iteraatioiden suunnittelu, dailyt ja retrospektiivit. McHugh’n ym. (2011) tut-kimuksen mukaan näiden käyttäminen vaikutti tiimin jäsenten motivaatioon positiivisesti.
Tässä tutkimuksessa löydettiin samanlaisia teemoja kuin McHugh’n ym. (2011) tutkimuk-sessa. Tämän tutkimuksen mukaan Scrumin tuomat rakenteet lisäsivät tiimin sisäistä kom-munikaatiota ja yhteenkuuluvuudentunnetta, jolla todettiin olevan positiivinen vaikutus mo-tivaatioon. Tässä tutkimuksessa erityisesti päivittäisten dailyjen merkitys koettiin tärkeänä tekijänä, kun muut Scrumin tuomat tapahtumat jäivät hieman vähemmälle huomiolle.
McHugh’n ym. (2011) tutkimuksessa näiden toimintatapojen käyttäminen lisäsi keskustelua ja tuki tiimin jäsenten välisiä suhteita, toi sopivia haasteita tiimin jäsenille, asetti selkeämmät tavoitteet sekä lisäsi tiimin jäsenten saamaa palautetta. Myös tässä tutkimuksessa palautteen saaminen ja yhteiset tavoitteet koettiin tärkeänä motivaatiota kohottavana tekijänä. Myös McHugh’n ym. (2011) tutkimuksen mukaan näillä kaikilla tekijöillä oli positiivinen vaikutus tiimin jäsenten motivaatioon.
Paasivaaran ja Lasseniuksen (2006) tutkimuksen mukaan ketterien menetelmien käytöllä voi olla positiivisia vaikutuksia tiimin jäsenten väliseen kommunikaatioon, iteraatioiden vaiku-tukset lyhyempään julkaisuväliin ja sitä kautta näkyvämpiin tuloksiin, jonka uskotaan vai-kuttavaan motivaatioon positiivisesti. Tässäkin tutkimuksessa löydettiin samoja viitteitä ja erityisesti julkaisuvälin pituus ja sitä kautta tavoitteiden saavuttaminen koettiin tärkeänä mo-tivaatioon vaikuttavana tekijänä. Myös aikaisemmin mainitut positiiviset vaikutukset kom-munikaatioon nousivat esiin molemmissa tutkimuksissa.
37
Tämän tutkimuksen tulokset antavat samoja viitteitä kuin Nollin ym. (2017), McHugh’n ym.
(2011) sekä Paasivaaran ja Lasseniuksen (2006) tutkimukset. Ketterien menetelmien ja tässä tutkimuksessa erityisesti Scrum-mallin käyttäminen tuo ohjelmistokehitystiimin tekemiseen rakenteita, jotka tukevat tiimin kommunikaatiota, työn tuloksen näkyvyyttä sekä tavoitteiden selkeyttämistä ja sitä kautta onnistumisen tunteita tavoitteiden saavuttamisesta. Näillä kai-killa on positiivinen vaikutus ohjelmistokehittäjien motivaatioon. Tutkimuksen tulokset ovat samankaltaisia, mutta kuitenkin on huomattavissa, että tutkimuksissa painottuvat hieman eri asiat. Kuitenkin tutkimuksissa todetaan samojen tekijöiden olevan motivaation vaikutusten taustalla.
38
7 Johtopäätökset ja jatkotutkimus
Tutkimuksessa saatiin mielenkiintoisia tuloksia, jotka mukailivat samaa linjaa kuin aiem-missa tutkimuksissa oli saatu, joten tämä tutkimus vahvistaa jo aikaisemmin tutkittua tietoa.
Tutkimuksessa yhteenkuuluvuuden tunne ja siihen vaikuttavat tekijät nousivat suureen roo-liin. Yhteiset onnistumiset, tavoitteet, rutiinit ja yhdessä tekeminen koettiin tärkeänä moti-vaatiotekijänä. Yhteisten rutiinien tuoma säännöllisyys helpotti yhteistä suunnittelua ja sitä kautta varmasti myös auttoi yhteisessä kommunikaatiossa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli tutkia, miten Scrum-mallin käyttäminen vaikuttaa ohjelmis-tokehittäjien motivaatioon, mutta tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös työhyvin-voinnin näkökulmasta. Tämän tutkimuksen mukaan Scrum-mallin käyttäminen lisää yhteen-kuuluvuuden tunnetta ja sitä kautta varmasti vaikuttaa ihmisen tunteeseen kuulua joukkoon.
Tiimityöskentely tuo tunnetta, että ei jää asioiden kanssa yksin, mikä vaikutti olevan tärkeä teema haastatteluissa. Motivoitunut ja hyvinvoiva tiimi edistää työntekijöiden jaksamista, parantaa työn tuloksellisuutta ja asiakastyytyväisyyttä.
Tässä tutkimuksessa nousi esiin suurelta osin sosiaaliset aspektit, eikä niinkään esimerkiksi työväline- tai teknologiavalinnat, mikä oli mielenkiintoista. Muutamissa haastatteluissa mai-nittiin myös työvälineistä ja uuden opettelusta, mutta suuremmaksi osaksi haastatteluissa kuitenkin nousi esiin sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyyden kautta tulevan hyvän olon mer-kitys työssä motivoitumiseen. Scrum-malli tuo mukanaan erilaisia rooleja tiimin arkeen ja tuoteomistajan rooli ja sitoutuminen tiimin työhön nousi esiin tärkeänä tekijänä. Tässäkin asiassa mielenkiintoista on se, että työn toimivuuteen ja sujuvuuteen vaikuttaa nimenomaan ihminen, eivät työvälineet.
Tämän lisäksi tutkimuksessa nousi esiin myös erilaisia näkökulmia, mitä ei vertailluissa tut-kimuksissa ollut noussut esiin. Tämän tutkimuksen osalta mielenkiintoista oli, että tiimin kompetenssin merkitys koettiin tärkeämpänä kuin yksilön kompetenssi, kun esimerkiksi Nollin ym. (2017) tutkimuksessa oli tuotu nimenomaan esiin yksilön kompetenssin vaiku-tusta Scrum-mallin käyttämiseen.
39
Tutkimuksen jatkotutkimusaiheita mietittäessä on paljon vaihtoehtoja. Seuraavaksi luetel-laan joitakin vaihtoehtoja mahdollisista jatkotutkimusaiheista. Tässä tutkimuksessa haasta-teltiin suhteellisen pientä joukkoa ja haasteltavien otanta oli ainoastaan yhdestä organisaa-tiosta. Jatkossa aihetta voisi tutkia isommalla joukolla samassa organisaatiossa tai pienem-mällä otannalla jossain toisessa organisaatiossa. Kiinnostavaa olisi selvittää, saadaanko toi-sessa, esimerkiksi yksityisen sektorin tai toisen julkisen sektorin organisaatiossa samanlaisia tutkimustuloksia.
Yhtenä jatkotutkimusaiheena voisi olla pelillisyyden ja sitä kautta palautteen saaminen mo-tivaation näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa se on nostettu esiin, mutta aihetta voisi tutkia lisää tarkastelemalla esimerkiksi sisäisen ja ulkoisen motivaation suhdetta pelillisyyteen.
Tämän lisäksi kiinnostavaa olisi tietää, saadaanko muissa tutkimuksissa samanlaisia viitteitä tiimin kompetenssin vaikutuksista tiimin autonomiaan verrattuna yksilön autonomiaan. Jat-kotutkimusaiheena voitaisiin siis tutkia vaikuttaako tiimin kompetenssi enemmän kuin yk-silön kompetenssi siihen, että autonomia koetaan positiivisena asiana.
40
Lähteet
Abbas, Noura, Andrew M. Gravell, and Gary B. Wills. "Historical roots of agile methods: Where did “Agile thinking” come from?." Teoksessa International conference on agile processes and extreme programming in software engineering, pp. 94-103. Springer, Berlin, Heidelberg, 2008.
Abrahamsson, Pekka, Outi Salo, Jussi Ronkainen, and Juhani Warsta. "Agile software development methods: Review and analysis." arXiv preprint arXiv:1709.08439 (2017).
Agile Alliance. (2021)
https://www.agilealliance.org/agile101/ Haettu 26.4.2021 klo 16.00
Altameem, Eman A. "Impact of agile methodology on software development."
Computer and Information Science 8, no. 2 (2015): 9.
Asproni, Giovanni. "Motivation, teamwork, and agile development." Agile Times 4, no. 1 (2004): 8-15.
Attride-Stirling, Jennifer. "Thematic networks: an analytic tool for qualitative research." Qualitative research 1, no. 3 (2001): 385-405.
Bassett‐Jones, Nigel, and Geoffrey C. Lloyd. "Does Herzberg's motivation theory have staying power?." Journal of management development (2005).
Bates, Christopher D., and Simeon Yates. "Scrum down: a software engineer and a sociologist explore the implementation of an agile method." Teoksessa
Proceedings of the 2008 international workshop on Cooperative and human aspects of software engineering, pp. 13-16. 2008.
Boehm, Barry. "Get ready for agile methods, with care." Computer 35, no. 1 (2002):
64-69.
Braun, Virginia, and Victoria Clarke. "Using thematic analysis in psychology."
Qualitative research in psychology 3, no. 2 (2006): 77-101.
Cohen, David, Mikael Lindvall, and Patricia Costa. "Agile software development."
DACS SOAR Report 11 (2003): 2003.
Deci, Edward. L., & Ryan, Richard. M. (2012). Self-determination theory. Teoksessa P. A. M. Van Lange, A. W. Kruglanski, & E. T. Higgins (Eds.), Handbook of theories of social psychology (pp. 416–436). Sage Publications Ltd. 416.
41
Eskola, Jari, and Juha Suoranta. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, 2014.
Franzese, Alexis T. "Motivation, motives, and individual agency." Teoksessa Handbook of social psychology, pp. 281-318. Springer, Dordrecht, 2013.
Gollwitzer, Peter M., and Gabriele Oettingen. Motivation: History of the concept.
2001. Teoksessa N. J. Smelser (Ed.), International encyclopedia of social and behavioural sciences (pp. 10109-10112). New York: Elsevier.
Gopalan, Valarmathie, Juliana Aida Abu Bakar, Abdul Nasir Zulkifli, Asmidah Alwi, and Ruzinoor Che Mat. "A review of the motivation theories in
learning." Teoksessa AIP Conference Proceedings, vol. 1891, no. 1, p. 020043.
AIP Publishing LLC, 2017.
Gren, Lucas, Richard Torkar, and Robert Feldt. "Work motivational challenges regarding the interface between agile teams and a non-agile surrounding organization: A case study." Teoksessa 2014 Agile Conference, pp. 11-15.
IEEE, 2014.
Guest, Gregory, Kathleen M. MacQueen, and Emily E. Namey. "Introduction to applied thematic analysis." Applied thematic analysis 3, no. 20 (2012): 1-21.
Herzberg, Frederick. One more time: How do you motivate employees. Vol. 65.
Boston, MA: Harvard Business Review, 1968.
Herzberg, Frederick. Motivation to work. Routledge, 2017.
Cohen, David, Mikael Lindvall, and Patricia Costa. "Agile software development."
DACS SOAR Report 11 (2003): 2003.Kumar, Rajiv, Ashu Gupta, and Hardeep Singh. "Agile Methodologies: Working Mechanism with Pros and Cons." Gian Jyoti e-journal 4, no. 2 (2014): 18-27.
Larman, Craig, and Victor R. Basili. "Iterative and incremental developments. a brief history." Computer 36, no. 6 (2003): 47-56.
Lincoln, Yvonna S., and Egon G. Guba. Naturalistic inquiry. Sage, 1985. 289-329.
Lämsä, Anna-Maija., Päivike, Taru. Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Helsinki:
Edita, 2013. 80-91.
Maslow, Abraham, and K. J. Lewis. "Maslow's hierarchy of needs." Salenger Incorporated 14, no. 17 (1987): 987-990.
McClelland, David C. Human motivation. CUP Archive, 1987. 4-14, 68-99.
42
McHugh, Orla, Kieran Conboy, and Michael Lang. "Using agile practices to influence motivation within it project teams." (2011).
Montgomery, Anthony W. "Scrum framework effects on software team cohesion, collaboration, and motivation: a social identity approach perspective." PhD diss., Creighton University, 2018.
Noll, John, Sarah Beecham, Abdur Razzak, Bob Richardson, Ann Barcomb, and Ita Richardson. "Motivation and autonomy in global software development."
Teoksessa International Workshop on Global Sourcing of Information Technology and Business Processes, pp. 19-38. Springer, Cham, 2017.
Paasivaara, Maria, and Casper Lassenius. "Could global software development benefit from agile methods?." Teoksessa 2006 IEEE International Conference on Global Software Engineering (ICGSE'06), pp. 109-113. IEEE, 2006.
Paasivaara, Maria, Sandra Durasiewicz, and Casper Lassenius. "Distributed agile development: Using scrum in a large project." Teoksessa 2008 IEEE
International Conference on Global Software Engineering, pp. 87-95. IEEE, 2008.
Peters, Richard Stanley. The concept of motivation. Routledge, 2015.
Peterson, Tonya M. "Motivation: How to increase project team performance."
Project management journal 38, no. 4 (2007): 60-69.
Rigby, Darell K., Jeff Sutherland, and Hirotaka Takeuchi. "The secret history of agile innovation." Harvard Business Review 4 (2016).
Scrum, Essential. "A Practical Guide to the Most Popular Agile Process, Kenneth S.
Rubin." (2012).
Ryan, Richard M., and Edward L. Deci. "Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being."
American psychologist 55, no. 1 (2000): 68.
Ryan, Richard M., and Edward L. Deci. Self-determination theory: Basic psychological needs in motivation, development, and wellness. Guilford Publications, 2017.
Saddington, Peter. The agile pocket guide: a quick start to making your business agile using scrum and beyond. John Wiley & Sons, 2012.
Schwaber, Ken. "Scrum development process." Teoksessa Business object design and implementation, pp. 117-134. Springer, London, 1997.
43
Schwaber, Ken. Agile project management with Scrum. Microsoft press, 2004.
Schwaber, Ken. The enterprise and Scrum. Microsoft press, 2007.
Scrum. (2021)
https://www.scrum.org/resources/what-is-scrum Haettu 26.4.2021 klo 16.00 Solinski, Adam, and Kai Petersen. "Prioritizing agile benefits and limitations in
relation to practice usage." Software quality journal 24, no. 2 (2016): 447-482.
Steers, Richard M., Richard T. Mowday, and Debra L. Shapiro. "The future of work motivation theory." (2004): 379-387.
Sutherland, Jeff, and Ken Schwaber. "The scrum papers." Nuts, Bolts and Origins of an Agile Process (2007).
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli. (2018): Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, uudistettu laitos. 198-249, 309-321, 384-423.
Uusitalo-Malmivaara, Lotta. Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus.
2004. 46-245.
Zelkowitz, Marvin. (2004). Advances in Computers: Advances in Software Engineering.
Elsevier, 2004. 2-48.
44