Tämän artikkelin taustalla olevassa empiirisessä tutkimukses-sa haettiin vastausta kysymykseen: Mitä on hyvä johtaminen?
Vastausta haettiin 81 kysymyksen lomaketutkimuksella, jo-hon 503 vastaajaa antoi näkemyksensä Likert-asteikolla 1–6.
Kysymykset jakautuivat kuudelle osa-alueelle (Taulukko 1).
Tulokset
Luotettavan tuloksen varmistamiseksi vertasimme esimies-työstä kokemusta omaavien ja omaamattomien sekä molem-pien sukupuolten näkemyksiä. Ajassamme paljon perään-kuulutettujen ikäjohtamisen ja moninaisuuden johtamisen haasteiden vuoksi pidimme tulosten analysoinnissa myös tär-keänä karkeaa kahtiajakoa uransa alkutaipaleella oleviin ja ko-keneempaan työväestöön. Otoksen 503 vastaajan näkemykset löytyvät Liitteestä 1 keskiarvojen mukaan järjestettynä.
81 mitatun osaamisalueen kärkeä hallitsevat vuorovaikutus- ja tunnetaidot, jotka näkyvät käyttäytymisen kanssaihmisiin liittymistä tukevana kohtaamis-osaamisena. Emotionaalisel-le älykkyydelEmotionaalisel-le rakentuvien taitojen kasaantuminen kärkeen
Työn Tuuli 2/2021 | 43 HR:n uudet painopisteet esimiestyön kehittämisessä
on loogista tarkasteltaessa niiden suhdetta muihin osaamis-alueisiin: ne ovat kykyjen kykyjä, metataitoja, joiden hallinta mahdollistaa kehittymisen muilla alueilla. On tiedossa, että 80 prosenttia ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöis-tä edustaa tunteita (Isokorpi 2004). Tämän vuoksi tunteisiin
vaikuttaminen lienee merkittävämpi tekijä kuin perinteinen yksisuuntainen tiedottaminen. Ykkössijalta löytyvä luotetta-vuuskin liittyy vuorovaikutukseen. Onhan se yksi merkittä-vimmistä ihmissuhteen aitoutta ja syvyyttä rakentavista te-kijöistä. Taulukossa 2 on listattuna koko otoksessa kärkeen sijoittuneet esimiesvaatimukset.
OSAAMISALUE LÄHTEET
Substanssiosaaminen Barron & Harrington 1981 Gottfredson 2004
Hamel & Schmittmann 2006
Persoonallisuus Barrick & Mount 1991
Friedman ym. 1980 Nederström 2017
Viestintä Bar-On 2006
Hautala 2005 Vuorovaikutus- ja tunnetaidot Bandura ym. 2001
Tice ym. 2001Barrick & Mount 1991
Kulttuuritaidot Ames & Flynn 2007
Areni & Sparks 2005 Arvot, asenteet ja etiikka Nederström 2013
Törmänen 2012
Goleman & Boyatzis 2008
Taulukko 1. Johtamisosaamisen osa-alueet ja niiden taustalla kirjallisuus.
Taulukko 2. Otoksen tärkeimmät esimiesvaatimukset (vuorovaikutus- ja tunnetaidot lihavoituna).
1. on luotettava
2. antaa positiivista palautetta 3. pitää muita ajan tasalla ja jakaa tietoa
4. kykenee vastaanottamaan kriittistä palautetta 5. viestii ikävät asiat kasvokkain
6. viestii selkeästi ja yksiselitteisesti 7. innostaa ja motivoi muita 8. pyytää anteeksi tarvittaessa 9. uskaltaa ilmaista mielipiteensä 10. myöntää virheensä
Heitteisessä työelämässä vakautta, käytöksen tasapainoi-suutta ja tunteiden pysyvyyttä edustavat ominaisuudet, ku-ten ’uskoo itseensä’ ja ’pysyy rauhallisena kriisissäkin’, ovat tavoiteltavia hyveitä. Aivan kärkeen sijoittuvat ’anteeksi-pyytäminen’ ja ’kritiikinsieto’ osoittavat harkintaa ja kykyä viivyttää omia reaktioitaan, molemmat niistä tukevat kuvaa luotettavuudesta ja rakentavat vahvasti turvallisuuden ilma-piiriä. Itsesäätelykyky auttaa hillitsemään temperamenttia ja viivästyttämään reaktioita, tasoittaa viestinnän särmiä ja siten
helpottaa kanssakäymistä ja tekee siitä ennustettavaa. Itsehil-lintä ja -hallinta varmistavat osaltaan jaetun turvallisuuden kokemuksen ja tiedonvälityksen, kun alaiset eivät koe tarvet-ta tiedon suodattarvet-tamiseen esimiehen impulsiivisten reaktioi-den pelossa. (Lappalainen 2019).
Aiemmassakin kirjallisuudessa sellaiset puheviestinnälliset taidot kuin palautteen antaminen ja vastaanottaminen näh-dään keskeisinä työelämätaitoina (Lappalainen, 2019).
Ai-| Työn Tuuli 2/2021
44 HR:n uudet painopisteet esimiestyön kehittämisessä
don dialogin ja konfliktin raja voi joskus olla häilyvä, mutta parhaimmillaan molemmissa lisääntyy yhteinen ymmärrys, muodostuu uudenlaisia käsityksiä ja rakentuu uusia näkökul-mia (Syvänen ym. 2015).
Huomattavaa on, että ekstroversio, ’on ulospäinsuuntautunut ja sosiaalinen’, jäi listan loppupäähän, sijalle 59/81, huoli-matta sen mediahuomiosta. Tämä tulos on kuitenkin intuitii-vinen, sillä ekstroversion ei tiedetä ennustavan sellaisia ar-vokkaina pidettyjä arvoja kuin tunne-elämän syvyys, aitous ja pitkäjänteisyys, vaan toisinaan jopa päinvastoin. Kirjal-lisuudessa on löydetty yhteys äärimmäisen ekstroversion ja joidenkin tunne-elämän häiriöitä aiheuttavien patologisoitu-jen ääri-ilmiöiden välille. (Paeilla ym. 2007)
Koululaitoshistoriaamme tarkasteltaessa on kiinnostavaa, että sellaiset perinteiset painopisteet kuin analyyttisyys ja älykkyys, ja viime aikoina kovasti puhututtaneet teemat in-novatiivisuus, luovuus, intuitiivisuus, nopea päätöksenteko, visionäärisyys ja johtamismotivaatio jäivät listan hännille.
Samalla lailla vähemmän arvostusta saivat kriittisyys, neu-vottelutaito, small-talk ja esiintymistaito. Voimme yleistää, että kärkeen näyttää sijoittuvan kulttuurimme arvojen mukai-sesti ominaisuuksia, jotka ilmentävät aitoutta ja autenttisuutta kanssakäymisessä ja listan loppupäähän pintakäyttäytymisen elementtejä.
Vertailtaessa vastauksia sukupuolen mukaan koko aineiston keskiarvojen kärkeen näemme, että miehet ja naiset arvioi-vat esimiestaitoja hyvin samankaltaisesti (Kuva 1). Molem-milla luotettavuus ja suhtautuminen vaikeasti käsiteltäviin
tilanteisiin löytyvät kärjestä: kriittisen tiedon vastaanottoky-kyä pidetään oleellisen tärkeinä, samoin kuin mielipiteiden ilmaisemista ja anteeksipyytämistä. Suurimmat erot näkyvät perinteisessä tiedottamisessa, ikävien asioiden viestimisessä kasvokkain, innostamisessa ja positiivisen palautteen annos-sa. Naisvastaajat myös edellyttävät vastuunkantoa ilmapiiris-tä. Kuvio näyttää naisten vaatimusten olevan korkeammalla kuin miesten, lukuun ottamatta rohkeutta ilmaista mielipi-teensä. Naisilla 10-kärkeen kiilasi ’pysyy rauhallisena krii-sissäkin’, ohi koko aineistossa 10.:ksi asettuneen ’myöntää virheensä’.
Vastaajan iän mukaan ryhmitellyt vastaukset (Kuva 2) pal-jastavat selkeän eron. Nuorempien ryhmässä tiedottamista tai ikävien asioiden viestintää ei arvosteta yhtä lailla kuin van-hempien ryhmässä, jossa nämä osaamisvaatimukset korostu-nevat käytännön kautta saadun kokemuksen kautta.
Esimieskokemus jakaa vastaajajoukkoa vain vähän (Kuva 3).
Toisin sanoen, urahistoriakaan ei vaikuta käsityksiin osaa-misvaatimuksista. Ainoat mutta sitäkin kiinnostavammat erot löytyvät innostamisesta ja palautteen annosta, joita urallaan ainoastaan alaisroolissa toimineet pitävät esimiehiä tärkeäm-pänä. Alaiset kaipaavat innostavampaa esimiestyötä, mutta esimiehet eivät vastaa tähän kutsuun. Teoriakentällä innos-tuksen johtaminen on jo vakiinnuttanut paikkansa (Lappa-lainen 2019). Tämä selkeä näkemysero osoittaa kuitenkin HR:lle suunnan asennemuutoksen aikaansaamiseksi ja osaa-misen kartuttamiseksi, jotta innostaosaa-misen käytänteet juurtu-vat esimiestyöhön.
Kuva 1. Nais- ja miesvastaajien tärkeimmät esimiesvaatimukset.
1. on luotettava
2. pitää muita ajan tasalla ja jakaa tietoa
3. antaa positiivista palautetta
4. viestii ikävät asiat kasvokkain
5. kykenee vastaanottamaan kriittistä palautetta 6. innostaa ja motivoi muita
7 viestii selkeästi ja yksiselitteisesti 8. pyytää anteeksi
tarvittaessa 9. uskaltaa ilmaista
mielipiteensä
10. kantaa vastuuta ilmapiiristä
Naiset (pun) vs Miehet (sin)
Kuva 1. Nais- ja miesvastaajien tärkeimmät esimiesvaatimukset.
Työn Tuuli 2/2021 | 45 HR:n uudet painopisteet esimiestyön kehittämisessä
Kuva 1. Nais- ja miesvastaajien tärkeimmät esimiesvaatimukset.
1. on luotettava
2. pitää muita ajan tasalla ja jakaa tietoa
3. antaa positiivista palautetta
4. viestii ikävät asiat kasvokkain
5. kykenee vastaanottamaan kriittistä palautetta 6. innostaa ja motivoi muita
7 viestii selkeästi ja yksiselitteisesti 8. pyytää anteeksi
tarvittaessa 9. uskaltaa ilmaista
mielipiteensä
10. kantaa vastuuta ilmapiiristä
Naiset (pun) vs Miehet (sin)
Kuva 1. Nais- ja miesvastaajien tärkeimmät esimiesvaatimukset.
1. on luotettava
2. pitää muita ajan tasalla ja jakaa tietoa
3. antaa positiivista palautetta
4. viestii ikävät asiat kasvokkain
5. kykenee vastaanottamaan kriittistä palautetta 6. innostaa ja motivoi muita
7 viestii selkeästi ja yksiselitteisesti 8. pyytää anteeksi
tarvittaessa 9. uskaltaa ilmaista
mielipiteensä
10. kantaa vastuuta ilmapiiristä
Naiset (pun) vs Miehet (sin) Kuva 2. Tärkeimmät esimiesominaisuudet vastaajan iän mukaan.
Kuva 3. Tärkeimmät esimiesominaisuudet esimieskokemuksen mukaan.