Tutkimukseeni sain haastateltavaksi kolme suomalaista pitkän linjan ammattimuusikkoa, jotka ovat luoneet menestyksekkään uran itselleen ja edustavat oman instrumenttinsa huippuosaamista.
Haastattelun tarkoituksena oli saada kattava kuvaus alan ammattilaisilta siitä, mitä heidän harjoit-telunsa pitää sisällään ja mitkä asiat heitä motivoivat harjoittelemaan sekä ylläpitämään taitojaan.
Haastattelu toteutettiin marras-joulukuussa 2019. Haastateltavien joukko kattaa pienestä koostaan huolimatta laajalti musiikkigenrejä ja eri tyylisiä instrumentteja. Mukana on pop & jazz-musiikkia edustava laulaja, klassisen ja pop-musiikin rajamailla työskentelevä flamenco-kitaristi ja viulisti-sä-veltäjä-kapellimestari, jonka työ liikkuu yli genrerajojen.
4.1 Aineiston keruu ja tutkimusmenetelmät
Tutkimuksen aineisto kerättiin tutkimushaastattelulla. Laadin viisi kysymystä (liite 1), joiden avulla haastateltavat voivat syventyä vastaamaan tutkimusaiheeseen. Kysymykset lähetettiin haastatel-taville sähköpostilla saatekirjeen kera. Saatekirjeessä esittelin itseni, mainitsin tekeväni tutkimusta opinnäytetyötäni varten ja avasin hieman tutkimukseni tarkoitusta. Haastateltavat saivat vastata kysymyksiin vapaamuotoisesti. Kolme haastateltavaa antoivat laadukasta tietoa ja vastauksia tut-kimusaiheeseeni. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimushaastattelu.
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään kohteen kokonaisvaltaiseen tutkimukseen. Ajatuksena on todellinen elämä ja sen kuvaaminen, missä todellisuus on moninainen ja eri tapahtumat vaikuttavat ja muovaavat toisiaan. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa otetaan huomioon arvot ja se, miten ne vai-kuttavat ymmärrykseemme tutkittavasta ilmiöstä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 161.)
Haastateltaville lähettämäni kysymykset pyrkivät keräämään tietoa harjoittelun joka osa-alueelta.
Kysymykset on suunniteltu niin, että vastauksista saataisiin mahdollisimman todellinen kuva esiin-tyvän ja ammattiaan aktiivisesti harjoittavan muusikon harjoittelun motiiveista, metodeista, laaduk-kuudesta ja siitä mitä he ajattelevat omasta harjoittelustaan.
4.2 Haastateltavat
Haastateltavat ovat kolme ammattimuusikkoa, Joonas Widenius, Inga Söder ja Jaakko Kuusisto.
Joonas edustaa Suomen kärkeä flamenco-kitaran soitossa. Hän on luonut itselleen nimeä ja me-nestyneen uran hyvinkin harvinaisessa musiikkigenressä. Hän on klassisen koulutuksen saanut kitaristi ja edustaa instrumenttinsa hallinnassa maailmanluokan tasoa.
Inga Söder on laulaja, lauluntekijä ja laulunopettaja. Hän on tullut tunnetuksi muun muassa The Voice Of Finland -ohjelmasta vuonna 2013. Inga toimii Oulun konservatoriossa laulun lehtorina ja on esiintynyt monien tunnettujen artistien sekä orkesterien kanssa. (Söder 2020, viitattu 20.1.2020.)
Jaakko Kuusisto on viulisti, kapellimestari ja säveltäjä. Kuusisto on esiintynyt paljon solistina ja kamarimuusikkona. Hän toimii myös Oulun Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Kuusisto on sä-veltänyt orkesteriteoksia ja konserttoja, kamari- ja laulumusiikkia sekä oopperoita ja elokuvamu-siikkia. Lisäksi hän on toiminut kapellimestarina lukuisissa orkestereissa ympäri maailman kattaen hyvin monenlaisia genrejä. Tasavallan presidentti on myöntänyt Kuusistolle vuonna 2017 Pro Fin-landia -mitalin. (Kuusisto 2020, viitattu 20.1.2020.)
4.3 Ammattimuusikon harjoittelu
Haastateltavat kertoivat oman harjoittelunsa keskittyvän nykyisin konsertteihin ja esiintymisiin tree-nattavan ohjelmiston ympärille. He ovatkin toimineet ammattimuusikon työtehtävissä jo pitkän ai-kaa, ja suurin työ harjoittelussa on tehty opiskeluvaiheessa tai nuorempana. Kyselytutkimukseen vastanneista ainoastaan Joonas Widenius sanoi harjoittelevansa säännöllisesti edelleen. Widenius sanoi myös keskittyvänsä keikkojen ohjelmistoon, mutta mahdollisuuksien mukaan harjoittele-vansa muutakin materiaalia kehittyäkseen edelleen soittajana. Harjoittelun Widenius kokee mielek-käänä ja ajallisesti hän harjoittelee noin kahden tunnin ajan päivittäin.
Koen harjoittelun suhteellisen mielekkäänä, mutta en myöskään nykyisin liikaa ajattele sen
"hauskuutta". Teen vain päivittäin sen työn. (Widenius.)
Kuusisto kertoo työnkuvansa laajuudesta johtuen joutuvansa keskittymään harjoittelun tehokkuu-teen ja ekonomisuutehokkuu-teen, eikä hän varsinaisesti harjoittele päivittäin.
Minulla on harvoin 1,5–2 tuntia enempää aikaa harjoitteluun, usein ei sitäkään. En harjoit-tele joka päivä, mutta keikan lähestyessä tiiviisti ja tehokkaasti. Se on myös omalle moti-vaatiolle paras harjoittelun muoto, sillä nopeat tulokset ovat aina tyydyttäviä. (Kuusisto.)
Söder sanoo harjoittelunsa olevan monipuolista, ja hän on hyvin kiinnostunut instrumenttinsa ana-tomiasta ja fysiologisista ilmiöistä. Tämän vuoksi lauluun liittyviä asioita tulee pohdittua lähes päi-vittäin opettajan työn ohellakin. Söder painottaa tärkeyttä löytää oma tapa harjoitella ja oppia. Har-joittelun mielekkyys on hänelle vaihtelevaa.
Harjoitteleminen on välillä kivaa ja välillä turhauttavaa, riippuu mitä tekee. Joskus asiat ei onnistu vaikka mitä yrittäisi. Sillon olen huomannut, että parempi vaan tehdä muuta välillä ja palata asiaan myöhemmin. Jos siis ei ole kiire oppia. Sanoitusten ulkoa opettelu on mie-lekästä. (Söder.)
Söder harjoittelee myös enemmän, kun tiedossa on keikkoja. Lisäksi hän mainitsee, että harjoitteli ennen tekniikkaa enemmän kuin nykyään. Pohjatyön hän onkin tehnyt laulussa opiskeluaikoina, ja se on auttanut harjoittelun tehokkuudessa myöhemmin uralla.
Koen, että ammattilaiseksi kasvaminen vaatii tiukan treeniperiodin opiskeluaikana, jolloin tosissaan ottaa instrumenttinsa haltuun. Sitten kun perustyö on tehty, on treenaaminen jat-kossa nopeampaa. Koen että on aivan oleellista oppia oma harjoittelutapansa. Kaikki me opitaan eri lailla ja mitä nopeammin tutustuu itseensä ihmisenä ja omiin oppimistyyleihinsä ja tulee niistä tietoiseksi, sitä nopeampaa ja tehokkaampaa treenaamisesta tulee. (Söder.)
Söder harjoittelee nykyisin enimmäkseen fiiliksen mukaan ja niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Hän ei usko väkisin treenaamiseen.
4.4 Harjoittelun motivaatio
Haastateltavia yhdistävä asia harjoittelun motivaatiossa oli se, että kaikki kokivat tärkeimmäksi si-säisen motivaation. Haastateltavat pitivät musiikin esittämistä ja sen parissa työskentelyä kaikkein antoisimpana. Kuuluisuus, tunnustus ja julkisuus, eli ulkoiset tekijät taas eivät toimineet juurikaan motivaattoreina.
Minua motivoi oikeastaan yksin musiikki itse. Ei edes siinä onnistuminen vaan se, että saan tehdä työtä musiikin kanssa. Musiikki on suurin rakkauteni ja voimavarani ja keino il-maista itseäni. Minulle on tärkeää, että saan ilil-maista itseäni. En ole koskaan hirveästi naut-tinut esiintymisestä ja se on usein jopa pelottavaa, mutta haluan tehdä sitä, koska voin vä-littää tunteitani ja ehkä sitä kautta antaa ihmisille elämyksiä ja jopa auttaa heitä. (Söder.)
Ainoa asia, joka todella motivoi, on halu soittaa konsertissa hyvin. Olen pienestä asti kas-vanut siihen ajattelumalliin, että esiintyminen on aina tärkeä asia ja se pitää hoitaa hyvin.
Mitä paremmin on harjoitellut, sitä helpompaa on lavalla. (Kuusisto.)
Widenius mainitsi myös yhdeksi tärkeimmistä motivaattoreistaan tuntemuksen siitä, että soitto sujui hieman paremmin kuin aikaisemmin tai että hän tunsi fyysisesti tehneensä hyvän treenin. Widenius lisäsi myös, että soittaminen on hänen työtään ja harjoittelu osa sitä. Työt on tehtävä ja siksi on myös pakko treenata säännöllisesti.
Halusi tai ei niin säännöllinen harjoittelu on välttämätöntä. Mikäli harjoittelu ei kiinnosta, niin kannattaa ehkä harkita alaa uudestaan. (Widenius.)
Tavoitteet ja sitä kautta tuloksien saaminen olivat myös vahvasti läsnä vastauksissa. Söder piti motivoivana sitä, että treenaamisen tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ovat selkeitä. Selkeillä tavoitteilla ja keinoilla syntyy tuloksia, jotka motivoivat jatkamaan. Hän mainitsi kuitenkin myös kiin-nostuksen erilaisiin laulun ilmiöihin sekä esiintymiset motivaatioksi harjoittelulle.
Olen mielestäni vain kiinnostunut asioista ja siksi esimerkiksi treenaan äänen eri ilmiöitä ja saundeja. Tietenkin keikat, konsertit ja esiintymiset asettavat pakostakin ihan konkreettisia tavotteita, mutta en ajattele niitäkään tavoitteina, vaan ihan työnä minkä hoidan. (Söder.)
Widenius kertoi asettavansa välillä itselleen konkreettisia tavoitteita, kuten jonkin kappaleen tai harjoituksen sujuminen tiettyyn päivämäärään mennessä. Myös Kuusisto sanoi asettavansa väli-tavoitteita, mikäli hänellä oli valmisteltavana pidemmällä aikavälillä isompi ohjelmistokokonaisuus.
4.5 Laadukas harjoittelu
Harjoittelun laadukkuudesta nousi läsnä oleminen esiin tärkeänä asiana. Widenius korosti läsnä-olon merkitystä toteamalla, että laadukasta harjoittelua on hetki, jolloin mieli on täysin mukana.
Hänen mielestään keskittynyt tunnin mittainen hetki voi olla huomattavasti tuottavampaa kuin viisi tuntia vapaata keskittymätöntä soittelua. Myös Söder painotti läsnäolon merkitystä.
Widenius ja Söder sanoivat molemmat pitäneensä treenipäiväkirjaa nuorempina. Nykyään he eivät pidä kirjaa harjoittelustaan, mutta Widenius sanoi kuitenkin tekevänsä muistiinpanoja. Söder mai-nitsi myös kirjaavansa ylös harjoituksia, jos hän käy itse laulutunneilla. Työkaluina laadukkaaseen harjoitteluun ja hyviin tuloksiin Söder ja Widenius käyttivät soittonsa äänittämistä tai videointia. Har-joittelua auttavista sovelluksista Söder mainitsi esimerkiksi iRealPro-sovelluksen. Kuusisto kertoi, ettei yleensä käytä mitään apuvälineitä harjoittelussaan.
Joskus tehostan harjoitteluni tarkastelua äänittämisellä. Yleensä silloin kun olen saanut kappaleen melkein valmiiksi, niin äänitän sen ja kuuntelen tuloksen. Nauhalta kuulemani palautteen mukaan sitten muokkaan treeniä. (Widenius.)
Widenius kertoo, että hän tauottaa harjoitteluaan 45–60 minuutin osioihin, jonka jälkeen hän venyt-telee ja jaloitvenyt-telee taukojen aikana. Uusille harjoittelumetodeille hän on avoin ja on varma siitä, että ei tiedä vieläkään kaikkea erilaisista harjoittelutavoista.
Kuusisto painotti laadukkaassa harjoittelussa välitöntä puuttumista epäkohtiin.
Laadukas harjoittelu on sellaista, jossa epäkohtiin puututaan heti, eikä mennä kappaleessa eteenpäin ennen kuin on saavutettu edistystä ongelmakohdan ratkaisemisessa. Epäpuh-dasta soittoa ei pidä sietää koskaan missään tilanteessa. (Kuusisto.)
Hän lisää, että yleensä ongelmissa on kyseessä jokin tekninen virhe. Tällöin lähestymistapaa tulisi muuttaa. Ongelman syynä voi olla esimerkiksi sormitus tai huono käden asento. ”Ei ole mitään järkeä lyödä päätä seinään päivä toisensa jälkeen.” (Kuusisto.)
4.6 Ammattimuusikon keskeiset taidot
Tärkeitä taitoja ammattimuusikolle olivat Söderin mielestä kyky tuntea itsensä, instrumenttinsa ja oma oppimistyyli. Lisäksi Söder mainitsee keskeisinä taitoina kyvyn ilmaista tunteitaan laajasti, musiikin teorian ymmärtämisen ja tuntemuksen eri tyylilajeista.
Widenius toteaa, että jokaisen muusikon keskeiset taidot riippuvat hänen työnkuvastaan. Taidot riippuvat siis pitkälti siitä, mitä muusikko soittaa ja missä. Widenius mainitsee itselleen keskeisimpiä
taitoja olevan tekniikka, kyky hallita dynamiikkaa, muisti ja asiat, jotka liittyvät musiikin tuotannolli-seen puoleen. Kehittämiskohteina muusikoilla yleisesti hän piti projektinhallinta- ja esiintymistaitoja sekä verkostoitumista.
Kuusisto näki tärkeänä kyvyn mukautua muuttuviin tilanteisiin ja uusien asioiden nopean omaksu-misen. Pohtiessaan tulkinta vastaan tekniikka -kysymystä hän ei halunnut täysin erottaa niitä toi-sistaan, koska ne kulkevat hänen mielestään pitkälti käsi kädessä.
Tulevaisuuden haasteissa vastaajat olivat melko yksimielisiä siinä, että moniosaaminen, itsensä markkinointi sekä brändäys ovat entistä tärkeämpiä taitoja.
Nykyään muusikon työstä helposti kuluu suurin osa ajasta tietokoneen ääressä, eikä soitta-essa, ja tämä tuskin tulee vähentymään. Soittotaidon ylläpidon kannalta se tulee olemaan haastavaa. (Widenius.)
Kuusisto uskoo, että tulevaisuuden klassinenkaan muusikko ei voi pitäytyä täysin yhdessä musii-kinlajissa. Monipuolista tyylilajien tuntemusta tarvitaan siis myös klassisella puolella. Hän sanoo soittamisen lisäksi olevan tärkeää osata hyödyntää somekanavia ja tehdä itsensä tunnetuksi mah-dollisille työnantajille.
Kilpailu on kovaa, eikä se ole käymässä vähemmän kovaksi. Muusikon työ on työtä, josta on tykättävä täysillä, jos sitä meinaa jaksaa. (Kuusisto.)
4.7 Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi
Lähtökohtaisesti harjoittelun kannalta paras olotila koostuu perusasioista: levännyt, syönyt ja pirteä olo. Tällä perinteisellä hyvällä olotilalla pärjää erinomaisesti. (Widenius.)
Kiertueilla Widenius kokee haasteelliseksi riittävän levon ja hyvän ruokavalion hallinnan. Tätä asiaa hän joutuu pohtimaan jatkuvasti. Kuusisto sanoo levon, liikunnan ja ruokavalion tärkeyden koros-tuneen iän myötä. Lisäksi hänen mielestään on hyvä kyetä välillä tekemään jotain ihan muuta töistä poikkeavaa.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos vaikkapa yksityiselämässä ei ole asiat kunnossa, on kaikki muukin vaikeaa. Stressinsietokyky on minulla aina ollut korkea, enkä yleensä ajattele sitä.
(Kuusisto.)
Myös Söder sanoo harjoittelevansa silloin kun on hyvä olotila. Kiire, stressi ja treenaus pakon edessä menevät kaikkien tunnetilojen edelle ja silloin pystyy tarvittaessa kaivamaan itsestään ener-giaa suoriutua fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta huolimatta. Söder pyrkii kuitenkin tällaista vält-tämään, koska palautumisaika harjoittelusta pitenee ja voi pahimmillaan laukaista migreenin.
Widenius kertoo, että ei nykyään edes yritä harjoitella sairaana tai väsyneenä.
Sairaana treenaaminen tuntuu vastenmieliseltä, ei ole tehokasta ja sairastaminen pidentyy.
Hyvin väsyneenä tilanne on sama ja myös erilaiset muutokset elämäntilanteessa voivat vaikuttaa negatiivisesti harjoittelun lopputulokseen. (Widenius.)