Tämä tutkimus pohjautui Nokian kaupungin antamaan toimeksiantoon Tampereen yliopiston yh-teiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikölle, psykologian oppiaineelle. Nokian kaupunki halusi selvittää Nokian päiväkodeissa käytössä olevan 3-vuotiaiden lasten HALI-arvioinnin toimivuutta. Tutkimuk-sessa tutkittiin 3-vuotiaita lapsia kolmessa (22:sta) Nokian päiväkodissa. Syksyn 2010 aikana laa-dittiin tutkimuslupa-anomus, joka lähetettiin koulutoimenjohtajalle. Tutkimusluvan vahvistamisen jälkeen maaliskuussa 2011 Nokian varhaiskasvatuksen päällikkö valitsi tutkimukseen osallistuvat päiväkodit ja päiväkotien henkilökunta tutkimukseen sopivat lapset annetuin kriteerein. Lapsen tuli olla noin 3-vuotias ja HALI-arvioinnin teosta tuli olla kulunut mahdollisimman vähän aikaa, mak-simissaan 6 kuukautta. Lasten vanhemmilta pyydettiin lupa tutkimukseen osallistumista varten maa-liskuussa 2011 ja tutkimukset aloitettiin huhtikuussa 2011. Lasten HALI-arvioinnin tulokset saatiin tutkimuskäyttöön päiväkotien lastentarhaopettajilta huhti-toukokuussa 2011.
HALI-arviointi oli tehty tutkimukseen osallistuneille lapsille ennen tutkimusta päiväkodeissa 35 kuukautta 8 päivää - 37 kuukautta 1 päivää ikäisenä, vuosina 2010 - 2011. Aineiston kooksi ta-voiteltiin 20 lasta, mutta tutkimukseen sopivia 3-vuotiaita lapsia löytyi lopulta yhteensä 16. Tutki-mukseen osallistuneet päiväkodit olivat Alhoniityn päiväkoti (n = 5), Kankaantaan päiväkoti (n = 7) ja Pajakadun päiväkoti (n = 4). Tutkimukseen osallistuneista lapsista 62,5 % oli tyttöjä ikäjakauman vaihdellessa välillä 36 kuukautta 20 päivää - 41 kuukautta 29 päivää ja keski-iän ollessa 39 kuu-kautta 3 päivää. HALI-arvioinnit oli tehty keskimäärin 3 kuukuu-kautta 2 päivää ennen Bayley-III-testin tekoa ja tässä vaihteluväli oli 17 päivää - 5 kuukautta 26 päivää.
Tutkimusmenetelmänä toimi psykologinen kehitystasotesti (Bayley-III-testi), jonka avulla voi-daan arvioida laaja-alaisesti 1 - 42 kuukauden ikäisen lapsen kehitystä. Tutkimus suoritettiin päivä-kodeissa hoitopäivän aikana joko aamu- tai iltapäivästä. Tutkimustilanteeseen osallistui kerralla yk-si lapyk-si ja 1 - 2 tutkijaa, jotka olivat loppuvaiheen psykologian opiskelijoita. Tehtävien tekemiseen kului keskimäärin 1,5 tuntia aikaa. Tutkimustilanne järjestettiin rauhallisessa tilassa. Ennen muksen alkua lapsille kerrottiin, että he pääsevät tekemään erilaisia tehtäviä yhdessä tutki-jan/tutkijoiden kanssa. Aineistonkeruun jälkeen jokaiselle tutkimukseen osallistuneen lapsen van-hemmalle lähetettiin postitse palaute kehitystasoarvioinnin antamista tuloksista. Vanhemmilla oli myöhemmin mahdollisuus myös puhelimitse keskustella lastensa saamasta palautteesta.
2.2. Menetelmät ja muuttujat
Tutkimuksessa oli käytössä sekä HALI-arvioinnilla että Bayley-III-testillä kerätyt tiedot samoista 3-vuotiaista lapsista. HALI-arviointiin kuului kaksi isompaa osa-aluetta: Tehtävät ja Päivähoidon ha-vainnointi (taulukko 1). Tehtäväosuustilanne oli kahdenkeskinen, jossa lastentarhanopettaja esitti lapselle HALI-arviointiin kuuluvia tehtäviä. Sen osa-alueita olivat Minäkuva, Kielelliset toiminnot, Motoriikka ja Silmän ja käden yhteistoiminta. Päivähoidon havainnointiin kuului kaksi osa-aluetta:
Päivittäistoiminnot ja Tunnehallinta ja yhteistoiminnot. Näiden tiedot kerättiin havainnointilomak-keella, päiväkodin normaaliaskareiden parissa ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Päiväkodissa teh-tyjen tehtävien jälkeen arvioitsija täytti tuloksista koontilomakkeen ja yhteenvetolomakkeen. HALI-arvioinnin koontilomakkeessa kunkin tehtävän yhteyteen oli merkitty kyseisen tehtävän maksimi-pistemäärä ja sulkeisiin alin hyväksytty maksimi-pistemäärä. Mitä paremmin lapsi tehtävistä suoriutui, sitä enemmän hän sai pisteitä. HALI-arvioinnin tuloksia voitiin siis tarkastella kahdella tavalla: kuinka monta pistettä lapsi oli saanut tehtävästä ja oliko suoritus hyväksytty (merkintätapa +) vai hylätty (merkintätapa -). Tässä tutkimuksessa keskityttiin tilastoanalyyseissä tehtävien pistemääriin ja laa-dullisessa arvioinnissa hyväksytty/hylätty-vertailuun. HALI-arvioinnin Puheen ymmärtämisessä asteikkona olivat pistemäärät 0 - 16 ja Puheen tuotossa 0 - 6. Silmän ja käden yhteistoiminnassa as-teikkona toimi 0 - 8. Jotta näissä osioissa lapsen suoritus oli hyväksytty eli (+)-merkkinen, tuli lap-sen saada Puheen ymmärtämisestä vähintään 10 pistettä, Puheen tuotosta 5 pistettä ja Silmän ja kä-den yhteistoiminnasta 6 pistettä. Ikätasoisesti kehittyneen lapsen tulisi menestyä HALI-arvioinnin tehtävissä hyvin. Suosituksena esitettiin, että tukitoimiin tulisi ryhtyä, jos lapsen suorituksista on noin 1/3 jäänyt alle vähimmäispistemäärän tai jos vähimmäispistemäärän alle jääneet suoritukset keskittyvät jollekin tietylle kehityksen osa-alueelle. Lopullinen arvio jatkotoimenpiteistä tehtiin ar-vioitsijan tekemän laadullisen arvioinnin ja vanhempien kanssa käydyn keskustelun perusteella, ei tietyn pistemäärän pohjalta. Seuraavassa esitellään tämän tutkimuksen kannalta olennaisten osa-alueiden tehtävät lyhyesti.
Kielelliset toiminnot koostuivat sekä Puheen ymmärtämisen että Puheen tuottamisen tehtävistä.
Puheen ymmärtämisen tehtävissä lasta pyydettiin nimeämään pussissa olevia tavaroita, mm. nalle, kuorma-auto ja tuoli. Lapsi sai tutkia tavaroita hetken ja tämän jälkeen hänelle kerrottiin erilaisia ohjeita, jonka jälkeen katsottiin toimiko lapsi näiden ohjeiden mukaisesti. Ohje voitiin toistaa ker-ran. Puheen tuoton tehtävissä lapselle näytettiin kuvaa ja esiteltiin kuvassa olevat hahmot. Tämän jälkeen lapselle esitettiin erilaisia kysymyksiä kuvasta. Tarvittaessa kysymys voitiin toistaa lapselle.
Vastaukset kirjoitettiin ylös lapsen sanomassa muodossa. Oleellista oli kiinnittää huomio lauseiden pituuteen, sanojen tavutukseen ja puheen selkeyteen.
Silmän ja käden yhteistoiminta koostui kolmesta eri tehtävästä: palikkakuvista, tornista ja ym-pyrän jäljentämisestä. Palikkakuvissa lapsella oli käytössä 8 eriväristä palikkaa. Lapsen eteen tiin mallikuva ja näytettiin miten palikat asetetaan kuvan päälle. Tämän jälkeen lapsen eteen laitet-tiin kaksi eri kuvaa, annetlaitet-tiin tarvittava määrä palikoita ja pyydetlaitet-tiin häntä laittamaan palikat kuvan päälle. Tornitehtävässä lapselle annettiin 8 palikkaa ja pyydettiin häntä rakentamaan niistä torni.
Tarvittaessa näytettiin mallia. Ympyrän jäljentämisen tehtävässä lapselle näytettiin malliympyrää ja pyydettiin häntä piirtämään samanlainen. Lapsi sai yrittää tehtävää 3 kertaa.
Bayley-III-testistä (Bayley, 2008) tutkimuksessa lapsille tehtiin osiot Kognitiivinen asteikko (n
= 16), Kielellinen osaaminen (Puheen ymmärtäminen ja Puheen tuotto, n = 16) ja Hienomotoriikka (n = 15). Yhdelle aineiston lapselle ei ehditty aikataulusyistä tekemään hienomotoriikka-osuutta.
Bayley-III-testin jokainen osa-alue oli jaettu aloituskohtiin A-Q välillä. Aloituskohta valittiin lapsen iän mukaan. Aineiston lapsista 11:sta kanssa lähdettiin jokaisessa osa-alueessa liikkeelle kohdasta P ja viiden kanssa lähdettiin liikkeelle kohdasta Q. Bayley-III-testin reunaehtoihin kuului se, että aloi-tuskohdan kaksi ensimmäistä tehtävää piti mennä oikein, jotta voitiin jatkaa. Tehtävien teko lopetet-tiin siihen, kun lapsella meni viisi perättäistä tehtävää väärin. Kaikki aineiston lapset saivat aloitus-kohtansa kaksi ensimmäistä tehtävää oikein ja näin ollen tehtävissä jatkettiin eteenpäin ilman ta-kaisinpalaamista. Lapselle laskettiin jokaisesta osa-alueesta raakapisteet, jonka jälkeen raakapisteet muutettiin standardipisteiksi. Standardipisteet ovat niitä, joita psykologit tulkitsevat, mutta tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuttu lasten saamista raakapisteistä siitä syystä, että HALI-arvioinnin pisteet olivat myös raakapisteitä. Näin ollen vertailu oli tässä tapauksessa järkevämpää tehdä Bayley-III-testin raakapisteillä kuin standardipisteillä.
Bayley-III-testin kielellisissä ja hienomotorisissa tehtäväosuuksissa oli paljon erityyppisiä teh-täviä. Kielellinen ymmärtäminen sisälsi tehtäviä, joita tehtiin lapsen kanssa yhdessä kuvakirjan ja lelujen kanssa. Keskimäärin P:n aloituskohdasta aloittaneiden lasten kanssa koitettiin 24 tehtävää ja Q:n aloituskohdasta aloittaneiden 21 tehtävää. Kielellinen tuottaminen sisälsi lapsen puheen kuunte-lemista, esimerkiksi pronominien käyttöä tai lausepituuksien havainnointia sekä tehtäviä, joita teh-tiin kuvakirjan ja lelujen avulla. Keskimäärin P:n aloituskohdasta aloittaneiden lasten kanssa koitet-tiin 22 tehtävää ja Q:n aloituskohdasta aloittaneiden 19 tehtävää. Hienomotoriikka sisälsi erityyppi-siä tehtäviä, joissa käytettiin apuvälineinä mm. piirustuspaperia, kyniä, saksia, pahvia ja palikoita.
Keskimäärin P:n aloituskohdasta aloittaneiden lasten kanssa koitettiin 25 tehtävää ja Q:n aloitus-kohdasta aloittaneiden 22 tehtävää.
Tutkimuksessa käytettiin HALI-arvioinnista valittuja kahta osa-aluetta riippuvina muuttujina:
Kielelliset toiminnot (Puheen ymmärtäminen ja Puheen tuotto) ja Silmän ja käden yhteistoiminta.
tettä, Palikkakuva; Hevonen: 2 pistettä, Torni: 2 pistettä ja Ympyrän jäljentäminen: 2 pistettä) ja tutkimuksessa käytettiin näistä yhteenlaskettua summaa tarkasteltaessa lapsen hienomotorista suo-riutumista. Riippumattomaksi muuttujaksi valittiin Bayley-III-testistä kaksi osiota: Kielellisen kehi-tyksen asteikko (Kielellinen ymmärtäminen ja Kielellinen tuottaminen) ja Hienomotoriikka.
Lisäksi tutkimuksessa käytettiin muuttujina HALI-arvioinnin ja Bayley-III-testin kaikkia teh-täviä tutkittaessa iän ja sukupuolen välisiä eroja. Demografisina tekijöinä tutkimuksessa mukana olivat sukupuoli (1 = tyttö, 2 = poika) ja lapsen ikä kahdella tavalla laskettuina. HALI-arvioinnin tekemisikä oli luokiteltu kahteen luokkaan (1 = 35 - 36 kk, 2 = 36 - 37 kk). HALI-arvioinnin teosta kulunut aika oli luokiteltu kolmeen luokkaan (1 = 0 - 2 kk, 2 = 2 - 4 kk, 3 = 4 - 6 kk). Ikä tai aika luokiteltiin sekä kahteen että kolmeen ryhmään, jotta jokaisessa ryhmässä oli maksimissaan 3 kuu-kautta. Tämä valinta perustui siihen oletukseen, että 3-vuotiaan lapsen kehityksessä tapahtuisi edis-tystä jo muutamassa kuukaudessa.
2.3. Aineiston analysointi
Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS tilasto-ohjelman versiolla 21. HALI-arvioinnin ja Bayley-III-testin välisiä yhteyksiä kielellisen ja hienomotorisen kehityksen osa-alueilla tutkittiin Spearmanin korrelaatiokertoimien avulla. Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin valittiin siksi, että HALI-arvioinnin pistemäärien ei voitu sanoa olevan samassa suhteessa parempia kuin toiset, sillä hyväk-syttyyn suoriutumiseen saattoi johtaa moni eri pistemäärä. Esimerkiksi Puheen ymmärtämisessä pistemäärät 10 - 16 olivat kaikki hyväksytysti suoritettuja. Lisäksi eroja lapsen sukupuolen ja iän (35 - 37 kk) sekä HALI-arvioinnin ja Bayley-III-testin tehtävistä suoriutumisen välillä tutkittiin kahden riippumattoman keskiarvon vertailuun soveltuvan Studentin t-testin parametrittoman vasti-neen Mannin-Whitneyn U-testillä. Mannin-Whitneyn U-testi valittiin siksi, että otoskoko oli pieni, eikä ollut myöskään takeita siitä, että jakauman populaatio olisi ollut normaalijakautunut. U-testin ehdot täyttyivät, sillä havainnot olivat toisistaan riippumattomia ja ne oli mitattu vähintään järjes-tysasteikollisesti. Tutkimuksessa käytettiin myös F-testin parametritonta vastinetta, Kruskalin-Wallisin testiä, mittaamaan eroja menetelmien väliin jääneen ajan (0 - 6 kk) ja Bayley-III-testin eri tehtävien välillä.