3.1 Verkkokeskustelu ja toimijuuden tarkastelu
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lähemmin, miten suomalaiset keskustelevat tuulivoiman vastustamisesta internettikeskustelussa. Siksi lähestymiskulma aiheeseen on toimijuutta pohtiva. Toimijuutta tarkastellessa huomio kiinnittyy yksittäisten toimijoiden asenteisiin, mielenkiinnon kohteisiin, puhetapoihin ja argumentteihin. Huomio voidaan myös kiinnittää myös vastustajien toimintaan. Kehysanalyysin kannalta toimijuuden tarkastelu on olennaista, sillä teoriassa todellisuuden tulkinta ja tulkinnan edelleenvälitys muille on toimijasta riippuva aktiivinen ja tarkoituksellinen prosessi.
Toiseksi toimijuuden käsite voidaan laajentaa tarkastelemaan yhteisöjä, kun taas kolmannella tasolla ilmiötä tarkastellaan yhteiskunnallisena liikeenä. (Litmanen &
Peltonen 2008, 211.) Näiden tasojen toimijuuden tarkastelu on myös perusta sosiaalisen hyväksyttävyyden kolmen eri tason (sosiaalis-poliittisen, paikallisen ja markkinatason) tutkimukselle.
Tarkempana huomion aiheena on se, millaiseksi verkkokeskusteluympäristö rakennetaan toimijoiden käyttämien kehyksien avulla. Verkkokeskusteluympäristö on sosiaalisen hyväksyttävyyden tutkimukselle sinänsä myös utuinen kenttä, sillä se voi käytännössä sitoutua käyttäjäkunnastaan riippuen mille tahansa sosiaalisen hyväksynnän tutkimuksen tasolle. Se siis osoittautuu otolliseksi ympäristöksi soveltaa aihepiirin
aikaisempaa tutkimusta verrattain soveltavasti.
Aineistona tutkimukseen toimivat Antti Heikinmatin Yle-artikkelin: ”Laaja suomalaistutkimus selvitti: Infraääni ei ole tuulivoiman koettujen terveyshaittojen syynä”
(2020) kommenttiosio. Sen lisäksi ainestona on käytetty samaa uutista käsittelevä sosiaalisen alustan Redditin kommenttiosasto. Terveysvaikutuksien esille tuominen on tyypillinen ominaisuus ympäristöhuolien ohella NIMBY-kiistoissa (Litmanen & Peltonen 2008, 232). Vastaavasti aineistosta enemmistö keskustelusta on tuulivoiman
terveysvaikutusten ympärille kiinnittynyttä myös uutisen aiheen myötä: artikkeli kertoo uudesta tutkimuksesta, jonka perusteella tuulivoiman infraäänistä ei löydetty
korrelaatiota raportoitujen negatiivisten terveyshaittojen taustalta (Heikinmatti 2020).
Kotimaisessa tutkimuksessa käytetään usein yleisradiota (YLE) lähteenä. Tutkimuksen kannalta on kuitenkin hyödyllistä selittää tarkemmin Redditin luonnetta palveluna.
Reddit on avoimien yhteisöjen ympärillä toimiva palvelu, jossa kunkin oman valikoituneen aihepiirin ympärille (kuten kansallisuuden tai harrastuksien ympärille) rakentuu vapaamuotoista keskustelua. Keskustelua voidaan käydä niin uutisista,
valokuvista ja videoista erinäisiin rajattuihin aiheisiin jo tarkennetun ”isäntäkategorian”
(kuten tässä tapauksessa suomalaisuuden) alla. Jokaisen kategorian sivulla on omat moderaattorinsa, eli vastuuhenkilöt jotka valvovat käytyä keskustelua, ja tarvittaessa puuttuvat sääntörikkomuksiin. Tämä kuitenkin riippuu täysin vastuuhenkilöistä itsestään, sillä monesti säännöt ovat löyhiä.
Redditistä kerätyn aineiston laajuus on 51 erinäistä kommenttia.
Kommenttiosio toimi osana foorumisivua nimeltä ”r/Suomi”, ja sisältää suomalaiselle kulttuurille omaisia keskutelupiirejä. Valittu kommenttiosio on ollut aktiivisena Redditissä uutisen julkaisun aikaan, eli aineistot eivät eroa toisitaan merkittävästi ajallisesti. Ylen artikkelin kommenttiosion laajuus on 207 kommenttia. Aineisto kokonaisuudessaan rajautuu vain yhden uutisartikkelin ympärille, mutta sisältää laajuudeltaan yhdistettynä foorumin kommentteihin 258 erinäistä kommenttia, joiden pohjalta voidaan tutkimuksen kriteerien perusteella valikoida analyysiin soveltuvia sisältöjä. On myös huomioitava, että keskustelu yksittäisen artikkelin ympärillä on ollut verrattain aktiivista, sillä monissa artikkeleissa tyypillinen odotettava kommenttimäärä on useissa tapauksissa merkittävästi matalampi.
3.2 Tutkimuksen metodi
Tutkimuksen metodina aineiston sisällön analyysiin toimii Erving Goffmannin
kehysanalyysi. Kehyysanalyysi on kvalitatiivisiin eli laadullisiin tutkimuksiin lukeutuva
analyysin metodi. Kehykset ovat tulkinnan skeemoja, jotka ohjaavat yksilöitä paikantamisen, tunnistamisen ja tulkitsemisen lisäksi myös nimeämään asioita ja tapahtumia (Kang & Jang 2013). Ne ovat kulttuuriin sidonnaisia määritelmiä todellisuuden luonteesta, joilla ihmiset muodostavat käsityksensä tapahtumista ja
esineistä (Shaw 2013). Esimerkiksi ryöstön näkeminen keskellä kirkasta päivää voi saada toisenlaisen merkityksen kun huomaamme ohjaajan ja kuvaajahenkilöstön
videokameroineen nauhoittamassa tapahtumien kulkua.
Kehystäminen prosessina on näiden tulkinnan skeemojen välittämistä toisille. Voimme kuvata toiselle ihmiselle tapahtuman kehyksen avulla jossa ryöstäjä ja ryöstön uhri ovat näyttelijöitä, tai jos emme sattumoisin huomanneetkaan kuvaajia kertoisimme todistaneemme oikean vaaratilanteen. Voisimme myös dramatisoida tarinaamme tarkoituksella mainitsematta ryöstön olleen vain osa elokuvan tuotantoa.
Tällöin ylläpitäisimme kehystä aidosta ryöstöstä valikoivan havainnoinnin avulla.
Valikoivassa havaitsemisessa valittua kehystä ylläpidetään kohdentamalla huomio vain sille olennaisiin asioihin. (Peräkylä 2001, 357.)
Kehysverkot puolestaan elävät yksilöiden käsitysten ulkopuolella ja ovat yhteisöjen määrittämiä: osallistujat tulkitsevat kehysverkkoa joka pätee tilanteessa, ja toimivat sen mukaan. Yksilöiden tulee osana yhteiskuntaa kehittää myös yksinkertainen sosiaalinen kompetenssi. Sosiaalisella kompetenssilla tarkoitetaan kykyä muovata omia käytösmalleja yhteiskunnalle tyypillisten käytänteiden mukaisesti. Esimerkiksi odotetut käytösmallit työpaikalla ovat erilaiset verrattuna kotona ylläpidettyihin käytösmalleihin.
Malleihin soveltumaton käytös voi puolestaan johtaa rangaistuksiin. (Alvehus 2018.) Tapahtumien tulkintaan vaikuttaa myös kehystyyppi. Erving Goffman nimeää kaksi erilaista kehystyyppiä: luonnollisen ja sosiaalisen. Luonnollinen kehys on tahdosta riippumaton ja ulkoisten tekijöiden aiheuttama. Sosiaalinen kehys perustuu toimijan itse valitsemaan tapaan toimia tilanteessa. Voimme havainnollistaa molempien kehyksien eroja samassa esimerkissä. Jos lähestyt huvipuistossa vuoristoradan edessä jonottavaa joukkoa, voidaan tilannetta tulkita sosiaalisen kehyksen avulla: Olet
ulkopuolisen näkökulmasta mahdollisesti menossa juttelemaan mukanasi olleelle
kaverille, tai olet mahdollisesti jonottavan henkilön perheenjäsen. Voit olla myös
vuoristorataan menevä yksittäinen henkilö. Luonnollisen kehyksen puolestaan muodostaa esimerkiksi paikkojen rajattu määrä vuoristoradassa. Joudut istumaan vieraan ihmisen viereen koska paikkojen määrä vaunussa on rajattu, etkä fyysisesti voi istua kauempana tai valita muuta paikkaa. Läheisyyttä vieraan ihmisen kanssa tulkitaan tämän pakottavan tekijän kautta. (Peräkylä 2001, 356-358.)
Kehysanalyysille keskeisenä toimivat myös sävyt, ja niiden pohjalta
virittäminen. Sävyllä tarkoitetaan konventiota, jonka avulla jokin jo itsessään ensisijaisessa kehyksessä merkityksellinen toiminta muutetaan osallistujien näkökulmasta
toisenlaiseksi. (Goffman 2012, 117-118.) Goffman itse käyttää tästä esimerkkinä saukkoja, jotka voivat leikkisästi tapella keskenään. Ulkopuolisen tarkastelun alaisena saukkojen tappelu ei välttämättä näytä leikkimiseltä. Kaikilla osallistujilla on kuitenkin tieto siitä mitä toiminta oikeasti on. Tämän prosessin toteuttamista kutsutaan virittämiseksi.
Lisäksi esimerkin kautta voidaan tarkastella kehyksien liikkuvuutta.
Saukoilla on kyky liikkua kehyksestä toiseen. Tässä tapauksessa leikistä voitaisiin siirtyä osallistujille oikeaan tappeluun vaikka leikin aikana ilmentyneen vahingon tuloksena.
(Goffman 2012, 113-114.) Kehyksistä toiseen liukumisen lisäksi kehykset ovat luonteeltaan usein myös kerrostuneita. Esimerkiksi roolipeleissä on tyypillistä, että pelaaja esittää erilaisia rooleja pelin sisällä. Jos pelaaja on roolipelin tarinassa vaikkapa kokki, toimii tämä vastaavan ensisijaisen kehyksen pohjalta. Ensisijaisen kehyksen avulla hän esittää rooliaan ja sen kautta muut pelaajat näkevät hänet myös pelissä. Tämä kehys sisältyy toisen
laajemman kehyksen sisään, jossa hän on pelaajana lautapelissä. (Peräkylä 2001, 357.) Tutkimuksen laadullinen analyysi toteutettiin käytännössä aineistolähtöisellä koodauksella. Laajasta aineistosta valikoitiin tuulivoiman vastustusta käsitteleviä
puheenvuoroja, joista yhdessä kehysteorian tuella kartoitettiin esitettyjä kehyksiä.
Tutkimuksessa ei hyödynnetty koodaamisen yhteydessä analyysiin kehitettyjä
tietokoneohjelmistoja. Vastustusta käsittelevien kommenttien kirjosta pyrittiin löytämään eroavaisuuksia erinäisten kehystyksen tapojen välillä. Aineiston analyysissä otettiin huomioon myös löydettyjen kehyksien mahdollinen kerrostuneisuus. Näiden seikkojen
perusteella laajasta aineistosta esimerkeiksi valittiin selkeimmin tutkittavaa ilmiötä edustavat kommentit.