5.1 Avoin data Lahden ammattikorkeakoulussa
Lahden ammattikorkeakoulussa on suunnitelmissa julkaista avointa dataa aluksi opetuksen suunnittelujärjestelmä Pepistä. Pepin tapauksessa julkaisu tapahtuu järjestelmän avoimien rajapintojen kautta.
Tulevaisuudessa tarkoituksena on julkaista tietoa myös muista lähteistä kuin Pepistä. Opinnäytetyön kirjoittamishetkellä keväällä 2016 avoimen datan suhteen ei ole tehty suunnitelmia Lahden ammattikorkeakoulussa.
Muita data-avauksia on suunniteltu Peppi-järjestelmän avoimien
rajapintojen lisäksi. Lahden ammattikorkeakoululla ja Helsingin yliopistolla on meneillään yhteinen projekti Niemen kampuksella sijaitsevan
sääaseman kanssa. Tulevaisuudessa dataa tullaan julkaisemaan myös tästä sääasemasta sekä Tekniikan laitoksen palvelintietokoneiden energiankäytöstä (Turunen 2016).
5.2 Peppi-järjestelmä
Peppi on SOA-menetelmin rakennettu tietojärjestelmäkokonaisuus koulutusorganisaatioiden opetuksen suunnittelu- ja toteutustehtäviin.
Peppi tarjoaa palvelut niin opetuksen suunnittelijalle, opettajalle kuin molemmille yhteisesti. SOA (Service Oriented Architecture,
palvelukeskeinen arkkitehtuuri) on arkkitehtuurityyli jonka perusajatuksena on luoda useita teknologioita hyödyntävä, palvelukeskeinen
suunnittelumalli tietojärjestelmien suunnitteluun. SOA-ajattelussa hyödynnetään itsenäisiä, avoimia ja joustavia palveluita joiden välillä integraatioiden tekeminen on helppoa (Poikola ym. 2010, 90).
Opettajan ja suunnittelijan yhteisien palveluiden avulla voidaan hallita muun muassa tilojen-, henkilöiden-, ryhmien- tai välineiden varauksia sekä työaikoihin liittyviä tehtäviä ja henkilöiden resursointia. Suunnittelijan palvelut mahdollistavat esimerkiksi vuosi- ja opetussuunnitelmien
tekemisen. Opettajan näkymässä opettaja voi muun muassa hallita omaa työjärjestystään sekä oppimateriaalejaan (Peppi-konsortio 2015).
Peppi on toteutettu konsortiomallilla, jossa konsortion vastuuna on järjestelmän kehittäminen ja uusien jäsenien hankkiminen. Lahden ammattikorkeakoulu liittyi konsortioon keväällä 2014. Suurin osa
konsortion jäsenistä on koulutusorganisaatioita, mutta mukana on myös useita yrityksiä. Järjestelmä on käytössä muun muassa Tampereen ammattikorkeakoulussa, Hämeen ammatti-instituutissa sekä Jyväskylän yliopistossa. Kuten aiemmin todettiin, konsortio on avoin myös opetuksen suunnittelun ja opetushallinnon järjestelmien kehityksestä kiinnostuneille yrityksille. Tutkimuksen kirjoittamishetkellä keväällä 2016 mukana on kahdeksan IT-alan yritystä (Peppi-konsortio 2015).
Pepin palvelumoduuli tarjoaa SOAP-protokollaan ja Rest-standardeihin pohjautuvat rajapinnat, joista Lahden ammattikorkeakoulussa julkaistaan opetussuunnitelmat, opintojaksototeutukset ja varaukset.
5.3 Tutkimusprosessi
Opinnäytetyössä luotavan artefaktin suunnitteluprosessi perustuu kappaleessa 2.3 esitettyyn informaatiosysteemien viitekehykseen jossa otetaan huomioon ympäristö, itse tutkimus sekä tietämyskanta. Tässä luvussa esitellään artefaktin suunnitteluprosessi toimeksiantajalle suunnittelutieteellisen artefaktin toteuttamisen ohjeiden mukaan. Tämä prosessi on käyty läpi kappaleessa 3.3.
Opinnäytetyössä suunniteltavan artefaktin suunnittelu aloitettiin pohtimalla suunniteltavaa artefaktia ja sen tarvetta yhdessä toimeksiantajan kanssa.
Tässä vaiheessa tultiin siihen tulokseen, että organisaatiolla on tarvetta kyseiselle artefaktille, jollaista ei ole aiemmin toteutettu. Tämän jälkeen prosessi jatkui lähdemateriaaliin ja vastaaviin palveluihin tutustumisella.
Suunnittelutieteellisellä prosessilla tulisi ratkaista toimeksiantajan ratkaisematon ongelma. Tämän opinnäytetyön tapauksessa
toimeksiantajalla ei ole tietoa siitä, kuinka avointa dataa voitaisiin julkaista.
Tämä on opinnäytetyössä ohjaava ongelma johon pyritään saamaan vastaus.
Suunnittelutieteellisellä tutkimuksella tulisi tuottaa uutta tietoa, uusia menetelmiä tai merkittävä artefakti. Prosessin lopussa Lahden ammattikorkeakoululla on selkeä menetelmä avoimen tiedon
julkaisemiseksi sekä uutta tietoa aiheesta. Tämä tieto, jota on prosessin aikana kerätty, auttaa toimeksiantajaorganisaatiota myös tulevaisuudessa ja menetelmää voidaan soveltaa uusien data-avauksien tapauksessa.
Tieteellinen tarkkuus opinnäytetyössä tulee esille sillä, että suunniteltu prosessi toteutettiin tarkasti artefaktin tuleva ympäristö huomioon ottaen uusia iteraatiokierroksia tehden. Prosessin aikana pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia artefaktin toteuttamiseksi aina edellisistä parantaen.
Artefaktia ei testata sen luonnollisessa ympäristössä rajallisen aikataulun vuoksi. Opinnäytetyön tulokset julkaistaan Lahden ammattikorkeakoulun työntekijöille sekä opiskelijoille, jotka tarvitsevat tietoa avoimeen dataan liittyen. Prosessissa otettiin huomioon suunnittelutieteellisen viitekehyksen mukaisesti artefaktin tuleva ympäristö ja sen hyödyntäjät.
6 TUTKIMUSTULOKSET
Prosessi avoimen datan julkaisulle Peppi-järjestelmästä muodostettiin kappaleessa 4.5 esitellyn prosessin mukaan huomioiden Lahden ammattikorkeakoulun olevan oppilaitos. Prosessissa huomioitiin myös suunnittelutieteellisen artefaktin suunnittelussa käytetyt vaiheet, kuten kappaleessa 3.3 on esitetty. Tutkimuksessa pohdittiin
suunnittelutieteellisen tutkimuksen lähestymistavan mukaan artefaktin rakentamista. Kuten Järvinen & Järvinen (2004, 12) toteavat, käsitteistöt, mallit ja metodit auttavat suunnittelemaan lopullisen toteutuksen. Nämä artefaktien jaottelut on käyty läpi kappaleessa 3.2. Tässä opinnäytetyössä suunniteltiin metodi, jota voidaan pitää suunnittelutieteellisenä artefaktina.
Alkuvaiheessa avointa dataa Peppi-järjestelmästä julkaistaan
opintojaksojen toteutuksesta, opetussuunnitelmista sekä varauksista.
Kuten Poikola ym. (2010, 21) toteavat, datan julkaisuprosessisa tulee ottaa huomioon datan käyttäjät, toimintatavat sekä oppimismahdollisuudet.
Lahden ammattikorkeakoulun tapauksessa suurin käyttäjäryhmä on opiskelijat, etenkin tekniikan alalta. Avoimen datan suunnitteluprosessi aloitettiin pohtimalla kappaleessa 4.5 läpikäytyä viitteellistä datan
julkaisuprosessia sekä suunnittelutieteellistä viitekehystä seuraten. Peppi-järjestelmän tapauksessa prosessi on helppoa aloittaa, sillä tiedossa on jo mitä aiotaan ensimmäiseksi julkaista eikä järjestelmään itsessään tarvitse tehdä muutoksia. Prosessi on suunniteltu niin, että tulevaisuudessa uusia data-avauksia tehdessä sitä on hieman soveltaen helppo seurata.
Julkaistessa avointa dataa Lahden ammattikorkeakoulussa, tulisi prosessissa lähteä liikkeelle pienin askelin, jolloin on helppoa lähteä evaluoimaan avoimien rajapintojen tarvetta tulevaisuudessa. Aluksi pohditaan jo olemassa olevia aineistoja ja sitä, mitä halutaan julkaista.
Ensimmäinen avattu rajapinta voitaisiin tuoda tietoon esimerkiksi tietotekniikan opiskelijoille, jotka voisivat hyödyntää rajapintaa
opiskeluprojektissaan. Näitä projekteja tulisi tuoda esille avoin LAMK-verkkopalveluun, jolloin rajapintojen muut mahdolliset käyttäjät saisivat käsityksen siitä, mihin rajapintoja voidaan hyödyntää. Tämä verkkopalvelu
tulisi toteuttaa mahdollisimman pian ensimmäisten data-avauksien jälkeen jotta tietoisuus avoimen datan mahdollisuuksista leviää.
Oleellista prosessissa on, että datan julkaisu jatkuu mahdollisuuksien mukaan. Uusia rajapintoja voidaan avata tai dataa julkaista muussa muodossa. Jotta avoin data Lahden ammattikorkeakoulussa pysyy houkuttelevana kehittäjien keskuudessa, tulee huolehtia aineiston laadusta. Tähän kuuluvat muun muassa aineiston helppo löydettävyys sekä tiedon ajantasaisuudesta huolehtiminen.
Ideaalitilanteessa käyttäjiltä saadaan palautetta dataan liittyen jolloin muutoksia on tarvittaessa helppoa tehdä ja tulevaisuuden toimintaa suunnitella. Seuraavaksi esitellään prosessi avoimen tiedon julkaisulle toimintaohjeina.
KUVIO 7 Prosessi avoimen datan julkaisulle
Palaute käyttäjiltä Ensimmäinen
julkaistava aineisto
Tietoon opiskelijoille Tehdään
verkkopalvelu avoin Lamk
Julkaistaan uutta dataa
Aineiston parantaminen Evaluoidaan
aineistot
7 YHTEENVETO
Opinnäytetyössä oli tarkoituksena luoda prosessi avoimen tiedon julkaisulle Lahden ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyön aikana suunniteltiin prosessi avoimen datan julkaisemiseksi Lahden ammattikorkeakoulussa. Tutkimustulokset johdettiin aiempien
samankaltaisten tutkimuksien ja aiheeseen liittyvien artikkeleiden pohjalta suunnitelutieteellisen viitekehyksen ohjatessa tutkimusta. Artefaktin tuleva ympäristö otettiin huomioon suunnitteluprosessissa ja lopullinen artefakti rakennettiin aiempaan tietämykseen perustuen.
Opinnäytetyössä suunniteltu tiedon julkistamisen prosessi vastaa
suunnittelutieteellisen artefaktin suunnittelussa käytettyä prosessia sekä suunnittelutieteellisen artefaktin määritelmää. Suunnitellun artefaktin avulla ratkaistiin tutkimusongelma, joka oli alussa esitelty seuraavasti:
Kuinka avoimen datan julkaiseminen Lahden ammattikorkeakoulussa tulisi toteuttaa?
Opinnäytetyön tuloksena syntynyt artefakti tuotti uutta tietämystä ja uuden metodin. Toimeksiantajaorganisaatiolla ei ennen opinnäytetyöprosessia ollut tietoa eikä suunnitelmaa opinnäytetyöhön liittyvän artefaktin suhteen, joten suunnittelutieteellisen ongelman voidaan katsoa olevan ratkaistu.
Tässä vaiheessa voidaan myös todeta tuloksien täyttäneen opinnäytetyön alussa määritellyt tavoitteet ja suunnitellun artefaktin täyttävän
suunnittelutieteellisen artefaktin määritelmän.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus jossa hyödynnettiin deduktiivista lähestymistapaa sekä suunnittelutiedettä. Prosessi tiedon julkaisulle
toimeksiantajalle suoritettiin aiempien tutkimuksien ja aineiston perusteella informaatiosysteemien viitekehykseen pohjautuen. Opinnäytetyöprosessin alussa määriteltyyn tutkimuskysymykseen saatiin vastaus.
Avoin data kokonaisuudessaan on varsin laaja käsite, ja tämä
opinnäytetyö on vain pieni katsaus siitä mitä kaikkea tiedon avoimuudella voidaan nykypäivänä saavuttaa. Avoimen tiedon tulevaisuus vaikuttaa
lupaavalta, joten tästä opinnäytetyöstä on hyötyä niin tekijälleen, toimeksiantajalleen kuin muille aiheesta kiinnostuneille.
Vaikka opinnäytetyössä käsitelty aihe on varsin nuori ja suuressa nosteessa, on datan julkaisua käsitelty lähinnä julkishallinnon näkökulmasta. Avoimen datan julkaisuprosessista on vain vähän tieteellisiä artikkeleita etenkin muuhun kuin julkishallinnon avoimeen
tietoon liittyen. Tämän takia opinnäytetyössä hyödynnettiin pitkälti avoimen julkishallinnollisen datan hyötyjä, määritelmiä sekä julkaisuprosessia.
Edellä mainittuja sovellettiin tutkimuksen toimeksiantajan tapaukseen.
7.1 Avoin LAMK-palvelu
Toimeksiantajaorganisaation pyynnöstä tässä kappaleessa sivutaan hieman tulevaa verkkopalvelua, jonka on tarkoitus kerätä yhteen avoimia rajapintoja ja muuta avointa dataa Lahden ammattikorkeakoulussa. Tämä Avoin LAMK-verkkopalvelu tulisi olla Lahden ammattikorkeakoulun avointa dataa yhteentuova palvelu, jonne kerätään tietoa avatusta datasta ja rajapinnoista sekä niistä tehdyistä sovelluksista.
Tämän luvun asiat ovat opinnäytetyön kirjoittajan omaa pohdintaa avoimen tiedon mahdollisuuksista, vaikkakin muutama aiempi esimerkki tuodaan esille.
Avoimen datan hyödyntämiseksi Lahden ammattikorkeakoulussa voitaisiin pohtia erilaisia kannustimia avoimen datan hyödyntämiseen. Esimerkiksi erilaisilla kilpailuilla tai monialaisilla projekteilla saataisiin opiskelijat tietoisiksi rajapintojen mahdollisuuksista. Washington D. C:n hallinto järjesti ensimmäisen Apps for Democracy-kilpailun vuonna 2008, jonka tarkoituksena oli koota yhteen sovelluskehittäjiä ja muita aiheesta
kiinnostuneita suunnittelemaan käyttötarkoituksia kaupungin hallitsemille tietovarannoille. Idea sai huippusuosion ja on sittemmin levinnyt ympäri maailmaa (Pioneerinstitute 2016.) Vastaavankaltaisia tapahtumia voisi järjestää myös Lahden ammattikorkeakoulussa, jolloin avoimet rajapinnat
otettaisiin mukaan esimerkiksi opiskelijoiden Hackathon-tapahtumia suunniteltaessa.
Eri organisaatioiden ja opiskelijoiden yhteistyössä toteuttamat projektit avoimeen dataan liittyen tulisi nostaa esille tulevaisuuden opintotarjontaa suunniteltaessa. Hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta on Aalto-yliopiston ohjelmistoprojektikurssin opiskelijoiden sekä Helsingin kaupungin
yhteistyössä tekemä avoimeen rajapintaan perustuva verkkopalvelu, joka tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuden antaa palautetta kaupungin asioista (Helsinki Region Infoshare 2016.) Tämän kaltaisia projekteja Lahden ammattikorkeakoulu voisi hyödyntää avoimiin rajapintoihin liittyen, jolloin opiskelijat pääsisivät tutustumaan työelämälähtöisiin projekteihin opiskeluaikana sekä voisivat luoda kontakteja eri sidosryhmiin.
7.2 Jatkotutkimus ja yleistettävyys
Jatkossa voidaan pohtia rajapintojen käyttöä sekä niiden laajempaa hyödyntämistä. Tähän hyödyntämiseen voitaisiin ottaa huomioon alueen yritykset ja muut sidosryhmät. Erilaisilla kyselytutkimuksilla avoin LAMK-palvelun kiinnostavuutta olisi helppoa arvioida ja samalla suunnitella tulevaisuuden data-avauksia vastauksien mukaisesti.
Tässä opinnäytetyössä toteutettu prosessi tiedon avaamiselle voidaan yleistää myös muihin datan avaamisprojekteihin erilaisissa
organisaatioissa. Mikäli avoin tieto jatkaa samaa kehityskulkua kuin opinnäytetyön kirjoittamishetkeen kevääseen 2016 asti, voidaan olettaa tulevaisuudessa yhä useamman yhteisön ja organisaation olevan kiinnostunut opinnäytetyössä läpi käydyistä asioista.
7.3 Validiteetti ja reliabiliteetti
Kvalitatiivisen tutkimuksen luetettavuutta voidaan mitata reliabiliteetin ja validiteetin avulla. Puhuttaessa reliabiliteetista tarkoitetaan
tutkimustuloksien toistettavuutta. Reliabiliteettia voidaan lähestyä kysymällä: ”Kuinka samanlaisia tai toisistaan poikkeavia vastauksia
saataisiin?” mitattaessa samaa ilmiötä useaan kertaan samalla mittarilla (Metsämuuronen 2006, 56). Kvalitatiivisen tutkimuksen tapauksessa voidaan pohtia myös tutkimuksen johdonmukaisuutta, sillä perinteiset luotettavuuden mittarit, jotka toimivat hyvin kvantitatiivisessa
tutkimuksessa, voidaan kyseenalaistaa kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta ja arviointia tehdessä (KvaliMOTV.)
Vaikka opinnäytetyössä suunniteltu prosessi on suunniteltu tiettyä viitekehystä noudattaen, jo olemassa olevaan aineistoon perustuen, voi joku toinen tutkija päätyä varsin erilaisiin ratkaisuihin vastaavaa
suunniteltaessa. Täten voidaan tulla tulokseen, että tutkimus sinänsä tuskin on toistettavissa vaikka prosessi suunniteltiin johdonmukaisesti kerättyyn aineistoon perustuen.
Tutkimuksen validiteetti mittaa tutkimuksen pätevyyttä, eli sitä, kuinka perusteellisesti tutkimus on tehty sekä tuloksien ja tehtyjen päätelmien
”oikeutta”. Kvalitatiivisen tutkimuksen tapauksessa tätä voidaan pohtia uskottavuuden ja vakuuttavuuden näkökulmasta ja siitä, kuinka kehitetyt konstruktiot vastaavat tutkittuja (KvaliMOTV). Tällöin tulee esille, onko tutkimuksessa tutkittu sitä mitä oli tarkoituskin (Metsämuuronen 2006, 56.) Opinnäytetyö perustuu vahvasti olemassa oleviin aineistoihin, joiden pohjalta työssä suunniteltu prosessi muodostettiin tiettyyn viitekehykseen pohjautuen. Tutkimuksessa saatiin vastaus opinnäytetyön alussa esitetyyn tutkimusongelmaan, joten voidaan sanoa tutkimuksen olevan validi.
LÄHTEET
Kirjalliset lähteet:
Järvinen, A. & Järvinen, P. 2004. Tutkimustyön metodeista. Tampere:
Opinpajan kirja.
Kitchin, R. 2014. The Data Revolution. London: SAGE Publications.
Sydänmaanlakka, P. 2003. Älykäs organisaatio – tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen. 6. painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Helsinki: Tammi.
Elektroniset lähteet:
Euroopan komissio. 2011. Open data – An engine for innovation, growth and transparent governance [Viitattu 15.2.2016]. Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0882:FIN:EN:PD F
Gigler, B.S., Custer, S. & Rahemtulla, H. 2011. Realizing the Vision of Open Government Data – Opportunities, Challenges and Pitfalls [Viitattu 21.3.2016]. Saatavissa: http://ifap-is-observatory.ittk.hu/node/853
Hevner, A., March, Salvatore T., Park, J. & Ram S. Design Science In Information Systems Research 2004 [Viitattu 11.4.2016]. Saatavissa:
http://wise.vub.ac.be/thesis_info/design_science.pdf
Helsinki Region Infoshare-verkkosivu 2016 [Viitattu 28.3.2016].
Saatavissa: http://www.hri.fi/fi/
Iivari, J. 2007. A Paradigmatic Analysis of Information Systems as a Design Science [Viitattu 22.2.2016]. Saatavissa:
http://aisel.aisnet.org/cgi/viewcontent.cgi?article=1018&context=sjis
Janssen, K. 2012. Open Government Data: right to information 2.0 or its rollback version? [Viitattu 27.3.2016]. Saatavissa:
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2152566
Johannesson, P. & Perjons, E. 2014. An Introduction to Design Science [Viitattu 24.2.2016]. Saatavissa: http://link.springer.com/book/10.1007/978-3-319–10632-8
KvaliMOTV- Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tutkimuksen
luotettavuuden arviointi. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [Viitattu 12.4.2016]. Saatavissa:
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L3_3.html
March, S.T. & Smith, G.F. 1995. Design and Natural Science Research on Information Technology [Viitattu 9.4.2016]. Saatavissa:
https://pdfs.semanticscholar.org/5bd7/3700d5b3bafbbd41d274e8f9c4be81 950f39.pdf
Metropolia-ammattikorkeakoulu 2013 - Avoin data Metropoliassa [Viitattu 11.4.2016]. Saatavissa: https://opendata.metropolia.fi/
Open data handbook-verkkosivu 2016 [Viitattu 12.4.2016]. Saatavissa:
http://opendatahandbook.org/
Open Government Data-verkkosivu [Viitattu 5.3.2016]. Saatavissa:
https://opengovdata.org/
Peffers, K., Tuunanen, T., Rothenberger, M.A. & Chatterjee, S. 2007. A Design Science Research Methodology for Information Systems Research [Viitattu 14.3.2016]. Saatavissa:
http://wise.vub.ac.be/thesis_info/Design_Science_Research_Methodology _2008.pdf
Peppi-Konsortio. 2015 [Viitattu 6.3.2016]. Saatavissa: http://www.peppi-konsortio.fi/
Pioneerinstitute - Apps for Democracy 2016-verkkosivu [Viitattu 9.4.2016].
Saatavissa: http://bgc.pioneerinstitute.org/apps-for-democracy/
Poikola A., Kola P. & Hintikka K.A. Julkinen data, johdatus tietovarantojen avaamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö 2010 [Viitattu 25.3.2016].
Saatavissa:
http://www.lvm.fi/documents/20181/815557/Julkinen+data/467e7da9-3038-46a1-b47e-994d7cd102d2?version=1.0
Suomen valtiovarainministeriö. 2015. Avoimesta datasta innovatiiviseen tiedon hyödyntämiseen [Viitattu 9.4.2016]. Saatavissa:
http://vm.fi/julkaisu?pubid=6902
Tampereen ammattikorkeakoulu 2016 – Open data [Viitattu 11.4.2016].
Saatavissa: http://avoindata.tamk.fi/
Ubaldi, B. 2013. Open Government Data: Towards Empirical Analysis of Open Government Data Initiatives [Viitattu 31.3.2016]. Saatavissa:
http://www.oecd-ilibrary.org/governance/open-government-data_5k46bj4f03s7-en
Suulliset lähteet:
Turunen, T. 2016. Lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu. Keskustelu 26.2.2016