6. JOHTOPÄÄTÖKSET
6.6. Tutkimuksen rajoitukset ja jatkotutkimusehdotukset
Tämä pro gradu -tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, joten sen yleistettävyys on rajallinen. Tutkimuksen kohdejoukkona oli kohdeorganisaa-tion henkilöstö, ja tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella heidän näkemystään osaamisen johtamisen käytännöistä ja kehitystarpeista. Osaamien johtamisen osoittautui vaikeaksi ja abstraktiksi käsitteeksi. Osaamisen johtamisen käsitettä olisi ollut hyvä avata enemmän ennen haastattelujen suorittamista, mutta toisaalta tutkimuksessa haettiin tietoa siitä, miten organisaatiossa jo tehtyjä henkilöstötut-kimuksia ja – selvityksiä on hyödynnetty henkilöstön mielestä, eikä kohdeorgani-saatiossa käytettyjä osaamisen kehittämistyökaluja haluttu antaa ”valmiina”
haas-tateltaville. Haastattelun suoritti organisaation ulkopuolinen henkilö, ja tulokset ra-portoitiin anonyymisti, mikä osaltaan voi vaikuttaa vastausten sisältöön. Voidaan-kin miettiä, olivatko kaikki haastatteluvastaukset täysin aitoja vai sisälsikö osa vas-tauksista liiallista kritiikkiä. Tutkimuksen teki haasteelliseksi osaamisen johtamisen käsitteistön laajuus. Vastaavaa tutkimusaineistoa osaamisen johtamisesta vain henkilöstön näkökulma huomioiden ei kuitenkaan löytynyt, mikä toisaalta teki tut-kimuksen erittäin mielenkiintoiseksi. Mahdollista jatkotutkimusta ajatellen tutkimus-ta voitutkimus-taisiin laajentutkimus-taa koskemaan koko kohdeyritystä ja näin saada vertutkimus-tailupohjaa eri osastojen osaamisen johtamisen käytäntöjen välillä. Olisi myös tarvetta mene-telmälle tai työkalulle, jolla pystyttäisiin kattavasti mittaamaan osaamisen johtami-sen järjestelmää. Nykyiset menetelmät ovat organisaatiossa hajallaan, eikä tässä tutkimuksessa löydetty työkalua osaamisen johtamisen kokonaisvaltaiseen seu-rantaan. Tutkimuksen suorittaminen kvantitatiivisella otteella saattaisi olla miele-kästä, jolloin osaamisen johtamisen eri työkalujen hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta voitaisiin mitata syvällisemmin. Näin voitaisiin löytää konkreettisia mittareita osaa-misen johtaosaa-misen järjestelmälle.
LÄHTEET
Alavi, M. & Leidner, D.E. (2001). Review: Knowledge Management and Knowledge Management Systems: Conceptual Foundations and Research Foun-dations and Research Issues. MIS Quarterly, Vol. 25, No. 1, pp. 107–136.
Barney, J. 1991. Firm resources and sustained competitive advantage. Journal of Management Vol. 17, No. 1, pp. 99–120.
Berio, B., Harzallah, M. 2005. Knowlegde Management for Competence Manage-ment. Journal of Universal Knowledge ManageManage-ment. Vol. 0, No. 1, pp. 21-28.
Berlin, S. 2008. Innosta, lannistava, helpottava palaute. Vaasan yliopisto. Kauppa-tieteellinen tiedekunta.
Brinkerhoff, R. O. 1991. Achieving results from training. San Francisco: Jossey Bass.
Cabrera, A. & Cabrera, E.F. 2002. Knowledge-sharing Dilemmas. Organization Studies, Vol. 23, pp. 687–710.
Cockerill, T., Hunt, J., Schroder, H. 1995. Managerial competencies: fact or fic-tion? Business Strategy Review. Vol. 6, No. 3, pp. 1-12.
Coates, J.F. 1999. The Inevitability of Knowledge Management. Research-Technology Management , Vol. 42, No. 4 , pp. 6-9.
Davenport, T. H. & Prusak, L. 1998. Working Knowledge. How organizations man-age what they know. Harvard Business School Press, Boston.
Edvinsson, L. & Malone, M. 1997. Intellectual Capital: Realising Your Company’s True Value by Finding its Hidden Brainpower. Harper Collins, New York, NY.
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2009. Henkilöstön kehittäminen yrityksissä - EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2008. Helsinki. [Verkkodokumentti].[Viitattu 19.8.2014]. Saatavilla:
http://pda.ek.fi/www/fi/tutkimukset_julkaisut/2009/henko_08_22042009.pdf
Garvin, D. 1993. Building a Learning Organization, Harvard Business Review 71, No. 4, pp. 78–91.
Gerber, R., Lankshear, C., Larsson, S., Svensson, L., 1995. Self-directed learning in a work context. Education + Training, Vol. 37, No. 8, pp. 26-32.
Guest, D.E. 1987. Human resource management and industrial relations. Journal of management studies, Vol. 24, No. 5, pp. 503–521.
Guest, D.E. 1997. Human resource management and performance: a review and research agenda. The International Journal of Human Resource Management, Vol. 8, No. 3, pp. 263–276.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hyppänen, R. 2013. Esimiesosaaminen – Liiketoiminnan menestystekijä. Helsinki:
Edita.
Hyrkäs, E. 2009. Osaamisen johtaminen Suomen kunnissa. Väitöskirja. Lappeen-rannan teknillinen yliopisto. Kauppatieteellinen tiedekunta.
Håland, E. & Tjora, A. 2006. Between asset and process: developing competence by implementing a learning management system. Human Relations Vol. 59, No.
7, pp. 993–1016.
Hätönen, H. 1998. Osaava henkilöstö – nyt ja tulevaisuudessa. MET- jul-kaisuja.
nro 4/98. Vantaa. Tummavuoren kirjapaino.
Ilmarinen, 2013. Lisää vuorovaikutusta, lisää osaamista- keinoja hiljaisen tiedon jakamiseen. [Verkkodokumentti].[Viitattu 19.10.2014]. Saatavilla:
https://www.ilmarinen.fi/Production/fi/Yritys/02_tyohyvinvointi/11_liitteet/pdf/lisaa_v uorovaikutusta_lisaa_osaamista.pdf
Jorgensen, B. 2004. Individual and Organisational Learning: a Model for Reform for Public Organisations. Foresight, Vol. 6, No. 2, pp. 91–103.
Kakabadse, N. K., Kakabadse, A., Kouzmin, A., 2003. Reviewing the knowledge management literature: Towards taxonomy. Journal of Knowledge Management, Vol. 7, No. 4, pp. 75–91.
Kauhanen, J. 2009. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Helsinki: WSOY.
Kirjavainen, P. & Laakso-Manninen, R. 2000. Strategisen osaamisen johtaminen.
Helsinki: Edita.
Kimiz, D., Wiseman, E., Shulha, M. 2007. Intellectual capital evaluation aprroach in a government organization. Management Decision. Vol. 45, No. 9, pp. 1497 – 1509.
Kolb, D. 1984. Experiential Learning. Experience as the Source of Learning and Development. New Jersey: Prentice-Hall, Inc.
Lawler, E.E. 2010. Performance Management: Creating an effective ap-praisal system. CEO Publication. G 10-16 (584), pp. 1-14.
Lönnqvist, A., Kujansivu, P., Antola, J. 2005. Aineettoman pääoman johtaminen.
Tampere: Tammerpaino Oy.
Marr, B. 2008. Impacting Future Value: How to Manage your Intellectual Capital.
CMA Canada.
Moilanen, R., Tasala, M., Virtainlahti, S. 2005. Hiljainen tieto näkyväksi. Helsinki:
Edita.
Nevis, E.C., DiBella, A.J., Gould, J.M., 1995. Understanding Organizations as Learning Systems. Sloan Management Review. pp. 73-85.
Nonaka, I. 1994. A dynamic theory of organizational knowledge creation. Organi-zation Science, Vol. 5, No. 1, pp. 14-37.
Nonaka, I. The Knowledge-creating Company. 2007. Harward Business Review.
Vol. 85, No. 7-8, pp. 162-195
Nonaka, I., Toyama, R. & Konno, N. 2000. SECI, Ba and Leadership: A Unified Model of Dynamic Knowledge Creation. Long Range Planning. Vol. 33, No. 1, pp.
5-34.
Otala, L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Helsinki: WSOY.
Orlikowski, W.J., 2002. Knowing in Practise: Enacting a Collective Capability in Distributed Organizing. Organization Science. Vol. 13, No. 3. pp. 249–273.
Pedler, M., Burgoyne, J. & Boydell, T. 1991. The learning company – a strategy for sustainable development. McGrav- Hill Book Company, UK.
Prahalad, C.K., & Hamel, G. 1990. The Core Competence of the Corporation.
Harvard Busines Review. May-June, pp. 1-15.
Puusa, A. & Reijonen, H. (toim.). 2011. Aineeton pääoman organisaation voimava-rana. UNIpress, EU.
Ranki, A. 1999. Vastaako henkilöstön osaaminen yrityksen tarpeita? Helsinki:
Kauppakaari.
Robotham, D. & Jubb, R. 1996.Competences: measuring the unmeasurable.
Management Development Review. Vol. 9, No. 5, pp. 25-29.
Roos, G. & Roos, J. 1997. Measuring Your Company’s Intellectual Performance.
Long Range Planning. Vol. 30, No. 3, pp. 413-426.
Ruohotie, P. 2000. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Juva: Bookwell Oy.
Ruohotie, P. & Honka, J. 1999. Palkitseva ja kannustava johtaminen. Helsinki: Edi-ta.
Sanchez, R. (2001). Managing Knowledge into Competence: The Five Learning Cycles of the Competent Organization. Teoksessa: Sanchez Ron (toim.).
Knowledge Management and Organizational Competence. Oxford University Press, New York.
Sanchez, R. 2004. Understanding competence-based management: Identifying and managing five modes of competence. Journal of Business Research 57, pp.
518-532.
Senge, P.M. 1990. The Fifth Discipline. Currency: Doubdelay, USA.
Storey, J. 1989. Human Resource Management in the Public Sector. Public Mon-ey and Management. Vol. 9, No. 3, pp. 19–24.
Stewart, T. 1997. Intellectual Capital: The New Wealth of Organizations. Double-day, New York.
Ståhle, P. & Gröönroos, M. 1999. Knowledge Management. Tietopääoma yrityk-sen kilpailutekijänä. Helsinki. WSOY.
Suomen Ekonomiliitto, 2014. Osaamisen johtaminen – yrityksissä ja organisaati-oissa. [Verkkodokumentti].[Viitattu 20.3.2014]. Saatavilla:
http://www.slideshare.net/Ekonomiliitto/osaamisen-johtaminen-yrityksiss-ja-organisaatioissa-sefen-raportti-12014
Suurla, R. 2001. Helmiä kalastamassa. Avauksia tietämyksen hallintaan. Tulevai-suus-valiokunta. Teknologian arviointeja 6. Loppuraportti. Eduskunnan kanslian julkaisu 1/2001, Helsinki.
Sydänmaanlakka, P. 2000. Älykäs organisaatio. Tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen. Helsiki: Kauppakaari Oyj.
Tuomi, J & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki:
Tammi.
Tuomi, L. & Sumkin, T. 2012. Osaaminen ja työn johtaminen. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Uotila, T-P. (toim.). 2010. Ikkunoita osaamisen johtamisen systeemiseen kokonai-suuteen. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 293. Liiketaloustiede 106.
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 14.08.2014]. Saatavilla:
http://www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-313-4.pdf
Viitala, R. 2002. Osaamisen johtaminen esimiestyössä. Väitöskirja. Vaasan yli-opisto. Kauppatieteellinen tiedekunta.
Viitala, R. 2005. Johda osaamista! Osaamisen johtamisen teoriasta käytäntöön.
Helsinki: Infoviestintä Oy.
Viitala, R. 2013. Henkilöstöjohtaminen – Strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita Publising Oy.
Hei!
Opiskelen Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kauppakorkeakoulussa tietojoh-tamisen maisteriohjelmassa ja teen lopputyötäni X Oy:n huolto-organisaatiolle työ-otsikolla Osaamisen johtaminen – käytäntöjä ja kehittämistarpeita henkilöstön nä-kökulmasta. Tavoitteena on tutkia osaamisen johtamisen käytäntöjä ja kartoittaa niihin liittyviä kehitystarpeita henkilöstön näkökulmasta. X Oy:ssä työtäni ohjaa henkilöstöjohtaja X.
Tarkoituksena on tehdä organisaatioonne ryhmähaastatteluja (3 henkilöä kerral-laan), eli käymme läpi laatimani haastattelurungon mukaisia osa-alueita. Lisäksi voimme keskustella muista aiheeseen liittyvistä asioista, joita haluatte ottaa esille.
Haastattelut nauhoitetaan ja litteroidaan, mutta aineistoa käsitellään luottamuksel-lisena. Koko työ raportoidaan anonyyminä, eli kohdeorganisaation nimeä ei maini-ta. Yksittäisiä haastateltavia tai heidän vastauksiaan ei voi tunnistaa valmiista työstä.
Ohessa on lista teemoista joita käyn kanssanne läpi haastattelutilanteessa:
Osaamisen kartoittaminen
Osaamisen johtamisen käytäntöjä Osaamisen johtamisen kehittäminen Osaamisen johtamisen haasteet
Mikäli teillä on kysyttävää haastattelusta, vastaan niihin mielelläni. Kiitos jo etukä-teen osallistumista!
Ystävällisin terveisin, Tea Lillberg
Puhelin: 044 507 3958 Sähköposti: tea.lillberg@lut.fi
Teema 1. Osaamisen kartoittaminen (Aiheeseen perehtyminen)
Ohjaileva kysymys: Mitä osaamisella mielestäsi tarkoitetaan, mistä osa-alueista se koostuu ja vastaako osaamisesi työssäsi vaadittavaa osaamista?
Teema 2. Osaamisen johtamisen käytäntöjä (Nykytilanne)
Ohjaileva kysymys: Millä konkreettisilla menetelmillä osaamistasi kartoitetaan ja miten usein kartoitusta tehdään?
Teema 3. Osaamisen johtamisen kehittäminen (Tavoitetilanne)
Ohjaileva kysymys: Miten osaamistasi kehitetään, vastaako se odotuksiasi ja on-ko sinulla tähän kehitysehdotuksia?
Teema 4. Osaamisen johtamisen haasteet (Mahdolliset parannusehdotukset/
ongelmat)
Ohjaileva kysymys: Millaisia osaamisen johtamisen haasteita kohtaat organisaa-tiossasi?
Teema 5. Sana on vapaa
Tuleeko mieleesi jotain muuta, mitä haluaisit haastattelun lopuksi mainita osaamis-ta, osaamisen johtamisen käytännöistä tai osaamisen johtamisen kehittämisestä?
Alaluokka Yläluokka Pääluokka
Tieto ja taito ja kokemus Tekninen osaaminen Osaaminen
Laitteiden huollot ja asennukset
Laaja tehtäväkenttä
Huolto- ja asennusosaaminen Erityisosaaminen
Suunnittelutaito
Tietokonejärjestelmien tuntemus
Konepiirustusten lukutaito
Kunnossapidon tehtävät
Varaosatuntemus
Laaja tuotevalikoima Monipuolinen osaaminen
Useiden toimialojen asiakkaita
Asiakkaat kotimaassa ja ulkomailla
Eri tuotteiden syvällinen tuntemus
Erikoistyökalujen käyttö
Perushuollot - ja asennukset Eritasoinen osaaminen
Erilaisten ja eri-ikäisten tuotteiden huolto
Kokemusperäinen osaaminen
Soveltava osaaminen ja ohjeistus
Spesiaalituotteiden huolto ja asennus
Esimerkki: AINEISTON LUOKITTELU, TEEMA 1. Osaaminen /Toimihenkilöt
Alaluokka Yläluokka Pääluokka
Dokumentointi ja ohjeistus Tekninen osaaminen Osaaminen
Laitteiden asennus
Ammattitaito
Organisointikyky/aikataulutus Sosiaaliset taidot
Eri sidosryhmien kanssa työskentely
Asiakaspalvelutaidot
Esimiestaidot
Oma-aloitteisuus
Sovellussuunnittelu Erityis-/ moniosaaminen
SAP-osaaminen
Tietotekniikan hallinta
Syvä tuotetuntemus
Prosessiosaaminen
Kehitysasiat
Viiveiden hallinta ja siitä syntyvät kustannukset Talousosaaminen
Varaosien oikea-aikainen tilaaminen