7 JOHTOPÄÄTÖKSET
7.4 Tutkimuksen rajoitukset ja jatkotutkimusaiheet
Tässä pro gradu -tutkielmassa pyrittiin selvittämään organisaation sisäisessä sosiaa-lisessa mediassa tapahtuvaan tiedon jakamiseen liittyviä tekijöitä. Tutkittavaa aihetta lähestyttiin yksilön näkökulmasta ja apuna käytettiin motivaatioon, kykyyn ja mahdolli-suuteen perustuvaa MOA-mallia. Yksilönäkökulman valinta on perusteltua, ovathan useat tutkijat linjanneet, että yksilön tiedon jakaminen määrittää tiedon leviämistä, hal-lintaa ja luomista organisaatiossa (Spender 1996, 53; Ipe 2003; Foss et al. 2009).
Kuitenkin, kuten luvussa 7.1. todettiin, esimerkiksi tiedon jakamisen kulttuurin sijoit-taminen MOA-malliin ei ole yksiselitteistä.
Tutkimuksen tulokset perustuvat kohdeorganisaatio Tekesin asiantuntijoiden haastat-teluihin. Haastattelun avulla asiantuntijat saatiin avoimesti kertomaan tiedon jakami-sesta sisäisessä sosiaalisessa mediassa ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Haastatel-tavien joukossa ei ollut johdon edustajia eikä sellaisia organisaation työntekijöitä, jot-ka eivät puhu suomea. Heidän mujot-kana olonsa olisi voinut antaa tiedon jajot-kamiseen sisäisessä sosiaalisessa mediassa liittyvistä tekijöistä vielä monipuolisemman kuvan.
Tämän tutkimuksen tuloksia, kuten laadullisen tutkimuksen tuloksia useimmiten, ei voida pienen otoksen vuoksi yleistää. Tuloksiin vaikuttavat myös organisaation koko sekä tyyppi, julkisorganisaatio, ja siinä käsiteltävän tiedon luonne.
Teknologialla voidaan helpottaa tiedon jakamista, mutta se ei yksin ole avain onneen.
Yksilön toiminta on teknologivälitteisessäkin tiedon jakamisessa avainasemassa. Tut-kimuksessa havaittiin, että persoonallisuudella ja yksilöllisillä piirteillä on vaikutusta tiedon jakamiseen sisäisessä sosiaalisessa mediassa. Lisätutkimusta tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää, mikä persoonallisuudessa ja mitkä yksilölliset piirteet vaikuttavat tiedon jakamiseen sisäisessä sosiaalisessa mediassa, ja kuinka voimakas niiden vai-kutus on. Tämä on tärkeää, jotta ymmärretään, miten erilaisia yksilöitä voidaan kan-nustaa jakamaan tietoa. Myös kykyyn liittyvät tekijät vaativat lisätutkimusta, jotta tytään ymmärtämään esimerkiksi, miten sisäiseen sosiaaliseen mediaan liittyvää
pys-tyvyyttä voidaan kehittää. Tärkeä jatkotutkimuksen aihe on myös tiedon jakamisen motivaatioon, mahdollisuuteen ja kykyyn liittyvien tekijöiden keskinäinen vaikutus.
Tiedon jakamisen kulttuuria pidettiin tässä tutkimuksessa mahdollisuuteen liittyvänä tekijänä, ja kulttuuri näyttää vaikuttavan tiedon jakamiseen sisäisessä sosiaalisessa mediassa. Jatkossa olisi syytä tutkia, minkälainen kulttuuri ja mitkä tekijät kulttuurissa tukevat parhaiten sisäisessä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa tiedon jakamista.
Tämän tutkimuksen kohdeorganisaatiossa sisäisen sosiaalisen median käyttö ei ollut vielä kovin aktiivista. Tutkimalla aktiivisesti sisäistä sosiaalista mediaa käyttävää or-ganisaatiota ja tuloksia vertailemalla voitaisiin saada lisätietoa sisäisen sosiaalisen median käyttöön ja siellä tapahtuvaan tiedon jakamiseen vaikuttavista tekijöistä
LÄHTEET
Abrams, L.C., Cross, R., Lesser, E. & Levin, D.Z. (2003) Nurturing Interpersonal Trust in Knowledge-Sharing Networks. The Academy of Management Executive, 17, 4, 64–
77.
Al-Alawi, A. I., Al-Marzooqi, N. Y. & Mohammed, Y. F. (2007). Organizational culture and knowledge sharing: critical success factors. Journal of Knowledge Management, 11, 2, 22–42
Alasuutari, P. (2011) Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Amichai-Hamburger, Y. (2002). Internet and personality. Computers in Human Be-havior, 18, 1, 1–10.
Argote, L. & Ingram, P. (2000) Knowledge transfer: A basis for competitive advantage in firms. Organizational Behavior and Human Decision Processes, 82, 1, 150–169.
Argote, L. McEvily, B. & Reagans, R. (2003) Managing knowledge in organizations:
an integrative framework and review of emerging themes. Management Science, 49, 4, 571–582.
Bandura, A. (1990) Perceived self-efficacy in the exercise of control over aids infec-tion. Evaluation and Program Planning, 13, 1, 9–17.
Barney, J. (1991) Firm resources and sustained competitive advantage. Journal of Management, 17, 1, 99–120.
Behringer, N. & Sassenberg, K. (2015) Introducing social media for knowledge man-agement: Determinants of employees' intentions to adopt new tools. Computers in Human Behavior, 48, 290–296.
Bell, D. (1999) The axial age of technology foreword: 1999. In: The Coming of the Post-Industrial Society . New York: Basic Books, Special Anniversary Edition, ix–
lxxxv.
Blachnio, A., Przepiórka, A., Rudnicka, P. (2013) Psychological Determinants of Us-ing Facebook: A Research Review. International Journal of Human-Computer Interac-tion, 29, 11, 775–787.
Blomqvist, K. & Kianto, A. (2008). Knowledge-based View of the Firm – Theoretical Notions and Implications for Management. Department of Business Administration and Technology Business Research Center. Lappeenranta University of Technology.
Blumberg, M. & Pringle, C. (1982). The Missing Opportunity in Organizational Re-search: Some Implications for a Theory of Work Performance. Academy of manage-ment review, 7,4, 560–569.
Brown, J. S. and Duguid, P. (1991): Organizational learning and communities of prac-tice: toward a unified view of working, learning and innovation, Organization science, 2,1, 40-57.
Brzozowski, M.J., Sandholm, T., Hogg, T. (2009) Effects of feedback and peer pres-sure on contributions to enterprise social media. GROUP'09 - Proceedings of the 2009 ACM SIGCHI International Conference on Supporting Group Work, 61–70.
Bughin, J. Chui, M. & Pollak, L. (2013) Organizing for change through social techno-logies: McKinsey Global Survey results. Mc Kinsey & Company [verkkodokumentti].
[Viitattu 5.11.2015]. Saatavilla
http://www.mckinsey.com/insights/high_tech_telecoms_internet/organizing_for_chang e_through_social_technologies_mckinsey_global_survey_results
Cabrera, A., Collins, W.C., Salgado, J.F. (2006). Determinants of individual engage-ment in knowledge sharing. The International Journal of Human Resource Manage-ment, 17:2 February, pp 245–264.
Chin, C.P.-Y., Evans, N. & Choo, K.-K.R. (2015) Exploring Factors Influencing the Use of Enterprise Social Networks in Multinational Professional Service Firms. Jour-nal of OrganizatioJour-nal Computing and Electronic Commerce 25, 3, 289–315.
Ryan, R.M. & Deci, E.L. (2000a) Intrinsic and Extrinsic Motivations: Classic Defini-tions and New DirecDefini-tions. Contemporary Educational Psychology, 25,1, 54–67.
Ryan, M & Deci, E. (2000b) Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and Well-Being. American Psychologist 55, 1, 68–
78.
De Long, D. W., & Fahey, L. (2000) Diagnosing cultural barriers to knowledge man-agement. The Academy of Management Executive, 14, 4, 113–127.
Denyer, D., E. Parry, and P. Flowers (2011) “Social,” “open” and “participative”? Ex-ploring personal experiences and organisational effects of Enterprise 2.0 use. Long Range Planning 44, 5–6, 375–96.
Ellison, N.B., Gibbs, J.L. & Weber, M.S. (2015) The use of enterprise social network sites for knowledge sharing in distributed organizations: The role of organizational af-fordances. American Behavioral Scientist, 59, 1, 103–123.
Eriksson, P, & Koistinen, K. (2014) Monenlainen tapaustutkimus. Kuluttajatutki-muskeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.
Eskola, J., & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 6. painos.
Tampere: Vastapaino.
Foss, N. J. & Minbaeva, D. B. (2009) Governing knowledge: the strategic human re-source management dimension. Working paper.
Foss, N. J., Minbaeva, D. B., Pedersen, T., Reinholt, M. (2009) Encouraging Knowledge Sharing Among Employees: How Job Design Matters. Human Resource Management, 48, 6, 871–893.
Foss, N. J., Husted, K., Michailova, S. (2010) Governing Knowledge Sharing in Or-ganizations: Levels of Analysis, Governance Mechanisms, and Research Directions.
Journal of Management Studies, 47,3, 455–469.
Foss, N.J. & Pedersen, T. (2004) Organizing knowledge processes in the multina-tional corporation: An introduction. Journal of Internamultina-tional Business Studies, 35, 5, 340–349.
Gan C., Kosonen M. & Blomqvist K. (2012) Knowledge sharing in crowdsourcing – it is more than motivation. ECKM 2012, Cartagena, Spain, 6-7 September.
Grant, R.M. (1996) Toward a Knowledge-Based Theory of the Firm. Strategic Man-agement Journal, 17, no. Special Issue: Knowledge of the Firm, 109–122.
Hannabuss, S. (1996) Research interviews. New Library World, 97, 5, 22–30.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2001) Tutkimushaastattelu – teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sarjavaara, P. (2007) Tutki ja Kirjoita. Jyväskylä: Kir-japaino Gummerus Oy.
Hirt, M. & Willmott, P. (2014) Strategic Principles for Competing in the Digital Age.
McKinsey Quarterly, May 2014 [verkkodokumentti]. [Viitattu 29.4.2016]. Saatavilla http://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/strategic-principles-for-competing-in-the-digital-age.
Huber, G. (1982) Organizational information systems: Determinants of their perfor-mance and behavior. Management Science, 28, 2, 138–155.
Ipe, M. (2003) Knowledge Sharing in Organizations: A Conceptual Framework. Hu-man Resource Development Review, 2, 4, 337–359.
Isokangas, A. & Kankkunen, P. (2011). Suora yhteys - Näin sosiaalinen media muut-taa yritykset. Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA) [verkkodokumentti]. [Viitattu 17.9.2015]. Saatavilla http://www.eva.fi/blog/2011/05/05/eva-raportti-suora-yhteys-näin-sosiaalinen-media-muuttaa-yritykset/
IT Expertise Wiki (2016) Pilvipalvelut/SaaS [verkkodokumentti]. [Viitattu 29.4.2016].
Saatavilla http://www.itewiki.fi/opas/pilvipalvelut-saas/.
Kaplan, A.M. & Haenlein, M. (2010) Users of the world, unite! The challenges and opportunities of Social Media. Business Horizons 53,1, 59–68.
Keso, H., Lehtimäki, H. & Pietiläinen, T. (2006) Engaging in Reflexive Acts, Liiketaloudellinen aikakauskirja, 4, 469–490.
Koskinen, I., Alasuutari, P. & Peltonen, T. (2005) Laadulliset menetelmät kauppa-tieteissä. 1. painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Kosonen, M. (2008). Knowledge sharing in virtual communites. Väitöskirja, Lap-peenrannan teknillinen yliopisto, Economics and Business Administration.
Kuronen-Mattila, T., Mäki, E. & Järvenpää, E. (2012) ELSA - Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt. ELSA-seminaariraportti 12.1.2012, Aalto-yliopisto, Tuotantotalouden laitos.
Kuegler, M., & S. Smolnik. (2014) Uncovering the phenomenon of employees´ enter-prise social software use in the post-acceptance stage-proposing a use typology. In Proceedings of the. Twenty-second European Conference on Information Systems, Tel Aviv, Israel.
Kuegler, M., Smolnik, S. & Kane, G. (2015) What’s in IT for employees? Understand-ing the relationship between use and performance in enterprise social software. Jour-nal of Strategic Information Systems 24, 2, 90–112.
Kuegler, M., S. Smolnik, and P. Raeth. (2012) Why don’t you use it? Assessing the determinants of enterprise social software usage: a conceptual model integrating in-novation diffusion and social capital theories. In Proceedings of the Thirty-third Inter-national Conference on Information Systems, Orlando, Florida.
Leung, X.Y., Bai, B. (2013) How Motivation, Opportunity, and Ability Impact Travelers' Social Media Involvement and Revisit Intention. Journal of Travel and Tourism Mar-keting, 30 (1-2), 58–77.
Leonardi, P. M., Huysman, M. & Steinfield, C. (2013) Enterprise Social Media: Defini-tion, History, and Prospects for the Study of Social Technologies in Organizations.
Journal of Computer-Mediated Communication, 19, 1, 1–19.
MacInnis, D. J. & Jaworski, B.J. (1989) Information processing from advertisements:
Towards an integrative framework. Journal of Marketing, 53, 4, 1–23.
MacInnis, D. J., Moorman, C., & Jaworski, B.J. (1991) Enhancing and measuring consumers’ motivation, opportunity, and ability to process brand information from ads.
Journal of Marketing, 55, 4, 32–53.
McLure Wasko, M. & S. Faraj, S. (2000). “It is what one does”: why people participate and help others in electronic communities of practice. Journal of Strategic Information Systems 9, 2-3, 155–173.
Metsämuuronen, J. (2011) Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. e-kirja Opiskelijalaitos. International Methelp Oy.
Meyer, P. (2002) Improvisation power. Executive Excellence, 19, 12, 17-18.
Minbaeva, D. B. Mäkelä, K. & Rabbiosi, L. (2010) Explaining intra-organizational knowledge transfer at the individual level. Working paper.
Nadler, J., Thompson, L. & Van Boven, L. (2003) Learning negotiation skills: Four models of knowledge creation and transfer. Management Science, 49, 4, 529–540.
Nielsen, P., Razmerita, L. (2014) Motivation and knowledge sharing through social media within Danish organizations. IFIP Advances in Information and Communication Technology 429, 197–213.
Nonaka, I. & Takeuchi, H. (1995). The knowledge creating company: HowJapanese companies create the dynamics of innovation. New York: Oxford University Press.
Nonaka, I., Toyama, R. & Konno, R. (2000) SECI, Ba and leadership: A unified model of dynamic knowledge creation. Long Range Planning, 33, 5–34.
Reinholt, M., Pedersen T. & Foss, N. J. (2011) Why a Central Network Position isn’t Enough: The Role of Motivation and Ability for Knowledge Sharing in Employee Net-works. Academy of Management Journal 54, 6, 1277–1297.
Riege, A. (2005) Three-dozen knowledge-sharing barriers managers must consider, Journal of Knowledge Management, 9, 3, 18–35.
Ross, C., Orr, E. S., Sisic, M., Arseneault, J. M., Simmering, M. G., & Orr, R. R.
(2009) Personality and motivations associated with Facebook use. Computers in Hu-man Behavior, 25, 2, 578–586.
Ruddy, T. (2000) Taking knowledge from heads and putting it into hands. Knowledge and Process Management, 7, 1, 37–40.
Schein, E. H. (1985). Organizational culture and leadership. San Francisco: Jossey-Bass.
Siemsen, E., Roth, A. & Balasubramanian, S. (2008). How motivation, opportunity, and ability drive knowledge sharing: The constraining-factor model. Journal of Operations Management, 26, 3, 426–445.
Sininen Meteoriitti (s.a.) SharePoint [verkkodokumentti]. [Viitattu 9.11.2015]. Saatavil-la http://www.meteoriitti.com/tag/sharepoint/
Spender, J-C. (1996) Making Knowledge the Basis of a Dynamic Theory of the Firm, Strategic Management Journal, 17 (Winter Special Issue), 45–62.
Team Finland (2016) Team Finland [verkkodokumentti]. [Viitattu 26.4.2016]. Saatavil-la http://team.finSaatavil-land.fi/etusivu
Tekes (2016a) Tekes [verkkodokumentti]. [Viitattu 26.4.2016]. Saatavilla http://www.tekes.fi/tekes/
Tekes (2016b) Toimipisteet [verkkodokumentti]. [Viitattu 26.4.2016]. Saatavilla http://www.tekes.fi/ota-yhteytta/Toimipisteet/
Tekes (2016c) Organisaatio [verkkodokumentti]. [Viitattu 26.4.2016]. Saatavilla http://www.tekes.fi/tekes/organisaatio/
TEM Työolobarometri (2015) [verkkodokumentti]. [Viitattu 21.10.2015]. Saatavilla https://www.tem.fi/tyo/tiedotteet_tyo?89506_m=117459
TEM (2016) TEM konsernin toimijat [verkkodokumentti]. [Viitattu 26.4.2016]. Saa-tavilla https://www.tem.fi/ministerio/tem_konsernin_toimijat
Tilastokeskus (2015) Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2015. Suomen virallinen tilasto
[verkkodokumentti]. [Viitattu 29.5.2016]. Saatavilla
http://tilastokeskus.fi/til/icte/2015/icte_2015_2015-11-26_fi.pdf
Tsoukas, H. (1996) The Firm as a Distributed Knowledge System: a Constructionist Approach, Strategic Management Journal, 17 (Winter Special Issue), 11–25.
Tsoukas, H. & Vladimirou, E. (2001) What is Organizational Knowledge?. Journal of Management Studies, 38, 7, 973-993.
Turban, E., Bolloju, N. & Liang, T.-P. (2011). Enterprise social networking: Opportuni-ties, adoption, and risk mitigation. Journal of Organizational Computing and Electronic Commerce, 21, 3, 202–220.
Usoro, A., Sharratt, M.W. & Tsui, E., Shekhar, S. (2007) Trust as an antecedent to knowledge sharing in virtual communities of practice. Knowledge Management Re-search and Practice, 5,3, 199–212.
Virta, M. (2011) Sukupolvien välinen tiedon jakaminen organisaatioissa – lapi-oidaanko vanhaa vai luodaanko uutta? Väitöskirja. Lappeenranta University of Tech-nology, Technology Business Research Center.
Vroom, V. H. (1964). Work and motivation. New York: Wiley.
Vuori, V. & Okkonen, J. (2012) Knowledge sharing motivational factors of using an intra-organizational social media platform. Journal of Knowledge Management, 16, 4, 592–603.
Wang, S. & Noe R. A. (2010) Knowledge sharing: A review and directions for future research. Human Resource Management Review 20, 2, 115–131.
Wang, T., C.-H. Jung, M.-H. Kang, & Chung, Y.-S. (2014) Exploring determinants of adoption intentions toward Enterprise 2.0 applications: an empirical study. Behaviour
& Information Technology 33, 10, 1048–1064.
Wasko, M.M., Faraj, S. (2005) Why should I share? Examining social capital and knowledge contribution in electronic networks of practice. MIS Quarterly: Manage-ment Information Systems 29, 1, 35–57.
Weiss, L. (1999) Collection and connection: The anatomy of knowledge sharing in professional service. Organization Development Journal, 17, 4, 61–72.
Yin, R. K. (2003 & 2009) Case Study Research: Design and Methods. Thousand Oaks, CA, US: Sage.
LIITE 1. HAASTATTELURUNKO
Tiedon jakaminen organisaation sisäisessä sosiaalisessa mediassa, case Tekes Haastattelukysymykset, pro gradu -tutkielma
• Kuinka tärkeätä tiedon jakaminen on Tekesin toiminnalle?
• Mitä hyötyä tiedon jakamisesta on Tekesille?
• Minkälainen mielestäsi on Tekesin tiedon jakamisen kulttuuri? Jaetaanko tietoa mielestäsi avoimesti ja riittävästi?
• Kuinka hyvin työntekijät tietävät ja tuntevat toisensa osaamisen ja taidot?
• Miten ihmiset hakevat ja jakavat tietoa Tekesissä? Millaisia keinoja yleisimmin käytetään?
• Mitä keinoja itse käytät? Miksi?
• Mitä keinoja haluaisit käyttää?
• Millaisia tiedon jakamisen esteitä tai ongelmia Tekesissä mielestäsi on?
• Miten tiedon jakamista voisi mielestäsi parantaa?
• Minkälaisia asioita teet sosiaalisen median työkalujen avulla (Yammer ja Share-Point)? Kuvaile sisäisen sosiaalisen median käyttöäsi.
• Miksi jaat/et jaa tietoa Yammerissa?
• Minkälaista tietoa jaat ja haet Yammerissa? Minkälaista tietoa toivoisit siellä jaet-tavan?
• Keihin olet ollut yhteydessä Yammerin välityksellä? Onko mukana myös sinulle aiemmin tuntemattomia ihmisiä?
• Minkälaiset tekijät organisaatiossa kannustavat jakamaan tietoa Yammerissa? Mi-ten Tekesin organisaatiokulttuuri mielestäsi tiedon jakamista sosiaalisessa medi-assa?
• Minkälaista tukea saat/olet saanut organisaatiosta tiedon jakamiselle Yammeris-sa? Minkälaista tukea toivoisit saavasi?
• Minkälaista tietoa, taitoa tai osaamista mielestäsi tarvitaan, jotta Yammerissa voi jakaa tietoa?
• Miten tiedon jakaminen Yammerissa hyödyttää tai voisi hyödyttää työtäsi?
• Minkälaisia ongelmia Yammerissa tapahtuvaan tiedon jakamiseen mielestäsi liit-tyy?
• Mikä saisi sinut jakamaan tietoa Yammerissa?
• Minkälaista sisäisen sosiaalisen median käyttösi on verrattuna muun sosiaalisen median (esim. Facebook, Twitter, LinkedIn) käyttöösi?
• Mitä muuta haluaisit kertoa tiedon jakamiseen liittyen?