Tämän tutkimuksen rajoitteita ovat tutkimuksen aineiston pieni koko sekä tutki-muskohteena olevan ilmiön laajuus ja moniulotteisuus sekä fenomenologinen lä-hestymistapa ja tutkimusstrategia tutkimuksen toteuttamisessa. Tutkimuskoh-teena kokemuksia ilmentävät kuvaukset ovat kontekstisidonnaisia ja subjektiivi-sia, minkä vuoksi on haasteellinen tehtävä muodostaa yksiselitteisiä ja laajem-massa kontekstissa yleistettävissä olevia tuloksia. Tutkimuksessa aineiston ana-lyysissä ja tulosten muodostumisessa huomioitiin aineiston käsittelyyn liittyvät haasteet sekä tutkijan asema havaintojen tekijänä ja aineiston tulkitsijana. (ks.
Alasuutari 2011, 90-91; Hunter, ym. 2002, 389-390; Krauss 2005, 762-763; Lehto-maa 2009, 165-166; Manning & Kunkel 2014, 3-4; Metsämuuronen 2005, 199-201, 212; Tuomi & Sarajärvi 2013, 34-35.) Tutkimuksen laadullisen luonteen vuoksi tuloksissa ei pyritty tilastollisiin yleistyksiin, vaan keskityttiin kuvaamaan tutki-muskohteena olevaa ilmiötä tutkimuksen osallistujajoukon näkökulmasta (ks.
Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 181-182; Tuomi & Sarajärvi 2013, 85).
Tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa keskeisinä arviointikohteina ovat fenomenologinen tutkimusote sekä aineiston keruun ja käsittelyn menetelmäva-linnat suhteessa tulosten yleistettävyyteen (ks. Alasuutari 2011, 90-91, 237; Leh-tomaa 2009, 163-165.) Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää ja tuoda esille erityisopettajien kokemuksia oppimisen ja koulunkäynnin tukimallin toteutumi-sesta perusopetuksessa ja saada tietoa tukemisen tasoista ja tavoista
yleisopetuk-sen opetusryhmissä. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, millainen mer-kitys tukimallilla on oppimisen edistymisen ja tuen toteutumisen arvioinnin nä-kökulmasta. Tutkimuksen aineistosta tehtyjen havaintojen mukaan tutkimuk-sessa onnistuttiin saavuttamaan tiedon keruulle asetettuja tavoitteita. Tutkimuk-sen luotettavuutta tukee saatujen tulosten ja aiempien tutkimusten keskinäinen vertailu, joka osoitti tulosten yhteneväisyyden.
4.3 Jatkotutkimusaiheita
Tutkielma lisää tietoutta oppimisen ja koulunkäynnin tukimallista, erityisope-tusjärjestelmästä ja erityisopettajan työnkuvasta Suomen ja Ruotsin koulutusjär-jestelmissä, mutta tulevaisuudessa tutkimusmahdollisuudet tämän tutkielman aihepiiristä ovat laajat. Käsityksiä ja kokemusta käsittelevän tiedon arvon ja ai-nutlaatuisuuden vuoksi tutkittavilta saatua tietoa tulisi voida hyödyntää laajem-min myös käytännössä. Ideoina mahdolliselle jatkotutkimukselle voisivat olla eri menetelmävalintoja yhdistävä tutkimus (triangulaatio) sekä osallistujien asian-tuntijuutta soveltava tutkimus. Tämän tutkimuksen toteutuksessa syntynyttä tie-toa on mahdollista hyödyntää jatkotutkimuksen tukena. Ehdotuksena jatkotut-kimukselle näyttöön perustuvat (evidence based) tutkimukset oppimisen tuke-misen vaikuttavuudesta.
LÄHTEET
Aaltola, J. & Valli, R. 2010. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Metodin valinta ja aineistonkeruu: vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus.
Ahlberg, A. 2007. Specialpedagogik av igår, idag och i morgon. Institutionen för pedagogik och didaktik. Göteborgs universitet. Pedagogisk Forskning i Sverige, 12, (2), 84–95.
Ahtiainen, R. 2017. Shades of Change in Fullan’s and Hargreaves’s models.
Theoretical Change Perspectives regarding Finnish Special Education Reform. Helsinki Studies in Education, 13. Helsinki: Unigrafia.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3549-0
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Tammi: Helsinki.
Bešić, E., Paleczek, L., Krammer, M. & Barbara Gasteiger-Klicpera, B. 2017.
Inclusive practices at the teacher and class level: the experts’ view.
Institute of Educational Sciences, University of Graz, Graz, Austria.
European Journal of Special Needs Education, 32 (3), 329–345.
https://doi.org/10.1080/08856257.2016.1240339
Bladini, K. & Naeser, M. 2013. Att kvalificera ett samtalsuppdrag. Om ett
utvecklingsarbete i speciallärarprogrammet. Fakulteten för humaniora och samhällsvetenskap. Karlstad University Studies.
https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:618569/FULLTEXT01.pdf
Björn, P., Savolainen, H. & Jahnukainen, M. 2017. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki – erityisopetusta, ohjausta ja suunnitelmallista yhteistyötä. Teoksessa S. Puukari, K. Lappalainen, M. Kuorelahti. 2017. Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä: PS-kustannus, 47-63.
Erikson, L. 2004. Föräldrar och skola. Doktorsavhandling. Örebro Studies in Education 10. Örebro Universitet.
Erityisopetuksen strategia. 2007. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 47. Helsinki: Opetusministeriö. PDF-julkaisu:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79498/tr47.
pdf?sequence=1
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Euroopan unionin perusoikeuskirja. (2012/C 326/02). Luettu 20.11.2018 osoitteessa:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A12012P%2FTXT
Ferguson, D. L. 2008. International Trends in Inclusive Education: The
Continuing Challenge to Teach Each One and Everyone. European Journal of Special Needs Education, 23 (2), 109-120.
Fischbein, S. & Österberg, O. 2009. Kaikkien lasten koulu. Erityispedagoginen näkökulma lasten kohtaamiseen. Helsinki: Tietosalama.
FINLEX. 2018. Www-sivut: https://www.finlex.fi/fi/
Florian, L. & Black-Hawkins, K. 2011. Exploring inclusive pedagogy. British Educational Research Journal, 37 (5), 813–828.
Gerrbo, I. 2012. Idén om en skola för alla och specialpedagogisk organisering i praktiken. Akademisk avhandling i pedagogik, vid Institutionen för pedagogik och specialpedagogik. Göteborg Universitet.
Hautamäki, J., Lahtinen, U., Moberg, S. & Tuunainen, K. 2001.
Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY.
Hirjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hornby, G. 2015. Inclusive Special Education: Development of a new theory for the Education of children with Special Educational Needs and Disabilities.
British Journal of Special Education, 42 (39, 234-257.
Hunter, A., Lusardi, P., Zucker, D., Jacelon, C. & Chandler, G. 2002. Making Meaning. The Creative Component in Qualitative Research. Qualitative Healt Research, 12 (3), 388-398.
Jahnukainen, M. (toim.) 2015. Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa.
Tampere: Vastapaino. Verkkojulkaisu.
Johnsen, S. K., Haensly, P. A., Ryser, G. R. & Ford, R. F. 2002. Changing General Education Classroom Practices to Adapt for Gifted Students. Gifted Child Quarterly, 46 (1), 45-63.
Jokinen, M. 2018. Inclusive education a sustainable approach? American Annals of the Deaf, 163 (1), 70–77.
Jyrhämä, R., Hellström, M., Uusikylä, K. & Kansanen, P. 2016. Opettajan didaktiikka. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kakkori, L. & Huttunen, R. 2011. Fenomenologia, hermeneutiikka ja fenomenografinen tutkimus. Luettu 13.11.2018 osoitteessa:
http://users.utu.fi/rakahu/fenomenografia2011.pdf Kalalahti, M. & Varjo, J. 2012. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
perusopetukseen sijoittumisessa ja valikoitumisessa. Kasvatus & Aika, 6 (1), 39-55.
Kauffman, J. M., Hallahan, D. P., Pullen, P. C. & Badar, J. 2018. Special Education. What is it and Why we need it. Second edition. New York:
Routledge.
Kivirauma, J. Erityispedagogiikka tieteenä. 2009. Teoksessa S. Moberg, J.
Hautamäki, J. Kivirauma, U. Lahtinen, H. Savolainen & S. Vehmas (toim.):
Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY, 12-24.
Kraska, J. & Boyle, C. 2014. Attitudes of preschool and primary school pre-service teachers towards inclusive education. Asia-Pacific Journal of Teacher Education, 42 (3), 228-246.
Krauss, S. 2005. Research Paradigms and Meaning Making: A Primer. The Qualitative Report, 10 (4), 758-770.
Kurniawati, F., de Boer, A. A., Minnaert, A. E. M. G. & Mangunsong, F.. 2017.
Evaluating the effect of a teacher training programme on the primary teachers’ attitudes, knowledge and teaching strategies regarding special educational needs. Educational Psychology, 37 (3), 287-297.
Kuorelahti, M. 1997. Luokkamuotoisen erityisopetuksen tuloksellisuus.
Sopeutumattomat oppilaat, vanhemmat, opettajat ja rehtorit arvioivat.
Lisensiaatintutkielma: Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kurth, J. A. 2013. A Unit-Based Approach to Adaptations in Inclusive Classrooms. Teaching Exceptional Children, 46 (2), 34-43.
Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka : aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys.
Tampere: Vastapaino.
Lahtinen, U. 2009. Erityiskasvatus ammattialana. Teoksessa S. Moberg, J.
Hautamäki, J. Kivirauma, U. Lahtinen, H. Savolainen & S. Vehmas (toim.):
Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY, 171-201.
Lehtomaa, M. Fenomenologinen kokemuksen tutkiminen. 2009. Teoksessa J.
Perttula & T. Latomaa (toim.): Kokemuksen tutkimus. Merkitys, tulkinta, ymmärtäminen. Tampere: Juvenes Print, 163-194.
Lundahl, C. 2011. Bedömning för lärande. Norstedts 2011.
Malinen, O.-P. & Palmu, I. 2017. Näkökulmia yhteisopettajuuteen. NMI Bulletin 3/2017.
Manning, J. & Kunkel, A. 2014. Making Meaning of meaning-making research:
Using Qualitative Research for Studies of Social and Personal Relationships. Journal of Social and Personal Relationships, 1-9.
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä.
Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Mitchell, D. 2008. What Really works in Special and Inclusive Education. Using Evidence-Based Teaching Strategies. London: Routledge.
Moberg, S. & Vehmas, S. 2009. Erityiskasvatuksen perusteet ja käytännöt.
Teoksessa S. Moberg, J. Hautamäki, J. Kivirauma, U. Lahtinen, H.
Savolainen & S. Vehmas. Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY, 47-73.
Moberg, D., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H. &
Vehmas, S. 2009. Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY.
Niikko, A. 2004. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.
Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.
Opetushallitus. 2006. Erilaiset oppijat – Yhteinen koulu. Helsinki:
Opetushallitus. PDF-tiedosto osoitteessa:
https://www.oph.fi/download/47369_erilaiset_oppijat.pdf Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
Määräykset ja ohjeet 2014:96. Helsinki: Opetushallitus. PDF-tiedosto osoitteessa:
https://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitel man_perusteet_2014.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2014. Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki. Selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta. Opetus- jakulttuuriministeriön julkaisuja 2014:2. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Koulutuspolitiikan osasto.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75235/okm0 2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Perttula, J. & Latomaa, T. (toim.) 2009. Kokemuksen tukimus. Merkitys, tulkinta, ymmärtäminen. Tampere: Juvenes Print.
Perttula, J. 2009. Kokemus ja kokemuksen tutkimus: Fenomenologisen erityistieteen tieteenteoria. Teoksessa J. Perttula & T. Latomaa (toim.):
Kokemuksen tukimus. Merkitys, tulkinta, ymmärtäminen. Tampere:
Juvenes Print, 115-162.
Perusopetuslaki 21.8.1998/628.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980628?search%5Btype%5D
=pika&search%5Bpika%5D=perusopetuslaki
Puukari, S., Lappalainen, K. & Kuorelahti, M. (toim.) 2017. Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä: PS-kustannus.
Quakrim-Soivio, N. 2015. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Rinne, R. Järvinen, T. Tikkanen, J. & Aro, M. 2012. Koulutuspolitiikan muutos ja koulun asema Euroopassa: kahdeksan maan rehtorien näkemys. Kasvatus, 43 (5), 460-475.
Rytivaara, A. & Vehkakoski, T. 2015. What is Individual in Individualised Instruction? Five Storylines of Meeting Individual Needs at School.
International Journal of Educational Research, 73, 12-22.
Sandhu, R. 2017. A study of attitude of secondary schools teachers toward inclusive education. Indian Journal of Health and Wellbeing, 8 (6), 422-426.
Sinkkonen, H.-M., Koskela, T., Moisio, K. & Suolanen, S. 2018. Yhteisopettajuus osana kolmiportaisen tuen toteuttamista. Tapaustutkimus yhden koulun toimintamalleista. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletin, 28 (2), 14-34.
Sivola, J., Närhi, V. & Savolainen, H. 2018. Kasvatuksellisesta pienluokasta yleisopetukseen: Käyttäytymishäiriöiden erityisen tuen toimintamalli ja sen tuloksellisuus. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletin, 28 (2), 35-51.
Skolverket. 2019. Www-sivut. Skolenhetsregistret. Skolenheten och elever läsåret 2000-2018. Luettu 25.1.2019
https://www.skolverket.se/skolutveckling/statistik/sok-statistik-om-
forskola-skola-och-vuxenutbildning?sok=SokC&verkform=Grundskolan&omrade=&lasar=
Sundqvist, C. 2012. Perspektivmöten i skola och handledning. Lärares tänkar om specialpedagogisk handledning. Turku: Åbo Akademi University Press.
Sundqvist, C. & Ström, K. 2015. Special education teachers as consultants:
Perspective of Finnish Teachers. Turku: Åbo Akademi University Press.
Sveriges Riksdag, Svensk författarsamling. 2018. Luettu 29.9.2018 osoitteessa:
https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk-forfattningssamling/skollag-2010800_sfs-2010-800
Terzi, L. 2014. Reframing inclusive education: educational equality as capability equality. Cambridge Journal of Education, 44 (4), 479-493.
Thousand, J., Villa, R. & Nevin, A. 2007. Differentiating Instruction.
Collaborative Planning and Teaching for Universally Designed Learning.
California: Sage Publications Ltd.
Tjernberg, C. 2011. Specialpedagogik i skolvardagen: En studie med fokus på framgångsfaktorer i läs- och skrivlärande. Stockholm University, Faculty of Social Sciences, Department of Special Education, 16 (4), 19-21.
Tomlinson, C. A., Brighton, C., Hertberg, C.B, Callahan, C. M., Moon, T. R., Brimijoin, K., Conover,L. A. & Reynolds, T. 2003. Differentiating Instruction in Response to Student Readiness, Interest, and Learning Profile in Academically Diverse Classrooms: A Review of Literature.
Journal for the Education of the Gifted, 27 (2), 119–145.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2013. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Helsinki: Tammi.
UNESCO. 1994. The Salamanca Statement and Framework for Action on Special Needs Education. Luettu 29.9.2018 osoitteessa:
http://www.unesco.org/education/pdf/SALAMA_E.PDF
Vastamäki, J. 2010. Kyselylomaketutkimus: Tutkimusasetelman ja mittareiden valinta. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli. 2010. Ikkunoita
tutkimusmetodeihin. Jyväskylä: PS-kustannus, 128-140.
Westling Allodi, M. 2002. Support and Resistance: Ambivalence in Special Education. Doctoral thesis. Department of Special Education. Faculty of Social Sciences. Stockholm University.
Westling Allodi, M. 2005. Specialpedagogik i en skola för alla: Granskning av specialpedagogiska verksamheter i en svensk kommun. Stockholms universitet. Specialpedagogiska institutionen. Lärarhögskolan i Stockholm, p. 71.
Westling Allodi, M. 2017. Specialpedagogiska insatser internationellt och i det svenska utbildningssystemet. Stockholm University, Faculty of Social Sciences, Department of Special Education. Dyslexi, 1, 6-10.
Wood, J. W. 2009. Practical Strategies for the Inclusive Classroom. New Jersey:
Pearson.
LIITTEET
Liite 1. Tutkimuksesta tiedottaminen
(Tutkimuksessa myös ruotsin kielinen versio)
Hei! Kutsun Sinut erityisopettaja mukaan pro gradu tutkimukseeni, jossa toivon Sinun vastaavan viisi kysymystä sisältävään kyselyyn (linkki kyselyyn ohessa).
Olen erityispedagogiikan opiskelija Jyväskylän yliopistossa ja teen pro gradu -tutkielmaa aiheesta oppimisen ja koulunkäynnin tuki peruskoulussa. Tutkiel-massa olen kiinnostunut selvittämään, millaisia kokemuksia erityisopettajilla on oppimisen tuen tarpeista, oppimisen tukikeinoista sekä oppimisen edistymisen arvioinnista. Tutkielmani on vertaileva tutkimus erityisopetuksesta Suomessa ja Ruotsissa. Tutkielman ohjaa yliopistonopettaja KT Erja Kautto-Knape (erja.k.kautto-knape(at)jyu.fi).
Tutkielman tavoitteena on kerätä tietoa sekä aineisto, joka vastaa kysymyksiin:
Millaista on oppilaan yksilöllinen tuki perusopetuksessa? Millaisin keinoin op-pijoiden erilaisia tarpeita huomioidaan opetuksessa?
Tutkimukseen osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Tutkimukseen osal-listuneiden henkilötiedot eivät tule missään vaiheessa tutkimusta esille. Kyse-lyssä vastaukset tallentuvat ja ovat vain tutkijan käytössä anonyymisti. KyseKyse-lyssä kerätty aineisto on luottamuksellinen ja tutkijan käytössä ainoastaan tutkimuk-sen aikana.
Linkki kyselyyn:
Vastausaika x.x.20xx mennessä.
Kiitos avustasi!
Ystävällisin terveisin,
Liite 2. Kyselylomakkeella esitetyt kysymykset
1. Työskentelypaikka
Kaupunki
Maaseutu 2. Työympäristö
Yleisopetus
Erityisopetus
Muu, mikä?
3. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot ja muodot ovat yleinen tuki, tehos-tettu tuki ja erityinen tuki. Kuvaile tai luettele, millaisia tukikeinoja käytät tai koulussanne käytetään yleisen tuen tasolla?
4. Millaisia mielestäsi ovat ne oppilaiden tarpeet, joihin yleisopetuksessa annet-tava yleinen tuki ei riitä?
5. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon oppijoiden moninaisuus ja yksilölliset tarpeet. Miten mielestäsi ns. lahjakkaiden tai opetettavia asioita jo osaavien oppilaiden opetusta ja osaa-mistavoitteita voidaan eriyttää yleisopetuksessa?
6. Miten mielestäsi tukea saavan oppilaan edistymistä ja tuen riittävyyttä voi-daan arvioida?
7. Miten mielestäsi oppimisen ja koulunkäynnin tukea (erityisopetusta) voitai-siin kehittää?
8. Tässä voit kommentoida kysymyksiä tai kyselyä kokonaisuutena. Haluaisitko vielä lisätä tai kommentoida jotakin, mikä ei kyselyssä tullut esille?
********
1. Arbetsplats stad eller kommun
Stad
Landsbygd 2. Arbetsmiljö
Allmänundervisning
Specialundervisning
Annat:
3. Stödnivåer och stödformer: Kan du beskriva, hurdana specialpedagogiska stöd former använder du / använder ni i er skola på nivå i allmän stöd? (Exem-pel på hur kan det konkreta stödet för en elev se ut inom allmänundervisnin-gen?
4. Kan du beskriva, hurdana är dom elevernas olika behov / olika typer av svå-righeter inom allmänundervisningen?
5. Differentierad undervisning är ett sätt att beakta olikhet mellan elever. Enligt din åsikt, hur skulle du differentiera undervisningen för en elev som förstår sa-ker mycket snabbare än den normalbegåvade eleven? (sk. särskilt begåvade elever, särbegåvad, högbegåvad, “gifted”)
6. Bedömning ses som ett sätt att dokumentera och utveckla elevens kunskap.
Kan du beskriva hur du ser elevens kunskapsutveckling? (t.ex. dokumentation, utvärdering, tester)
7. Hur skulle du utveckla stöd för lärande och skolgång (specialundervisning) inom grundläggande utbildning?
8. Här kan du kommentera frågorna eller enkäten i sin helhet.