Tutkimuksen jälkeen pohdimme sitä, millainen merkitys laaja-alaisilla osaamistavoitteilla on opettajuudelle. Tuumailimme myös sitä, tiedostavatko opettajat osaamistavoitteet opetustyössään päivittäin, ja kuinka tietoisesti he opetustaan suunnittelevat, jotta osaamistavoitteet toteutuisivat. Opettajan omalla toiminnalla ja opetustavalla on kuitenkin merkitystä siihen, kuinka laaja-alaisia osaamistavoitteita toteutetaan.
Tutkimukseemme osallistuneet opettajat olivat valmistuneet hiljattain, joten heille ei ollut kertynyt vielä pitkää työuraa. Mietimmekin sitä, kuinka vastavalmistuneita koulutetaan uuteen opetussuunnitelmaan. Monet tutkimukseemme osallistuneet opettajat sanoivat, että heidän opiskeluaikana on ollut vielä vanha opetussuunnitelma käytössä, joten opinnoista siirryttäessä työelämään onkin käytössä uusi opetussuunnitelma, johon ei ole juurikaan saanut koulutusta.
Toivoisimme, että opettajat kiinnostuisivat kehittämään laaja-alaisten osaamistavoitteiden opettamista. Tutkimuksestamme on hyötyä koulun opettajille ja myös vanhemmille, sillä lapsen oppimisympäristö on laaja.
Vastauksista tuli selkeästi esille, että vanhemmat on hyvä ottaa mukaan näiden osa-alueiden suunnitteluun. Tietävätkö vanhemmat laaja-alaisista osaamiskokonaisuuksista? Millaisilla keinoilla vanhemmat voidaan ottaa mukaan laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen? Mielestämme olisi tärkeää, ettei huomio olisi pelkästään akateemisissa aineissa vaan myös kokonaisvaltaisessa laaja-alaisessa osaamisessa. Toivoisimme tutkimustulosten havahduttavan koulun
henkilökunnan miettimään laaja-alaisten osaamistavoitteiden toteutusta, arviointia ja niiden kehittämistä. Tutkimusta tehdessämme oma kiinnostuksemme laaja-alaisia osaamistavoitteita kohtaan heräsi. Totesimme myös, että ne ovat todella tärkeitä lapsen elämän polulla, joten ei ole samantekevää miten, missä ja milloin niitä opitaan ja opetetaan. Myös laaja-alaisen osaamiskokonaisuuksien kehittymistä ja kehittämistä olisi hyvä tutkia.
LÄHTEET
Ahonen, S. 2005. Opettaja kansalaisen mallina ja mentorina. Teoksessa J.
Rantala & A. Siikaniva (toim.) Kansalaisvaikuttaminen
opettajankoulutuksen haasteena. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia 3. Helsinki:
Helsingin yliopisto, 19–32.
Ahonen, S. 2007. Pitäisikö kouludemokratia keksiä uudelleen? Teoksessa P.
Arola & P. Sallila (toim.) Koulussa kansalaiseksi. Opettaja ja aktiivinen koulukulttuuri. Kansanvalistusseura. Helsinki. 33–51.
Ahonen S. & Rantala J. 2005. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmayliopistojen opettajankoulutuksessa. Teoksessa J. Rantala
& A. Siikaniva (toim.) Kansalaisvaikuttaminen opettajankoulutuksen haasteena. Historiallis- yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia 3. Helsinki: Helsingin yliopisto, 11–17.
Alasuutari, P. 2007. Laadullinen tutkimus. 6. painos. Tampere: Vastapaino.
Alatupa, S. (toim.) 2007. Koulun ja luokan koko, koulumenestys ja sosiaalinen pääoma. Teoksessa S. Alatupa, (toim.) Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma. Sitran raportteja 75. Helsinki. 90–114.
http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti75.pdf [Viitattu 21.9.2015]
Arponen, A- L. 2007. “Miten nuo pienet osaa ajatella nuin fiksusti?” Lasten mielipiteitä arkiympäristöstään. Lapsiasiavaltuutetun toimiston
selvityksiä. 1:2007.
http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=4195284
&name=DLFE-8164.pdf [Viitattu 14.1.2015]
Bearne, E. 2005. Multimodal texts- What they are and how children use them.
Teoksessa J. Evans (toim.) Literacy moves on: Popular culture, new technologies, and critical literacy in the elementary classroom.
Heinemann: Portsmouth, NH. 13–29.
https://www.heinemann.com/shared/onlineresources/E00738/chapter1 .pdf [Viitattu 7.1.2015]
Björklund, J., Leijonborg, L. & Olofsson, M. 2009. Strategi för entreprenörskap inom utbildningsområdet. (Förord) Regeringskansliet.
Näringsdepartementet, Utbildningsdepartementet.
http://www.regeringen.se/content/1/c6/12/69/09/22b6e680.pdf [Viitattu 11.2.2015]
Brunell, V. 2002. Nuori kansalainen Suomen näkökulmasta. Teoksessa V.
Brunell & K. Törmäkangas. Tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajat.
Yhteiskunnallisen opetuksen kansainvälinen tutkimus Suomen näkökulmasta. Koulutuksen tutkimuslaitos: Jyväskylän yliopisto. 5–10.
Cazden, C., Cope, B., Fairclough, N., Gee, J. 1996. Harvard Educational Review;
A Pedagogy of Multiliteracies: Designing Social Futures Psychology Journal. 66 (1) 60–92. http://www.pwrfaculty.net/summer-seminar/files/2011/12/new-london-multiliteracies.pdf [Viitattu 7.1.2015 ] Cazden, C. B. 2000 Taking cultural differences into account. Teoksessa B. Cope
& M. Kalantzis. Multiliteracies. Literacy learning and the design of social futures. London: Routledge.
Chaiklin, S. 2003. The zone of proximal development in Vygotsky`s analysis of learning and instruction. Teoksessa Kozulin, B. Gindis, V.S. Ageyev &
S.M. Miller. Vygotsky´s educational theory in cultural context´.
Cambridge University Press. 39–64.
Dean, M., Adams, G. F. & Kasari, C. 2013. How narrative difficulties build peer rejection: a discourse analysis of a girl with autism and her female peers.
Discourse Studies 15 (2), 147–166.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä:
Gummerus.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 3.painos.
Tampere: Vastapaino.
European Comission's. 2013. Survey of schools: ICT in education.
Benchmarking Access, Use and Attitudes to Technology in Europe’s Schools.
file:///C:/Users/HP15N018SO/Downloads/SurveyofschoolsICTinEducation.
pdf [Viitattu 21.1.2015 ]
Gee, J. P. 2005. New people in world: Networks, the new capitalism and schools. Teoksessa Multiliteracies. Literacy learning and the design of social futures. 41–66.
https://literaturaefilme.files.wordpress.com/2013/08/bill-cope-mary- kalantzis-new-london-group-multiliteracies-literacy-learning-and-the-design-of-social-futures-2000.pdf [Viitattu 22.1.2015].
Globaalikasvatusverkosto. 2014. Globaalikasvatusverkoston kommentit Opetussuunnitelma 2016- perusteiden uudistukseen 15.4.2014 http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/globaalikasvatusverkoston_op s-kommentti.pdf [Viitattu 16.7.2015]
Gordon, T. 1999. Materiaalinen kulttuuri ja tunteet koulussa. Teoksessa T.
Jalonen (toim.) Suomalainen koulu ja kulttuuri. Tampere: Vastapaino.
Hardman, F., Abd-Kadir, J., Smith, F. 2008. Pedagogical Renewal: Improving the Quality of Classroom Interaction in Nigerian Primary Schools.
International journal of educational development. 28, 55–69.
Hautamäki, A. & Hautamäki, J. 1999. Minä koulussa ja omat koulutavoitteet- sosio-moraalinen minäkäsitys ja usko koulutehtävien suorittamiseen.
Teoksessa J. Hautamäki, P. Arinen, B. Bergholm, A. Hautamäki, S.
Kupiainen, J. Kuusela, J. Lehto, M. Niemivirta & P. Scheinin. Oppimaan oppiminen ala-asteilla. Opetushallitus. Oppimistulosten arviointi 3/1999.
185–212.
Heino, T., Honkasalo, R., Kiesi, E., Koivisto, J., Koskinen, K., Nyyssölä, K., Packalen, P. & Vähähyyppä, K. 2011. Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä - Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu 2011. Muistiot 2011:2. Verkkojulkaisut. Opetushallitus.
http://www.oph.fi/download/132877_Tieto_ja_viestintatekniikka_opetu skaytossa.pdf [Viitattu 21.1.2015]
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Ikonen, O. & Virtanen, P. 2007. Hyvä oppimisympäristö. Teoksessa O. Ikonen &
P. Vírtanen (toim.) Erilainen oppija- yhteiseen kouluun. Kokemuksia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittämisestä. Jyväskylä: PS-kustannus. 241–256.
Juden-Tupakka, S. 2007. Askelia fenomenologiseen analyysiin.
Fenomenologinen menetelmä empiirisessä tutkimuksessa. Teoksessa E.
Syrjäläinen, A. Eronen & V-M. Värri (toim.) Avauksia laadullisen tutkimuksen analyysiin. Tampere: Yliopistopaino. 62–90.
Järvelä, S., Järvenoja, H., Simojoki, K., Kotkaranta, S. & Suominen, R. 2011.
Miten oppilaat ja opettajat käyttävät tieto-ja viestintäteknologiaa koulun arjessa? Oppimisteoreettinen arviointi. Teoksessa M. Kankaanranta & S.
Vahtivuori- Hänninen (toim.) Opetusteknologia koulun arjessa 2.
Verkkojulkaisu. Jyväskylä. 41–54.
http://ktl.jyu.fi/img/portal/21724/Verkkoversio_102.pdf [Viitattu 22.1.2015]
Kankaanranta, M. & Puhakka, E. 2008. Kohti innovatiivista tietotekniikan opetuskäyttöä. Kansainvälisen SITES 2006 - tutkimuksen tuloksia.
Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopistopaino. http://ktl.jyu.fi/img/portal/13816/SITES-julkaisu.pdf?cs=1228198530 [Viitattu 22.1.2015]
Kankaanranta. M., Palonen, T., Kejonen, T. & Ärje, J. 2011. Tieto- ja viestintätekniikan merkitys ja käyttömahdollisuudet koulujen arjessa.
Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos. 47–73.
http://ktl.jyu.fi/img/portal/19717/D094_netti.pdf [Viitattu 22.1.2015]
Kankaanranta, M., Vahtivuori-Hänninen, S. & Koskinen, J. 2011.
Opetusteknologia koulun arjessa- ensituloksia. Teoksessa M.
Kankaanranta (toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Verkkojulkaisut.
Jyväskylä. 7–13. http://ktl.jyu.fi/img/portal/19717/D094_netti.pdf [Viitattu 21.1.2015]
Kauppinen, T., & Koivu, A. (2000). Tavoittaako koulun yhteisöllisyys oppilaiden vanhemmat? Kasvatus 31 (3), 237–247.
Kauppinen, M. 2010. Lukemisen linjaukset - Lukutaito ja sen opetus perusopetuksen äidinkielen kirjallisuuden opetussuunnitelmissa.
Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Tutkimuksia 141.
Väitöskirja.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24964/9789513940119.
pdf?sequence=1 [ Viitattu 8.1.2015]
Kerola, K., Kujanpää, S. & Kallio, A. 2013. Tunteesta tunteeseen - ihmismielen
tarinat kuvin ja sanoin. Opetushallitus.
http://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen/tunnetaitoja_oppii_harjoittele malla [Viitattu 2.1.2015]
Koppinen, M-L., Korpinen, E. & Pollari, J. 1994. Arviointi oppimisen tukena.
WSOY: Juva.
Korpinen, E. 1993. Uskooko oppilas oppivansa? Luki-oppilaan minäkokemukset ja minäkäsitys peruskoulun päättövaiheessa. Teoksessa P. Linnakylä & H. Saari (toim.) Oppiiko oppilas peruskoulussa?
Peruskoulun arviointi 90-tutkimuksen tuloksia. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos: Jyväskylän yliopisto. 5–26.
Korpinen, E., Jokiaho, E. & Tikkanen, P. 2003. Miten esi- ja alkuopetusikäiset lapset arvioivat itseään ja oppimistaan? Kasvatus 34 (1) 66–78.
Kumpulainen, K., Krokfors, L., Lipponen, L., Tissari, V., Hilppö, J. & Rajala, A.
2010. Oppimisen sillat. Kohti osallistavia oppimisympäristöjä.
Yliopistopaino: Helsinki.
Kuula, A. & Tiitinen, S. 2010. Eettiset kysymykset ja haastattelujen jatkokäyttö.
Teoksessa J. Ruusuvuori, P. Nikander & M. Hyvärinen (toim.) Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino. 446–459.
Kuula, A. 2013. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys.
Tampere: Vastapaino.
Laine, T. 2010. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma.
Teoksessa J. Aaltola & R. Valli. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2.
Jyväskylä: PS-kustannus. 28–45.
Lankshear, C., & Knobel, M. 2011. New literacies: Everyday practices and classroom learning. London: Open University Press.
Leffler, E. & Svedberg, G. 2005. Enterprise Learning: a challenge to education?
European educational research journal, 4 (3). The Research Centre for Enterprise Learning. Umeå University, Sweden.
http://www.wwwords.co.uk/pdf/validate.asp?j=eerj&vol=4&issue=3&y ear=2005&article=6_Leffler_EERJ_4_3_web [Viitattu 3.2.2014]
Lehikoinen, A., Saarniaho, R. & Suikkanen, A. 2002. Oppimisella osallisuutta - vastauksia työn murrokseen. Raportteja 29. Sitra. Edita Prima Oy.
Liikenneturva. Opettajan opas.
https://www.liikenneturva.fi/fi/opettajille/alakoulu [Viitattu 2.1.2015]
Lipponen, L. 2012. Ihmisenä kasvaminen. Teoksessa E. K. Niemi (toim.) Aihekokonaisuuksien tavoitteiden toteutumisen seuranta-arviointi 2010.
Koulutuksen seurantaraportit 2012:1 Juvenes Print – Tampereen
Yliopistopaino Oy, Tampere. 43-57.
http://karvi.fi/app/uploads/2014/09/OPH_0112.pdf [Viitattu 20.7.2015]
Linnilä, M-L. 2006. Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen. Poikkeuksellinen koulunaloitus koulumenestyksen, viranomaislausuntojen ja perheiden kokemusten valossa. Jyväskylän yliopisto.
Lorentz, H. 2009 Skolan som mångkulturell arbetsplats: att tillämpa interkulturell pedagogik. Studentlitteratur AB, Lund. Poland.
Mannerheimin lastensuojeluliitto. Vanhempainnetti. Koulu alkaa.http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/koulu/koulu_alk aa/ [Viitattu 5.2.2015]
Morris-Rothschild, B. K. & Brassard, M. R. 2006. Teachers’ conflict management styles: the role of attachment styles and classroom management efficacy.
Journal of School Psychology 44 (2), 105–121.
Myllyniemi, S. (2007). Perusarvot puntarissa. Nuorisobarometri 2007.
Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja, 37.
Helsinki.
Niemi, E. K. 2012 Opettajakysely. Teoksessa E. K. Niemi (toim.) Aihekokonaisuuksien tavoitteiden toteutumisen seuranta-arviointi 2010.
Koulutuksen seurantaraportit 2012:1 Juvenes Print – Tampereen
Yliopistopaino Oy, Tampere. 18–41.
http://karvi.fi/app/uploads/2014/09/OPH_0112.pdf [Viitattu 20.7.2015]
Niemi, R., Heikkinen, H.L.T. & Kannas, L. 2010. Osallisuus koulupedagogiikan lähtökohtana. Kasvatus 41 (2010): 1, 53–62.
Niemivirta, M. 1999. “Kunhan ei tartte tehdä mitään ylimääräistä…”.
Tavoiteorientaatiot ja motivaatio koulusuoriutumisessa. Teoksessa J.
Hautamäki, P. Arinen, B. Bergholm, A. Hautamäki, S. Kupiainen, J.
Kuusela, J. Lehto, M. Niemivirta & P. Scheinin. Oppimaan oppiminen ala-asteilla. Opetushallitus. Oppimistulosten arviointi 3/1999. 118–156.
Nissilä, M-L. 2015. Ops! Oppiminen uusiksi. Opettaja 1/2015 http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut?juttuID=1408910277036
[Viitattu 16.7.2015]
Opetushallitus. 2014. Opetushallituksen lehdistötiedote 22.12.2014.
http://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/uudet_opetussuunni telmien_perusteet_paatetty [Viitattu 4.2.2015]
Opetusministeriö. 2005. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2005/liitteet/op m_270_tr33.pdf?lang=fi [Viitattu 3.2.2015]
Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Yrittäjyyskasvatuksen
suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja
2009:7.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/200 9/liitteet/opm07.pdf?lang=fi [Viitattu 11.2.2015]
O´Reilly, D. & O`Neill, C. 2008. An Analysis of Irish Primary School Children's Internet Usage and the Associated Safety Implications. International Journal of Information and Communication Technology Education, 4 (3).
40–48.
Patton, M.Q. 2002. Qualitative Research and Evaluation Methods. 3rd edition.
Thousand Oaks: Sage Poblications.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus.
http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf [Viitattu 20.10.2015]
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Opetushallitus.
http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitel man_perusteet_2014.pdf [Viitattu 4.2.2015].
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2016a. Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen tavoitteet. Opetushallitus.
http://www.oph.fi/ops2016/tavoitteet [Viitattu 4.2.2015]
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2016b. Opetushallitus. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen http://www.oph.fi/ops2016 [Viitattu 4.2.2015]
Puustinen, M. 2014, 3. Päivän sana: monilukutaito. Opettaja 7 (41).
Rantala, T. 2006. Oppimisen iloa etsimässä. PS-kustannus: Jyväskylä.
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S., Paavilainen, E. 2014.
Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: Sanoma Pro.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.) 2005. Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus.
Teoksessa J. Ruusuvuori & L. Tiittula. Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino. 22–56.
Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. 2010. Haastattelun analyysin vaiheet. Teoksessa J. Ruusuvuori, P. Nikander & M. Hyvärinen (toim.) Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino. 9-36.
Saloviita, T. 2013. Luokka haltuun! Parhaat keinot toimivaan opetukseen. PS-kustannus. Jyväskylä.
Scheinin, P. 1999. Kouluun liittyvä minäkäsitys ja itsetunto. Teoksessa J.
Hautamäki, P. Arinen, B. Bergholm, A. Hautamäki, S. Kupiainen, J.
Kuusela, J. Lehto, M. Niemivirta & P. Scheinin. Oppimaan oppiminen ala-asteilla. Opetushallitus. Oppimistulosten arviointi 3/1999. 157–184.
Skipper, Y. & Douglas, K. 2012. Is no praise good praise? Effects of positive feedback on children’s and university students’ responses to subsequent failures. British Journal of Educational Psychology, 82 (2), 327–339.
Suikkanen, A. & Linnakangas, R. 2002. Kohti osaamisyhteiskuntaa? Talous &
Yhteiskunta. 3/2012. 39-44. http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32002.pdf [Viitattu 3.2.2015]
Suutarinen, S. 2006a. Oppilaskunnat ja nuoret vaikuttajat tulevat -- oletko valmis? Teoksessa S. Suutarinen. (toim.) Aktiiviseksi kansalaiseksi.
Kansalaisvaikuttamisen haaste. Jyväskylä: PS-kustannus. 5–9.
Suutarinen S. 2006b. Tietopainotteisen kansalaiskasvatuksen aika ohi Suomessa – Miten kansalaiskasvatus uudistetaan? Teoksessa S. Suutarinen (toim.) Aktiiviseksi kansalaiseksi. Kansalaisvaikuttamisen haaste. Jyväskylä: PS- Kustannus. 99–124.
Tainio, L. 2007. Miten tutkia luokkahuoneen vuorovaikutusta keskusteluanalyysin keinoin? Teoksessa L. Tainio (toim.) Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Helsinki: Gaudeamus, 15–58.
Tainio, L. 2011. Gendered address terms in reproach sequences in classroom interaction. Linguistics and Education. (22)4, 330–347.
Tiitula, L., Rastas, A. & Ruusuvuori, J. 2005. Kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta tietokonevälitteiseen viestintään. Teoksessa J. Ruusuvuori & L. Tiitula (toim.) Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere:
Vastapaino. 264–271.
Timothy J. Landrum and Kimberly A. McDuffie. 2010. Learning styles in the age of differentiated instruction.
Tudge, J. 1990. Vygotsky, the zone of proximal development, and peer collaboration: Implications for classroom practice. Teoksessa L.M. Moll.
Vygotsky and education. Instructional implications and applications of sosiohistorical psychology. Cambridge university press. 155–172.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Helsinki: Tammi.
Turja, L. 2007. Lasten osallisuus kasvatustyön suunnittelussa ja kehittämisessa.
Teoksessa O. Ikonen & P. Virtanen (toim.) Erilainen oppija - yhteiseen kouluun. Jyväskylä: PS-kustannus. 167–196.
Valjus, S. 2006. Opas oppilaitoksen monikulttuurisen osaamisen kehittämiseen.
Suomen kesäyliopistot ry.
http://www.kesayliopistot.fi/filebank/97-monikulttuurillinen_osaaminen.pdf [Viitattu 23.9.2015]
Vepsäläinen, M. 2007. Opettaja kysyy, oppilas vastaa- vai toisinpäin? Teoksessa L. Tainio (toim.) Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Helsinki:
Gaudeamus, 156–177.
Virta, A. & Törmäkangas, K. 2002. Tyttöjen ja poikien yhteiskunnalliset tiedot, taidot ja asenteet vertailussa. Teoksessa V. Brunell & K. Törmäkangas.
Tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajat. Yhteiskunnallisen opetuksen kansainvälinen tutkimus Suomen näkökulmasta. Koulutuksen tutkimuslaitos: Jyväskylän yliopisto. 93–114.
Vähähyyppä, K. 2011. Tieto-ja viestintäteknologia koulussa nyt ja tulevaisuudessa. Teoksessa M. Kankaanranta (toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Verkkojulkaisut. Jyväskylä. 17- 20.
http://ktl.jyu.fi/img/portal/19717/D094_netti.pdf [Viitattu 21.1.2015]
Wertsch, J.V. 1984. The zone of proximal development: some conceptual issues.
Teoksessa B. Rogoff & J.V. Wertsch. Children's Learning in the “Zone of Proximal Development”. San Francisco, Calif: Jossey-Bass, 23/1984. 7–17.
LIITTEET
Liite 1: Tutkimuslupakysely
Opiskelemme Jyväskylän yliopistossa, Krista luokanopettajaksi ja Tiia varhaiserityisopettajaksi, ja olemme aloittamassa gradun tekemistä. Tavoitteenamme olisi haastatella luokanopettajia sekä erityisopettajia, liittyen uuden opetussuunnitelman laaja-alaisiin osaamistavoitteisiin.
Tutkimuskysymys on tällä hetkellä muodossa: "Kuinka erityisopettaja ja luokanopettaja tukevat lasten laaja-alaisten osaamistavoitteiden saavuttamista?"
Ennen haastattelua toimitamme haastateltaville laaja-alaiset osaamistavoitteet, jotta niihin on mahdollista tutustua etukäteen. Haastattelut (nauhoitetaan) pyritään toteuttamaan ennen joulua, ja kevään aikana. Haastattelunauhat poistetaan välittömästi gradun tekemisen jälkeen, eikä lopullisessa työssä ole erotettavissa haastateltavien henkilöllisyyttä.
Kysyisimmekin, että olisitko halukas osallistumaan haastatteluun? Mikäli haastatteluajankohdan sopiminen tuntuu vaikealta, kysymyksiin on mahdollista vastata myös sähköpostin välityksellä. Toivoisimme mahdollisimman pikaista vastausta, jotta ehdimme kysymään mahdollisesti lisää haastateltavia mukaan.
Jos sinulla on jotain kysyttävää tutkimukseen liittyen, ota yhteyttä!
Tiia Rahikainen. tiia.m.rahikainen@student.jyu.fi.
Krista Lindfors. krista.m.j.lindfors@student.jyu.fi.
Pro gradu -tutkielmamme ohjaajina toimivat : Erja Kautto-Knape (erja.k.kautto-knape@jyu.fi) Sinikka Kaartinen (sinikka.kaartinen@jyu.fi)
Liite 2: Haastattelukortit
Taustatiedot
Koulutuksesi:
Kuinka kauan olet ollut opettajana?
Työurasi:
Oletko saanut perehdytystä/koulutusta OPS-uudistukseen?
Kysymyskortti 1
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Oppilas osaa hyödyntää omia kokemuksia ja havaintoja, ja niiden avulla herättää kiinnostusta ympäröivästä maailmasta. Esim. oppilas osaa tulkita säätä ja/tai arvioida omaa osaamistaan.
1. Miten opettaisit?
2. Millaisia haasteita uskoisit olevan tai jos olet jo kokenut haasteita tämän teeman asioiden opettamisessa?
3. Millaisia ratkaisumalleja tai kehittämisideoita haluaisit kertoa?
Kysymyskortti 2
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Oppilaalla on hyvät käytöstavat ja hän tulee toimeen luokkatoveriensa kanssa.
Esim. Oppilas osaa kuunnella toisia, antaa toiselle puheenvuoron, ei keskeytä.
Oppilas osaa arvostaa oman perheensä, yhteisönsä ja muiden perinteitä ja tapoja.
4. Miten opettaisit?
5. Millaisia haasteita uskoisit olevan tai jos olet jo kokenut haasteita tämän teeman asioiden opettamisessa?
6. Millaisia ratkaisumalleja tai kehittämisideoita haluaisit kertoa?
Kysymyskortti 3
L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Oppilas selviytyy koulupäivän aikana itsenäisesti erilaisista tehtävistä. Esim.
Oppilas osaa huolehtia omista koulutarvikkeistaan. Oppilas osaa liikkua turvallisesti liikenteessä ja toimia vaaratilanteissa. Oppilas osaa käsitellä omia tunteitaan sekä tulkita muiden tunteita. Toisen ihmisen asemaan asettuminen onnistuu.
7. Miten opettaisit?
8. Millaisia haasteita uskoisit olevan tai jos olet jo kokenut haasteita tämän teeman asioiden opettamisessa?
9. Millaisia ratkaisumalleja tai kehittämisideoita haluaisit kertoa?
Kysymyskortti 4 L4 Monilukutaito
Oppilas osaa tulkita omalle ikäkaudelleen sopivia tekstejä. Esim. Oppilas osaa ilmaista itseään erilaisten tekstien avulla. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tai ilmenevää tietoa.
10. Miten opettaisit?
11. Millaisia haasteita uskoisit olevan tai jos olet jo kokenut haasteita tämän teeman asioiden opettamisessa?
12. Millaisia ratkaisumalleja tai kehittämisideoita haluaisit kertoa?
Kysymyskortti 5
L5 Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen
Oppilas osaa käyttää teknologiaa oppimisen välineenä. Esim. Oppilas osaa hakea tietoa eri lähteistä.
13. Miten opettaisit?
14. Millaisia haasteita uskoisit olevan tai jos olet jo kokenut haasteita tämän teeman asioiden opettamisessa?
15. Millaisia ratkaisumalleja tai kehittämisideoita haluaisit kertoa?
Kysymyskortti 6
L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys
Oppilas osaa arvioida omaa toimintaansa koulussa. Esim. Oppilaalla on käsitys siitä, missä on hyvä/ missä pitäisi vielä parantaa. Oppilas ymmärtää eri ammattien merkityksen perheiden ja yhteiskunnan kannalta.
16. Miten opettaisit?
17. Millaisia haasteita uskoisit olevan tai jos olet jo kokenut haasteita tämän teeman asioiden opettamisessa?
18. Millaisia ratkaisumalleja tai kehittämisideoita haluaisit kertoa?
Kysymyskortti 7
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Oppilas osaa vaikuttaa ja suunnitella luokan toimintaan liittyviä käytänteitä. Esim. Oppilas osaa ideoida esimerkiksi sitä, kuinka luokassa säilyy työrauha.
19. Miten opettaisit?
20. Millaisia haasteita uskoisit olevan tai jos olet jo kokenut haasteita tämän teeman asioiden opettamisessa?
21. Millaisia ratkaisumalleja tai kehittämisideoita haluaisit kertoa?
Liite 3. Laaja-alaisten tavoitteiden keskeisimmät sisällöt
TAULUKKO 1. Laaja-alaiset tavoitteet ja niiden keskeisimmät sisällöt
Laaja-alainen tavoite Keskeisin sisältö
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen - omien kokemusten ja havaintojen hyödyntäminen - kiinnostus ympäröivään
maailmaan
- oman osaamisen arviointi L2 Kulttuurinen osaaminen,
vuorovaikutus ja ilmaisu - hyvien käytöstapojen harjoittelu - vuorovaikutus
luokkatovereiden kanssa - oman perheen ja yhteisön
arvostaminen
L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot - itsenäisyys koulupäivän aikana - turvallinen
liikennekäyttäytyminen - omien tunteiden käsittely,
tunteiden tulkitseminen
L4 Monilukutaito - erilaisten tekstilajien
tulkitseminen - monipuoliset tekstit - erilaisten lähteiden käyttö L5 Tieto-ja viestintäteknologinen
osaaminen
- teknologia oppimisen välineenä - moniaistisuus, ilmiökeskeisyys,
kokonaisvaltaisuus
L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys - yhteistyö tovereiden kanssa - oman toiminnan arviointi - eri ammattien merkityksen
ymmärtäminen L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja
kestävän tulevaisuuden rakentaminen -tavoitteiden ja toimintatapojen suunnittelu
- ikätason mukaisesti päätöksentekoihin osallistuminen
Liite 4. Haastateltavien taustatiedot
TAULUKKO 2. Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot.
Haastateltava Sukupuoli Koulutus
H1 nainen lastenohjaaja, lastentarhanopettaja, luokanopettaja, kohta valmis erityisopettaja
H2 mies luokanopettaja
H3 nainen luokanopettaja, musiikin aineenopettaja
H4 mies filosofian maisteri (pääaine musiikki) + ped. ja pom. opinnot
H5 nainen erityisluokanopettaja
H6 nainen luokanopettaja, äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyys
H7 mies luokanopettaja
Liite 5. Laaja-alaisten osaamistavoitteiden opetus
TAULUKKO 3. Laaja-alaisten osaamistavoitteiden opettaminen.
Laaja-alaiset
Erilaiset
opetusmenetelmät
tunteminen
L7 Vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Luokan sääntöjen ja toimintatapojen suunnittelu yhdessä Oppilaskunta Oppilaiden kuunteleminen
Rajojen vetäminen Oppilaan
aktivoiminen ja osallistaminen
Oppilaiden vastuu ja aktiivinen osallistuminen Opettajan toiminta