Tutkimuksen luotettavuus

Tarkastelemme seuraavaksi tutkimuksemme luotettavuutta neljän eri käsitteen avulla: uskottavuus, siirrettävyys, varmuus ja vahvistuvuus. Ensimmäiseksi käsittelemme luotettavuutta uskottavuuden näkökulmasta. Tutkijan perehtyminen tutkittaviensa elämään ja siihen kontekstiin, jossa ilmiöt saavat merkityksensä, lisäävät tutkimuksen uskottavuutta. (Lincoln & Guba 1985, 301–

319). Tämän tutkimuksen uskottavuutta lisää se, että kumpikin meistä tutkijoista on varhaiskasvatuksen ammattilainen. Yliopistokoulutuksen myötä meillä on laajat tiedot varhaiskasvatusikäisistä lapsista sekä heidän kanssaan toimimisesta.

Lisäksi tutkittavien lasten elinympäristö ja siihen liittyvät ilmiöt olivat meille tuttuja, sillä olemme itsekin kasvaneet ja viettäneet lapsuutemme samassa kaupungissa. Olemme siis osanneet suhtautua luontevasti maalaiskaupungin elämän erikoispiirteisiin. Toisaalta on aiheellista pohtia, kuinka täydellisesti aikuinen voi ymmärtää lapsen sanomaa ja ajatuskulkua.

Eräänä laadullisen tutkimuksen uskottavuutta parantavana tekijänä pidetään triangulaatiota. Triangulaatiossa on kyse eri näkökulmien yhdistämisestä ja se voi tapahtua tutkijatasolla, metodien yhdistämisenä, erilaisina tiedonlähteinä tai teorioiden yhdistelyllä. Tässä tutkimuksessa on ollut käytössä kaksi eri triangulaation muotoa, tutkija-triangulaatio ja metodi-triangulaatio, joten tämän tutkimuksen kohdalla voidaan puhua myös monitriangulaatiosta. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 143–145.) Tutkija-triangulaatio tulee esiin siinä, että tässä tutkimuksessa on ollut kaksi tutkijaa. Erityisesti aineiston keräämisen ja analysoimisen aikana tästä on ollut paljon hyötyä.

Aineistoa kerätessä haastattelutilanteessa havaintoja on ollut tekemässä kaksi eri henkilöä. Pattonin (2015, 665) mukaan usean tutkijan käyttö esimerkiksi haastattelutilanteessa vähentää sellaisia ennakkokäsityksiä, joita voisi syntyä pelkästään yhden henkilön kerätessä koko tutkimusaineiston. Metodi-triangulaatiosta puhuttaessa taas tarkoitetaan sitä, että käytössä on useita eri metodeja. Metodinen triangulaatio voi olla kahdenlaista, metodin sisäistä tai metodien välistä. Ensimmäisellä tarkoitetaan tapausta, jolloin esimerkiksi kysely on toteutettu useilla erityyppisillä kysymyksillä, kun taas jälkimmäisessä,

metodien välisessä triangulaatiossa, tietoa on kerätty eri tutkimusmenetelmillä.

(Tuomi & Sarajärvi 2009, 145.) Tässä tutkimuksessa metodinen triangulaatio tarkoitti jälkimmäistä, sillä käytimme tutkimusaineistomme keräämiseen sekä haastattelua että visuaalista menetelmää eli lasten piirustuksia.

Toista luotettavuuteen liittyvää näkökulmaa kutsutaan siirrettävyydeksi.

Laadullinen tutkimus ei tähtää tutkimustulosten yleistettävyyteen, vaan tutkija pyrkii kuvaamaan tutkimuksensa mahdollisimman tarkasti, jolloin puhutaan siirrettävyydestä. Tarkoitus on, että tutkimusraportti on kirjoitettu niin tarkasti ja selkeästi, että lukija voi sen perusteella arvioida, millä tavalla tutkimus on mahdollista siirtää muihin konteksteihin. (Lincoln & Guba 1985, 316.) Tässä tutkimuksessa pyrimme kuvaamaan tutkimuksemme lähtökohdat, aineistonkeruun vaiheet ja menetelmät, informantit sekä tutkimuksen tulokset mahdollisimman tarkasti. Näin ollen lukija pystyy seuraamaan tutkimuksen kulkua tarkasti vaihe vaiheelta ja sen perusteella pohtimaan tutkimuksemme siirrettävyyttä. Tulokset, joita tässä tutkimuksessa saimme, eivät ole kuitenkaan sellaisenaan siirrettävissä kuvaamaan kaikkien esiopetusikäisten lasten käsityksiä isovanhemmista. Tutkimuksemme on laajuudeltaan melko pieni, sillä haastattelimme vain yhden kaupungin kahta esiopetusryhmää. Lisäksi kyseinen kaupunki on maalaiskaupunki, joten on aiheellista pohtia, miten tämän tutkimuksen tulokset ovat siirrettävissä kaupunkiympäristöön.

Luotettavuutta voidaan tarkastella myös varmuuden käsitteellä, jolla tarkoitetaan tutkimukseen ennustamattomasti vaikuttavien ennakkoehtojen huomiointia mahdollisimman hyvin (Eskola & Suoranta 1998, 213).

Tutkimuksessamme haastatteluaineiston keräämiseen vaikutti se, että olimme lapsille entuudestaan tuttuja edellisellä viikolla toteutetun piirustustehtävän kautta. Haastattelutilanteessa emme olleet lapsille täysin vieraita ja se auttoi lapsia puhumaan meille rohkeammin. Jos lapset eivät olisi nähneet meitä etukäteen, olisivat he voineet jännittää haastattelua huomattavasti enemmän.

Haastattelutilanteisiin vaikuttivat myös haastatteluryhmät, jotka esiopetusryhmien omat opettajat muodostivat. Tällä pyrimme siihen, että haastatteluryhmät olisivat toimivia ja näin ollen haastattelutilanne pysyisi

rauhallisena. Itse emme tunteneet lapsia riittävän hyvin tällaisten ryhmien muodostamiseen, joten hyödynsimme opettajien lapsituntemusta.

Lisäksi yksi tutkimukseen ennustamattomasti vaikuttava tekijä oli tiukka aikataulu. Toisella paikkakunnalla haastatteleminen sekä omat ja esiopetusryhmien aikataulut ja suunnitelmat vaikuttivat siihen, että lopulta haastatteluille jäi aikaa kaksi päivää. Tämä tarkoitti sitä, että haastattelut täytyi aikatauluttaa tarkasti, jotta jokainen lapsi ehtisi osallistua haastatteluun.

Aikataulujen yhdistämisen haasteilla sekä siitä aiheutuneella kiireellä oli vaikutusta tutkimuksen tiedon saantiin. Tutkimuksen varmuutta lisää Lincolnin ja Guban (1985, 316–318) mukaan myös tutkimusprosessin arviointi toisen henkilön näkökulmasta. Keräämästämme aineistosta joku muu tutkija olisi voinut saada erilaiset tulokset. Olemme kuitenkin perustelleet tarkasti kaikki tutkimusprosessin aikana tekemämme valinnat, jotta lukijalle olisi selvää, mistä omat tuloksemme ovat muodostuneet. Lisäksi tässä tutkimuksessa on ollut kaksi tutkijaa ja näin ollen tutkimusprosessin jokaisessa vaiheessa on ollut kaksi tarkastelunäkökulmaa. Tällä on vaikutusta tutkimuksemme varmuuteen, sillä toinen meistä on välillä voinut huomata eri asioita kuin toinen.

Neljäntenä tutkimuksen luotettavuuden kriteerinä pidetään vahvistuvuutta.

Sillä tarkoitetaan muun muassa sitä, ovatko aineistosta tehdyt päätelmät loogisia sekä pohjautuvatko tulokset ja niiden tulkinta aineistoon (Lincoln & Guba 1985, 318–327). Olemme omassa tutkimuksessamme kuvanneet tarkasti aineistonkeruun vaiheet, analyysin kulun sekä tutkimuksesta saadut tulokset.

Olemme pyrkineet kirjoittamaan auki ajatuskulkumme, jotta lukijan on mahdollista seurata päätelmiämme. Lisäksi runsaasti käyttämämme autenttiset aineistolainaukset perustelevat tekemiämme päätelmiä ja tulkintoja. Lincoln ja Guba (1985, 318–327) painottavat myös tulkintojen rehellisyyttä vahvistuvuuden tarkastelussa. Tutkimuksessamme kerroimme mahdollisimman rehellisesti tekemistämme valinnoista ja tutkimukseen vaikuttaneista tekijöistä.

Tutkimuksen luotettavuustarkastelussa nousee esiin tutkijan objektiivisuus (Lincoln & Guba 1985, 292). Objektiivisuutta voidaan tarkastella puolueettomuuden käsitteellä, jolla tarkoitetaan tutkijan pyrkimystä kuulla

informantteja ilman, että hän suodattaa tietoa omien oletustensa kautta. Tutkijan puolueettomuuteen voivat vaikuttaa muun muassa tutkijan ikä ja sukupuoli sekä muut henkilökohtaiset ominaisuudet. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 135; Patton 2015, 15.) Esimerkiksi haastattelutilanteissa keskityimme kuulemaan lapsia ja sivuuttamaan siinä hetkessä nousevia omia ennakko-oletuksia ja tulkintoja, joita meillä aikuisina ja lastentarhanopettajina saattoi olla. On kuitenkin aiheellista pohtia, voiko aikuinen kuulla lasta täysin sillä tavalla, kuten lapsi on tarkoittanut. Myös aineistoa analysoitaessa pyrimme jättämään omat oletuksemme pois ja tarkastelemaan ainoastaan aineiston tarjoamaa informaatiota.