7 POHDINTA
7.2 Tutkimuksen luotettavuus ja jatkotutkimushaasteet
Tutkijana olen pyrkinyt kuvailemaan tarkasti tutkimuksen vaiheet ja kertomaan selkeästi, miten olen analysoinut aineistoa ja miten olen tulkinnut löydökset.
Tutkimuksen luotettavuutta tarkasteltaessa kiinnitin huomiota tutkimuksen uskottavuuteen, siirrettävyyteen ja vahvistettavuuteen.
Tutkimuksen uskottavuutta tarkastellessani kiinnitin huomiota siihen, vastasiko tulkintani tutkittavien käsityksiä (Eskola & Suoranta 1998). Kysely-tutkimuksessa pyrin välttämään mahdolliset epäselvyydet siten, että kirjoitin kyselyyn selkeästi, mitä tarkoitin kyselyssä ilmenevillä käsitteillä. Tällä tavalla pyrin vähentämään vastaajien mahdollisia epäselvyyksiä, joita käsitteiden ym-märtämisen osalta voisi ilmetä. Kyselyn aluksi varmistin myös vastaajilta matin, jolloin olisin pystynyt poistamaan vastauksista mahdolliset muut am-mattien edustajat, jos kysely olisi vahingossa mennyt muille kuin laaja-alaisille erityisopettajille.
Lähetin kyselyn itse suurimmalle osalla vastaajista, joten näiden viestien osalta olin varma, ettei kysely lähtenyt muille kuin laaja-alaisille erityisopettajil-le. Yhden kaupungin osalta tutkimusluvasta vastannut henkilö välitti kyselyn
vastaajille, joten siltä osin en voi olla varma, millaisella jakelulla sähköpostivies-tini välittyi. Sovimme kuitenkin etukäteen, että kysely välitettäisiin kaikille kaupungin laaja-alaisille erityisopettajille. Kaikissa saamissani kyselyvastauk-sissa vastaajat olivat laaja-alaisia erityisopettajia, joten he olivat asiantuntijoita kertoakseen kokemuksiaan tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimuksen siirrettävyyttä pohdittaessa totean, ettei tämän tutkimuksen löydöt ole siirrettävissä kaikkien laaja-alaisten erityisopettajien kokemuksiin, koska kyselyyn vastasi kaikkiaan 11 laaja-alaista erityisopettajaa, mikä on pieni joukko laaja-alaisia erityisopettajia. Tämän tutkimuksen löydöt on koottu ainut-laatuisesta aineistosta, joka koostuu kyselyyn vastanneiden laaja-alaisten eri-tyisopettajien kokemuksista. Toki on mahdollista, että muutkin kuin vain kyse-lyyn vastanneet laaja-alaiset erityisopettajat kertoisivat samanlaisista kokemuk-sista.
Tutkimuksen vahvistettavuuden huomion pohdinta luvun ensimmäisessä alaluvussa, jossa tarkastelin tutkimukseni löydöksiä muiden tutkijoiden teke-mien vastaavaa ilmiötä tarkastelevien tutkimusten valossa. Tulkintani saivat tukea muista aiemmin tehdyistä tutkimuksista. (Eskola & Suoranta 1998.)
Tutkimuksen rajoitteeksi koitui kyselyvastausten heikko vastausprosentti, mikä on yleistä kyselytutkimuksissa (Tuomi & Sarajärvi, 2018). Olisin voinut saada enemmän vastauksia, mikäli olisin jakanut henkilökohtaisesti kyselylo-makkeet paperisena versiona tutkittaville. Kuitenkin saamani vastaukset olivat runsaita ja monipuolisia, mihin on varmasti vaikutusta sillä, että kyselyssä kaikki kysymykset olivat avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat saivat vapaa-muotoisesti kertoa kokemuksiaan. Toinen asia, jolla oletettavasti oli merkitystä runsassanaisiin vastauksiin, oli se, että vastaajat saivat vastata kysymyksiin anonyymisti. Kyselyssä oli mielestäni tärkeää säilyttää vastaajan anonymiteetti, joka mahdollisti vastaajalle sen, että hän pystyi helpommin kuvailemaan myös työhyvinvoinnin haasteita.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että työyhteisöllä, työn si-sällöllä ja työntekijän omilla vahvuuksilla ja voimavaroilla on merkitystä koet-tuun työhyvinvointiin. Työhyvinvointi on monen tekijän summa eikä kaikkiin asioihin voi yksittäinen työntekijä vaikuttaa. Omalla toiminnallaan ja
käytöksel-lään voi kuitenkin edistää omia voimavaroja ja työyhteisön ilmapiiriä sekä yllä-pitää mielenkiintoa työtä kohtaan.
Työhyvinvointi on ilmiönä varsin mielenkiintoinen. Jatkotutkimushaas-teena työhyvinvointia olisi mielenkiintoista tarkastella erikseen myös erityis-luokanopettajien näkökulmasta. Toisaalta tutkimuksen aineistosta nousi esille samanaikaisopettajuuden heikko toteutuminen kouluarjessa. Laaja-alaiset eri-tyisopettajat kokivat yhdeksi tärkeäksi työhyvinvointia edistäväksi tekijäksi sen, että työyhteisössä pohdittiin ja jaettiin huolia yhdessä työkavereiden kans-sa. Siitä syystä olisi mielenkiintoista tarkastella erityisopettajien, luokanopetta-jien ja aineenopettaluokanopetta-jien kokemuksia samanaikaisopettajuudesta, miten toimiva-na se koetaan, millaisia hyötyjä samatoimiva-naikaisopettajuudesta on, miten sitä hyö-dynnetään omassa työssä ja miten samanaikaisopettajuutta pitäisi kehittää, että siitä hyötyisi jokainen osapuoli mahdollisimman paljon.
Etenkin inkluusion myötä laaja-alaisten erityisopettajien osaaminen ja ammattitaito on merkittävä ja tärkeä osa koulujen työyhteisöä. Erilaiset amma-tit ovat rikkaus ja jokaisen osaamista pitäisi hyödyntää työyhteisössä parhaalla mahdollisella tavalla toista kuunnellen ja tukien. Työkaverin ammattitaidon arvostaminen on pieni ja huomaamaton ele, jolla on kuitenkin suuri merkitys työkaverin työhyvinvoinnille ja koko työyhteisölle.
LÄHTEET
Aho, I. 2011. Mikä tekee opettajasta selviytyjän?. Väitöskirja. Kasvatustieteiden tiedekunta. Tampereen yliopisto. Viitattu 10.12.2019.
http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7893-2.
Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: WSOY.
Bettini, E., Jones, N., Brownell, M., Conroy, M., Park, Y., Leite, W., Crocett, J. &
Benedict A. 2017. Workload manageability among novice special and gen-eral educators: Relationships with emotional exhaustion and career inten-tions. Remedial and Special Education 38 (4), 246–256.
Cancio, E. J., Larsen, R., Mathur, S. R., Estes, M. B. & Johns, B. 2018. Special edu-cation teacher stress: Coping strategies. Eduedu-cation & Treatment of Chil-dren 41 (4), 457-481.
Elo, A-L. & Feldt, T. 2005. Johtaminen ja työyhteisön kehittäminen työhyvin-voinnin tukena. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus, 311-331.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimuksen. Tampere: Vas-tapaino. E-kirja.
Hartikka, T. 2015. Opettajapystyvyys, stressi ja uupuminen osana yläkoulun opettajan arkea. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta. Jy-väskylän yliopisto. Viitattu: 6.1.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201506022159.
Hirsijärvi, S, Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Järvensivu, A. & Toivanen, M. 2013. Mielekäs työ osana elämää. Teoksessa T.
Kauppinen, P. Mattila-Holappa, M. Perkiö-Mäkelä, A. Saalo, J. Toikkanen, S. Tuomivaara, S. Uuksulainen, M. Viluksela & S. Virtanen (toim.) Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista.
Helsinki: Työterveyslaitos, 52-54. Viitattu: 8.12.2019.
http://urn.fi/URN:[ISBN (pdf) 978-952-261-302-8].
Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S. 2005. Alkusanat. Teoksessa U. Kinnunen, T.
Feldt & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus, 7-12.
Kumedzro, F. K. 2018. Teachers’ perception of job satisfaction and retention in Ghana: Perspectives from special needs educators. African Educational Research Journal 6 (4), 262-268.
Laatikainen, L. 2011. Laaja-alainen erityisopetus alaluokilla. Jyväskylä: PS-kustannus.
Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma.
Teoksessa R. Valli & J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2.
Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus. E-kirja.
Laki perusopetuksen lain muuttamisesta 2010/642. Finlex. Viitattu 11.1.2020.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100642.
Langher, V., Caputo, A. & Ricci, M. E. 2017. The potential role of perceived support for reduction of special education teachers’ burnout. International Journal of Educational Psychology 6 (2), 120-147.
Lerssi-Uskelin, J., Vanhala, A. & Vähätiitto, H. 2011. Kohti innostunutta työyh-teisöä. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu: 9.12.2019.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-100-0.
Lintuvuori, M. 2015. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen virallisen tilastotiedon ja empiirisen tutkimusaineiston kuvaamana. Teoksessa M.
Jahnukainen, E. Kontu, H. Thuneberg & M-P. Vainikainen (toim.) Erityis-opetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Kasvatustieteellisiä tut-kimuksia 67. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura, 43-76. Viitattu:
6.1.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5401-85-1.
Manka, M-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Alma Talent Oy. E-kirja.
Manka, M-L., Kaikkonen, M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhtei-söön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tampere: Tutkimus- ja koulutuskes-kus Synergos. Tampereen yliopisto & Euroopan sosiaalirahasto. Viitattu 26.11.2019.
https://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyhyopas.pdf.
Moilanen, P. & Räihä, P. 2018. Merkitysrakenteiden tulkinta. Teoksessa R. Valli
& J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloitte-levalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimene-telmiin. Jyväskylä: PS-Kustannus. E-kirja.
Perkiö-Mäkelä, M. 2013.Työkyky ja koettu terveys. Teoksessa T. Kauppinen, P.
Mattila-Holappa, M. Perkiö-Mäkelä, A. Saalo, J. Toikkanen, S. Tuomivaa-ra, S. Uuksulainen, M. Viluksela & S. Virtanen (toim.) Työ ja terveys Suo-messa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Helsinki: Työ-terveyslaitos, 97-102. Viitattu: 8.12.2019. http://urn.fi/URN:[ISBN (pdf) 978-952-261-302-8].
Perkiö-Mäkelä, M. & Ervasti, J. 2013. Koulutus. Teoksessa T. Kauppinen, P.
Mattila-Holappa, M. Perkiö-Mäkelä, A. Saalo, J. Toikkanen, S. Tuomivaa-ra, S. Uuksulainen, M. Viluksela & S. Virtanen (toim.) Työ ja terveys Suo-messa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Helsinki: Työ-terveyslaitos, 197-201. Viitattu: 8.12.2019. http://urn.fi/URN:[ISBN (pdf) 978-952-261-302-8].
Pulkkinen, J., Ahtiainen, R. & Malinen, O-P. 2017. Yhteisopetusta tukevat raken-teet. Teoksessa O-P. Malinen & I. Palmu (toim.) Tavoitteena yhteisopetta-juus - näkökulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhdessä opettami-seen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti, 26-35.
Rytivaara, A., Pulkkinen, J. & Takala, M. 2012. Erityisopettajan työ: opettamista yksin ja yhdessä. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.) Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Tampere: Vastapaino, 333-352.
Salovaara, R. & Honkonen T. 2013. Voi hyvin, opettaja! Jyväskylä: PS-kustannus.
Saloviita, T. 2018. How common are inclusive educational practices among Finnish teachers? International Journal of Inclusive Education 22 (5), 560-575.
Soini, T., Pietarinen, J., Pyhältö, K. Haverinen, K., Jindal-Snape, D. & Kontu, E.
2019. Special education teachers’ experienced burnout and perceived fit with the professional community: A 5-year follow-up study. British Edu-cational Research Journal 45 (3), 622-639.
Takala, M. 2016. Osa-aikainen erityisopetus. Teoksessa M. Takala (toim.) Eri-tyispedagogiikka ja kouluikä. Helsinki: Gaudeamus, 60-73.
Takala, M. 2016. Tuen eri muodot perusopetuksessa. Teoksessa M. Takala (toim.) Erityispedagogiikka ja kouluikä. Helsinki: Gaudeamus, 22-33.
Takala, M. & Ahl, A. 2014. Special education in swedish and finnish schools – seeing the forest or the trees? British Journal of Special Education 41 (1), 59-81.
Takala, M. & Pirttimaa, R. 2016. Erityisopettajakoulutus. Teoksessa M. Takala (toim.) Erityispedagogiikka ja kouluikä. Helsinki: Gaudeamus, 159-167.
Thuneberg, H. & Vainikainen, M-P. 2015. Uuden lain toteutuminen pedagogis-ten dokumenttien perusteella. Teoksessa M. Jahnukainen, E. Kontu, H.
Thuneberg & M-P. Vainikainen (toim.) Erityisopetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 67. Turku: Suo-men kasvatustieteellinen seura, 43-76. Viitattu: 6.1.2020.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5401-85-1.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsin-ki: Tammi. E-kirja.
Valli, R. 2018. Aineistonkeruu kyselylomakkeella. Teoksessa R. Valli & E. Aar-nos (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineiston-keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. E-kirja.
Valli, R. & Perkkilä, P. 2018. Sähköinen kyselylomake ja sosiaalinen media ai-neistonkeruussa. Teoksessa R. Valli & E. Aarnos (toim.) Ikkunoita tutki-musmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittele-valle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. E-kirja.
Vartia, M. 2013. Työyhteisön ilmapiiri, työtoverisuhteet ja kiusatuksi tulemisen kokemus. Teoksessa T. Kauppinen, P. Mattila-Holappa, M. Perkiö-Mäkelä, A. Saalo, J. Toikkanen, S. Tuomivaara, S. Uuksulainen, M. Viluksela & S.
Virtanen (toim.) Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Helsinki: Työterveyslaitos, 79-82. Viitattu: 8.12.2019.
http://urn.fi/URN:[ISBN (pdf) 978-952-261-302-8].
Välijärvi, J. 2006. Kansankynttilästä tietotyön ammattilaiseksi. Opettajan työn yhteiskunnallisten ehtojen muutos. Teoksessa A. R. Nummenmaa & J. Vä-lijärvi (toim.) Opettajan työ ja oppiminen. Jyväskylän yliopisto: Koulutuk-sen tutkimuslaitos, 9-26.
Välijärvi, J. 2005. Muutoksen kohtaaminen opettajan työssä. Teoksessa O.
Luukkainen & R. Valli (toim.) Kaksitoista teesiä opettajalle. Jyväskylä: PS-kustannus, 105-120.
LIITEET
Liite 1. Kyselylomake
Tässä kyselyssä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan työntekijän viihtymistä työssään sekä sellaisia tekijöitä, jotka edistävät työntekijän viihtymistä työssään ja edistävät työn su-jumista vaativissa ja haastavissa tilanteissa.
Taustakysymykset
Ammatti: Laaja-alainen erityisopettaja Muu, mikä?
Kuinka kauan olet toiminut laaja-alaisena erityisopettajana:
0-10 vuotta 11-20 vuotta Yli 20 vuotta
Työskenteletkö tällä hetkellä alakoulussa, yläkoulussa vai yhte-näiskoulussa?
Alakoulussa Yläkoulussa Yhtenäiskoulussa
Montako oppilasta on koulussa, jossa työskentelet?
Työn sisältö ja sujuminen laaja-alaisen erityisopettajan työssä
Tässä kyselyssä työn sisällöllä tarkoitetaan sellaisia asioita, jotka kuuluvat työntekijän työnkuvaan.
1. Mitkä asiat työssäsi edistävät työsi sujumista?
2. Mitkä asiat työssäsi haittaavat työsi sujumista?
3. Millaiset asiat työn sisällöissä tekevät työpäivästäsi miellyttä-vän?
4. Millaiset asiat työn sisällöissä kuormittavat sinua työpäiväsi ai-kana?
5. Onko sinulla vielä muuta, mitä haluaisit kertoa työn sisällön tai työn sujumisen merkityksestä työhyvinvointiin?
Omat vahvuudet ja voimavarat laaja-alaisen erityisopettajan työssä
Tässä kyselyssä voimavaroilla tarkoitetaan sellaisia tekijöitä, jotka auttavat työntekijää selviytymään haastavista tilanteista työpäivän aikana.
1. Millaisia voimavaroja ja vahvuuksia, jotka tukevat työtäsi laaja-alaisena erityisopettajana, sinulla on?
2. Millaisia voimavaroja koet tarvitsevasi laaja-alaisena erityis-opettajana, kun kohtaat työssäsi haastavia tilanteita?
3. Mitkä asiat työssäsi innostavat sinua ja edistävät voimavarojasi?
4. Mitkä asiat työssäsi heikentävät voimavarojasi?
5. Onko sinulla vielä muuta, mitä haluaisit kertoa omien voimava-rojen tai vahvuuksien merkityksestä työhyvinvointiin?
Työyhteisön merkitys työhyvinvointiin
1. Millaiset asiat työyhteisössä tukevat ja vahvistavat työhyvin-vointiasi?
2. Millaiset asiat työyhteisössä heikentävät työhyvinvointiasi?
3. Miten työyhteisösi tukee sinua, kun kohtaat työssäsi haastavia asioita tai tilanteita?
4. Millaista tukea haluaisit työyhteisöltä?
5. Onko sinulla vielä muuta, mitä haluaisit kertoa työyhteisön merkityksestä työhyvinvointiin?
Kiitos, että osallistuit tutkimukseen!
Liite 2. Informaatioviesti tutkittaville
Kutsu tutkimukseen:
Laaja-alaisten erityisopettajien kokemuksia työhyvinvoinnista
Tutkimuksen lähtökohtana on tarkastella laaja-alaisten erityisopettajien subjek-tiivisia kokemuksia työhyvinvoinnista. Tutkimuksessa Sinua pyydetään kerto-maan kokemuksiasi työn, työyhteisön sekä omien vahvuuksien ja voimavarojen merkityksestä työhyvinvointiin. Vastauksesi on minulle tärkeä!
Kyselyn vastaamiseen tarvitset aikaa noin 30 minuuttia Kyselyssä ei kysytä Si-nun nimeä, koulun nimeä tai muitakaan henkilötietoja. Antamiasi vastauksia käsitellään luottamuksellisina ja tuloksia raportoitaessa pidetään huoli siitä, ettei yksittäistä vastaajaa ole mahdollista tunnistaa.
Aineistoa säilytetään ja käsitellään Jyväskylän yliopiston tietoturva- ja tietosuo-jakäytänteiden mukaisesti. Tietosuojailmoituksen saat sähköpostitse pyydettä-essä tutkijalta Laura Välimäeltä (laura.valimaki@seinajoki.fi).
Saat tämän sähköpostin liitteenä tiedotteen, jossa kuvataan tarkemmin tutki-muksen toteutuksesta. Sinä suostut tutkimukseen vastatessasi kyselyyn.
Pyydän Sinua vastaamaan verkkokyselyyn mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään perjantaina 24.1.2020.
Kyselytutkimuksen toteuttaa Laura Välimäki, joka opiskelee erityispedagogiik-kaa Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Kyselyn tuloksista kirjoite-taan proseminaari, joka tallennekirjoite-taan hyväksymisen jälkeen Jyväskylän yliopis-ton kirjasyliopis-ton sivuille.
Jos sinulla on kyselystä kysyttävää, ota yhteyttä tutkimuksen vastuulliseen tut-kijaan:
Laura Välimäki xxx xxxxxxx xxxx@xxxxx.fi
Kyselyyn pääset tästä linkistä:
Linkki poistettu kyselyn päättymisen jälkeen.
Kiitos, kun vastaat kyselyyn!
Liite 3. Analyysitaulukot
Kuvio 3. Laaja-alaisten erityisopettajien kokemusten luokittelu (tutkimuskysymys 1)
Kuvio 4. Laaja-alaisten erityisopettajien kokemusten luokittelu (tutkimuskysymys 2)
Kuvio 5. Laaja-alaisten erityisopettajien kokemusten luokittelu (tutkimuskysymys 3)