Tutkimukseni luotettavuuteen ja yleistettävyyteen vaikuttaa tutkimuksen pieni otos. Vaikka laadullisessa tutkimuksessa ei ole tarkoituksena saavuttaa tilastolli-sesti yleistettävää tietoa (Tuomi & Sarajärvi 2009), on kuitenkin otantani myös laadullista tutkimusta ajatellen pieni. Tutkimukseni otanta valikoitui myös niin, että osa tutkittavista otti itse yhteyttä ja osan yhteystiedot välitettiin minulle. Tut-kittavien valintatapa saattoi vaikuttaa siihen, että tutkittavaksi valikoitui selke-ästi aiheesta kiinnostuneita ja päiväunikäytänteisiin huomiota kiinnittäviä hen-kilöitä. Laadulliseen tutkimukseen on toisaalta järkevää valita tutkittavia, jolta löytyy sanottavaa tutkimuksen aiheesta. Tutkimus olisi varmasti kuitenkin tuot-tanut hieman erilaisia tuloksia, mikäli tutkittavien valinta olisi ollut satunnai-sempaa.
Tutkimukseen osallistujat olivat kahdelta eri paikkakunnalta, mikä lisää hieman tutkimuksen yleistettävyyttä. Näiden vastauksien perusteella ei voida vielä kuitenkaan todeta, että kaikki Suomen päiväkodit toteuttaisivat samanlai-sia käytänteitä. Tutkimustulokseni eivät ole myöskään yleistettävissä koskemaan muun ikäisiä lapsiryhmiä kuin alle 3-vuotiaita. Koska varhaiskasvatusta on to-teutettava eri tavalla eri ikäisille lapsiryhmille, ei samanlaisen päiväuniin liitty-vän pedagogiikan toteuttaminen kaikenikäiselle ole tarkoituksenmukaista. Tut-kimustulokseni antavat kuitenkin viitteitä siitä, millaisia asioita voidaan huomi-oida myös vanhempien lasten ryhmissä.
Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa valittu aineistonkeruumenetelmä.
Kolme neljästä haastattelusta toteutettiin puhelimitse, olosuhteiden takia, mikä voi osittain vaikuttaa tutkittavien vastauksiin. Oman kokemukseni mukaan kas-vokkain tapahtuva haastattelu tuntui luontevammalta. Puhelimessa keskustele-minen lisäsi kiireen tuntua, vaikka kukaan ei maininnut kiirettä sanallakaan. Li-säksi puhelimessa keskusteleminen poistaa osan nonverbaalista viestinnästä, ku-ten esimerkiksi eleet ja ilmeet, mikä vaikuttaa tilanteiden tulkintaan.
Tutkimusta tehdessä tutkijan tulisi pyrkiä objektiiviseen ja puolueettomaan tarkasteluun. Laadullinen tutkimus asettaa kuitenkin omat rajoituksensa täydel-liselle objektiivisuudelle. Tutkijan omat näkemykset ja kokemukset ohjaavat ai-nakin jossain määrin aineiston tulkintaa. (Tuomi & Sarajärvi 2018). Omassa tut-kimuksessani aineiston analyysia ohjasi omien havaintojeni lisäksi myös taus-talla vaikuttavat teoriat. Tutkimuksessani aineiston analyysi on pyritty tekemään mahdollisimman läpinäkyväksi ja koottuja tuloksia on perusteltu aineistosta läh-töisin olevilla otteilla.
Tutkimuksessani selvitettiin sitä, millaista unipedagogiikkaa varhaiskasva-tuksen opettajat toteuttavat. Tutkittavat mainitsivat kyllä joidenkin toimintojen kohdalla omia tarkoituksiaan, mutta jatkossa tähän voitaisiin syventyä vielä tar-kemmin. Jatkossa tutkimuksen saralla voitaisiin tutkia, millaisia merkityksiä var-haiskasvatuksen opettajat itse antavat näille toiminnoille. Tutkimuksen avulla voitaisiin syventyä siihen, että pohtivatko opettajat tarkoituksia toimiensa taus-talla, vai keskittyvätkö he toteuttamaan totuttuja rutiineja.
Tutkimuksessani unipedagogiikkaan keskityttiin lähinnä onnistuneen päi-väunitilanteen rakentamisen näkökulmasta. Jatkossa päiväunitilanteiden peda-gogiikkaa voitaisiin tutkia vielä tarkemmin sen kannalta, että millaisia erilaisia oppimissisältöjä lepohetkiin voidaan sisällyttää.
Arkitoimintaan liittyvää pedagogiikkaa on tutkittu suhteellisen vähän. Tut-kimukseni pääaihetta, päiväunia, on tutkittu paljon terveyden, kasvun ja kehi-tyksen näkökulmasta, mutta ei niinkään pedagogisessa mielessä. Päiväunien li-säksi varhaiskasvatus sisältää paljon arkisia, perushoitoon liittyviä tilanteita, jotka sisältävät yhtä lailla pedagogisia toimintoja. Jatkossa tutkimusta voitaisiin
suunnata koskemaan arkitoiminnan pedagogiikkaa kokonaisuutena. Pedagogii-kan laajuuden ymmärtäminen voisi lisätä myös arvostusta kaikista nuorempien lasten varhaiskasvatusta kohtaan. Perushoito-tilanteet tulisikin nähdä mahdolli-suutena pedagogiikan toteutumiselle, ei esteenä.
LÄHTEET
Aro, T. 2020. ”Itsesäätelytaitojen kehitys ja biologinen perusta”. s. 20–40. Teok-sessa: Aro, T & Laakso, M. (toim). 2020. Taaperosta taitavaksi toimijaksi:
Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Niilo Mäki Instituutti.
Berger, R., Miller, A., Seifer, R., Cares, S. & LeBourgeois, M. 2011. Acute sleep restriction effects on emotion responses in 30- to 36-month-old children.
Journal of Sleep Research 21 (3), 235–246.
Burnham, M., Gaylor, E., & Wei, X. 2016. Toddler naps in childcare: Associa-tions with demographics and developmental outcomes. Sleep Health, 2, 25–29.
Chaput, J., Gray, C., Poitras, V., Carson, V., Gruber, R., Birken, C., MacLean, J., Aubert, S., Sampson, M. & Tremblay, M. 2017. ”Systematic review of the relationships between sleep duration and health indicators in the early years (0–4 years)”. BMC Public Health, suppl 5, vol. 17 (2017). s. 91–107.
London.
Erola, J. 2018. Varhaisen päivähoidon pitkän aikavälin vaikutukset – Virheitä ja vahvistuneita havaintoja. s. 448–451. Yhteiskuntapolitiikka 83 (2018):4.
Hännikäinen, M. 2016. Younger children in ECEC: focus on the national steer-ing documents in the Nordic countries. Early Child Development and Care, 186 (6), 1001-1016.
Hännikäinen, M. 2015. The teacher's lap a site of emotional well-being for the younger children in day-care groups. Early Child Development and Care, 185 (5), 752–765.
Hännikäinen, M. 2013. Varhaiskasvatus pienten lasten päiväkotiryhmissä: Hoi-toa, kasvatusta vai opetusta? Teoksessa K. Karila & L. Lipponen. Varhais-kasvatuksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. 28–56
Hännikäinen, M., & Munter, H. 2018. Toddlers' Play in Early Childhood Educa-tion Settings. In P. K. Smith, & J. L. Roopnarine (Eds.), The Cambridge Handbook of Play: Developmental and Disciplinary Perspectives (pp. 491-510). Cambridge University Press.
Hännikäinen, M., & Rutanen, N. 2013. Important themes in research on and ed-ucation of young children in day care centres: Finnish
view-points. Tidsskrift for Nordisk barnehageforskning, 6.
Jakkula, K. 2008. Ensimmäiset vuodet luovat lapsen kehityksen perustan. Teok-sessa A. Helenius & R. Korhonen, Pedagogiikan palikat. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy. 32–46.
Kela. 2020. Kotihoidon tuki. https://www.kela.fi/kotihoidontuki. Viimeksi muokattu 1.10.2019 [viitattu 6.5.2020].
Kettukangas, T. 2017. Perustoiminnot- käsite varhaiskasvatuksessa. Publica-tions of the University of Eastern Finland DissertaPublica-tions in Education, Hu-manities, and Theology No 110. Jyväskylä: Grano Oy.
Kielitoimiston sanakirja. 2020. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja.
Helsinki: kotimaisen kielten keskus. https://www.kielitoimistonsa-nakirja.fi/#/ Jatkuvasti päivittyvä sivu. Päivitetty 24.02.2020 [viitattu 29.04.2020].
Kinos, J. 2008. ARKI – Raision kaupungin päivähoidon arkitoimintapedago-giikka. Raision kaupungin julkaisuja.
Kohyama, J., Toshihide, S., Ohinata-Sugimoto, J. & Hasegawa, T. 2002. Poten-tially Harmful Sleep Habits of 3-Year-Old Children in Japan. Develop-mental and Behavioral Pediatrics 23 (2), 67–70.
Kuukka, A. 2015. Lapset, ruumiillisuus ja päiväkodin järjestys Tutkimus ruu-miillisuuden tuottamisesta ja merkityksellistymisestä lasten päiväkotiar-jessa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
Lemola, S., Räikkönen, K., Scheier, M., Matthews, K., Pesonen, A-K., Heinonen, K., Lahti, J., Komsi, N., Paavonen, J. & Kajantie, E. (2011). Sleep quantity, quality and optimism in children. Journal of Sleep Research 20, 12–20.
Mindell, J. & Owens, J. 2010. A Clinical Guide to Pediatric Sleep. Diagnosis and Management of Sleep Problems. Second edition. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, a Wolters Kluwer business.
Mäki, P. 2012. Muut terveystottumukset. THL-raportissa 2/2010 LATE-työ-ryhmä: Hakulinen-Viitanen, T., Kaikkonen, R., Koponen, P., Ovaskainen, M-L., Sippola, R., Virtanen, S., Laatikainen, T. (toim.) Lasten terveys.
LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, tervey-destä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. 101–111. Helsinki: Yli-opistopaino.
Niikko, A. 2008. ”Perustoimintojen pedagogiikka”. Teoksessa A. Helenius & R.
Korhonen. Pedagogiikan palikat. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy. s.
68–77.
Nurmi, J., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I.
2015. Ihmisen psykologinen kehitys. 5. uud. p. Jyväskylä: PS-kustannus.
Patel, S. and Hu, F. 2008. Short sleep duration and weight gain: a systematic re-view. Obesity. 16: 643–653.
Puroila, A. 2002. Kohtaamisia päiväkotiarjessa: Kehysanalyyttinen näkökulma varhaiskasvatustyöhön. Oulu: Oulun yliopisto.
Rutanen, N. (2012). Alle kolmivuotiaat paikkansa tuottajina päiväkodissa. Var-haiskasvatuksen Tiedelehti. Journal of Early Childhood Education Re-search vol 1, 1, 44-56.
Rutanen, N., & Hännikäinen, M. (2017). Care, Upbringing and Teaching in
‘Horizontal’ Transitions in Toddler Day-Care Groups. In E. J. White, & C.
Dalli (Eds.), Under-three Year Olds in Policy and Practice (pp. 57-72).
Saarenpää-Heikkilä, O. 2001. Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset.
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 117(10), 1086–1092
Saarenpää-Heikkilä, O. & Paavola, J. (2008). Imeväisten uniongelmat. Lääketie-teellinen aikakausikirja Duodecim 124 (10), 1161–1167.
Sallinen, M. 2013. Uni, muisti ja oppiminen. Duodecim : lääketieteellinen aika-kauskirja, 129(21), pp. 2254-2259.
Sinkkonen, J. (4.3.2017). Varhaiskasvatus on täynnä sanahelinää – alle 3-vuotias ei tarvitse kasvatusta vaan tuttujen ja turvallisten ihmisten läheisyyttä.
Helsingin Sanomat (verkkojulkaisu). Luettu 3.3.2020.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005112772.html
Siren-Tiusanen, H. 2002. Alle kolmivuotiaiden kehitys ja suotuisat varhaiskas-vatuskäytännöt. Teoksessa Helenius, A., Karila, K., Munter, H., Mäntynen, P. & Siren-Tiusanen, H. (toim.) Pienet päivähoidossa. Alle kolmivuotiai-den lasten varhaiskasvatuksen perusteita. Helsinki: WSOY
Siren-Tiusanen, H. & Robinson, H. 2001. Nap schedules and sleep practices in infanttoddler groups. Early Childhood Research Quarterly 16, 453–474.
Siren-Tiusanen, H. & Tiusanen, E. 2002. Päivärytmi ja toiminnan rakentuminen.
Teoksessa Helenius, A., Karila, K., Munter, H., Mäntynen, P. & Siren-Tiu-sanen, H. (toim.) Pienet päivähoidossa. Alle kolmivuotiaiden lasten var-haiskasvatuksen perusteita. Helsinki: WSOY
Sääkslahti, A. 2018. Liikunta varhaiskasvatuksessa. 2. uudistettu painos. Jyväs-kylä: PS-Kustannus.
THL. 2018. Tilastoraportti: Varhaiskasvatus 2018.
Thorpe K., Staton S., Sawyer, E., Pattinson, C., Haden, C. & Smith, S. 2015. Nap-ping, development, and health from 0 to 5 years: a systematic review Ar-chives of Disease in Childhood. 2015;100:615-622.
Tiusanen, E. 2008. ”Päivittäiset toiminnot päivähoidossa”. s. 79–98. Teoksessa:
Helenius, A. & Korhonen, R. 2008. Pedagogiikan palikat – Johdatus var-haiskasvatukseen ja kehitykseen. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit OY.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudis-tettu laitos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Annettu Helsingissä 13.7.2018.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. Opetushallitus.
Wildenger, L., McIntyre, L., Fiese, B. & Eckert, T. 2008. Children’s Daily Rou-tines During Kindergarten Transition. Early Childhood Education Journal vol. 36. 67–74.
Weissbluth, M. (1995). Naps in children: 6 months–7 years. Sleep 18 (2), 82–87.
LIITTEET
Liite 1. Haastattelukysymykset.
Taustatiedot: ikä, työvuodet, alle 3-vuotiaiden ryhmässä tehdyt työvuodet Alkukysymykset:
- Kuinka monta lasta ryhmässänne on? Jatkokysymys: Minkä ikäisiä?
- Mikä on mielestäsi päiväunien merkitys alle 3-vuotiaalle lapselle?
Ennen unia:
- Miten ryhmässänne toimitaan ennen päiväunia?
- Jatkokysymys: Mikä on mielestäsi tärkeää tässä toiminnassa?
Unien aikana:
- Kuvaile päiväunitilannetta (mitä nukkarissa tapahtuu).
- Millaisin eri keinoin varhaiskasvatuksen opettajat ja hoitajat auttavat lap-sia nukahtamaan?
Jälkeen:
- Miten ryhmässänne toimitaan päiväunien jälkeen?
- Mikä on mielestäsi oleellista päiväunien jälkeisessä toiminnassa?
Keskusteleminen keinoista:
- Oletteko keskustelleet tiimissänne päiväunien järjestelyistä?
- Jatkokysymys: Mitä olette keskustelleet?
- Jatkokysymys: Kuinka paljon olette keskustelleet?
Lisäkysymyksiä:
- Kuinka ryhmänne lasten vanhemmat suhtautuvat päiväuniin?
- Millainen on mielestäsi onnistunut päiväunitilanne?